1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Porvoon kaupunki, Terveydensuojelu Tiina Tiainen tiina.tiainen@porvoo.fi 25.10.2016 Terveydensuojelujaosto 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Esityksellä voidaan jonkin verran vähentää väestön terveys- ja hyvinvointieroihin vaikuttavan ympäristöterveysvalvonnan eroja.
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Ympäristöterveydenhuollon kustannusten merkitys koko maakunnan tulevassa tehtäväkentässä on pieni. Sen osalta on parhaimmillaan saavutettavissa laadun ja tehokkuuden paranemista, jos uudistus johtaa tietojärjestelmien merkittävään kehittämiseen sekä mobiiliteknologian nykyistä parempaan käyttöön. 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta maakuntalaki mahdollistaa riittävän demokratian toteuttamisen maakunnan alueella. 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Lakiluonnoksen 7 :n mukaan maakunta voi sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle maakunnalle tai esimerkiksi kunnalle, silloin kun asiasta säädetään lailla. Maakunta vastaa lakiluonnoksen mukaan esimerkiksi lakisäätsten oikeuksien toteutumisesta, yhdenvertaisesta saatavuudesta ja tuottamisen ohjauksesta vain niiden tehtävien osalta, joiden hoidosta se vastaa. Kunnan vastuu sopimuksen perusteella järjestämistään palveluista ole pykälätekstin perusteella selkeä. Pykälässä oteta kantaa siihen, voiko maakunta sopia tehtävän osittaisesta siirtämistä toiselle maakunnalle tai kunnalle. Osittaisen järjestämisvastuun siirtämisessä on vaarana, että maakunnan asukkaat vät ole palvelujen suhteen yhdenvertaisia. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien tuottamiseen liittyvä valvonta ja vastuu on selkeästi kuvattu lakiluonnoksen 9 :ssä. Maakuntien keskinäiset yhtstoimintamuodot on kuvattu luvussa 8. Maakuntalaissa ole selkeästi määritelty, miten sille laissa määrätyt viranomaistehtävät on järjestettävä. 42 :n mukaan maakunnan palvelulaitoksen tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuunsa perusteella sille osoittamat tehtävät. Osa maakunnan palvelutehtävistä voi aiheuttaa jääviysongelmaa, jos sama tulosvastuullinen organisaatio vastaa myös ao. palvelutehtävän tuottamisesta. Esimerkiksi eräiden sosiaalipalvelujen kuten ympärivuorokautisten hoivapalvelujen (6 kohta 1) sekä alueellisista luonnonvaratehtävistä ja ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisvastuut (6 kohta 19) voivat joissain tilantssa olla ristiriidassa ympäristöterveydenhuollon viranomaistoiminnan kanssa.
7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Maakunnalle kaavailluista tehtävistä etenkin terveydenhuoltoon sisältyvällä tartuntatautien ennaltaehkäisyllä, ympäristöperäisten sairauksien seurannalla ja hoidolla (6 kohta 1) ja terveyden edistämisellä (kohta 2) sekä myös alueellisella alkoholihallinnolla (kohta 3), pelastustoimeen sisältyvällä palotarkastuksella (kohta 4) ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuuden ja laadun valvonnalla (kohta 7) on yhtstyötarvetta ympäristöterveydenhuollon kanssa ja maakunnan tehtävien suunnittelussa tuleekin synergiaedut ja saumattoman yhtstyön mahdollistaminen ottaa huomioon. Maakunta voi lakiluonnoksen mukaan lisäksi ottaa hoitaakseen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella rakennusvalvonnan sekä muihin maakunnan tehtäväaloihin liittyvän tehtävän - ympäristöterveydenhuoltoon liittyvänä tehtävänä esim. ympäristönsuojeluvalvonnan, joilla on yhtsiä valvontakohtta ja osittain myös yhtsiä tavoittta ympäristöterveydenhuollon kanssa. Maakuntalakiluonnoksessa on linjattu, että nykyisistä aluehallintovirastojen ja elinkno-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävistä maakunnalle vät kuitenkaan siirry seuraavat, ympäristöterveydenhuollon kannalta erityisiä synergiamahdollisuuksia tarjoavat tehtävät: * työsuojeluvalvonta, jonka järjestämisessä on selktä synergiaetuja ympäristöterveydenhuollon vastuulla olevan koulujen, päiväkotien ja hoitolaitosten sisäilmavalvonnan sekä tupakkavalvonnan ja ulkomaanliikenteen alusten valvonnan kanssa; * vesihuollon ja vesivarojen käytön valvonta, joiden järjestämisessä todennäköisesti on synergiaetuja talous- ja uimavesivalvonnan kanssa; * ympäristölupa- ja ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät, terveyshaittojen ennaltaehkäisytehtävät, joihin myös ympäristöterveydenhuolto osallistuu lausunnonantajana: * muut ympäristönsuojelutehtävät, joita on osin määrätty ympäristönsuojelulaissa suoraan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviksi.
8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Viranomaistehtävien järjestämisestä lakiluonnoksessa ole säännöksiä. Ympäristöterveydenhuollon toimintaan liittyviin perusterveydenhuollon viranomaistehtäviin kuuluvat erityisesti tartuntatautien ehkäisy (mm. epidemiaselvitykset sekä ulkomaanliikenteen alusten valvonta) sekä ympäristöperäisten muiden sairastumisten selvittäminen (mm. sisäilmaongelmat), jonka järjestämisessä tehokas yhtstyö tulee ottaa huomioon.
10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - 1 :n mukaan tarkoituksena edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä varmistaa mm. yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa. Ympäristöterveydenhuolto on osa terveydenhuoltoa, vaikka organisointi kunnissa vaihtelee. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tulee olla vähintään viittaukset ympäristöterveydenhuoltoon ja sen erityissäädöksiin. 2 :n mukaan lakia sovelletaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen sekä kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan. 3 :n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollolla tarkoitetaan maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tehtäviä ja palveluja sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 7 :ssä kuvattu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa näyttäisi sisältyvän lain soveltamisalaan. Viranomaistehtävien järjestämistä lakiluonnoksessa ole säännöksiä. Ympäristöterveydenhuollon toimintaan liittyviin perusterveydenhuollon viranomaistehtäviin kuuluvat erityisesti tartuntatautien ehkäisy (mm. epidemiaselvitykset sekä ulkomaanliikenteen alusten valvonta) sekä ympäristöperäisten muiden sairastumisten selvittäminen (mm. sisäilmaongelmat), jonka järjestämisessä tehokas yhtstyö tulee ottaa huomioon. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan?
Avoimet vastaukset: 20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset:
27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. - 1 :n mukaan lain tarkoituksena on säätää mm. maakuntalain voimaanpanosta sekä voimaanpanon edellyttämistä toimenpitstä. Maakuntalaki koskee kaikkea maakunnalle mm. kunnista siirrettävää toimintaa. Voimaanpanolakiluonnos kuitenkin näyttäisi koskevan vain maakunnille kunnista siirtyvää sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea - ympäristöterveydenhuoltoon ja maatalouteen liittyvät tehtävät on jätetty kokonaan voimaanpanolain yksityiskohtaisempien säännösten ulkopuolelle. Mikäli voimaanpanolaki koske kaikkea maakunnan toimintaa, tulisi lain tarkoituksesta vähintään käydä ilmi muiden tehtävien voimaanpanon säätely. Jos voimaanpanolaki koske maakunnan vastuulle siirtyvää alueellista ympäristöterveydenhuoltoa, vät sitä koske myöskään maakunnan valmistelua koskevat säännökset (6-10) vätkä henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden siirtymistä koskevat säännökset (14-23 ). Tämä johtaa siihen, että kunnilta maakunnille koskevaan toimintaan liittyvistä henkilöstö-, omaisuus- ja sopimusjärjestelyistä joudutaan säätämään useammassa erillisessä voimaanpanolaissa. Lisäksi on pelättävissä, että lainvalmisteluun liittyvien aikataulujen vuoksi muiden voimaanpanolakien valmistuminen viivästyy ja se taas aiheuttaa turhaa organisointitarvetta sellaisissa kunnissa, joissa ympäristöterveydenhuolto toimii perusterveydenhuollon kanssa samassa organisaatiossa. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. - Maakuntien rahoituslakiluonnoksessa määritellään maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien rahoitus. 3 :n mukaan maakunnille myönnetään valtion rahoitusta asukaskohtaisesti suoritettavan osuuden ja palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitukseen vaikuttavat useat tekijät mm. hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuus, asukastiheys sekä vieraskielisen väestön määrä. Muiden tehtävien rahoitukseen vaikuttaa ainoastaan maakunnan asukasluku. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen kustannukset vaihtelevat erittäin paljon valtakunnan eri osissa alueen elinknorakenteesta sekä väestötiheydestä ja alueen laajuudesta johtuen. Näin ollen ympäristöterveydenhuollon rahoitukseen tulisikin soveltaa muun terveydenhuollon rahoitusperiaattta ja määritellä ympäristöterveydenhuollolle erillinen tarvekerroin, jossa otetaan huomioon alueen elinknorakenne, saaristoisuus ja kaksikielisyys. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 )
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? 37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. - Laissa säädetään kuntien käyttökustannuksiin myönnettävän valtionosuuden määräytymisperuststa. 1 :ssä luetellaan ne lait, joissa säädetään valtionosuuksiin oikeuttavista kunnan tehtävistä. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännöstä luettelossa on ainoastaan Tupakkalaki. Vaikka terveydensuojelulaissa ja elintarvikelaissa ilmsesti ole tarkoitus säätää erikseen kunnalle kuuluvista tehtävistä valvontatehtävien siirtyessä maakuntiin, säätelevät molemmat lait laajasti myös kunnan toimintaa. Terveydensuojelulain mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Elintarvikelakia sovelletaan elintarvikksiin ja niiden käsittelyolosuhtsiin, elintarvikealan toimijoihin sekä elintarvikevalvontaan kaikissa elintarvikkden tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaihssa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia koskevan valtioneuvoston asetusluonnoksen 3 :ssä määritellään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määräytymisperusteet. Elinympäristön terveellisyyden edistämisen kannalta kohdassa 1 mainittu kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastusten todentaminen, kohdassa 4 mainittu oppilaiden poissaolojen kokonaismäärän seuranta sekä kohdassa 20 mainittu hyvinvointi- ja terveystavoittden huomioon ottaminen kunnan investointisuunnitelmassa motivoivat osaltaan koulujen sisäilmaongelmien ehkäisemistä ja poistamista. Kohdan 1 pisteytyksen määräytymisperusteet vät kuitenkaan ole linjassa tavoitteeksi asetetun tarkastustiheyden kanssa. Ottaen huomioon sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn panostamisesta aiheutuvat kustannukset, painoarvo lisäosan määräytymisessä vaikuttaa vähäiseltä. Tupakkalakiin liittyviä valtionosuuksien lisäosan suoria indikaattorta ole asetusluonnoksessa esitetty lainkaan. Tällaisia indikaattorta voisivat olla mm. tupakkalain noudattaminen alle 18-vuotiaille tarkoitetuissa kohtssa (koulut, päiväkodit ja nuorisotilat) sekä todennettava toimintasuunnitelma tupakoinnin aloittamisen ennaltaehkäisemiseksi. Valtionosuuksissa olisi tarpeen ottaa huomioon lisäksi elintarvikevalvonnan tulokset kunnan järjestämässä ruokahuollossa. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? 46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. - Uudistuksen johto on eri tilaisuuksissa muistuttanut uudistuksen onnistumisen avaintekijöistä. Uudistukseen liittyvässä lainvalmistelussa ympäristöterveydenhuollon henkilöstö kokee jääneensä unohdetuksi. Uudistukseen ja sen valmisteluun on vaikea sitoutua, ell kunnan ympäristöterveydenhuolto alueellisena toimijana pääse käytännössä vaikuttamaan uudistuksen valmisteluun valtakunnan sekä maakuntien tasolla. Uudistusta koskevan ylslainsäädännön valmistelussa vaikuttamismahdollisuuksien turvaamisesta ole toistaiseksi huolehdittu. Kunnilta siirtyvän muun henkilökunnan asema on maakuntalakiluonnosten mukaan tulkittavissa selkeäksi. Näin tulisi olla myös ympäristöterveydenhuollon henkilöstön aseman, jota lakiluonnoksissa ole ensinkään suunniteltu. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.