METSÄLLE JA KALAAN VIENAN KARJALAAN

METSÄLLE JA KALAAN VIENAN KARJALAAN 1

METSÄSTYS KARJALASSA Karjalan metsästäjien ja kalastajien seura Osoite: Petroskoi, Gyllingin rantakatu 15 A, Puh. +78142 593723 2

Metsästys ja kalastus vierailla mailla on monen metsästäjän ja kalastajan toiveena. Vieras lainsäädäntö ja määräykset ovat kuitenkin usein esteenä lähtemiselle. Tämän oppaan sivuille on kerätty tietoa Vienan Karjalan tarjoamista metsästys- ja kalastusmahdollisuuksista ja erityisesti Venäjän lainsäädännöstä ja määräyksistä. Tiedot ovat Karjalan Tasavallan maatalous- metsästys- ja kalastusministeriön toimittamia. Metsästyksen osalta niitä on täydentänyt Karjalan metsästäjien keskusjärjestö, Karelohota. Opas on tehty MMM:n lähialuerahoituksella toteutetun hankkeen: Maaseudun pienyritystoiminnan edistäminen Karjalan Tasavallassa tuella. 3

Karjala riistamaana. Karjalan metsästysalueiden yhteinen pinta-ala on yli 17,5 milj. hehtaaria joista yli 7,3 milj. hehtaaria on vuokrattu metsästysjärjestöille sekä yksityisyrittäjille. Tasavallan eri piireissä ovat erilaiset luonnon- sekä ilmastoolosuhteet. Siksi eri alueilla ovat erilaiset riistan määrät ja muodot. Tasavallan riista-alueilla on runsaasti suoalueita; varsinkin pohjoisalueilla. Soiden pinta-ala on yli 3,5 milj. hehtaaria. Karjalan alue on hyvin vesistörikas. Vesistöjen pinta-ala on noin 4,2 milj. hehtaaria. Metsiä Karjalassa on lähes 53 %, joista yli 6 milj. hehtaaria on mäntymetsiä. Riista-alueilla on tavoittavissa 27 eläinlajia sekä 59 lintulajia. Niistä 17 lajia on Karjalan eläinsuojelulistalla. Karjalan kaikissa piireissä metsästyskohteena ovat hirvi, karhu, näätä, majava (eurooppalainen ja kanadalainen), jänis, metso, teeri, pyy. Villisikojen metsästystä varten riittävä kanta on olemassa vain etelä-alueilla. Kun vesistöjä on paljon, koko tasavallassa on paljon erilaisia sorsalajeja. Metsähanhi pesiytyy vain tasavallan pohjoisalueilla ja niiden kanta on pienehkö. Nokikana on tavoittavissa eteläalueilla. Karjalan halki kulkee sorsalintujen muuttoreitti pesiytymis- ja talvehtimispaikoille. Siksi muuttolinnut riistana ovat huomattava metsästyskohde. Metsäpeura on Karjalassa suojeltu, sen metsästys on siten kielletty. 2. Metsästysoikeus Venäjän metsästyslainsäädännön mukaisesti juridisella henkilöllä (yritys, laitos tai yhdistys) sekä yksityisyrittäjillä on oikeus saada valtiolta metsästysalueita pitkäaikaiseen käyttöön. Näin syntyy kyseisten tahojen metsästysoikeus myönnetyn lisenssin kestoajaksi. Osa Karjalan juridisista henkilöistä sekä yksityisyrittäjistä on jo solminut riistanhoitosopimukset. Yllämainitut juridiset henkilöt sekä yksityisyrittäjät myöntävät metsästysoikeuksia heille myönnetyillä alueilla. Metsästysalueilla, jotka ovat yleiskäytössä, metsästysoikeuden myöntää valtion elin joka Karjalassa on Karjalan maatalous-, kalastus- ja metsästysministeriö. 4

3. Viralliset metsästysluvat (metsästäjäkortti, ampumatesti) Metsästyslajit Venäjällä luokitellaan seuraavat metsästyslajit: 1) elinkeinometsästys; 2) vapaan-ajan metsästys; 3) tutkimus- sekä koulutustoiminnan tarkoituksessa pidetty metsästys; 4) riistakannan säädön tarkoituksena pidetty metsästys; 5) riistan, siirron ja risteytyksen tarkoituksena pidetty metsästys; 6) riistan hoidon tai lisääntymisen puolivapaissa tai keinotekoisissa elinympäristöissä tarkoitettu metsästys; Vapaa-ajan metsästystä voivat harrastaa henkilöt joista on tiedot valtion riistanhoitorekisterissä, tai ulkomaalaiset jotka, väliaikaisesti oleskelevat Venäjällä ja ovat solmineet sopimuksen metsästyspalveluista. Ulkomaan kansalaisella pitää olla omassa maassa saatu metsästyskortti ja suoritettu ampumakoe. 4. Metsästäjän omistamien aseiden ja panoksien tuonti ja käyttö Luvan aseen tuontia varten hoitaa Venäjän sisäasiaministeriön kautta kutsuva taho. Ulkomaalaiset voivat tuoda oman aseen Venäjän alueelle vain, kun on sopimus metsästyspalveluista sekä sisäasiaministeriön myöntämä aseen tuontilupa. Kyseinen ase on vietävä pois Venäjältä sopimuksessa mainitun ajan tai kutsun mukaisesti. Ulkomaalaisia metsästäjiä rajalla ottaa vastaan venäläisen tahon edustaja joka on vastuussa aseiden kuljetuksesta rajalta sekä säilyttämisestä. Aseet säilytetään joko aseiden säilytyshuoneessa tai asesälytyskaapilla varustetussa saattajan autossa kun liikutaan rajalta/rajalle tai metsästysalueelle. Aseet otetaan vastaan/luovutetaan metsästäjille allekirjoitusta vastaan. Jos ulkomaalainen rikkoo sääntöjä, aseen poisvientiaikaa Venäjältä, sen tuontia tai käyttöä koskevia sääntöjä, se aiheuttaa aseiden lainmukaisen takavarikoinnin. 5

5. Aseiden siirto venäläiseltä metsästäjältä/metsästysjärjestöltä Aseiden siirto ulkomaalaiselle metsästäjälle on kielletty ja rangaistava. Myös yritys/järjestö ei voi antaa omaa asetta ulkomaalaiselle. 6. Metsästyskoirien maahantuonti Venäjän rajanylityksen yhteydessä passitarkastuksessa metsästäjä esittää koiran kansainvälisen passin, jonka myöntää kotimaan eläinlääkäriviranomainen tai kansainvälinen eläinlääkäriviranomainen. Näistä asiakirjoista pitää tulla ilmi, että eläin on kliinisesti terve ja on saanut rokotusta raivotautia vastaan. Rokotus tulee olla tehty vähintään 30 päivää ennen lähtöä ja enintään 12 kuukautta ennen pois vientiä. Kansainväliset todistukset vaihdetaan venäläiseen todistukseen. Poistuttaessa Venäjältä, tulee rajanylityksen yhteydessä esittää eläinlääkärin lausunto koiran terveydestä, jota haetaan eläinlääkäriltä 3 päivää ennen lähtöä. Lausunnossa myös täytyy olla merkintä rokotuksesta raivotautia vastaan. Sen lisäksi tulliselvityksessä on esittävä Venäjän Federaation koiraliiton todistus koiran viennistä (todistaa, ettei koira ole arvokasta rotua). 7. Metsästyksessä apuvälineinä sallittavat/kielletyt laitteet ja menetelmät Metsästystoiminta Karjalassa perustuu metsästyssääntöihin. Metsästyssääntöjen tärkeimmät kohdat ovat lueteltu jäljempänä. Tasavallan alueella voidaan myös ottaa käyttöön omia metsästykseen liittyviä rajoituksia sekä kieltoja, jotka määräävät metsästyskaudet sekä metsästysmenetelmät. Nämä tulee varmistaa metsästyksen järjestäjältä 6

8. Karhun metsästys Karjalassa. Metsästys tapahtuu vuoden kahtena kautena: 15. huhtukuuta 15. toukokuuta ja 1. elokuuta 30. marraskuuta. Metsästys järjestetään ravintohoukuttimin, tasavallan eteläosissa myös kaurapelloilla. Joissakin piireissä metsästys tapahtuu koirien kanssa. Kaurapeltojen tai syötin luona eläintä vahditaan metsästyslavoilta. Melko usein eläintä joudutaan ampumaan pimeänä aikana käyttäen apuvalaistusta sekä yötähtäimiä. Omien koirien käyttö on mahdollista varsinkin haavoitetun eläimen etsintää varten. Karhumetsästystä koskevat vaatimukset 1. Jos karhumetsästyksessä eläin haavoittuu, se on pakko kaataa. 2. Karhun haavoituksessa metsästäjä tekee kaatoluvassa merkinnän haavoituksesta sekä päivämäärästä ja jatkaa metsästystä. 3. Haavoitetun karhun kaato tapahtuu viimeistään kahden vuorokauden aikana. Jos se ei onnistu, tästä metsästäjä tai metsästyksen vastuuhenkilö tekee merkinnän kaatolupaan sekä ilmoittaa tapahtuneesta metsästysviranomaiselle, 7

joka myönsi kaatoluvan. Epäonnistumisesta huolimatta myönnettyä kaatolupaa pidetään käytettynä. 4. Haavoitetun karhun jahdissa voi siirtyä alueille, joita ei ole merkitty kaatoluvassa, mutta sitä ennen lupaan on ensin merkittävä että eläintä on haavoitettu. Joka tapauksessa, jos vuorokauden sisällä onnistuu kaatamaan haavoitetun karhun, siitä on ilmoitettava 5. Jos metsästys tapahtuu vuokratuilla alueilla järjestölle, yritykselle tai yrittäjälle, jotka ovat solmineet vuokrasopimuksen; 6. Jos metsästys tapahtuu yleisessä käytössä olevalla alueella valtion viranomaiselle, joka valvoo kyseisen riista-alueen käyttöä. Karhun metsästys, joka tapahtuu tutkimustyön yhteydessä, riistan määrän sääntötyön sekä perinteisen elinkeinon yhteydessä, voi tapahtua ympäri vuoden, jos noudetaan kyseisiä sääntöjä. 9. Metsäkanalintujen metsästys. Kevätmetsästys Metson-, teeren- ja sorsien uroslintujen, lehtokurpan ja hanhien metsästys tapahtuu 1. toukokuuta 10. toukokuuta välisenä aikana 10 päivän ajan, Karjalan pohjoisalueissa metsästys voi tapahtua 6. toukokuuta 16. toukokuuta välisenä aikana 10 päivän ajan. Tarkat metsästysajat määrittelee paikallinen viranomainen ottaen huomioon jokaisen vuoden sääolosuhteet. Metson ja lehtokurpan metsästys tapahtuu soitimen aikana, teeren metsästys suojauksesta soidinpaikalla. Metsästyksessä vain haulikon käyttö on sallittu. Metsälintujen kesä- ja syysmetsästys Karjalan alueella alkaa elokuun kolmas lauantai ja kestää helmikuun loppuun saakka. Metsälintujen metsästys koirien kanssa on sallittu 5. elokuuta - 31. joulukuuta välisenä aikana. Metsälintujen kesä- ja syysmetsästys Karjalan alueella alkaa elokuun kolmas lauantai ja kestää helmikuun 28. (29). päivään saakka. 8

10. Vesilintujen metsästys (hanhi, sorsa, nokikana) Urosorsien ja hanhien kevätmetsästys tapahtuu 1. toukokuuta 10. toukokuuta välisenä aikana, 10 kalenteripäivän aikana Karjalan pohjoisalueissa metsästys voi tapahtua 6. toukokuuta 16. toukokuuta välisenä aikana 10 päivän ajan. Tarkat metsästysajat määrittelee paikallinen viranomainen ottaen huomioon jokaisen vuoden sääolosuhteet. Lintuja ammutaan haulikolla suojasta. Lintujen houkutuskuvien ja metsästäjän kasvattamien elävien ja houkutussorsien käyttö on sallittu. Sähköiset houkutuspillit ovat kiellettyjä. Vesilintujen kesä- ja syysmetsästys Karjalan alueella alkaa elokuun kolmas lauantain ja kestää marraskuun 30. päivään saakka 11. Suden metsästys. Suden metsästys sallitaan, jos metsästäjällä on lupa metsästykseen kyseisellä alueella. Suden metsästyksessä sallitaan lippusiiman, ravintohoukuttimen käyttö; pyydyksien avulla ja jäljittämällä käyttäen moottorikelkkaa. Metsästysajat Karhu 15.04 15.05, 1.08 30.11 Metsäkanalintujen sekä vesilintujen metsästystä koskevat vaatimukset 39. Metson-, teerin ja sorsien uroslintujen, lehtokurpan ja hanhien kevätmetsästys tapahtuu 1.toukokuuta 10.toukokuuta välisenä aikana, 10 kalenteripäivänä vesilintuja ja 10 kalenteripäivää metsälintuja, Karjalan pohjoisalueissa 6-16.05. 41.1. Vesi-, suo- ja peltolintujen metsästys Karjalassa tapahtuu elokuun 3-sta lauantaista 30. marraskuuta saakka; 41.3. Metsäkanalintujen metsästys Karjalassa tapahtuu elokuun 3. lauantaista 28. (29). helmikuuta saakka; 9

VI. Metsästyskoirien sekä metsästyslintujen kanssa metsästystä koskevat vaatimukset 39. Lintujen metsästys tapahtuu 1.toukokuuta 15.toukokuuta välisenä aikana, 10 kalenteripäivänä vesilintuja ja 10 kalenteripäivää metsälintuja (jatkossa - kevätmetsästys). Kun valtion viranomainen määrää lintujen metsästysaikoja, metsäkanalintujen kevätmetsästys ei voi tapahtua samoina aikoina vesilintujen kevätmetsästyksen kanssa. 40. Kevätmetsästyksenä tapahtuu vain metsäkanojen sekä vesilintujen metsästys. 43. Metsästys metsästyskoirien ja metsästyslintujen kanssa tapahtuu kyseisten sääntöjen kohdassa 3.2 mainittujen asiakirjojen perusteella. 44. Lintujen metsästys metsästyskoirilla tapahtuu seuravana aikana: 44.1. suo- ja niittylintujen metsästys 5.08 30.11 aikana; 44.2. metsä- ja peltolintujen metsästys 5.08 30.11 aikana. 10 45. Lintujen metsästys metsästyskoiran kanssa voi tapahtua korkeintaan 3 metsästäjän ryhmänä, joilla jokaisella täytyy olla kohdassa 3.2 mainitut asiakirjat. 46. Metsästyskoirien opetusmetsästykset ilman aseita tapahtuvat, joko yleiskäytössä olevilla alueilla tai vuokralla olevien metsästysalueiden näihin tarkoituksiin määrätyissä paikoissa. 47. Metsästyslintujen opetusmetsästykset tapahtuvat metsästysalueilla metsästyskausina. 48. Metsästyskoirien sekä metsästyslintujen opetusmetsästykset tapahtuvat kohdassa 3.2 mainittujen asiakirjojen perusteella. 49. Jos metsästyksen aikana metsästyskoira on siirtynyt alueelle, jolla metsästäjällä ei ole metsästyslupaa, metsästäjän täytyy koiran etsinnän yhteydessä pitää asetta lataamattomana, mikäli kyseessä ei ole haavoitetun eläimen takaaajo. Jos metsästyskoira ei ole metsästyksessä tai opetusmetsästyksessä, se ei saa olla vapaana metsästysalueilla eikä rauhoitetuilla alueilla.

VII. Riistan metsästystä koskevat vaatimukset 51. Riistan metsästys saa tapahtua menetelmillä jotka eivät aiheuta eläimille tarpeetonta tuskaa. 52. Riistan metsästyksessä kielletään: 52.1. vaikeissa oloissa olevien eläinten metsästys: kun eläimet ylittävät vesistöjä, kun ne pakenevat metsäpaloa, vesitulvaa, myrskyn tai kuivuuden aikana, ei koske susien metsästystä. 52.2. Kavioeläimien sekä karhun metsästyksessä kielletään pyydyksien käyttö, jos kyseessä ei ole vain tutkimus- sekä koulutustoiminnan tarkoituksessa pidetty metsästys, riistan kannan säädön tarkoituksena pidetty metsästys, riistan siirron ja risteytyksen tarkoituksissa pidetty metsästys, riistan hoidon tai lisääntymisen puolivapaissa tai keinotekoisissa elinympäristöissä tarkoituksessa pidetty metsästys; 52.3. veneiden käyttö lintujen kevätmetsästyksessä paitsi, jos haetaan ammuttua lintua veden pinnalta; 52.4. villisian metsästys ajometsästyksellä 1.01 28. (29).02 paitsi, jos kyseessä on haavoitetun eläimen takaa-ajo; 52.5. alle vuoden ikäisten karhujen, sekä karhuemon samana vuonna syntyneiden pentujen kanssa; 52.6. Kavioeläinten sekä karhun ampuminen hauleilla, paitsi jos ammutaan vähintään 5 mm kokoisilla hauleilla metsäpeuraa; 52.7. verkkojen käyttö metsästyksessä. 52.8. omatekoisten pyydyksien, pyydyshautojen, koukkujen yms. pyydysvälineiden käyttö, jos ne ovat vaarallisia ihmisille; 52.9. jalkanarun käyttö paitsi, jos kyseessä on suden metsästys sekä tutkimus- sekä koulutustoiminnan tarkoituksessa pidetty metsästys, riistan kannan säädön tarkoituksena pidetty metsästys, riistan, siirron ja risteytyksen tarkoituksissa pidetty metsästys, riistan hoidon tai lisääntymisen puolivapaissa tai keinotekoisissa elinympäristöissä tarkoituksessa pidetty metsästys; 11

52.10. kaikkien pyydyksien käyttö lintujen metsästyksessä; 52.11. myrkky- ja huumaavien aineiden käyttö metsästyksessä paitsi metsästysmenetelmiä, joissa käytetään Venäjällä hyväksyttyjä aineita; 52.12. räjähdysaineiden, tulenarkojen aineiden, kaasujen sekä sähkön käyttö; 52.13. valaistusvälineiden käyttö paitsi jos kyseessä on tutkimus- sekä koulutustoiminnan tarkoituksessa pidetty metsästys, riistan kannan säädön tarkoituksena pidetty metsästys, riistan siirron ja risteytyksen tarkoituksissa pidetty metsästys, riistan hoidon tai lisääntymisen puolivapaissa tai keinotekoisissa elinympäristöissä tarkoituksessa pidetty metsästys; 52.14. sähköisten matkimisvälineiden käyttö paitsi, jos kyseessä on tutkimus- sekä koulutustoiminnan tarkoituksessa pidetty metsästys, riistan kannan säädön tarkoituksena pidetty metsästys, sekä suden metsästys; 52.15. haavoitettujen eläinten käyttö muiden petojen metsästyksessä. VIII. Metsästyksen rajoitukset 53. Metsästyksen aikana kielletään: 53.1. metsästys käyttämällä erilaisia kuljetus- sekä lentovälineitä paitsi, jos kyseessä on suden metsästys sekä tutkimus- sekä koulutustoiminnan tarkoituksessa pidetty metsästys; 53.2. moottoriveneiden käyttö metsästyksessä; 53.3. rihlatun aseen käyttö lintujen metsästyksessä, paitsi metsäkanalintujen metsästyksessä kesä-, syys- ja talvikautena; 53.4. haulikon käyttö lintujen metsästyksessä jos käytetään yli 5 mm kokoisia hauleja tai luoteja; sekä haulikon käyttö panoksilla 5,6 (22 LR) kun metsästetään karhuja, kavioeläimiä, metsoa ja teeriä. 53.5. joukkometsästyksessä automaatti- tai puoliautomaattiaseiden käyttö joiden lipas sisältää yli 5 panosta; 53.6. käyttöä: а) virka-aseiden käyttö; b) muiden ei metsästysaseiden käyttö, paitsi jousiaseita, 12

joita käytetään tiede- ja tutkimustöiden sekä rokotuksen yhteydessä; 53.7. ilma-aseiden käyttö, paitsi oravan metsästyksessä. 54. Metsästys kielletään: 54.1. lehtokurpan metsästys aamulaulun aikana; 54.2. kevätmetsästys lähestymällä, paitsi metson metsästys soidinpaikoilla; 54.3. hanhien metsästys kevätmetsästyksen kautena: 54.3.2. lähempänä kuin 1 km Äänisjärven sekä Laatokan rannoilta; 54.3.3. Äänisjärven sekä Laatokan saarilla; 54.4. lintumetsästys kevätmetsästyksen aikana koirien kanssa, paitsi jos koiraa käytetään haavoitetun linnun etsinnässä sekä ammutun linnun tuonnissa metsästäjälle; 54.5. sorsa-, metso, teeriemojen metsästys kevätmetsästyksen aikana; 54.6. pyyn metsästys kevätmetsästyksen aikana. 55. Venäjän Federaation alueella suojelussa olevien eläimien sekä lintujen metsästys. 13

Otteita Venäjän metsästyssäännöistä: 3. Metsästyksen aikana metsästäjä on velvollinen: 3.1. noudattamaan kyseisiä sääntöjä; 3.2. kantamaan mukanaan: а) metsästäjänkortin; b) jos metsästys tapahtuu ampuma- ja/tai ilma-aseella, täytyy olla mukana sen kanto- ja säilytysluvat; c) jos metsästys tapahtuu yleiskäytössä olevalla metsästysalueella, täytyy olla mukana myönnetty lupa metsästykseen; d) jos metsästys tapahtuu metsästysseuran/yrityksen/ yrittäjän vuokralla olevalla alueella, täytyy olla näiden tahojen myöntämä lupa sekä lupa metsästykseen; e) jos metsästys tapahtuu muulla alueella, täytyy olla mukana Venäjän metsästyslain mukaisesti myönnetty lupa metsästykseen; f) jos metsästyksessä käytetään metsästyslintuja houkutuslintuina, täytyy olla mukana myös lupa niiden käytöstä; g) jos metsästäjänä toimii Venäjällä väliaikaisesti oleskeleva ulkomaalainen henkilö, hänellä täytyy olla sopimus metsästyspalveluista; 3.3. metsästäjä on velvollinen esittämään tarkastusviranomaisten pyynnöstä kaikki kohdassa 3.2 mainitut asiakirjat, metsästysvälineet/aseet sekä metsästyksessä saatu saalis; 3.4. metsästää vain saadun luvan mukaisella alueella sekä kaatoluvassa merkityn normin mukaisesti; 3.5. jos metsästäjä liikkuu alueilla jotka eivät ole mainittu metsästysluvassa, aseet sekä panokset täytyy kantaa/kuljettaa erikseen; 3.6. pyydykset täytyy ottaa pois käytöstä viimeistään viimeisen metsästyspäivän aikana. 4. Metsästyksen järjestäjän on tehtävä merkintä metsästyksessä saadusta saaliista metsästyslupaan. 5. Metsästys voi tapahtua sekä yksin että joukossa (kaksi tai enemmän), jolloin yhdessä sovitulla tavalla metsästys 14

tapahtuu (jatkossa - joukkometsästys). 6. Kavioeläimien sekä karhun joukkometsästyksessä yleisillä metsästysalueilla vastuuhenkilönä toimii henkilö jonka nimelle on myönnetty kaatolupa. Kavioeläimien sekä karhun joukkometsästyksessä vuokralla olevilla metsästysalueilla vastuuhenkilönä toimii vuokrasopimuksen tehneen seuran/ järjestön/yrityksen valtuutettu edustaja. 16. Turvallisuusnormien takia metsästyksessä kielletään: 16.1. metsästystä ampuma- ja/tai ilma-aseella asutuksesta lähempänä kuin 200 metriä; 16.2. ampua «äänen», epämääräiseen maaliin; 16.3. ampua sähköjohdoilla tai pylväissä istuvia lintuja; 16.4. ampua passituslinjaa pitkin (jolloin luoti/panos voi lentää lähempänä kuin 15 metriä toisesta metsästäjästä); 16.5. järjestää eläinten ajometsästystä niin että metsästäjät ympäröivät keskellä olevia eläimiä. Suomen puolelta metsästykseen liittyvässä hankkeessa ovat olleet mukana henkilöt: Wild Sport Lappeenrannasta (www.wildsport.fi) Panu Sarvilahtipuh +358400783848 ja Perttu Jukkala puh +358201551506 Korpikarhusta Kuhmosta Marko Karppinen puh +358407588525 Oppaan käännöstyön on tehnyt Vadim Burgland puh +79217028460 15

Kalaan Karjalaan Karjalan Tasavalta on yksi parhaimpia Luoteis-Venäjän kalastusalueita. Viime vuosina Karjalassa on tapahtunut kalastusmatkailun huomattava kasvu. Koko ajan avataan uusia matkailukeskuksia, jotka tarjoavat omia palveluitaan matkailijoille sekä kalastajille. Karjalassa puuttuvat leirintäalueet, siksi kalastajien leirintäpaikkoja voi tavata missä tahansa vesistöjen rannoilla. Kaikki vesistöt ovat valtion omistuksessa. Siksi vapaa-ajan kalastus tapahtuu kalastus-sääntöjen perusteella, jotka Venäjällä on laadittu mm. pohjois- sekä luoteisvesistöjä varten. Kalastussäännöt ovat kokonaisuudessaan Karjalan maatalous metsästys- ja kalatalous-ministeriön sivuilla (http://mcx.karelia.ru). Kalastus kaikilla vesistöillä (paitsi erilliset alueet teollisuuskalastusta varten) on ilmaista kaikille halukkaille. Vapaan-ajan kalastus on sallittu ilman kalastuslupaa seuravilla kalastusvälineillä: Kaikilla kalastusvälineillä joilla koukkujen yhteinen määrä ei ylitä 10 kpl (järvissä 20 kpl) per 1 kalastaja; Vetouistintavälineillä; Virvelillä; Passiivisilla petokalojen kalastusvälineillä (muistuttaa otto-onkia) talven aikana ja sen kelluvia vaihtoehtoja kesä-aikana; Iskukoukuilla; Nostokoukuilla; Plaanarin avulla, paitsi vesistöjä jossa on merilohi, taimen, harmaanieriä ja kuha; Käsin nostettavilla ympyräverkkoilla läpimitaltaan enintään 2 m; Rapumerran avulla jonka koko on korkeintaan 60 cm ja enintään 5 kpl/hlö; Yhdellä pohjaan lasketulla verkolla/kalastaja, jonka suurin sallittu pituus on 50 m ja korkeus 3 m. 16

Kalastusluvalla: Vetouistinkalastus (myös plaanarin avulla) käyttämällä purjetta tai moottoriveneillä niillä vesistöillä joissa on tavoittavissa järvilohi, merilohi, kirjolohi, taimen, harmaanieriä, kuha. Vetouistinkalastus Äänisellä on sallittu vain soutuveneellä ilmat moottoria tai purjetta. Vetouistelu moottori- tai purjevenettä käyttäen on sallittu vain tietyillä alueilla ja se vaatii siihen uisteluluvan. Laatokalla ja Vieljärvellä vetouistinkalastus on sallittu moottoriveneellä mutta vain kahdella vavalla. Eri kalalajien alin sallittu pyydyskoko Taimen (Salmo trutta) järvissä Topozero, Pääjärvi, Tikshajärvi 60 mm muissa Vienenmeren alueen vesistöissä 40 mm Harmaanieriä (Salvelinus namaycush) Äänisellä 60 mm Topozero-Pääjärven vesistöillä 50 mm muissa vesistöissä 40 mm Siika Topozero ja Pääjärven vesistöissä 26 mm Säämäjärvessä 22 mm Äänisen ja Laatokan järvissä 30 mm Kuha 45 mm Hauki 30 mm Harjus 20 mm Shuja-joen lohen kanta Äänisellä 70 mm 17

Kalastuskiellot Vapaan-ajan kalastus käyttämällä räjähdys-, huumaus- ja myrkytysaineita Pistävillä välineillä, paitsi vedenalaisia kalastusaseita, Ampuma-aseilla sekä muilla Venäjän Federaation lainsäädännön kieltämillä pyydysvälineillä; Jokiloissa sekä puroissa missä ovat merilohen, järvilohen ja taimenenkutupaikat sekä missä kasvaa luonnossa näiden kalojen poikaset; Kaikilla kalastusvälineillä Vodlozerski luononsuojelualueeseen kuuluvilla vesistöillä paitsi Vodlajärvellä. Tasavallan tunnetuimmat kalastustapahtumat Jänisjärvi, vuosittainen kansainvälinen kesäfestivaali Jänisjärvellä Sortavalan piirissä. Karjalan kalastajien Säämäjärvi klubin kesäkilpailut Prääsän piirissä Säämäjärvellä KultaPilkki, joka järjestetään vuosittain eri vesistöillä. Äänislohen kalastuslupia myyvät järjestöt Karelrybvod Äänisjärvi +7(8142) 78-34-25 Karelski BarentsRybak Ltd. Äänisjärvi +7(8142) 57-43-00 Serebro Onegi Ltd. Äänisjärvi +7-921-524-82-00 18

Kalastuspalveluita tarjoavat matkailukeskukset Karjalassa Matkatoimisto Kotiranta (814 59) 5-22-60, Gorniakovkatu 2A, Kostamus Karjalan pohjoisosat +7921 221 66 58 Palvelua suomeksi kotiranta-tour@onego.ru www.kotiranta-tour.ru Mustat Kivet matkailukeskus Jänisjärvi +7 (921) 967-16-16 +7 812 310-20-21 Matkailukeskus Urozero Urosjärvi +7(8142) 765447 Matkailumaja Krestiki-noloki Äänisjärvi +7 905 299 5000 zaonezhie@karelia.ru Matkailukeskus Zaonego.Ru Äänisjärvi +7-(926)-219-29-07 +7-(931)-700-23-14 baza@zaonego.ru Matkailumaja Uksunlahti Laatokka +7921-226-61-91 VeltKarelskije puteshestvija Ltd. Pistajoki +7(81454)42377 Matkailukeskus Niska Pääjärvi +7(921) 467 39 94 Matkailukeskus Seesjärvi Seesjärvi +7 921 222 61 91 +7 921 701 45 71 bazasegozero@gmail.com Matkailukeskus Äänisjärvi +7-911-400-29-29 Bolshaja medveditsa +7-921-010-70-00 beartour@rambler.ru Matkailumaja Zaonezje Äänisjärvi +7-921-727-73-00 +7-921-702-52-22 Matkailukeskus Malaja Äänisjärvi +7 (81434) 51486 Medvezka +7 921 22 000 99 Belomorje-matkatoimisto Vienanmeri, +7 921 450 87 36 Belomorsk Belomorskin piiri +7 81437 5 42 00 director@belomorye.com Matkaulumaja Kolezma Vienanmeri +7-911-436-99-65 Matkailukeskus Serebro Onegi Äänisjärvi +7-921-52-48-300 motel-serebro@onego.ru Matkailukeskus Tri stihiji Uuksu Uuksunjoki +7 (911) 426-12-39 Matkailukeskus Aviaretro Kontsezerojärvi +7(8142) 78-87-30 aviaretro-hotel@mail.ru Matkailukeskus Sputnik Lososinnojejärvi +7 (911) 416-46-06 s-siyanie-ru@mail.ru Matkailukeskus Kuhaguba Säämäjärvi +7 921 226 66 40 +7 921 726 06 00 zahar190979@yandex.ru Matkailumaja Shyshki Sundozero-järvi +7 (981) 405-45-00 Matkailumaja Uja Äänisjärvi +7(8142) 79-61-30 +7-921-222-80-45 tkkarelia@onego.ru Kalastuskeskus Äänisjärvi +7 921 462-44-84 Rybatski protshal onegofish@bk.ru 19

20