Ohjeita Lintulan TEXin ja L A TEXin käyttämiseen

Ohjeita Lintulan TEXin ja L A TEXin käyttämiseen Matti Rintala (bitti@cs.tut.fi) 5. syyskuuta 2000 Sisältö 1 Yleistä 3 2 Käyttöönotto 3 3 Ohjeita ja muuta dokumentaatiota 3 4 Ohjelmat 4 4.1 TEX ja L A TEX............................ 4 4.2 xdvi................................ 5 4.3 dvips................................ 5 4.4 latex2html............................ 6 4.5 makeindex............................ 6 4.6 BIBTEX............................... 6 4.7 Emacsin AUCTEX........................ 6 5 Hyödyllisiä L A T E Xin pakkauksia 7 5.1 Ääkköset (8-bittiset ISO-latin1 fontit)............. 7 5.2 PostScript-fontit......................... 7 5.3 Suomenkielinen tavutus (babel)................ 8 5.4 Kuvien lisääminen (graphicx).................. 9 5.5 Hyperlinkit (hyperref)...................... 9 Dokumentin versio 1.4 1

6 Konfigurointi ja omien lisäysten tekeminen 10 6.1 dvips................................ 10 6.2 Annetun tiedoston etsiminen hierarkiasta.......... 11 6.3 Oman standardista poikkeavan hierarkian määritteleminen 11 2

1 Yleistä Lintulan uusi TEX perustuu tetexin versioon 1.0.7. Näiden lisäksi Lintulaan on asennettu latex2html:n versio 98-1p1 sekä muutamia L A TEXin paketteja. Uusi TEX on asennettu niin, että käyttäjien on helppo lisätä omia pakettejaan oman kotihakemistonsa alle niin, että ohjelmat löytävät ne automaattisesti (ks. kohta 6). 2 Käyttöönotto TEXin ja siihen liittyvien ohjelmien käyttöönotto vaatii perustapauksessa vain sen, että alustustiedostoissa hakemisto /usr/local/tex/bin lisätään hakupolkuun. csh-pohjaisissa komentotulkeissa (csh, tcsh jne.) tämä tapahtuu esim. lisäämällä tiedoston.cshrc loppuun rivi set path = ($path /usr/local/tex/bin) sh-johdannaisissa (sh, bash, ksh, zsh jne.) vastaava rivi on export PATH=$PATH:/usr/local/TeX/bin Jos et ole aiemmin käyttänyt TEXiä Lintulassa, ei ohjelmien käyttöönotto vaadi mitään muita toimenpiteitä. Muussa tapauksessa tee seuraavaa: Ellet ole todella jääräpäinen ja uskalias, kommentoi pois alustustiedostoistasi kaikki TEXiin liittyvät ympäristömuuttujat 1. Omien pakettien lisääminen tetexiin onnistuu yleensä ilman ympäristömuuttujien asettamista, ks. kohta 6. Vastaavasti siirrä mahdolliset muut asetustiedostot (.dvipsrc yms.) toiselle nimelle, ellet ole täysin varma, että tarvitset ko. tiedostojen asetuksia myös uuden TEXin kanssa. Jos olet lisäillyt omia pakettejasi, tarkista ensin, löytyvätkö ko. paketit jo perusasennuksesta (ks. kohta 6.2) ja siirrä tarvittaessa omat pakettisi kotihakemistossasi paikkaan, josta tetex osaa niitä etsiä (ks. kohta 6). 3 Ohjeita ja muuta dokumentaatiota tetexin ohjelmista ja tärkeimmistä paketeista löytyy valmis ohjesivu 1 mm. TEXINPUTS, MFINPUTS, TEXFORMATS, MFBASES, TEXPOOL, MFPOOL, VFFONTS, TFMFONTS, PKFONTS, GFFONTS, BIBINPUTS, T1FONTS, AFMFONTS, TEXCONFIG, XDVIMAKEPK, T1INPUTS... 3

/usr/local/tex/tetex/texmf/doc/index.html sekä hieman lyhemmässä muodossa oleva /usr/local/tex/tetex/texmf/doc/helpindex.html Tietyn L A TEX-paketin yms. dokumentaatiota voi yrittää nähdä suoraan komennolla texdoc paketinnimi (siis esim. texdoc babel). Lintulaan asennettujen TEXiin liittyvien ohjelmien ja pakettien dokumentaatiota voi lisäksi etsiä seuraavista hakemistohierarkioista: /usr/local/tex/tetex/texmf/doc (perus-tetex) /usr/local/tex/tex/texmf/doc (muut lisätyt yleiset paketit yms.) /usr/local/tex/texlocal/texmf/doc (Lintula-spesifiset lisäykset) Lintulasta löytyy myös yksi suomenkielinen L A TEXin alkeita opettava dokumentti /usr/local/tex/tex/doc/latex/general/lyhyt/lyhyt2e.pdf (.ps/.dvi) TEXistä ja L A TEXista on myös kirjoitettu monta kirjaa. Suositeltavia peruskäyttäjille ovat ainakin L A TEX A Document Preparation System [1], The L A TEX Companion [2] ja The L A TEX Graphics Companion [3]. Perus- TEX-käyttäjille löytyy The TEXbook [4]. 4 Ohjelmat 4.1 T E X ja L A T E X L A TEX ajetaan komennolla latex tiedosto.tex ja vastaavasti TEX komennolla tex tiedosto.tex. Näiden lisäksi tetexistä löytyvät seuraavat erikoisversiot: psl A T E X on muuten kuin tavallinen L A TEX, mutta sen oletusfontteina ovat PostScriptin vakiofontit. Sen avulla voi näin helposti tehdä tavallisia TEX-fontteja käyttävästä dokumentista pienikokoisen PS-vakiofontteja käyttävän PostScript-version. Ajetaan komennolla pslatex tiedosto.tex. pdft E X ja pdfl A T E X tuottavat suoraan Adoben pdf-formaattia dviformaatin sijaan. Käynnistyvät komennoilla pdftex tiedosto.tex ja pdflatex tiedosto.tex. Huomaa, että ko. ohjelmat ovat vasta betatestiasteella, joten ne eivät välttämättä toimi ihan kaikkien L A TEXin pakettien kanssa. Samoin ongelmia tuntuu tulevan 8-bittisten CM-fonttien (L A TEXin vakiofonttien) kanssa, joten kannattaa käyttää jotain sopivaa PostScript-fonttia. 4

Λ (Lambda) ja Ω (Omega) ovat L A TEXin ja TEXin uusi sukupolvi. Tukevat UNICODE-merkistöä ja monikielisyyttä sekä kaikkea muuta mukavaa. Ajetaan komennoilla lambda tiedosto.tex ja omega tiedosto.tex. Huomaa, että näiden tuottamia dvi-tiedostoja luetaan ohjelmilla oxdvi ja odvips (jotka ovat käytöltään samanlaisia kuin xdvi ja dvips). ε-l A T E X ja ε-t E X ovat uudempia ohjelmia, jotka osaavat mm. oikealta-vasemmalle kirjoituksen (tarvitaan mm. arabiassa). Ajetaan komennoilla elatex tiedosto.tex ja etex tiedosto.tex. AMS-T E X on TEX matematiikkalisäyksin. Se ajetaan komennolla amstex tiedosto.tex. Huomaa kuitenkin, että uuden L A TEXista löytyy myös kaikki samat matematiikkalisäykset, joten itse ei puhdasta AMS-TEXiä käyttäviä dokumentteja kannata kirjoittaa. 4.2 xdvi xdvi-ohjelmalla voi lukea ruudulla valmiita dvi-formaatissa olevia tiedostoja. Käynnistyy komennolla xdvi tiedosto.dvi. Näppäin H tulostaa lyhyen helpin, mm. näppäinasetukset. Huom! Tällä hetkellä xdvin zoomaussuhteet eivät tunnu toimivan kovin fiksusti (todennäköisesti TEX-ylläpitäjän oma moka). Näppäimellä S saa kuitenkin zoomatun dokumentin palautettua alkuperäiseen kokoonsa. Halutulle sivulle pääsee siirtymään joko käyttöliittymän nappuloita käyttäen tai näppäilemällä sivunumeron ja painamalla G. 4.3 dvips dvips tuottaa dvi-muotoisesta tiedostosta PostScriptiä ja haluttaessa lähettää sen suoraan kirjoittimelle. Ajetaan komennolla dvips -vipuja tiedosto.dvi. Vivulla -Pkirjoittimennimi dvips luo PS-tiedostonsa juuri ko. kirjoittimen resoluutiolle ja lähettää oletuksena tuotetun PostScriptin suoraan kirjoittimelle. Jos tuotettu PostScript halutaan tiedostoon, käytetään lisäksi -o-vipua, tai vaihtoehtoisesti vivulla -f sen putkitettua toiselle ohjelmalle. Vivulla -o tiedosto.ps dvips tallettaa PostScriptin annetunnimiseen tiedostoon. Vivulla -f tuotettu PostScript ohjataan standart outputiin, josta sen voi putkittaa esim. toiselle ohjelmalle. Vipuja -p sivunro, -l sivunro ja -n sivulkm (1. sivun nro, viim. sivun nro ja sivujen lukumäärä) yhdistelemällä voi dokumentista tulostaa vain halutut sivut. 5

Huom! Oletuksena dvips tuottaa tiedoston, jonka nimi on sama kuin dvi-tiedoston, paitsi että pääte on.ps. Jos kyseisen PS-tiedoston haluaa optimoida tietylle tulostimelle, kannattaa käyttää vipuja -Pkirjnimi -o tiednimi.ps. 4.4 latex2html latex2html yrittää muuttaa L A TEX-dokumentin HTML-muotoon ja onnistuu vaihtelevalla menestyksellä. Ajetaan komennolla latex2html tiedosto.tex. Tuottaa oletuksena alihakemiston, josta löytyy tiedosto index.html sekä jokainen dokumentin osa omassa tiedostossaan. Vivulla -split 0 latex2html tuottaa koko dokumentin yhteen tiedostoon. latex2html:stä löytyy myös ohjedokumentti /usr/local/tex/texlocal/texmf/doc/latex2html/manual.ps (.dvi) 4.5 makeindex makeindex-komentoa tarvitaan aakkosellisen hakemiston tekemiseen. Ajetaan komennolla makeindex tiedosto.idx. tetexin dokumentaatiosivuilta löytyy ohjelman käyttöohje (ks. kohta 3). 4.6 BIBT E X BIBTEX on ohjelma kirjallisuusviitteiden hallintaan kirjallisuusviitetietokantojen avulla. Ajetaan komennolla bibtex tiedosto. Tähänkin löytyy ohje tetexin dokumentaatiosivulta (ks. kohta 3). 4.7 Emacsin AUCT E X Emacs-editorissa on jo oletusarvoisesti tuki TEX- ja L A TEX-dokumenttien kirjoittamiseen, mutta lintulaan on myös asennettu AUCTEX-paketti, joka monien mielestä antaa paremman tuen ainakin L A TEX-dokumenttien kirjoittamiseen. AUCTEXin voi ottaa käyttöön lisäämällä Emacsin asetustiedostoon.emacs rivin (require tex-site) Emacsista löytyy myös tukea mm. BIBTEX-tietokantojen muokkaamiseen yms. 6

5 Hyödyllisiä L A T E Xin pakkauksia Seuraavassa on esitelty lyhyesti joitain L A TEXin pakkauksia, joita tarvitaan usein (suomenkielisessä) tekstissä. tetexin dokumentaatiosivulta löytyy parempi luettelo käyttökelpoisista pakkauksista (ks. kohta 3). 5.1 Ääkköset (8-bittiset ISO-latin1 fontit) Ääkköset saa helpoiten toimimaan määrittelemällä merkistöksi 8- bittisen ISO-latin1:n ja fonttikoodaukseksi TEXin 8-bittisen T1:n. Tämä tapahtuu lisäämällä dokumentin alkuun \documentclass-rivin jälkeen rivit \usepackage[latin1]{inputenc} \usepackage[t1]{fontenc} 5.2 PostScript-fontit Usein L A TEXin oletusfontti (Computer Modern) alkaa kyllästyttää. Nykyisessä PostScript-kirjoittimien maailmassa on tällöin kätevää käyttää PostScript-kirjoittimien mukana tulevia fontteja (jolloin PS-tiedoston koko on pienempi, kun fontit löytyvät kirjoittimesta). Seuraavassa on lueteltu paketteja, joiden avulla L A TEX käyttää annettuja fontteja. Ko. komennot laitetaan dokumentin alkuun \documentclass-rivin jälkeen. Paketteja voi halutessaan yhdistellä (ja myöhemmän paketin päällekkäin menevät määrittelyt korvaavat aiemman). \usepackage{times} perusfontti=times Roman, sans-serif-fontti=helvetica, kirjoituskonefontti=courier \usepackage{bookman} perusfontti=bookman, sans-serif-fontti=avant Garde, kirjoituskonefontti=courier \usepackage{newcent} perusfontti=new Century Schoolbook, sans-serif-fontti=avant Garde, kirjoituskonefontti=courier \usepackage{palatino} perusfontti=palatino, sans-serif-fontti=helvetica, kirjoituskonefontti=courier \usepackage{zapfchan} perusfontti=zapf Chancery \usepackage{ncntrsbk} perusfontti=new Century Schoolbook \usepackage{avant} sans-serif-fontti=avant Garde \usepackage{helvetic} sans-serif-fontti=helvetica \usepackage{courier} kirjoituskonefontti=courier 7

\usepackage{palatcm} perusfontti=palatino, matematiikkafontti=palatino 5.3 Suomenkielinen tavutus (babel) Babel-paketti on tarkoitettu tarjoamaan tuki muille kielille kuin englannille. Tässä käsitellään vain sen suomen kielen tukea, muita kieliä varten kannattaa lukea Babelin dokumentaatio tetexin dokumentaatiosivulta (ks. kohta 3). Suomenkielisen tavutuksen saa käyttöön antamalla \documentclasskomennolle optioksi finnish ja lisäämällä ko. rivin perään rivin \usepackage{babel}. Tämän lisäksi kannattaa yleensä ottaa käyttöön 8-bittiset fontit, ks. kohta 5.1. Yleensä dokumentin alku näyttää seuraavantapaiselta: \documentclass[a4paper,finnish]{article} \usepackage[latin1]{inputenc} \usepackage[t1]{fontenc} \usepackage{babel} Babelia käytettäessä seuraavilla merkkikombinaatioilla on erikoismerkitys: \- normaali TEXin eksplisiittinen tavujakomerkki, mutta nyt tavutus on sallittu muuallakin sanassa "- yhdysviiva, jonka molemmilta puolilta saa tavuttaa (oletus on, ettei yhdysviivallisen sanan osia yritetä tavuttaa) "= sanan aloittava yhdysviiva (pakastekaapit ja -arkut) "" sananjakokohta, johon ei tule yhdysviivaa (sallii sanan jakamisen esim. erikoismerkin kohdalta) " alalainausmerkki ( ) " yhtenevä tapa saada normaali oikea lainausmerkki ( ) "< Ranskalaisperäinen vasen lainausmerkki «guillemot» («) "> Ranskalaisperäinen oikea lainausmerkki «guillemot» (») Babelista löytyvät lisäksi mm. seuraavat komennot: \begin{otherlanguage}{kieli} tekstiä \end{otherlanguage} vaihtaa väliaikaisesti annettuun toiseen kieleen \foreignlanguage{kieli}{fraasi} käsittelee annetun fraasin annetulla kielellä (kätevä lyhyiden lainafraasien tavuttamiseen) \selectlanguage{kieli} vaihtaa pysyvästi kielestä toiseen keskellä tekstiä 8

5.4 Kuvien lisääminen (graphicx) Helpoin tapa (PostScript) kuvien lisäämiseen dokumenttiin on L A TEXin graphicx-paketti. Siitä löytyy täydellinen manuaalisivu tetexin dokumentiaatiosivulta (ks. kohta 3), mutta seuraavassa lyhyt yhteenveto. Kuva luetaan dokumenttiin komennolla \includegraphics[avainsanalista]{tiedosto} Yleensä ko. komentoa käytetään figure-ympäristön sisällä. [avainsanalista] tarvitaan vain, jos kuvan asettelua yms. halutaan määrätä tarkemmin. Pilkulla erotettavia avainsanoja ovat esim. angle=numero pyörittää kuvaa width=dimensio skaalaa leveyden annetuksi (esim. width=5cm) totalheight=dimensio kuten yllä, mutta korkeudelle scale=suhde skaalaa kuvan annetussa suhteessa draft tekee kuvan kokoisen tyhjän kuvan Erilaisten kaavioiden tekoon itse L A TEXilla löytyy myös paljon valmiita paketteja (mm. xypic ja pstricks). 5.5 Hyperlinkit (hyperref) hyperref-paketti tekee kaikista tavallisista dokumentin sisäisistä viitteistä, hakemistoista ja sisällysluettelosta hyperlinkkejä, joita mm. xdvi osaa käyttää. Samoin pdfl A TEXin avulla myös pdf-lukijat (esim. acroread) osaavat näyttää hyperlinkit. Paketti otetaan käyttöön lukemalla paketti viimeisenä pakettina dokumentin alussa. Siis esim. \documentclass[a4paper,finnish]{article} % Tähän kaikki muut \usepackaget \usepackage{hyperref} hyperrefin avulla voi myös lisätä hyperlinkkejä (URLeja) toisiin dokumentteihin komennolla \href{url-osoite}{linkin teksti}. Pakettiin löytyy myös manuaali tetexin dokumentaatiosivulta (ks. kohta 3). 9

6 Konfigurointi ja omien lisäysten tekeminen Omien muutosten ja pakettien lisääminen on verraten helppoa. Vain yhdessä dokumentissa tarvittavat L A TEX-paketit yms. voi laittaa samaan hakemistoon itse dokumentin kanssa. Kaikki yleisemmät omat lisäykset tehdään omaan kotihakemistoon hakemistohierarkian $HOME/texmf alle. Tämä hierarkia vastaa täysin tetexin omaa hakemistohierarkiaa, ja kaikkia tiedostoja etsitään ensin käyttäjän kotihakemiston ko. hakemistohierarkiasta ennen systeeminlaajuisia paikkoja. Hakemiston $HOME/texmf alle lisätyt tiedostot tulee lisätä seuraaviin paikkoihin (katso myös tetexin omaa hierarkiaa /usr/local/tex/tetex/texmf/...). Alla merkintä... tarkoittaa, että ko. hakemiston alle voi myös halutessaan luoda alihakemistoja, joihin varsinaiset tiedostot laitetaan. (Tarkempaa tietoa tetexin hakupoluista löytyy tetexin dokumentaatiosivuilta (ks. kohta 3 ja konfiguraatiotiedostosta /usr/local/tex/tetex/texmf/web2c/texmf.cnf) $HOME/texmf/tex/latex/... omat L A TEX-paketit $HOME/texmf/tex/... omat TEX-paketit $HOME/texmf/fonts/tfm/... omien fonttien tfm-metriikkatiedostot $HOME/texmf/fonts/vf/... omien fonttien vf-virtuaalifonttitiedostot $HOME/texmf/fonts/source/... omien MetaFont-fonttien lähdekoodit $HOME/texmf/fonts/type1/... omat PostScript-fontit $HOME/texmf/bibtex/bib/... omat BIBTEX-tietokannat $HOME/texmf/bibtex/bst/... omat BIBTEX-tyylit $HOME/texmf/makeindex/... omat aakkoshakemistotyylit Huomaa, että yllä olevissa hierarkioissa voi tietysti olla myös symbolisia linkkejä muualle tiedostojärjestelmässä. 6.1 dvips L A TEX-pakettien lisäksi dvipsin konfiguraatioiden muuttaminen lienee yleisin muutos. Tämä tapahtuu kirjoittamalla tiedosto $HOME/texmf/dvips/config/config.ps (globaalit asetukset) tai $HOME/texmf/dvips/config/kirjoitinnimi.ps (kirjoitinkohtaiset asetukset). Pohjaksi kannattaa kopioida oletusarvoiset tiedostot hakemistosta /usr/local/tex/tex/tex/texmf/dvips/config. 10

Konfiguraatiotiedoston asetussyntaksi löytyy tetexin dokumentaatiosivun dvipsin dokumentaatiosta, ks. kohta 3. 6.2 Annetun tiedoston etsiminen hierarkiasta Omien lisäysten yhteydessä on hyvä tarkistaa, mistä tietty tiedosto oikein löytyy L A TEXia (tai jotain muuta tetexin ohjelmaa) ajettaessa. Tätä varten on komento kpsewhich tiedosto, joka tulostaa, mistä hakemistosta annettu tiedosto löytyy ensimmäisenä. 6.3 Oman standardista poikkeavan hierarkian määritteleminen Jos standardia TEXin hakemistohierarkiaa noudattava $HOME/texmf hakemistohierarkia ei jostain syystä kelpaa, voi tetexin hakupolut määritellä itsekin. Tätä ei kuitenkaan suositella kuin kokeneille TEXhakkereille (eikä itse asiassa heillekään). tetexin hakupolut voi määritellä uudelleen kirjoittamalla oman tiedoston texmf.cnf, jossa on määritelty uudelleen halutut hakupolut systeeminlaajuisesta konfiguraatiotiedostosta /usr/local/tex/tetex/texmf/web2c/texmf.cnf. Huomaa, että siis vain ne hakupolut, joita haluaa muuttaa, täytyy määritellä omassa texmf.cnf:ssä. Oman texmf.cnf:n kirjoittamisen lisäksi täytyy tetexille kertoa, mistä ko. konfiguraatiotiedosto löytyy. Tämä tapahtuu määrittelemällä omiin komentotulkin alustustiedostoihin (.cshrc,.bashrc tms.) ympäristömuuttuja TEXMFCNF, jossa luetellaan kaikki ne hakemistot, joissa olevat texmf.cnf-tiedostot tetexin halutaan lukevan. Ko. hakupolun varrella ensin löytyneen texmf.cnf:n asetukset voittavat myöhemmin tulevat, jos tiedostoissa yritetään määritellä sama asetus useaan kertaan. Jos esimerkiksi halutaan, että tetex lukee ensin oman texmf.cnf:n hakemistosta $HOME/tetex/config ja sitten vasta systeeminlaajuisen oletus-texmf.cnf:n, tulee komentotulkin alustustiedostoon lisätä rivi (ympäristömuuttujan asetussyntaksi sh:n mukainen) TEXMFCNF=$HOME/tetex/config:/usr/local/TeXteTeX/texmf/web2c export TEXMFCNF Viitteet [1] Leslie Lamport, L A TEX A Document Preparation System, 2nd edition, Addison-Wesley 1994, ISBN 0-201-52983-1. 11

[2] M. Goossens, F. Mittelbach & A. Samarin, The L A TEX Companion, Addison-Wesley 1994, ISBN 0-201-54199-8. [3] M. Goossens, S. Rahtz & F. Mittelbach, The L A TEX Graphics Companion, Addison-Wesley 1997, ISBN 0-201-85469-4. [4] Donald E. Knuth, The TEXbook, Addison-Wesley 1986, ISBN 0-201- 13448-9. Versiohistoria 1 Ensimmäinen versio 2 Lisätty maininta texdoc-komennosta 12