KIERTOKIRJEKOKO ELMA

1971 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKO ELMA No 20 No 20 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksesta annetusta asetuksesta Asetus posti- ja lennätinlaitoksesta Annettu Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1971/142. Liikenneministerin esittelystä säädetään: 1 Luku. Posti- ja lennätinlaitoksen tehtävät. 1 Posti- ja lennätinlaitoksen tehtävänä on hoitaa valtion posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoimintaa sekä pitää huolta sen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä, niin myös valvoa yksityisten omistamia lennätin-, puhelin- ja radiolaitoksia, mikäli tätä tehtävää ei ole muulle viranomaiselle uskottu, sekä toimittaa muita valtion sille antamia tehtäviä Ṗosti- ja lennätinlaitoksen konepajoista on voimassa, mitä valtion teollisuuslaitosten hoidon ja käytön yleisistä perusteista annetussa laissa on säädetty. 2 luku. Keskushallinto. 2. Posti- ja lennätinlaitosta johtaa posti- ja lennätinhallitus. 3 Posti-ja lennätinhallituksen tulee: järjestää posti- ja lennätinlaitoksen toiminta ja sille uskottujen tehtävien hoito sekä antaa siinä tarkoituksessa johto- ja ohjesääntöjä; valvoa, että posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa olevat täyttävät velvollisuutensa; huolehtia posti- ja lennätinlaitoksen omien ja sen haltuun uskottujen rahavarain ja maksumerkkien hoidosta sekä tilityksestä; valvoa posti-ja lennätinlaitoksen kiinteän ja irtaimen omaisuuden hoitoa ja kunnossapitoa; määrätä postimerkkien liikkeelle laskemisesta ja vahvistaa niiden painosmäärät, arvot ja värit sen jälkeen kun valtioneuvosto posti- ja lennätinhallituksen esityksestä on vahvistanut postimerkkien yleismuodon; hankkia tarvittava kalusto ja tarveaineet; tehdä asianomaisten ulkomaisten hallin- 7624 71/17

2 toelimien ja yhtymien kanssa voimassa olevien kansainvälisten sopimusten aiheuttamia posti-, lennätin-, puhelin-ja radioliikennettä koskevia erityissopimuksia ja toimitusohjesääntöjä; antaa kultakin kalenterivuodelta ennen seuraavan vuoden syyskuun 1 päivää liikenneministeriölle kertomus toiminnastaan sekä posti- ja lennätinlaitoksen tilasta ja kehityksestä; sekä suorittaa, mitä tämän lisäksi lakien ja asetusten mukaan kuuluu posti- ja lennätinhallituksen tehtäviin. Posti- ja lennätinhallituksella on oikeus tarpeen mukaan tulo- ja menoarvion rajoissa perustaa toimipaikkoja sekä kotimaisia ja ulkomaisia posti-, lennätin-, puhelin- ja radioyhteyksiä, niin myös niitä lakkauttaa. 4 S. Posti- ja lennätinhallituksen päällikkönä on posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtaja. Hänen apunaan on kaksi ylijohtajaa. 5. Posti- ja lennätinhallituksessa on postiosasto, lennätinosasto, kansliaosasto, talousosasto, hankintaosasto, ulkomaanosasto, järjestelyosasto ja radio-osasto sekä erillinen kiinteistötoimisto. Postiosastossa on postiasiaintoimisto ja kuljetustoimisto, lennätinosastossa on verkkosuunnittelutoimisto, keskuslaitteiden toimisto, linjarakennustoimisto, yksityisten puhelinlaitosten tarkastustoimisto ja liikenneasiaintoimisto, kansliaosastossa on lainopillinen toimisto, henkilöasiaintoimisto ja huoltotoimisto, talousosastossa on yleinen toimisto, budjetointitoimisto, kirjanpitotoimisto, tarkastustoimisto, taloudellinen tutkimustoimisto ja tilastotoimisto sekä liiketaloudellinen tutkimuslaitos, hankintaosastossa on hankintatoimisto, varastotoimisto ja autoteknillinen toimisto ja järjestelyosastossa on yleinen toimisto, järjestelytoimisto, sotilastoimisto ja tietokonetoimisto. Osastossa ja toimistossa voi olla myös jaostoja sen mukaisesti kuin posti-ja lennätinhallitus katsoo tarpeelliseksi. Osastopäällikkönä on johtaja ja toimistopäällikkönä, jollei sitä virkaan nimitettäessä ole määrätty, se viran tai toimen haltija, jonka liikenneministeriö määrää. Jaostopäällikkönä toimii posti- ja lennätinhallituksen määräämä viran tai toimen haltija. 6 S. Keskushallinnossa on pääjohtajan, ylijohtajan, johtajan, toimistopäällikön, apulaisjohtajan, ylikamreerin, yli-insinöörin, toimistoinsinöörin, vanhemman ja nuoremman insinöörin, sosiaalipäällikön, opistonjohtajan, asianvalvojan, apulaistoimistopäällikön, apulaisasian valvojan, esittelijän, konttoripäällikön, ylireviisorin, tilastoitsijan, vanhemman apulaisinsinöörin, apulaisinsinöörin, linjatarkastajan, liikennetarkastajan, kamreerin, osastosihteerin, apukamreerin, autoliikennetarkastajan, vanhemman reviisorin, reviisorin, ensimmäisen ekspeditöörin, ensimmäisen teknikon, teknikon, tiedustelukonttorin hoitajan, kontrollöörin, ekspeditöörin, kassanhoitajan, apulaiskassanhoitajan, vanhemman työntutkijan, työntutkijan, ensimmäisen kirjurin, kirjaajan, apulaisreviisorin, kirjanpitäjän ja kirjurin virkoja sekä rikostutkijan, piirtäjän, toimistoapulaisen, ylivahtimestarin, vanhemman vahtimestarin ja vahtimestarin toimia. Ylijohtajan, johtajan, yli-insinöörin, toimistopäällikön ja apulaistoimistopäällikön virat voivat olla sopimuspalkkaisia. Lisäksi voidaan keskushallintoon ottaa tulo- ja menoarvion rajoissa ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäistä henkilökuntaa ja liikenneoppilaita sekä työsopimussuhteessa olevia toimihenkilöitä ja työntekijöitä.

7 S. Pääjohtajan tulee: toimia posti- ja lennätinhallituksen istunnoissa puheenjohtajana; ratkaista asioita toimivaltansa rajoissa; tehdä aloitteita uudistuksiksi ja parannuksiksi posti- ja lennätinlaitoksessa sekä seurata posti-, lennätin-, puhelin- ja radio-olojen kehitystä; valvoa, että posti- ja lennätinlaitos toimii lainmukaisesti, tehokkaasti ja yhtenäisesti; sekä tehdä tarkastusmatkoja. Pääjohtaja vastaa ensi sijassa posti-ja lennätinlaitoksen hallinnosta ja kehittämisestä. 8 S. Ylijohtajista tulee pääjohtajan ohella toisen johtaa ja valvoa lähinnä posti- ja lennätinlaitoksen hallinnollista ja taloudellista ja toisen sen teletoiminnallista ja teknillistä kehittämistä ja toimintaa sen mukaan kuin liikenneministeriö pääjohtajan esityksestä on määrännyt. 9. Johtajan ja toimistopäällikön tuöee: valmistaa ja esitellä hänen osastollensa tai toimistollensa kuuluvat asiat, mikäli sitä ei ole annettu muun viran tai toimen haltijan tehtäväksi: ratkaista asioita toimivaltansa rajoissa; valvoa, että osastolle tai toimistolle kuuluvat työt suoritetaan asianmukaisesti ja viivyttelemättä; huolehtia menoarvioehdotuksen tekemisestä osaston tai toimiston toimialaa koskevalta osalta; harkintansa mukaan maksettavaksi hyväksyä osastoaan tai toimistoaan koskevat menot; katsoa, että osaston tai toimiston toimialaan kuuluvia määrärahoja säästäen käytetään; 3 valvoa osaston tai toimiston omaisuuden hoitoa ja kunnossapitoa; tehdä tarkastusmatkoja pääjohtajan määräyksestä; sekä seurata olojen kehitystä osaston tai toimiston toimialalla ja posti- ja lennätinhallitukselle esittää tarvittavia uudistus- ja parannusehdotuksia. 10 $. Postiosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kotimaan postiliikennettä sekä postinkuljetuksia ja -jakelua, kotimaan postimaksuja ja -taksoja, postiyhteyksien ja postitoimipaikkojen perustamista, muuttamistä ja lakkauttamista, toimipaikkojen pitämistä avoinna postiliikenteelle, postilähetysten tiedustelua sekä matkustajamaksujen peruutusta. Lennätinosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat lennätin- ja puhelintekniikkaa sekä lennätin- ja puhelinliikennettä yleensä, lennätin-ja puhelinverkoston suunnittelua, kaapeli-ja avojohtojen, kantoaalto- ja vahvistinlaitteiden sekä keskusten ja tilaajalaitteiden rakentamista ja teknillistä huoltoa ja puhelinpylväshankintoja, kotimaan lennätin- ja puhelinliikenteen maksuja ja taksoja, lennätin- ja puhelintoimipaikkojen perustamista, muuttamista ja lakkauttamista, toimipaikkojen pitämistä avoinna lennätin- ja puhelinliikenteelle, sähkösanomani tiedustelua, sähkösanomaja puhelinmaksujen peruutusta, puhelinverkkojen rakennemääräyksiä, yksityisten puhelinlaitosten teknillistä tarkastusta sekä niiden toimilupia, lunastamista ja liikenteen valvontaa. Kansliaosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat posti- ja lennätinlaitoksen hallintoa ja laitosta yleensä, ohje- ja johtosääntöjä, virkalähetysoikeutta, henkilökunta- ja palkkauskysymyksiä siltä osin kuin niitä ei ole työjärjestyksessä määrätty muun osaston käsiteltäväksi, työehtosopimuksia,

4 ammattikoulutusta ja soveltuvuustutkimuksia, laitoksen oikeuden valvomista, kurinpito-, rikos- ja korvausasioita, kiinteistöjen ja osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta johtuvia lainopillisia kysymyksiä, postimaksukoneiden käyttöä, posti- ja lennätinhallituksen arkistoa ja kirjastoa, sosiaalitoimintaa, terveydenhuoltoa ja työturvallisuutta sekä laitosta koskevia oikeudellisia kysymyksiä yleensä, mikäli niitä ei ole tässä asetuksessa tai työjärjestyksessä taikka muutoin määrätty muun osaston tai linjahallinnon viranomaisen käsiteltäväksi. Talousosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat posti- ja lennätinlaitoksen taloutta yleensä, taloussuunnitelmaa, tavoitebudjetointia, tulo- ja menoarviota ja määrärahakysymyksiä, kirjanpitoa sekä laskentatointa yleensä ja taloudellista tutkimustoimintaa sekä niiden tulosten tiedottamista, posti- ja lennätinlaitoksen vuosikertomusta ja tilastoa, varojen hoitoa ja kassaliikettä, pankki- ja postisiirtotilien käyttöä, kassojen ja tilien tarkastusta, tileistäpoistoja, tilimuistutuksia ja vajauslaskelmia, posti-, leima-, vero- ym. sellaisia merkkejä, postimerkkeilyyn liittyviä kysymyksiä ja posti- ja telemuseota, koti- ja ulkomaisia tilityksiä, maksumääräyksiä yleensä, uudistusrahastoa ja radiorahastoa sekä yleisradiovastaanottolupia, postiosoitusliikettä, kansaneläkelaitoksen eläkeosoituksia sekä postipankki- ja postisiirtoliikettä, sikäli kuin on kysymys laitoksen rahaliikenteen yleisistä perusteista. Hankintaosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat nestemäisten polttoja voiteluaineiden, varastoesineiden, lomakkeiden, moottoriajoneuvojen ja työkoneiden sekä, puhelinpylväitä lukuun ottamatta, teknillisten laitteiden ja tarvikkeiden hankintaa ja varastossapitoa, niiden hinnoittelua, jakelua ja myyntiä sekä tarkastuksia, niin myös moottoriajoneuvojen hoitoa ja kunnossapitoa sekä autokorjaamoja ja -varikkoja ja niissä valmistettavien laitteiden suunnittelua. Ulkomaanosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kansainvälistä posti-, lennätin-, puhelin-ja radioliikennettä yleensä, vieraiden valtioiden ja hallintoelimien kanssa tehtäviä sopimuksia, ulkomaisia taksoja, ulkomaista liikennettä koskevien sopimusten tekemistä yksityisten kuljetusliikkeiden kanssa sekä kansainvälisiä posti-, lennätin-, puhelin-ja radiokokouksia. Järjestelyosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat työntutkimusta ja rationalisointia, mainontaa ja tiedotustoimintaa, posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoiminnan puolustus- ja väestönsuojeluvalmiutta sekä automaattista tietojenkäsittelyä Ṙadio-osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kotimaista radioliikennettä, radiotekniikkaa ja radiolaitteita niihin luettuina myös kiinteässä liikenteessä olevat radiolinkit, radioasemien ja -laitteiden rakentamista ja teknillistä huoltoa, radiotoimipaikkojen perustamista ja lakkauttamista, radioalan toimilupia ja todistuksia, radiosähköttäjien koulutusta kansainvälisen radiosähköttäjäpätevyyden saavuttamiseksi, yksityisiä radiolaitoksia ja radioalan teknillistä tarkastusta. Kiinteistötoimiston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa varten tarvittavien kiinteistöjen ja huoneistojen hankintaa, myyntiä, vuokraamista, kunnossapitoa, kalustamista ja puhtaanapitoa sekä valon ja lämmön hankkimista niihin. Kukin osasto sekä kiinteistötoimisto antaa posti-ja lennätinlaitoksen linjahallinnon viranomaisille ja henkilökunnalle määräyksiä toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä ohjeita posti- ja lennätinhallituksen istunnossaan ja pääjohtajan sekä ylijohtajien sellaisissa asioissa tekemien päätösten, niin myös

ohje- ja johtosääntöjen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Oman henkilökuntansa osalta kunkin osaston ja kiinteistötoimiston sekä linjahallinnon lennätin- ja puhelinhenkilökunnan sekä piirivirastojen henkilökunnan osalta lennätinosaston, huoltohenkilökunnan osalta kansliaosaston, autovarikkojen teknillisen henkilökunnan ja päävaraston henkilökunnan osalta hankintaosaston, kiinteistöjen ja huoneistojen hoitohenkilökunnan osalta kiinteistötoimiston, radiohenkilökunnan osalta radio-osaston ja muun henkilökunnan osalta postiosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat virkojen ja toimien perustamista, muuttamista, sijoittamista ja lakkauttamista, tilapäisten toimihenkilöiden ja liikenneoppilaiden ottamista, vuosiloman ja virkavapauden myöntämistä, viransijaisten määräämistä sekä palkkaus-ja henkilöasioita yleensä muissa kuin edellä 3 momentissa mainituissa tapauksissa. Pääjohtaja määrää, minkä osaston tai toimiston toimialaan kuuluvat sellaiset postija lennätinhallituksessa käsiteltävät asiat, joita ei ole tässä pykälässä mainittu. 11 S. Posti- ja lennätinhallitus ratkaisee postija lennätinlaitosta koskevat asiat, mikäli toisin ei ole säädetty. Posti- ja lennätinhallitukselle kuuluvat asiat käsittelee ja ratkaisee: posti-ja lennätinhallitus istunnossaan; pääjohtaja; ylijohtaja; tai johtaja, toimistopäällikkö taikka muu posti- ja lennätinhallituksen virkamies taikka toimihenkilö, jolle sellainen toimivalta on annettu. 12. Istunnossa käsitellään: 1. asiat, jotka koskevat posti-ja lennätin- laitoksen taloussuunnitelmaa, tavoitebudje 5 tointia ja tulo- ja menoarvioehdotusta, posti- ja lennätinlaitoksen järjestelyä, ohje- ja johtosääntöjä, määrärahojen myöntämistä osastojen ja toimistojen käytettäväksi, kansainvälisiä sopimuksia, posti- ja lennätinlaitoksessa kannettavia maksuja, kiinteistöjen ja kiinteistö- ja, asunto-osakkeiden hankintaa ja myyntiä, erivapauksia, muistutus-, vajaus- ja tileistäpoistoasioita, mikäli kysymyksessä on viittätuhatta markkaa suurempi määrä, posti- ja lennätinlaitoksen vuosikertomusta sekä toimipaikkojen perustamisen ja lakkauttamisen yleisiä perusteita; 2. asiat, jotka, vaikka ne kokonaan tai lähinnä kuuluvat jonkin osaston tai toimiston toimialaan, kuitenkin ovat sen luontoisia, että ne huomattavasti vaikuttavat toisenkin osaston tai toimiston toimintaan; 3. asiat, jotka koskevat virkaehdotuksen tekemistä tai posti- ja lennätinhallituksen täytettäviin virkoihin nimittämistä sekä kurinpitoasiat; sekä 4. asiat, jotka pääjohtaja niiden periaatteellisen laadun tai tärkeyden vuoksi määrää istunnossa käsiteltäväksi. 13. Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset käsiteltävistä asioista, niiden käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asiain seitteleminen ja ratkaiseminen kuuluu Ṫyöjärjestyksen vahvistaa kansliaosaston esittelystä pääjohtaja. 14 $. Ylijohtajalla, johtajalla, toimistopäälliköllä ja muulla 11 :ssä mainitulla viran tai toimen haltijalla on valta: saada selvityksiä ja tietoja osastossa tai toimistossa käsiteltävistä asioista; antaa sellaisia määräyksiä, jotka ovat posti- ja lennätinhallituksen päätösten taikka voimassa olevien ohje-ja johtosääntöjen

6 tai maksusäännösten välitöntä soveltamista; sekä ratkaista sellaisia pääjohtajan käsiteltäviä asioita, jotka 13 :n mukaan on siirretty hänen päätettäväkseen. 15. Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu, pääjohtaja määrää, onko asia ratkaistava posti- ja lennätinhallituksen istunnossa vai ratkaiseeko sen pääjohtaja, ylijohtaja, johtaja tai muu virkamies taikka toimihenkilö sekä missä osastossa tai toimistossa asia on käsiteltävä. 16 5. Istuntoon ottavat osaa pääjohtaja, ylijohtajat ja johtajat sekä, käsiteltäessä kiinteistötoimistoa olennaisesti koskevaa asiaa, sanotun toimiston toimistopäällikkö. Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimivat hänen sijaisenaan ylijohtajat siinä järjestyksessä kuin liikenneministeriö on pääjohtajan esityksestä enintään kolmivuotiskaudeksi määrännyt, ja näidenkin ollessa esteellisiä tai estyneitä, virassa vanhin johtaja. Pääjohtaja määrää, missä järjestyskessä virkamiehet toimivat ylijohtajan, johtajan ja kiinteistötoimiston toimistopäällikön esteellisenä tai estyneenä ollessa tämän sijaisena. 17. Posti- ja lennätinhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä on saapuvilla, näiden joukossa se tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia olennaisesti koskee. 18. Asian käsittely istunnossa tapahtuu, niinkuin asiain käsittelystä oikeusvirastoissa on säädetty. 19. Istunnossa käsiteltävistä asioista laaditaan esittelylistat, joihin kunkin asian kohdalle on esittelijän toimesta lyhyesti merkittävä siitä tehty päätös. Istunnossa käsiteltyjen asiain esittelylistat, joihin myös merkitään, ketkä ovat ottaneet osaa asian käsittelyyn, allekirjoittavat esittelijä ja asian esittelyssä pöytäkirjanpitäjänä läsnäollut viran tai toimen haltija. Pöytäkirja tehdään silloin, kun asiasta on äänestetty, kun esittelijä on ilmoittanut päätöksestä eriävän mielipiteensä taikka kun puheenjohtaja muuten katsoo syytää olevan määrätä pöytäkirja pidettäväksi. Valtioneuvostolle tai ministeriölle meneviä lausuntoja ja esityksiä, niin myös korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja virkaylioikeudelle annettavia lausuntoja tulee seurata pöytäkirjan ote, milloin asiassa on äänestys tapahtunut tahi esittelijä on ilmoittanut päätöksestä eriävän mielipiteensä. 20 $. Ylijohtajan, johtajan ja toimistopäällikön ratkaistavan asian esittelee se virkamies tai toimihenkilö, joka asian on valmistellut. 21. Istunnossa käsiteltyjen asiain toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa asian esittelijä. Pääjohtajan, ylijohtajan, johtajan, toimistopäällikön tai muun virkamiehen yksinään ratkaiseman asian toimituskirjan allekirjoittaaa se, joka asian on ratkaissut, ja varmentaa esittelijä. Ilman esittelyä ratkaistujen asiain toimituskirjat allekirjoittaa ratkaisija. Kuukausitili- ja tilinpäätösilmoitukset allekirjoittaa kirjanpitotoimiston toimistopäällikkö ja varmentaa kamreeri. Maksumääräykset ja maksukäskyt allekirjoittaa sen mukaan kuin posti- ja lennätinhallitus määrääjoko yleisen toimiston toimistopääl

likkö tai kamreeri ja varmentaa joko kamreeri tai apukamreeri. Shekkien allekirjoittamisesta ja varmentamisesta on voimassa, mitä siitä on erkiseen säädetty. Lähetteet ja tiedonannot sekä niihin verrattavat kirjelmät allekirjoittaa sen toimekseen saanut virkamies tai toimihenkilö. 22. Jos valtioneuvostolle alistettava asia on niin kiireellistä laatua, ettei tarvittavaa toimenpidettä käy viivyttäminen ja valtioneuvoston ratkaisua odottaminen, ryhtyköön posti- ja lennätinhallitus asiaa valtioneuvostolle alistamatta omalla vastuullaan asianhaarain vaatimiin toimenpiteisiin ja ilmoittakoon niistä viipymättä valtioneuvostolle. 23. Kiireellisissä tapauksissa päättäköön pääjohtaja yksin täytäntöönpanotoimesta ja on toimenpide, jos asia olisi ollut istunnossa ratkaistava, viipymättä ilmoitettava istunnossa ja muissa tapauksissa asianomaiselle osastolle tai toimistolle. Johtaja tai toimistopäällikkö saakoon antaa asiassa, jonka ratkaisu kuuluu hänenosastolleen tai toimistolleen, määräyksen täytäntöönpanotoimesta, joka ei siedä viivytystä, mutta on toimenpide, jollei se muuten kuuluisi hänen toimivaltaansa, viipymättä ilmoitettava, asian laadun mukaan, joko pääjohtajalle tai istunnossa. 24. Pääjohtajan poissa ollessa älköön ilman liikenneministeriön lupaa lopullisesti käsiteitäkö asioita, jotka koskevat: sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä, jotka voivat muuttaa vahvistettuja hallinnon perusteita; ehdotuksia vieraiden valtioiden kanssa tehtäviksi sopimuksiksi sekä sopimuksia ulkomaisten hallintoelimien kanssa posti-, lennätin-, puhelin-ja radioliikenteestä; 7 johtosääntöjen ja virantoimitusohjesääntöjen antamista laitoksen henkilökunnalle sekä muutoksia niihin; virkaehdotuksen tekemistä; tai sellaisen viran tai toimen haltijan nimittämistä, jonka nimittäminen kuuluu postija lennätinhallituksen istunnolle tai pääjohtajalle. 25 S. Ylijohtajan, johtajan tai kiinteistötoimiston toimistopäällikön poissa ollessa älköön ilman painavia syitä ryhdyttäkö sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat poiketa heidän toiminnassaan noudattamistaan periaatteista. Johtajan tai kiinteistötoimiston toimistopäällikön poissa ollessa älköön ilman pääjohtajan suostumusta istunnossa käsiteltäkö hänen osastonsa tai toimistonsa viran tai toimen täyttämistä. Henkilöasiaintoimiston toimistopäällikön poissa ollessa älköön ilman pääjohtajan lupaa lopullisesti käsiteltäkö henkilöasiaintoimiston toimistopäällikön täytettävään virkaan tai toimeen nimittämistä. 3 luku. Linjahallinto. 26. Posti- ja lennätinhallituksen alaisena on linjahallinto. Linjahallinto jaetaan alueellisesti postipiireihin ja puhelinpiireihin, joiden lukumäärän ja rajat posti- ja lennätinhallitus määrää. Näiden lisäksi on rautateitse tapahtuvan postinkuljetuksen suorittamista varten postivaunupiiri. Kussakin piirissä on piirikonttori. Postipiirin toimintaa johtaa postipiirin päällikkö, postivaunupiirin toimintaa postija lennätinhallituksen posti-osaston kuljetustoimiston toimistopäällikkö ja puhelinpiirin toimintaa puhelinpiirin päällikkö.

8 Piiriä pienempien hallintoalueiden muodostamisesta ja lakkauttamisesta päättää posti-ja lennätinhallitus. 27. Liikenteen hoitoa varten on linjahallinnossa toimipaikkoina joko erillisinä tai toisiinsa yhdistettyinä posti-, lennätin- ja puhelinkonttoreita haaraosastoineen ja autovarikkoineen, posti-, lennätin- ja puhelintoimistoja ja -asemia, niin myös sanomalehtipostikonttori, radioasemia, postipysäkkejä, puhelupaikkoja, postivaunuja ja laivapostitoimistoja sekä päävarasto, piirivarastoja ja korjaamoja. Posti- ja lennätinlaitoksen toimipaikkoja hoitavat: postikonttoria, sanomalehtipostikonttoria, lennätinkonttoria, posti- ja lennätinkonttoria sekä puhelinkonttoria konttorinhoitaja; ja muita toimipaikkoja toimistonhoitaja tai muu siihen määrätty viran tai toimen haltija taikka muu toimihenkilö. 28. Linjahallinnossa on postipiirin päällikön, puhelinpiirin päällikön, vanhemman apulaisinsinöörin, apulaisinsinöörin, radioaseman hoitajan, linjatarkastajan, liikennetarkastajan, konttorinhoitajan, apulaiskonttorinhoitajan, ensimmäisen ekspeditöörin, kontrollöörin, ekspeditöörin, toimistonhoitajan, piirihuoltajan, radiosähköttäjän, ensimmäisen kirjurin, kirjurin, sähköttäjän, ensimmäisen teknikon, teknikon, konemestarin, postimiesten esimiehen, ylipostimiehen ja postimiehen virkoja sekä varastonhoitajan, apulaisvarastonhoitajan, vanhemman varaston esimiehen, varastomestarin, vanhemman autovarikon esimiehen, autovarikon esimiehen, vanhemman autonasentajan, autonasentajan, autonkuljettajain esimiehen, posti- tai lennätinautonkuljettajan, autonkuljettajan, puhelinmestarin, radiomestarin, puhelinvalvojan, kassanhoitajan, ensimmäisen tai toisen puhelunvälittäjän, puhelinapulaisen, toimistoapulaisen, varastoapulaisen, talonmies-lämmittäjän, vanhemman vahtimestarin ja vahtimestarin toimia. Puhelinpiirin päällikön virat ovat sopimuspalkkaisia. Sen lisäksi linjahallintoon voidaan tarpeen mukaan menoarvion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäistä henkilökuntaa ja liikenneoppilaita sekä työsopimussuhteessa olevia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. 29. Piirikonttorien ja toimipaikkojen hoitajien sekä muiden linjahallinnon viran ja toimen haltijain tehtävistä määrätään johto- ja ohjesäännöissä sekä muissa asianomaisissa ohjeissa ja määräyksissä. 4 luku. Kelpoisuusehdot, virkojen ja toimien täyttäminen sekä viran ja toimen haltijain oikeudet. 30. Pääjohtajalta vaaditaan, että hän aikaisemmassa toiminnassaan on osoittanut käytännöllistä järjestely- ja hallintokykyä sekä että hän hyvin tuntee maan liikenneolot. Ylijohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, minkä lisäksi toiselta ylijohtajalta vaaditaan hyvää perehtyneisyyttä valtionhallintoon ja -talouteen sekä toiselta ylijohtajalta hyvää perehtyneisyyttä teletoimeen. Kelpoisuusehtona johtajalta vaaditaan, paitsi aikaisemmalla toiminnalla osoitettua virkaan tarvittavaa hyvää järjestelykykyä ja -taitoa, lisäksi: 1) postiosaston, talousosaston ja ulkomaanosaston johtajan virkaan yliopistossa tai sitä vastaavassa korkeakoulussa suoritettu loppututkinto sekä ulkomaanosaston

johtajalta sen ohessa hyvä perehtyminen tärkeimpiin ulkomaisiin kieliin; 2) lennätinosaston, hankintaosaston ja radio-osaston johtajan virkaan teknillisen korkeakoulun sähköteknillisen osaston tai hankintaosaston johtajan virkaan vaihtoehtoisesti koneinsinööriosaston diplomi-insinöörin tutkinto; 3) kansliaosaston johtajan virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys tuomarin ja hallinnollisiin tehtäviin; sekä 4) järjestelyosaston johtajan virkaan perehtyminen rationalisointiin ja virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai viestikoulutuksen saaneen esiupseerin arvo. Kiinteistötoimiston toimistopäällikön ja apulaistoimistopäällikön tulee olla alemman oikeustutkinnon suorittanut sekä lisäksi aikaisemmalla toiminnallaan posti-ja lennätinlaitoksen palveluksessa osoittanut olevansa perehtynyt posti-ja lennätinlaitoksen kiinteistöasioiden hoitamiseen, taikka olla teknillisen opiston rakennusosaston insinööritutkinnon tahi teknillisen korkeakoulun arkkitehdin tutkinnon tai rakennusinsi- nööriosaston diplomi-insinööritutkinnon suorittanut. Apulaisjohtajalta vaaditaan sama kelpoisuus kuin vastaavan osaston johtajalta, kuitenkin niin, että lennätinosastossa liikenneasioita käsittelevällä apulaisjohtajalla tulee olla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto. Yli-insinöörin, lennätin-, hankinta- ja radio-osaston sopimuspalkkaisen apulaistoimistopäällikön, toimistoinsinöörin sekä vanhemman ja nuoremman insinöörin tulee olla, virkaan kuuluvien tehtävien laadusta riippuen, joko teknillisen korkeakoulun sähköteknillisen osaston tai koneinsinööriosaston diplomi-insinööritutkinnon suorittaneita. Puhelinpiirin päällikön tulee olla joko teknillisen korkeakoulun sähköteknillisen osaston diplomi-insinööritutkinnon 9 taikka teknillisen opiston sähköosaston insinööritutkinnon suorittanut sekä lisäksi aikaisemmalla toiminnallaan posti- ja lennätinlaitoksen palveluksessa osoittanut olevansa sopiva puhelinpiirin johtamiseen. Asianvalvojan ja apulaisasianvalvojan tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita sekä perehtyneitä tuomarin tehtäviin. Budjetointitoimiston, kirjanpitotoimiston ja taloudellisen tutkimustoimiston toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto. Ylikamreerin, kamreerin, apukamreerin, ylireviisorin, vanhemman reviisorin ja reviisorin tulee olla virkaan soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä hyvin perehtyneitä kirjanpitoon ja tililaitokseen. Tilastoitsijalta vaaditaan valtiotieteen, filosofian tai kauppatieteiden kandidaatin tutkinto lähinnä korkeimmin arvosanoin tilastotieteessä sekä perehtyneisyyttä tilastotyöhön. Sosiaalipäällikön tulee olla perehtynyt huoltotyöhön ja sosiaalisiin kysymyksiin. Esittelijältä ja osastosihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto. Muulta kuin edellä kolmannessa ja viidennessä momentissa mainitulta apulaistoimistopäälliköltä sekä opistonjohtajalta vaaditaan virkaan soevltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan tässä momentissa tarkoitetulta apulaistoimistopäälliköltä hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin ja opistonjohtajalta riittävä tietopuolinen tai käytännöllinen perehtyneisyys opettajantoimeen posti-ja lennätinlaitoksen toimialaan kuuluvissa asioissa. Postipiirin päällikön ja konttoripäällikön tulee olla ylioppilastutkinnon suorittaneita. Kassanhoitajalta (keskushallinnossa), tiedustelukonttorin hoitajalta, liikennetarkastajalta, konttorinhoitajalta, apulaiskonttorinhoitajalta, autoliikennetarkastajalta, kir

10 jaajalta, ensimmäiseltä ekspeditööriltä, kontrollööriltä ja apulaisreviisorilta vaaditaan ylioppilastutkinto taikka sitä vastaavat tiedot. Sitä paitsi vaaditaan tiedustelukonttorin hoitajalta, että hän on hyvin perehtynyt tärkeimpiin ulkomaisiin kieliin. Posti- ja lennätinlaitoksen viran tai toimen haltija, jolla ei ole edellisessä momentissa mainittua kelpoisuutta, on, jos hän vähintään viisi vuotta on hoitanut alaansa kuuluvaa 1 tai 2 luokan toimistonhoitajan tai ekspeditöörin virkaa tai niitä ylempiä posti- ja lennätinlaitoksen virkoja tai apulaisreviisorin virkaa ja hänellä on kelpoisuus niihin posti- ja lennätinlaitoksen virkoihin tai toimiin, joihin vaaditaan keskikoulu tai sitä vastaavan kauppakoulun oppimäärää vastaavat tiedot, pätevä sanotussa momentissa mainittuihin alansa virkoihin. Varastonhoitajan ja apulaisinsinöörin tulee olla teknillisen opiston sähköosaston insinööritutkinnon suorittaneita sekä vanhemman apulaisinsinöörin ja linjatarkastajan, virkaan kuuluvien tehtävien laadusta riippuen, teknillisen opiston sähköosaston tai koneosaston insinööritutkinnon suorittaneita. Vanhemmalta työntutkijalta vaaditaan joko teknillisen opiston sähköosaston insinööritutkinto tahi ylioppilastutkinto ja hyvä perehtyneisyys posti- ja lennätinlaitoksen toimintaan ja rationalisointiin. Varastonhoitajan tulee sitä paitsi olla perehtynyt kirjanpitoon, ja hänellä tulee olla tavarantuntemusta erittäinkin posti-ja lennätinlaitoksessa käytettävien varastoesineiden osalta. Ensimmäisen teknikon ja vanhemman autovarikon esimiehen tulee olla keskikoulun tai sitä vastaavan kauppakoulun sekä lisäksi, virkaan tai toimeen kuuluvien tehtävien laadusta riippuen, teknillisen koulun sähköosaston tai koneosaston oppimäärän suorittaneita. Vanhemman autovarikon esimiehen tulee sitä paitsi olla perehtynyt moottoriajoneuvojen hoitoon ja korjauksiin. Ensimmäinen teknikko ja vanhempi autovarikon esimies, jolla ei ole linjatarkastajan virkaan vaadittavaa pätevyyttä, mutta joka on suorittanut keskikoulun tai sitä vastaavan kauppakoulun sekä teknillisen koulun sähköosaston tai koneosaston oppimäärän, on, jos hän vähintään viisi vuotta on hoitanut ensimmäisen teknikon tai vanhemman autovarikon esimiehen taikka niitä ylempiä posti- ja lennätinlaitoksen teknillisiä virkoja tai toimia, pätevä linjatarkastajan virkaan. Posti- ja lennätinlaitoksen viran tai toimen haltija, jolla ei ole vanhemman työntutkijan virkaan vaadittavaa pätevyyttä, on, jos hän vähintään viisi vuotta on hoitanut työntutkijan tai sitä ylempää posti- ja lennätinlaitoksen virkaa tai tointa ja hänellä on kelpoisuus niihin posti-ja lennätinlaitoksen virkoihin ja toimiin, joihin vaaditaan keskikoulun tai sitä vastaavan kauppakoulun taikka teknillisen koulun oppimäärä ja hän lisäksi on hyvin perehtynyt rationalisointiin, pätevä vanhemman työntutkijan virkaan. Radioaseman hoitajan, apulaisvarastonhoitajan, radiosähköttäjän ja teknikon tulee olla keskikoulun tai sitä vastaavan kauppakoulun taikka, virkaan tai toimeen kuuluvien tehtävien laadusta riippuen, teknillisen koulun sähköosaston tai koneosaston oppimäärän suorittaneita, piirtäjän teknillisen koulun sähköosaston oppimäärän suorittanut, työntutkijan joko teknillisen koulun tai keskikoulun oppimäärän suorittanut sekä rikostutkijan keskikoulun tai sitä vastaavan kauppakoulun oppimäärän suorittanut. Sitä paitsi tulee apulaisvarastonhoitajalla olla samanlainen perehtyneisyys kirjanpitoon ja tavarantuntemus kuin varastonhoitajalla, työntutkijan olla hyvin perehtynyt työntutkimustekniikkaan ja rikostutkijan olla perehtynyt rikospoliisin tehtäviin. Teknikko ja piirtäjä, jolla ei ole edellä tässä pykälässä ensimmäisen teknikon vir

kaan vaadittavaa kelpoisuutta, mutta joka yhteensä vähintään viisi vuotta on ollut teknikkona tai piirtäjänä taikka hoitanut mainittuja virkoja tai toimia taikka niitä ylempiä posti- ja lennätinlaitoksen teknillisiä virkoja tai toimia, voidaan nimittää ensimmäisen teknikon virkaan. Samoin voidaan autovarikon esimies ja teknikko, jolla ei ole edellä tässä pykälässä vanhemman autovarikon esimiehen toimeen vaadittavaa kelpoisuutta, mutta joka yhteensä vähintään viisi vuotta on hoitanut autovarikon esimiehen tai sitä ylempiä posti- ja lennätinlaitoksen teknillisiä virkoja tai toimia, nimittää vanhemman autovarikon esimiehen toimeen. Piirihuoltajalta, autovarikon esimieheltä, vanhemmalta varaston esimieheltä, varastomestarilta, vanhemmalta autonasentajalta, autonasentajalta, autonkuljettajain esimieheltä, posti- tai lennätinautonkuljettajalta, autonkuljettajalta, postimiesten esimieheltä, ylipostimieheltä, postimieheltä, puhelinapulaiselta, vahtimestarilta, talonmieslämmittäjältä, konemestarilta, puhelinmestarilta, radiomestarilta ja varastoapulaiselta vaaditaan kansakoulun päästökirja tai sitä vastaavat tiedot. Piirihuoltajalta vaaditaan lisäksi, että hän vähintään viisi vuotta on hoitanut piirihuoltajan tai sitä ylempiä huoltoalan tehtäviä posti- ja lennätinlaitoksessa, autovarikon esimieheltä, että hän on hyvin perehtynyt moottoriajoneuvojen hoitoon ja korjauksiin, vanhemmalta varaston esimieheltä ja varastomestarilta, että heillä on tavarantuntemusta, erittäinkin posti- ja lennätinlaitoksessa käytettävien varastoesineiden osalta, sekä talonmies-lämmittäjältä, että hän on suorittanut vähintään 36 oppituntia käsittäneen keskuslämmittäjän ja talonmiehen peruskurssin. Muihin posti- ja lennätinlaitoksen virkoihin ja toimiin vaaditaan, että asianomainen on suorittanut keskikoulun tai sitä vastaavan kauppakoulun oppimäärän. 11 Edellä mainittujen kelpoisuusehtojen lisäksi vaaditaan muilta paitsi tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämiltä sellaisilta viran tai toimen haltijoilta, jotka toimivat käytännöllisessä liikennepalveluksessa taikka sellaisissa tehtävissä, missä yleisten kelpoisuusehtojen nojalla edellytettyä taitoa ei pidetä riittävänä tehtävien toimittamiseen, että he ovat suorittaneet erityisen ammattitutkinnon posti- ja lennätinhallituksen antamien tarkempien määräysten mukaan, huomioonottaen kuitenkin, että kelpoisuuden saavuttamiseksi sellaisiin virkoihin ja toimiin, joissa vaaditaan sekä posti- että lennätintehtävien tuntemusta, on osoitettava taito hoitaa molempia näitä tehtäviä. Posti- ja lennätinhallituksen asiana on määrätä, keiltä viran tai toimen haltijoilta sellainen tutkinto on vaadittava. Pääsemistä varten posti- ja lennätinlaitoksen palvelukseen liikenneoppilaaksi, ylimääräiseksi puhelunvälittäjäksi, postiapulaiseksi, puhelinapulaiseksi tai ylimääräiseksi vahtimestariksi vaaditaan, että hakija on täyttänyt 16 vuotta. Ylimääräiseksi postinkantajaksi tai ylimääräiseksi postimieheksi otettavan henkilön tulee olla täyttänyt 18 vuotta. Tilapäisenä apulaisena tai sähkösanomankantajana voidaan käyttää 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. 31. Kelpoisuuden 30 :ssä mainittuihin virkoihin ja toimiin tuottaa myös sanotussa pykälässä mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto. Saman kelpoisuuden kuin ylioppilastutkinto tuottaa vakinaisen upseerinviran saanista varten suoritettu tutkinto sekä täydellisesti suoritettu oppimäärä sellaisessa teknillisessä opistossa tai vähintään kaksivuotisessa kauppaopistossa, johon pääsemiseksi vaaditaan keski- tai tyttökoulun taikka kauppakoulun oppimäärä.

12 32 J. Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Niin ikään nimittää tasavallan presidentti, sitten kun valtioneuvosto, pääjohtajan mielipidettä kuultuaan, on tehnyt asiasta esityksen, ylijohtajan ja sopimuspalkkaisen johtajan Ṗeruspalkkainen johtaja ja kiinteistötöimiston toimistopäällikkö nimitetään, sitten kun virka on ollut kolmekymmentä päivää haettavana, siinä järjestyksessä kuin keskusvirastojen jäsenten virkaan nimittämisestä on säädetty. Valtioneuvosto nimittää muun kuin edellä 2 momentissa mainitun toimistopäällikön, apulaisjohtajan, yli-insinöörin, sopimuspalkkaisen apulaistoimistopäällikön, ylikamreerin, ylireviisorin, tilastoitsijan, asianvalvojan, toimistoinsinöörin, sosiaalipäällikön, postipiirin päällikön ja puhelinpiirin päällikön, sitten kun virka on kolmenkymmenen päivän ajan ollut haettavana ja postija lennätinhallitus on tehnyt virkaehdotuksen Ṗosti- ja lennätinhallitus nimittää istunnossaan vanhemman ja nuoremman insinöörin, vanhemman apulaisinsinöörin, muun kuin edellisessä momentissa mainitun apulaistoimistopäällikön, apulaisasiainvalvojan, opistonjohtajan, vanhemman reviisorin, reviisorin, kamreerin, apukamreerin, linjatarkastajan, liikennetarkastajan, autoliikennetarkastajan, esittelijän, konttoripäällikön, osastosihteerin, vanhemman työntutkijan, konttorinhoitajan, apulaiskonttorinhoitajan, tiedustelukonttorin hoitajan, radioaseman hoitajan ja varastonhoitajan, sitten kun virka tai toimi on ollut kolmenkymmenen päivän ajan haettavana. Pääjohtaja nimittää piirihuoltajan, kassanhoitajan (keskushallinnossa), piirtäjän, kirjaajan, apulaisreviisorin, apulaiskassanhoitajan (keskushallinnossa), kontrollöörin, ensimmäisen ekspeditöörin, ekspeditöörin, radiosähköttäjän, työntutkijan, ensimmäisen kirjurin, ensimmäisen teknikon, teknikon, rikostutkijan, vanhemman autovarikon esimiehen, autovarikon esimiehen, apulaisvarastonhoitajan, vanhemman varaston esimiehen, kirjanpitäjän, konemestarin, toimistonhoitajan, postimiesten esimiehen, autonkuljettajani esimiehen, puhelinvalvojan ja ylivahtimestarin, sitten kun virka tai toimi on ollut kolmenkymmenen päivän ajan haettavana. Henkilöasiaintoimiston toimistopäällikkö nimittää kirjurin, sähköttäjän, kassanhoitajan (linjahallinnossa), puhelunvälittäjän, puhelinapulaisen, ylipostimiehen, postimiehen, vanhemman autonasentajan, autonasentajan, posti- tai lennätinautonkuljettajan, autonkuljettajan, toimistoapulaisen, puhelinmestarin, radiomestarin, varastomestarin, varastoapulaisen, vanhemman vahtimestarin, vahtimestarin ja talonmies-lämmittäjän Ḣenkilöasiaintoimiston toimistopäällikön täytettävien virkojen ja toimien sekä ylimääräisten toimien julistamisesta haettavaksi, ylimääräisten toimien täyttämisestä ja tilapäisten toimihenkilöitten ottamisesta määrätään posti- ja lennätinhallituksen työjärjestyksessä. Postiaseman hoitajan sekä postinkuljettajan ja maalaiskirjeenkantajan ottaa palvelukseen postipiirin päällikkö ja puhelinaseman sekä puhelupaikan hoitajan puhelinpiirin päällikkö. Postipysäkin hoitajan ottaa palvelukseen sen toimipaikan hoitaja, jonka alainen postipysäkki on. 33. Peruspalkkaisen tai sopimuspalkkaisen viran tai toimen ollessa avoinna määrää virkaatoimittavan hoitajan pääjohtajan virkaan valtioneuvosto, muuhun tasavallan presidentin täytettävään virkaan ja kuutta kuukautta pitemmäksi ajaksi valtioneuvoston täytettävään virkaan liikenneministeriö

av_ii sekä muissa tapauksissa ja myös ylimääräir>/-\+-\ /*»11 A O O O 1 I A n n n l u i m u i a v u m u t i oxx^ooct j^v_oi,x- j d xv^xxixdtinhallitus tai sen määräämä linjahallinnon viranomainen. 34 S. Konttorinhoitajat, jotka määrätään toimimaan pienten postipiirien päällikköinä, saavat tästä toimesta eri palkkion. Postivaunussa palveleva viran tai toimen haltija, niin myös ensimmäinen teknikko, sähköttäjä tai teknikko, joka määrätään kiertäväksi, saa matkarahaa. Postivaunussa palveleva viran tai toimen haltija, joka määrätään toimimaan rataesimiehenä, saa tästä toimesta lisäpalkkion. Postimaksukoneiden valvojana olevalle toimen haltijalle voi posti- ja lennätinhallitus myöntää tästä tehtävästä eri palkkion. Ylipostimiehelle, postimiehelle tai vahtimestarille, joka määrätään postimiesten, vahtimestarien tai lähettien esimieheksi, voi posti- ja lennätinhallitus myöntää lisäpalkkion. Postimies, joka saattaa maantie- tai laivapostia, sekä postimies, joka palvelematta postivaunussa saattaa junalla kuljetettavaa postia, on oikeutettu saamaan päivärahaa kultakin päivältä, jonka hän postia saattaessaan on asemapaikaltaan poissa. Postimies, joka määrätään toimimaan postilähetysten lajittelijana, voi saada lisäpalkkiota tästä toimesta. Puhelunvälittäjä, joka toimii puhelinkeskuksen valvojana, voi saada tästä erityistehtävästä, milloin se on tavallista työläämpi ja vastuunalaisempi, lisäpalkkiota. Asentaja saa virkamatkoistaan omassa piirissään päivärahaa. Tällaisesta virkamatkasta ei asentaja saa matkakustannusten korvausta, kun matka tehdään jalkaisin tai posti- ja lennätinlaitoksen omistamalla kulkuneuvolla. Posti- ja lennätinhallitus määrää, milloin virkamatka on mainitulla tavalla tehtävä. 13 Autonkuljettajien esimiehenä tai autonasentajana toimivalle autonkuljettajalle voi posti- ja lennätinhallitus myöntää lisäpalkkion. Tässä pykälässä mainitut palkkiot sekä matka-ja päivärahat määrää posti-ja lennätinhallitus liikenneministeriön vahvistamien rajojen ja menoarviossa olevien määrärahojen puitteissa. 35. Virkavapautta myöntää ja viransijaisen määrää pääjohtajalle valtioneuvosto, ylijohtajalle, johtajalle ja kuutta kuukautta pitemmäksi ajaksi valtioneuvoston nimittämälle viran haltijalle liikenneministeriö ja muissa tapauksissa posti- ja lennätinhallitus tai sen määräämä linjahallinnon viranomainen. Eron virasta tai toimesta myöntää se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu. 36. Posti- ja lennätinlaitoksen viran ja toimen haltijain vuosilomista on voimassa, mitä valtion viran tai toimen haltijain vuosilomista on säädetty. Vuosilomien järjestelyä varten voidaan viran tai toimen haltija velvoittaa eri korvauksetta hoitamaan toista virkaa tai tointa samalla paikkakunnalla. 37 $. Viran tai toimen haltija ei saa ryhtyä sellaisiin liikeyrityksiin tai tehtäviin, joissa hänen virassa tai toimessa tietoonsa saamastaan postilähetyksestä, sähkösanomasta tai puhelinkeskustelusta voi olla hyötyä, eikä myöskään asiamiehenä tai muussa ominaisuudessa antaa valtiollisia tai kauppatietoja. 38. Viran tai toimen haltijan tulee asua sillä paikkakunnalla, missä hänellä on toimensa,

14 jollei hänelle anomuksesta ole myönnetty oikeutta asua muualla. 5 luku. Virkavirheiden käsittely. 39 $. Pääjohtajaa, ylijohtajaa, johtajaa ja kiinteistötoimiston toimistopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. Posti- ja lennätinhallitus voi kurinpidollisesti tuomita muun viran tai toimen haltijan kuin 1 momentissa mainitun sekä toimihenkilön virkavirheestä, asianmukaisen käskyn täyttämättä jättämisestä taikka toiminnalla virassa tai sen ulkopuolella osoitetusta virkavelvollisuuteen sopimattomasta käytöksestä, jollei asiaa sen harkinnan mukaan ole jätettävä oikeuden käsiteltäväksi, johonkin seuraavista rangaistuksista: 1) varoitukseen; 2) sakkoon; tai 3) virantoimituksesta erotettavaksi enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kurinpidollisesta viraltapanosta sekä viran tai toimen haltijan tai toimihenkilön palkkaedusta sinä aikana, kun virantoimituksesta erottaminen kestää, on erikseen säädetty. 40. Milloin viran tai toimen haltijaa syytetään yleisessä tuomioistuimessa tai häntä vastaan on pantu vireille kurinpitomenettely tai hän rikoksesta epäiltynä on tutkimuksen alaisena, voi posti- ja lennätinhallitus, jos syytä siihen on, pidättää hänet virantoimituksesta siksi aikaa kun kurinpitomenettely jatkuu tai asia on tuomioistuimessa käsiteltävänä. Määräys viran tai toimen haltijan pidättämisestä virantoimituksesta tulee voimaan siitä tehdystä valituksesta huolimatta. Viran tai toimen haltijan palkkaeduista Sillä aikana, kun lian on pidätettynä virantoimituksesta, on erikseen säädetty. Kun viran tai toimen haltija on tuomittu virantoimituksesta erotettavaksi, on hän, jos hänelle luontaisetuna kuuluu asunto, menettänyt oikeutensa sen käyttämiseen. Kuitenkin olkoon posti-ja lennätnihallituksella valta päättää, onko hänet häädettävä asunnosta virantoimituksesta erottamisen ajaksi vai onko hänelle myönnettävä oikeus toistaiseksi käyttää asuntoa suorittamalla siitä vuokraa. Sama valta olkoon posti- ja lennätinhallituksella silloinkin, kun virantoimituksesta. pidättäminen tapahtuu tämän pykälän 1 momentissa mainitusta syystä. 6 luku. Erinäisiä määräyksiä. 41 $. Jos kassavaroissa, varastotavaroissa tai kalustoesineissä ilmaantuu vajausta, tulee sen, jonka hoidossa ne ovat olleet vajauksen syntyessä, posti- ja lennätinlaitokselle korvata puuttuva määrä, jos hän on vajauksen aiheuttanut. Posti- ja lennätinhallituksen on, jos tarve vaatii, ryhdyttävä toimenpiteisiin posti- ja lennätinlaitoksen saamisen turvaamiseksi. Milloin vajausta ei ole täytetty ja syypääksi katsottua viran tai toimen haltijaa tai, jos hän on. kuollut, hänen oikeudenomistajiaan vastaan nostetaan oikeudenkäynti, on posti-ja lennätinhallituksen päätöksellään vahvistettava vajauksen määrä. Jollei oikeudenkäyntiä panna vireille, on posti- ja lennätinhallituksella valta ratkaista asia päätöksellä, jossa on vahvistettava se määrä, mikä asianomainen ehkä katsotaan velvolliseksi maksamaan korvauksena postija lennätinlaitokselle. 42 $. Posti- ja lennätinhallituksella on, vaaties

saan selityksiä tai lausuntoja laitoksen viran tai toimen haltijalta tai muulta laitoksen palveluksessa olevalta toimihenkilöltä, valta velvoittaa asianomainen määräajan kuluessa antamaan selitykset tai lausunnot sakon uhalla tai sillä uhalla, että asia ratkaistaan huomioon ottamalla ainoastaan ne seikat, jotka asiassa muuten on esitetty. 43 $. Jos posti- ja lennätinlaitoksen viran tai toimen haltija on haastettava tai kutsuttava oikeuteen kuultavaksi, on sitä koskeva hakemus tehtävä posti-ja lennätinhallitukselle tahi sen piirin päällikölle, jossa viran tai toimen haltija palvelee, niin hyvissä ajoin ennen määräpäivää, että ehditään viran tai toimen haltijalle siitä antaa tieto ja ryhtyä toimenpiteisiin viran tai toimen hoitamiseksi. 44 $. Posti- ja lennätinlaitoksen tarpeeksi tehtävät hankinnat sekä liikkeestä poistettujen taikka käytettyjen postimerkkien ja käyttökelvottomain kalustoesineiden ja varastotavarain myyminen on toimitettava suljetuin tarjouksin, julkisella huutokaupalla tai muulla posti- ja lennätinhallituksen valtiolle edullisimmaksi harkitsemalla tavalla. Jos laitokselle kuuluvaa liikkuvaa tai muuta kalustoa taikka muunlaatuista irtainta omaisuutta on tuhoutunut, käynyt käyttökelvottomaksi tai liikenteessä tarpeettomaksi taikka kadonnut, on posti- ja lennätinhallituksella valta harkintansa mukaan päättää sen luettelosta ja tileistä poistamisesta. 45. Posti- ja lennätinlaitokseen tai sen hallussa olevaan omaisuuteen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi on posti- ja lennä 15 tinhallituksella oikeus maksaa enintään tuhannen markan palkkio rikoksentekijän ilmisaattamisesta tai kiinniottamisesta taikka anastetun tai kadonneen omaisuuden takaisin saamiseen johtaneista tiedoista. 46. Posti- ja lennätinhallituksella on oikeus käytettävänään olevien määrärahojen puitteissa käyttää asiantuntijoita ja asettaa tarkastajia valvomaan hankittavain tavarain valmistamista sekä määrätä heille palkkiot. 47. Posti- ja lennätinhallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa posti- ja lennätinlaitosta koskevissa asioissa. Kansliaosaston johtajalla on oikeus eri valtuutuksetta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimissa ja virastoissa edustaa posti- ja lennätinhallitusta kaikissa posti- ja lennätinlaitosta koskevissa jutuissa ja asioissa. 48 $. Muutosta posti- ja lennätinhallituksen päätökseen haetaan, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, korkeimmalta hallinto-oikeudelta tai, virkaehdotusasioissa, valtioneuvostolta kirjallisella valituksella viimeistään ennen kello kahtatoista kolmantenakymmenentenä päivänä, virkaehdotusasioissa siitä päivästä lukien, jona virkaehdotus tehtiin, mutta muissa asioissa siitä, jolloin asianomainen on saanut päätöksestä todisteellisen tiedon, mainittua päivää lukuun ottamatta. Virkanimitystä koskevassa asiassa annetusta päätöksestä tai virkamääräyksestä ei ole lupa valittaa eikä myöskään päätöksestä, jolla toimikirjan saanut toimen haltija toimestaan vapautetaan tai ylimääräisen toimenhaltijan tai tilapäisen toimihenkilön

16 määräys irtisanomisaikaa noudattamatta peruutetaan talli jolla uhkasakko on määrätty. 49. Mitä tässä asetuksessa on säädetty postitoimipaikoista, lennätintoimipaikoista ja puhelintoimipaikoista, on soveltuvilta osin noudatettava myös yhdistettyihin posti-, lennätin-ja puhelintoimipaikkoihin nähden. 50 $. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1971 ja sillä kumotaan postija lennätinlaitoksesta 21 päivänä toukokuuta 1937 annettu asetus (211/37) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tässä asetuksessa mainitut uudet virat voidaan täyttää ennen asetuksen voimaan- Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1971. tuloa ja ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanon aloittamiseksi asetuksen tullessa voimaan. Tämän asetuksen tullessa voimaan siirretään tarpeellinen määrä posti- ja lennätinlaitoksessa olevia virkoja ja toimia sekä niiden haltijat niihin osastoihin ja toimistoihin, joihin ne tällä asetuksella säädettyjen muutosten johdosta virkatehtäviensä laadun perusteella kuuluvat. Posti-ja lennätinhallituksen asiana on määrätä, mitkä virat ja toimet näin siirretään, kuitenkin niin, että valtioneuvoston täytettävien virkojen osalta siirtämisestä määrää liikenneministeriö. Eripainos tästä kiertokirjeestä lähetetään toimipaikoille myöhemmin liitettäväksi Säännöskokoelman 1.2 kohtaan. Pääjohtaja Oiva Saloila Johtaja T. Roine Helsinki 1971. Valtion painatuskeskus