1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi/viitasaare n kaupunki Seppo Lappalainen Puh. 044 4597385, Keskitie 10, 44500 Viitasaari 27.9.2016 Viitasaaren ympäristölautakunta 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Ei. Hyvin toimivat kuntien ympäristötoimen yhtstoimintaorganisaatiot tulee säilyttää ja jättää uudistuksen ulkopuolelle (mm. ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan yhtsorganisaatiot).
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Ei kantaa 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Ei kantaa. 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: - Katso pöytäkirjanote liitteenä. 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Ohessa Viitasaaren ympäristölautakunnan kannanotto ympäristöterveydenhuollon osalta: Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laksi 562/000/2016 Ympäristölautakunta 27.09.2016 70 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhtsessä hankkeessa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö pyytävät jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös muut kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa asiassa lausuntonsa. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016 tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden 2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut eli maakunnilla on vastuu siitä, että väestö saa lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinknopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto, liikennejärjestelmäsuunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastustoimi. Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli jatkossa kunnilla ole enää vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tai rahoituksesta. Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämisen
veroperuststa, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrosta maakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Ympäristöterveydenhuolto (terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut) on lakiesityksen mukaan menossa Maakunnan tehtäväalaksi. Asiasta on kuitenkin maininta lakiesityksessä, että kunta voi hoitaa ympäristöterveyden huollon tehtävät myös itse, mikäli omaa riittävät resurssit. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtämisen osalta kriteertä ole vielä ollut nähtävillä. Ministeriöistä on tullut viestiä, että siirtoa koskevaa lakia valmistellaan ja kriteerit tulevat olemaan tiukat. Päätöksiä asiasta kuitenkaan ole vielä tehty. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi vastaa 8 kunnan ympäristöterveydenhuollosta ja 6 kunnan rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta. Vastuukuntana ympäristötoimessa on Viitasaari. Toiminta-alue muodostuu Saarijärvi-Viitasaari seutukunnasta. Henkilöstöä ympäristötoimessa on 22 viran- tai toimenhaltijaa. Toiminta-alue vastaa pinta-alaltaan n. 44 % koko maakunnan pinta-alasta. Elinknorakenteeltaan Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimeen kuuluvat kunnat ovat samantyyppisiä keskenään, lähinnä maatalousvaltaisia kuntia. Ympäristötoimi aloitti nykymuodossaan 1.1.2013. Toimintaa on pystytty kehittämään toimivaan ja taloudelliseen suuntaan. Seutukunnan kuntajohtajisto on esittänyt kantanaan seudullisen ympäristötoimen jatkamista nykymuodossaan maakuntauudistuksesta huolimatta. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Internet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8- 2016 Lisätiedot: Ympäristötoimen toimialajohtaja Seppo Lappalainen, puh. 044 459 7385. EhdotusYmpäristötoimen toimialajohtaja: Ympäristölautakunta antaa asiasta lausunnon. Ympäristölautakunta esittää ministeriöille Saarijärven, Viitasaaren, Karstulan, Pihtiputaan, Kyyjärven, Kannonkosken, Kinnulan ja Kivijärven vastuulle kuuluvan ja tällä hetkellä Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimeen kuuluvan ympäristöterveydenhuollon jättämistä maakunnan tehtäväalan ulkopuolelle. Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi halutaan säilyttää nykymuodossaan maakuntauudistuksesta huolimatta. Edellytyksenä esitykselle on kuitenkin se, että valtionosuus toimintaan tulee kuntaan. Perusteluna esitykselle on erittäin hyvin toimiva viranomaisyhtstyö ja kustannustehokas organisaatio, jossa on riittävät resurssit hoitaa toimialaan kuuluvat tehtävät. - - - Ympäristötoimen toimialajohtaja täydensi päätösehdotusta perustelulla, jonka kuntaliitto on lähettänyt kuntiin: Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuolto on linjattu maakuntaan siirtyväksi tehtäväksi, jonka kunnat voivat kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä ottaa hoitaakseen. Suuret kaupungit sekä osa yhtstoiminta-alusta ovat ilmaisseet halunsa vastata jatkossakin ympäristöterveydenhuollosta. Lähtökohtana kunnallisen järjestämisvastuun kriteerlle tulisi olla nykyinen käytännössä toimivaksi havaittu laki ympäristöterveydenhuollon yhtstoiminnasta. Mikäli lain edellytykset täyttyvät, kunta voisi tehdä sopimuksen maakunnan kanssa tehtävän hoitamisesta ja saada siihen kohdistetun rahoituksen. Samassa kunnallisessa yhtstoimintaorganisaatiossa voitaisiin hoitaa jatkossakin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kuntayhtstyö. Joillakin alulla ympäristöterveydenhuollon yhtstoiminta-alueet ovat jo maakunnan kokoisia ja maakunnan organisaation valmistelussa on syytä olla tietoisia siitä, mikä on alueen kuntapäättäjien tahtotila ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuusta. Kuntia kannustetaan osallistumaan myös maakuntien organisointiin ja huolehtimaan omalta osaltaan siitä, että yhtstyö kunnan ja tulevien maakuntien välillä on mahdollisimman toimivaa. Kuntaliitto kannustaa kuntia pohtimaan eri organisointivaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja. Tehtävien siirron osalta todetaan seuraavaa: Maakuntalakiluonnoksen 7 :n mukaan maakunta voisi sopia järjestämisvastuun siirrosta kunnalle, silloin kun siitä erikseen laissa säädetään. Sääntelytapaa tulisi muuttaa siten, että sopiminen olisi aina mahdollista, joll sitä erikseen kielletä. PäätösPäätösehdotus hyväksyttiin tehdyllä täydennyksellä. MuutoksenhakuMuutoksenhakukielto Toimenpiteet 3.10.2016 Ote tiedoksi Valtioneuvosto, sopijakunnat 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin
13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Avoimet vastaukset:
20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: pääosin 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Siirtyvien toimintojen käytössä olevat toimitilat ja kiintstöt tulee siirtyä myös uuden toimijan omistukseen. 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset: 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen kustannustehokas ja toimiva viranomaisorganisaatio hajoaa, jos ympäristöterveydenhuolto siirretään maakunnan hoidettavaksi 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua?
45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä? 46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.