1 SIIRTYMINEN V. 2004 ASETUKSEN MUKAISIIN TEOLOGISIIN OPINTOIHIN 1. Yleistietoa muutoksesta Mikä on tutkinnonuudistus? Opintoviikoista opintopisteiksi Arvosanat Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) ja Etappi Koulutusohjelmat ja -linjat 2. Mitä siirtyjän suorittamat opinnot korvaavat uudessa tutkinnossa? 2.1 Yleiset ohjeet opintokokonaisuuksittain Yleis- ja nykykieliopinnot Klassiset kielet Perus- ja aineopinnot Syventävät opinnot Soveltavat opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Toisen opetettavan aineen opinnot 2.2 Vanhan tutkintoasetuksen mukaisen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden siirtyminen 2.3 Siirtyminen vuoden 1995 tutkintoasetuksen mukaisista tai sitä vanhemmista opinnoista WebOodi Teologisen tiedekunnan opinto-oppaat löytyvät WebOodista /www.helsinki.fi/weboodi) valikosta Hae kurssit/tentit Organisaatioittain +Helsingin yliopisto Teologinen tiedekunta, josta opintojaksojen suoritustavat löytyvät jaoteltuina eri tason mukaisiin opinto-oppaisiin. Tentti-ilmoittautumisiin ja omien opintosuoritusten katselemiseen tarvitaan yliopiston käyttäjätunnukset, mutta opastietoja pääsee katselemaan myös ilman tunnuksia.
2 1. Yleistietoa muutoksesta Mikä on tutkinnonuudistus? Suomen yliopistoissa siirryttiin Bolognan sopimuksen mukaiseen järjestelmään uuden yliopistoasetuksen astuessa voimaan 1.8.2005. Tutkinnonuudistuksesta laajemmin ks. http://www.helsinki.fi/tutkinnonuudistus/. Näkyvimpiä uudistuksen tuomia muutoksia on tutkintojen kaksiportaisuus. Teologian kandidaatin tutkinto on uuden asetuksen mukaan opiskeleville pakollinen välitutkinto ennen maisterin tutkintoa. Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja sen suorittamisajaksi on laskettu 3 vuotta. Maisterin tutkinto on 120 opintopistettä ja se on suoritettavissa 2 vuodessa. Myös vanhan tutkintoasetuksen mukaan opintonsa aloittaneet uuteen tutkintojärjestelmään siirtyneet suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Opintoviikoista opintopisteiksi Opintoviikkojen sijasta opintojen kuormittavuus lasketaan opintopisteinä. Yksi opintopiste vastaa keskimäärin 26,7 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan vuosittaiseksi työmääräksi on määritelty 1600 tuntia, mikä tekee viikossa n. 40 tuntia. Opetussuunnitelmassa lukuvuodet on suunniteltu yhteismitallisiksi siten, että yhden lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa 60 opintopistettä. Uusi tutkintoasetus (794/2004) astui voimaan 1.8.2005. Tutkinnonuudistuksen siirtymäkausi, jolloin opiskelija on vielä voinut suorittaa ja täydentää vuoden 2001 rakenteen mukaisia opintoja, päättyi 31.7.2008. Tämän jälkeen kaikki opiskelijat siirretään rekisterissä uuden tutkintoasetuksen piiriin ja heidän opintoviikkonsa muunnetaan opintopisteiksi. Opiskelijan tulee tehdä opintosuunnitelma. Helsingin yliopiston konsistori on päättänyt, että siirtyminen uuden tutkintojärjestelmän opintoihin on organisoitava mahdollisimman joustavaksi kaikille opiskelijoille niin, että siirtyminen ei tarpeettomasti hankaloita tai pidennä opintoaikaa. Aikaisemmat opinnot siirretään mahdollisimman täysimääräisinä uuteen tutkintoon. Tutkinnon tavoitteiden on kuitenkin täytyttävä ja tutkintojen sisällettävä tietyt siirtymäsäädösten mukaisesti määritellyt elementit, joten pistemäärä ei ratkaise tutkinnon valmistumista. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtyneiden opiskelijoiden tutkintojen kokonaislaajuudet voivat joissakin tapauksissa ylittää opintopistemääriltään tavoitelaajuuden. Rehtorin päätöksellä (056/2005) ennen 1.8.2005 Helsingin yliopistossa tehdyt opintosuoritukset on muutettu opintorekisterissä opintopisteiksi käyttämällä kerrointa 2. Muutos on tehty suoraan opintorekisteriin. Siirtymäkauden päätyttyä opintorekisterissä suoritetut opinnot näkyvät vain opintopisteinä. 1.8.2005 jälkeen suoritettujen opintojen kertoimina on voinut olla muukin kuin 2. Jokaisen vuoden 2004 asetuksen mukaan opiskelevan on suoritettava sekä kandidaatin että maisterin tutkinto, vaikka hän olisikin jo edennyt esimerkiksi graduvaiheeseen asti. Tarkempia ohjeita esim. kandidaatintutkielman tekemisestä jäljempänä. Opiskelijat on siirretty automaattisesti rekisterissä uuden tutkintoasetuksen alaisiksi siirtymäkauden päätyttyä 1.8.2008. Huom! Siirtymäkauden päätyttyä ei voi enää suorittaa vanhan asetuksen mukaisia opintojaksoja.
3 Siirtymäneuvontaa antavat opintoneuvojat opintotoimiston aukioloaikoina. Lisäksi tiedekunta järjestää informaatiotilaisuuksia ja siirtymäklinikoita. Lisätietoa saa tiedekunnan sivuilta Almasta. Arvosanat Myös Helsingin yliopistossa käytettävät arvosteluasteikot ovat muuttuneet. Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla 0 5. Pro gradu -tutkielmien arvostelussa käytetään edelleen latinankielisiä arvosanoja. Joitakin taitokursseja arvioidaan asteikolla hylätty - hyväksytty. Ennen 1.8.2005 tehtyjen opintosuoritusten arvosanat on muutettu automaattisesti opintorekisterissä erillistä taulukkoa noudattaen (Rehtorin päätös 094/2005). Uusien ja vanhojen arvosanojen vastaavuudet Uusi asteikko 1.8.2005 alkaen 5 (erinomainen) Ennen 1.8.2005 käytetyt arvosanat 3-, 3, 3+, ECLA, SCLA, L, ET, Erinomainen 4 (kiitettävä) 2+, 2.5, MCLA, Hyvin hyvä 3 (hyvä) 2-, 2, NSLA, CL, HT, Hyvä 2 (tyydyttävä) 1 (välttävä) 1-0 (hylätty) Hylätty 1, 1+, 1.5, A, LUB, TT, Tyydyttävä, Hyvin tyydyttävä Jos opiskelijan opintoja on rekisteröity kokonaisuuksiksi vanhoilla arvosanoilla (1 3), saattaa olla, että kokonaisarvosanan tulisi olla parempi uudella arvosana-asteikolla (1 5). Kun arvosanat on muutettu uuden asteikon mukaisiksi 1.8.2005, kokonaisarvosana on saattanut jäädä alhaisemmaksi kuin sen kuuluisi yksittäisten uusien arvosanojen perusteella olla. Jos opiskelija huomaa, että opintokokonaisuuden kokonaisarvosanan tulisi olla parempi, hän voi pyytää tiedekunnan hallintosihteeriä korjaamaan sen etukäteen ennen tutkintotodistuspyynnön jättämistä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) ja Etappi Uuteen järjestelmään siirtyneet opiskelijat osallistuvat hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma) -työskentelyyn sitä mukaa kuin se liittyy heidän suorittamiinsa perus-, aine-, syventäviin tai soveltaviin opintoihin. Perusopintojen hops-ryhmiin ilmoittautumiseen ja hopsesseiden palauttamiseen liittyvät tarkat päivämäärät ym. tiedot löytyvät Almasta sekä WebOodista YK60-opintojakson kohdalta. Helsingin yliopistossa on 1.8.2005 alkaen toteutettu Etapiksi nimettyä tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmää. Se koskee uusien opiskelijoiden lisäksi myös niitä, jotka siirtyvät opiskelemaan uuden tutkintoasetuksen mukaisesti. Siirtyjä tulee Etapin piiriin riippuen siirtymisen ajankohdasta: jos opiskelija on siirtynyt lukukauden ensimmäisen kuukauden aikana (syys-/tammikuu), hän tulee Etapin läsnäololaskennan piiriin tästä lukukaudesta alkaen. Jos hän on siirtynyt myöhemmin lukukauden aikana, hän on tullut Etapin läsnäololaskennan piiriin siirtymistä seuraavan läsnäololukukauden alusta. Siirtymäkauden lopussa 31.7.2008 uuteen tutkintojärjestelmään siirretyt opiskelijat tulevat Etapin läsnäololaskennan
4 piiriin syyslukukaudesta 2008 alkaen. Lisätietoja Etapista saa yliopiston sivuilta Almasta ja opintotoimistosta. Koulutusohjelmat ja -linjat Uudessa tutkintojärjestelmässä A-koulutusohjelman linjat A1 ja A2 on erotettu aiempaa selkeämmin toisistaan. A1-linjalta valmistuvan tutkintoon tulee sisältyä pakollisina kirkon virkaan soveltavat opinnot ja A2-linjalla vastaavasti kyseisen linjan soveltavat opinnot. Klassisten kielten opintoja A1-linjalla on 30 opintopistettä ja A2-linjalla vähintään 10 opintopistettä. B-linjalla opettajan pedagogiset opinnot jakautuvat siten, että 25 opintopistettä sisältyy kandidaatin ja 35 opintopistettä maisterin tutkintoon. Myös B-linjan opiskelijoiden tutkintoon kuuluu vähintään 10 opintopistettä klassisia kieliä. Opiskelija voi tehdä maisterin tutkintonsa eri koulutusohjelmassa kuin missä hän on tehnyt kandidaatin tutkintonsa. A1-linjalle siirtyvän opiskelijan on kuitenkin ennen maisteriksi valmistumistaan huolehdittava siitä, että hänellä on suoritettuna ev.lut. kirkon virkaan edellytetyt opinnot joko tutkintoon kuuluvina pakollisina tai ylimääräisinä opintoina. Opiskelija voi hakea B-koulutusohjelmaan senkin jälkeen, kun hän on valmistunut A-linjalta kandidaatiksi. Tällöin hänen maisterin tutkintonsa tulee olemaan laajempi kuin 120 opintopistettä. Opettajan pedagogisten opintojen erillistä suoritusoikeutta voi hakea myös maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. 2. Mitä siirtyjän suorittamat opinnot korvaavat uudessa tutkinnossa? YLEIS- JA NYKYKIELIOPINNOT Uusimuotoisen tutkinnon yleis- ja nykykieliopintoja ovat: YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) YK20 Tieto- ja viestintätekniikan (tvt-) ajokortti (3 op) YK30 Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (3 op) YK40 Toisen kotimaisen kielen opinnot (4 op) YK50 Vieraan kielen opinnot (3 op) YK60 Hops (3 op) YK70 Kirjoitusviestintä (2 op) Yleisopintoja on yhteensä 25 op. Kaikkien siirtyjien tulee suorittaa YK20 tvt-ajokortti lukuun ottamatta niitä opiskelijoita, jotka ovat valmistuneet teologian kandidaateiksi vuoden 1995 asetuksen mukaisesti. A-koulutusohjelma: Jos opiskelija on ennen siirtymistään tehnyt kaikki koulutusohjelmassa vaaditut vanhamuotoiset yleisopinnot Y15, Y35, Y40, Y50 ja Y51 (15 ov => 30 op), ne korvaavat uusimuotoiset yleisopinnot 3 op tvt-ajokorttia (YK20) lukuun ottamatta. B-koulutusohjelma: Jos opiskelija on ennen siirtymistään tehnyt kaikki koulutusohjelmassa vaaditut vanhamuotoiset yleisopinnot Y15, Y40, Y50 ja Y51 (10 ov => 20 op), ne korvaavat uusimuotoiset yleisopinnot 3 op tvt-ajokorttia (YK20) lukuun ottamatta. Jos opiskelijan yleis- ja nykykieliopinnot ovat siirtymishetkellä kesken, jo suoritetut yleis- ja nykykieliopinnot korvaavat uusia opintoja oheisen taulukon mukaisesti. Sekä A- että B- koulutusohjelmien opiskelijat suorittavat kaikki uuden tutkinnon mukaiset yleisopinnot.
5 Poikkeuksena on hops-opintojakso YK60, jonka osia opiskelija tekee sitä mukaa kuin ne sisältyvät suoritettaviin opintojaksoihin (perusopinnot, aineseminaari). Esimerkki 1. A-koulutusohjelman opiskelija on suorittanut vanhamuotoisista yleisopinnoista opintojaksot Y15, Y40, Y50, Y51 ja Y25 (yht. 15 ov =>30 op), mutta häneltä puuttuu Y35. Siirryttyään uuteen järjestelmään hänen on suoritettava YK30, YK20 tvt-ajokortti sekä YK60:n ne osat, jotka on integroitu vielä suoritettaviin opintoihin. Esimerkki 2. B-koulutusohjelman opiskelija on ennen siirtymistään suorittanut opintojaksot Y15, Y40, Y50 ja Y51 (yht. 10 ov => 20 op). Ne korvaavat sellaisenaan uusimuotoiset yleisopinnot. Lisäksi hän suorittaa tvt-ajokortin YK20. Esimerkki 3. B-koulutusohjelman opiskelijalta puuttuu joku koulutusohjelmaan pakollisena kuuluva yleisopintojakso. Tällöin hän suorittaa kaikki uuteen tutkintoon sisältyvät yleisopintojaksot, joista hänellä ei ole korvaavaa suoritusta (myös YK30). Opiskelija saa vieraan kielen opinnoissaan korvattua opintojakson YK50 vain siinä tapauksessa, että hän on suorittanut sekä tekstin ymmärtämisen jakson Y50 että suullisen taidon jakson Y51. Jos näistä toinen tai molemmat puuttuu, opiskelija suorittaa opintojakson YK50. Jos opiskelija on suorittanut englannin kielen tekstinymmärtämisen osion, hän voi 2 opintopisteen laajuisella Advanced English Academic and Professional Skills -kurssilla suorittaa puuttuvan vieraan kielen suullisen taidon osion englannin kielen osalta. Jos opiskelijan yleis- ja nykykieliopintojen opintopistemäärä ylittää 25 opintopistettä, ylijäävät opintopisteet vähentävät opiskelijalta kandidaatin tutkintoon vaadittavien vapaavalintaisten opintojen määrää. Opiskelijan suorittama vapaaehtoinen yleisopintojakso Y25 Työyhteisön dynamiikka ja kehittäminen (5 ov => 10 op) korvaa A2-linjan soveltavien opintojen valmentavan jakson SOV450 (5 op). YK70 on integroitu eksegetiikan ja kirkkohistorian perusopintoihin (EK103 ja KH101). Jos opiskelijalta puuttuu YK70:n korvaava suoritus ja hän on jo suorittanut eksegetiikan ja/tai kirkkohistorian perusopinnot, hän saa YK70:n suoritusohjeet EK103:n ja KH101:n vastuuopettajilta.
6 Taulukko: Yleis- ja nykykieliopintojen korvaavuus Opiskelijan suoritus korvaa uudessa tutkinnossa Y15 Filosofia (5 ov/10 op) YK10 Filosofia ja etiikka (7 op) ja YK70 Kirjoitusviestintä (2 op) Y35 Viestintä ja argumentaatio (5 ov/10 op) YK30 Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (3 op) Y40 Toisen kotimaisen kielen opinnot (2 YK40 Toisen kotimaisen kielen opinnot (4 ov/4 op) op) Y50 Vieraan kielen tekstin ymmärtäminen YK50 Vieraan kielen opinnot (3 op) (1ov/2 op) ja Y51 Vieraan kielen suullinen taito (2 ov/4 op) KLASSISET KIELET Opiskelijan suorittamat klassisten kielten opinnot 5 ov/kieli korvaavat uuden tutkinnon klassisten kielten opinnot 10 op/kieli. PERUS- JA AINEOPINNOT Jos opiskelija on tehnyt laitoksen vanhamuotoiset perusopinnot 5 ov (= 10 op), ne korvaavat uusimuotoiset perusopinnot (12 op). Puuttuvat peruskurssit hän suorittaa uusimuotoisina ja osallistuu samalla peruskurssien hops-työskentelyyn (YK62). A1-linjalla kirkon virkaan valmistavat soveltavat opinnot edellyttävät kurssin EK103 Eksegeettinen työskentely (3 op) suorittamista. Jos kurssi ei sisälly opiskelijan suorittamiin perusopintoihin, hän voi liittää sen tutkintoonsa vapaavalintaisiin tai aineopintoihin. Jos perusopintojen opintopistemäärä jää alle 60 opintopisteen, opiskelija suorittaa vastaavasti enemmän aineopintoja (ks. koulutusohjelmaan sisältyvien perus- ja aineopintojen kokonaismäärä alempana). Sekä aineopinto I:lla että aineopinto II:lla voi korvata uusimuotoisia aineopintoja. Uuden asetuksen mukaisesti tutkintonsa suorittavalla vanhasta järjestelmästä siirtyneellä opiskelijalla tulee tutkintoon sisältyä kuitenkin 50 op verran perusopintoja, joista 10 op/laitos (uskontotieteen osalta eräissä tapauksissa riittää 9 op), sekä uusimuotoisia aineopintoja tai aineopinnot II -opintoja tai vuoden 2001 tutkintorakennetta edeltäneiden tutkintojen aineopintoja eri linjoilla seuraavasti: A1 30 op (sisältää aineseminaarin+tvt-opinnot+kandidaatintutkielman = 10 op) A2 15 op (- -) B1 15 op (- -) B2 15 op (- -) Kandidaatin tutkintoon sisältyvien perus- ja aineopintojen määrä on oltava eri linjoilla vähintään seuraava: A1 110 op, joihin tulee sisältyä EK103 tai vastaava opintosuoritus A2 90 op B1 95 op B2 75 op
7 Jos perus- ja aineopintojen määrä jää alle linjan minimivaatimuksen, opintoja täydennetään tekemällä EK103 tai SY103 tai teologisen tiedekunnan aineopinnoilla. Siirtyjän aineopintokokonaisuus rekisteröidään vasta, kun hänen perusopintokokonaisuutensa on rekisteröity. Tuolloin tarkistetaan tarvittavien aineopintojen määrä. Minimivaatimukset ylittävät opintopisteet vähentävät opiskelijalta vaadittavien vapaavalintaisten opintojen määrää. Jos opiskelija suorittaa uusimuotoisia perusopintokursseja, hänen tulee samalla suorittaa niihin liittyvä hops-työskentely sekä osallistua perusopintojen hops-tilaisuuteen valitsemallaan laitoksella. Tarkat ohjeet ja ryhmien ilmoittautumisajat löytyvät Weboodista YK60- opintojakson kohdalta. Lisäksi opiskelija suorittaa aineseminaarin /aineopintojen yhteyteen kuuluvan hops-työskentelyn (1op). Huom. Jos A1-linjan opiskelija on tehnyt vanhamuotoiset perusopinnot ja suorittaa uusimuotoisista perusopinnoista vain osan EK103, hän osallistuu ainoastaan kurssiin integroituun hops-työskentelyyn. Hänen ei siis tarvitse osallistua perusopintojen hops-ryhmätapaamisiin eikä hän myöskään saa hops-opintopistettä. Esimerkki 1. A-koulutusohjelman opiskelija, joka aikoo kirkon virkaan, on suorittanut vanhamuotoiset perusopinnot 25 ov sekä I-aineopinnot 20 ov. Jos hän siirtyy suorittamaan uusimuotoisia opintoja A1-linjalle, hän saa suorittamistaan 45 ov:n opinnoista 90 op. Sen lisäksi hänen on tehtävä uusimuotoisia aineopintoja 30 op, joihin sisältyy aineseminaari, siihen liittyvät tvt-opinnot sekä kandidaatintutkielma (yht. 10 op). Opiskelijalle kertyy siten perus- ja aineopintoja 120 op. Vaadittavan perus- ja aineopintojen vähimmäismäärän ylittävät 10 opintopistettä hän voi käyttää joko kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Esimerkki 2. A-koulutusohjelman opiskelija on suorittanut vanhamuotoiset perusopinnot 25 ov sekä I-aineopinnot 20 ov. Hän haluaa siirtyä suorittamaan uusimuotoisia opintoja A2- linjalle, jolloin hän saa suorittamistaan opinnoista 90 op. Sen lisäksi hänen on suoritettava 15 op uusimuotoisia aineopintoja, jotka sisältävät aineseminaarin, siihen liittyvät tvt-opinnot sekä kandidaatintutkielman (yht. 10 op). Perus- ja aineopintoja kertyy 105 op. Vaadittavan perus- ja aineopintojen vähimmäismäärän ylittävät 15 op opiskelija voi käyttää joko kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin. Huom! Perusopintojen poikkeuksellinen määrä yleisen teologian perusopintoja suorittaneilla Vaatimus vähintään 50 opintopisteestä perusopintoja (10 op/laitos) ei täyty niiden siirtyjien osalta, joille on hyväksiluettu tutkintoon yleisen teologian perusopinnot (15 ov / 30 op) ja jotka ovat suorittaneet tiedekunnan päätöksen mukaisesti vastaavasti aineopinnot I -opintoja enemmän (30 ov / 60 op) kuin vanha tutkintorakenne edellytti. Näillä siirtyjillä kuitenkin perus- ja aineopinto I -opintojen kokonaismäärä täyttää 50 opintopisteen vähimmäisvaatimuksen, joten heidän tutkintorakenteensa osalta voidaan soveltaa päätöstä, joka on kirjattu tiedekuntaneuvoston 14.5.2001 vahvistamiin pysyväismääräyksiin 5. Silti näillä siirtyjillä tulee olla uusimuotoisia aineopintoja tai aineopinnot II -opintoja tutkinnossaan edellämainittu koulutusohjelmakohtainen vähimmäismäärä. Opiskelija on voinut korvata vuoden 2001 tutkinnossa yleisen teologian perusopinnoilla (15 ov) teologiset perusopinnot (25 ov) sellaisenaan edellyttäen, että ne on suoritettu HY:n tutkintovaatimusten mukaan vähintään arvosanalla hyvät tiedot eikä niitä ole sisällytetty toiseen korkeakoulututkintoon. Vastaavasti tätä korvaavuutta käyttävän opiskelijan on täytynyt suorittaa 30 ov aineopinnot I -jaksoja vähintään 5 ov kultakin laitokselta. Mikäli opiskelija ei ole 1.8.2008 mennessä suorittanut vaadittavia 30 ov aineopinnot I -jaksoja kokonaan, hänen tulee ottaa opintotoimistoon yhteyttä elokuun 2008 puolivälin jälkeen.
8 Poikkeusmenettely opinnoissaan pitkälle edenneiden siirtyjien kohdalla Uudessa tutkintojärjestelmässä opiskelija tekee pääaineensa aineseminaarin yhteydessä kandidaatintutkielman (6 op). Niitä opiskelijoita, jotka ovat jo ennen siirtymistään uuteen järjestelmään edenneet opinnoissaan aineopintovaiheeseen tai pidemmälle, koskevat seuraavassa kuvatut poikkeukselliset menettelytavat. Jos opiskelija on suorittanut aineseminaarin ennen siirtymistään uuteen tutkintojärjestelmään, hänen ei tarvitse suorittaa aineopintovaiheen tvt-opintoja tai laatia aineopintovaiheen hopsia. Aineseminaarin jo suorittanut opiskelija laatii kandidaatintutkielmansa oppiaineen professorin tai yliopistonlehtorin ohjauksessa. Kandidaatintutkielman jättöpäivät ja niihin liittyvät kypsyyskoepäivät löytyvät opinto-oppaasta. Opiskelija kirjoittaa kandidaatintutkielmansa yhteydessä kypsyysnäytteen, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelijan pro gradu -tutkielma on tarkastettu jo aikaisemmin ja hän on siinä yhteydessä kirjoittanut kypsyysnäytteen, hänen on kuitenkin kirjoitettava kandidaatintutkielmaan liittyvä kypsyysnäyte, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Jos opiskelijalta puuttuu kandidaatin ja maisterin tutkinnoista vain kandidaatintutkielma ja pro gradu -tutkielma kypsyysnäytteineen, hän voi jättää sekä kandidaatintutkielman että pro gradu -tutkielman tarkastettavaksi vahvistettuina pro gradu -tutkielmien jättöpäivinä. Mikäli tutkielmien aihepiiri on sama, opiskelija kirjoittaa vain yhden kypsyysnäytteen. SYVENTÄVÄT OPINNOT Opiskelija voi korvata suorittamillaan syventävillä opinnoilla vastaavan opintopistemäärän uusimuotoisia syventäviä opintoja. Suoritusten vastaavuuksista sovitaan pääaineen professorin kanssa. Ennen siirtymistä tehty ja hyväksytty pro gradu -tutkielma (20 ov) korvaa uuden tutkinnon pro gradu -tutkielman (40 op). SOVELTAVAT OPINNOT Opiskelija voi korvata suorittamillaan vanhamuotoisilla soveltavilla opinnoilla vastaavia uusimuotoisia soveltavia opintoja oheisten taulukkojen mukaisesti. Soveltavista opinnoista 5 op sijoittuu kandidaatin ja 15 op maisterin tutkintoon. Uudessa tutkintojärjestelmässä kirkon virkaan tarvittavat opinnot sisältävä A1-linja ja yleinen A2-linja on aikaisempaa selvemmin erotettu toisistaan. A1-linjalta valmistuakseen opiskelijan on siis suoritettava kirkon virkaan soveltavat opinnot ja A2-linjalta valmistuvan vastaavasti kyseisen linjan opinnot. Klassisia kieliä suoritetaan linjan tutkintorakenteen vaatima määrä. Uudessa tutkintojärjestelmässä A1-linjan opiskelija suorittaa pakollisena A1- linjan soveltavat opinnot (5+15 op). Hänen on sen lisäksi mahdollista sisällyttää kandidaatin ja maisterin tutkintoihinsa yhteensä 15 op vapaavalintaisia soveltavia opintoja, joita voivat olla SOV420 Kirkollisten erityisalojen soveltavat opinnot tai A2-linjan soveltavat opinnot 15 op laajuisina (ks. Opinto-opas). A2-linjan opiskelija suorittaa pakollisena A2-linjan soveltavat opinnot (5+15 op). Hänen on mahdollista sisällyttää kandidaatin ja maisterin tutkintoihinsa yhteensä 15 op vapaavalintaisia soveltavia opintoja (SOV461-464). A2-linjan opiskelija ei voi suorittaa SOV420 kirkollisten erityisalojen soveltavia opintoja. (ks. Opintoopas)
9 Jos opiskelija on suorittanut vanhan tutkintorakenteen mukaiset 5 opintoviikon minimilaajuiset Muut soveltavat opinnot kokonaan ennen siirtymistään uuteen tutkintorakenteeseen A2- linjalle, hänen ei tarvitse täydentää soveltavia opintoja mikäli maisterin tutkinnon 120 opintopisteen laajuus täyttyy ja puuttuva osuus tulee suoritetuksi 10 opintopisteen laajuisina vapaavalintaisina opintoina. (Dekaanin päätös 215/2008) A2-linjan soveltaviin opintoihin voi käyttää aiemmin suoritettuja Muita soveltavia opintoja SO454 465 sekä SO490. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä soveltavista opinnoista vastaavaan käytännöllisen teologian yliopistonlehtoriin. Opiskelijan suorittamalla vapaaehtoisella yleisopintojaksolla Y25 Työyhteisön dynamiikka ja kehittäminen (5 ov => 10 op) voi tarvittaessa korvata soveltavien opintojen valmentavan jakson SOV450 (5 op). SO410 433 korvaavuus uudessa tutkinnossa (A1-linjan soveltavia opintoja) Vanha opintojakso uusi opintojakso SO410 I praktikum 3 ov SOV401 Kirkon tehtäviin painottuvat soveltavat opinnot, valmentava jakso 5 op SO420 Ohjattu työharjoittelu 2 ov SOV411 Työssäoppiminen seurakunnassa 5 op SO431 II praktikum, homiletiikka ja liturgiikka 2 ov 3 op SOV412 II praktikum, jumalanpalveluselämä SO432 II praktikum, uskonnondidaktiikka SOV413 II praktikum, uskontokasvatus 3+1 1,5 ov op SO433 II praktikum, sielunhoito 1,5 ov SOV414 II praktikum, sielunhoito 3 op SO454 490 korvaavuus uudessa tutkinnossa (A2-linjan soveltavia tai A1-linjan vapaavalintaisia soveltavia opintoja) Vanha opintojakso (Muut sov.op.) SO 454 Mediatyön soveltavat opinnot SO 461-465 Ainelaitosten /SO 480 Valtion- ja kunnallishallinnon /SO485 Yritys-, järjestöja yhdistystoiminnan soveltavat opinnot, harjoittelujakson tehtäväalueena ensisijaisesti koulutus/tutkimus/henkilöstön kehitystehtävät SO 472 Kr. kasvatuksen soveltavat opinnot SO 461-465 Ainelaitosten /SO 480 Valtion- ja kunnallishallinnon /SO485 Yritys-, järjestöja yhdistystoiminnan soveltavat opinnot, harjoittelujakson tehtäväalueena ensisijaisesti hallinnolliset tehtävät Uudet opintojaksot SOV450 + SOV461 Mediatyön soveltavat opinnot (valmentava + työssäoppimisjakso) / A2-linja SOV450 + SOV462 Koulutustehtävien soveltavat opinnot (valmentava + työssäoppimisjakso) / A2-linja SOV450 + SOV462 Koulutustehtävien soveltavat opinnot (valmentava + työssäoppimisjakso) / A2-linja SOV450 + SOV463 Hallintotehtävien soveltavat opinnot (valmentava + työssäoppimisjakso) / A2-linja
10 SO 473 Diakonian ja yhteiskunnallisen työn soveltavat opinnot SO 474 Sairaalasielunhoidon soveltavat opinnot SO 485 Yritys-, järjestö- ja yhdistystoiminnan soveltavat opinnot, harjoittelujakson tavoitteena ensisijaisesti perehtyä järjestössä työskentelevän papin tehtäviin SO 490 Kansainvälisten tehtävien soveltavat opinnot SOV420 Kirkollisten erityisalojen soveltavat opinnot / A1-linjan vapaavalintainen SOV420 Kirkollisten erityisalojen soveltavat opinnot / A1-linjan vapaavalintainen SOV450 + SOV464 Kansainvälisten tehtävien soveltavat opinnot (valmentava + työssäoppimisjakso) / A2-linja OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT B-koulutusohjelmaan sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot jakaantuvat uudessa tutkintorakenteessa siten, että 25 op kuuluu kandidaatin tutkintoon ja 35 op maisterin tutkintoon. Siirtymisessä noudatetaan soveltavan kasvatustieteen laitoksen (Sokla) antamia korvaavuusohjeita, jotka löytyvät Alma-internetistä (alma.helsinki.fi). Harjoitteluihin osallistumisen ehtona olevat opetettavan aineen opintojen määritelmät eli aineenhallintarajat löytyvät myös Soklan sivuilta. Opettajan pedagogiset opinnot on edelleen mahdollista suorittaa myös yhden lukuvuoden aikana. B-koulutusohjelmaan on mahdollista hakea maisteriopintojen aikana, vaikka olisikin valmistunut kandidaatiksi A-linjalta. Opettajan pätevyyden voi saada myös maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen hakeutumalla erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin. TOISEN OPETETTAVAN AINEEN OPINNOT B2-linjan toisen opetettavan aineen opinnot (60 op) jakautuvat uudessa tutkintorakenteessa siten, että 45 op sisältyy kandidaatin tutkintoon ja 15 op maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkintoon sijoitettaviin opintoihin tulee kuulua opetettavan aineen perusopinnot ja lisäksi aineopintoja. Mikäli mahdollista, kannattaa suorittaa toisen opetettavan aineen kelpoisuuden tuottava 60 op kokonaisuudessaan ennen kandidaatiksi valmistumista, koska se on rekisteröinnin kannalta yksinkertaisempaa. Maisterin tutkintoon sijoitettavien toisen opetettavan aineen opintojen tulee yhdessä aiempien opintojen kanssa tuottaa asetuksessa määritelty peruskoulun opettajan kelpoisuus ko. oppiaineessa. Harjoitteluihin osallistumisen ehtona olevat opetettavan aineen opintojen määritelmät (aineenhallintarajat) löytyvät Soklan sivuilta. VAPAAVALINTAISET OPINNOT JA TUTKINTOJEN KOKONAISLAAJUUDET Jos opiskelijan yhteenlaskettu opintopistemäärä on korvaavuuksien ja pakollisten opintosuoritusten jälkeen alle 180 op, hän täydentää teologian kandidaatin tutkintoon vaadittavia opintojaan suorittamalla puuttuvan opintopistemäärän verran vapaavalintaisia opintoja. Teologian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Opintoja täydennetään tarvittaessa teologisen tiedekunnan aine-, soveltavilla tai syventävillä opinnoilla. Tiedekuntaneuvoston päätöksen (8.11.2004 E1) mukaan vapaavalintaiset opinnot ovat uudessa kandidaatin tutkinnossa sivuaine-, aine-, soveltavia tai muita (esim. yleis-) opintoja tai klassisia kieliä sekä maisterin tutkinnossa syventäviä, aine-, sivuaine- tai soveltavia opintoja.
11 Muita opintoja (yksittäisiä rekisteröityjä luentokursseja, kielikursseja tms.) saa olla enintään 5 op ja vapaavalintaisia soveltavia opintoja 15 op. Tästä poiketen: uuteen tutkintojärjestelmään siirtynyt opiskelija voi sisällyttää sekä kandidaatin että maisterin tutkintojensa vapaavalintaisiin opintoihin muita opintoja enintään 10 op/tutkinto. Vapaavalintaisina tehdyt teologiset aineopinnot vahvistetaan osaksi aineopintojen kokonaisuutta ja klassiset kielet osaksi klassisten kielten kokonaisuutta. 2.2. Vanhan tutkintoasetuksen mukaisen kandidaatin tutkinnon suorittaneiden siirtyminen Vanhan asetuksen mukaisesti teologian kandidaatin tutkinnon (120 ov) suorittaneiden siirtyessä suorittamaan uusimuotoista maisterin tutkintoa heiltä vaaditaan maisterin tutkinnon pääaineen pro gradu -tutkielman sisältävät syventävät opinnot (A1- ja B1-linjoilla 80 op, A2- ja B2-linjoilla 70 op). Sen lisäksi heille hyväksiluetaan opintoja teologian kandidaatin tutkinnosta siten, että maisterin tutkinnolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Näille opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma opintotoimistossa. Jos opiskelija on suorittanut vanhan tutkintorakenteen mukaiset 5 opintoviikon minimilaajuiset Muut soveltavat opinnot kokonaan ennen siirtymistään uuteen tutkintorakenteeseen A2- linjalle, hänen ei tarvitse täydentää soveltavia opintoja mikäli maisterin tutkinnon 120 opintopisteen laajuus täyttyy ja puuttuva osuus tulee suoritetuksi 10 opintopisteen laajuisina vapaavalintaisina opintoina. (Dekaanin päätös 215/2008) Teologian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Opintoja täydennetään tarvittaessa teologisen tiedekunnan aine-, syventävillä tai soveltavilla opinnoilla. 2.3. Siirtyminen vuoden 1995 tutkintoasetuksen mukaisista tai sitä vanhemmista opinnoista Jos opiskelijan opinnot ovat vuoden 1995 tai sitä vanhemman tutkintoasetuksen mukaisia, hänen kannattaa ottaa yhteyttä tiedekunnan opintotoimistoon. Laitoskohtaisia ohjeita saa sekä Alma-sivuilta että laitosten kanslioista.