1. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Linnanmaa, puh. (08) 553 1011 vaihde, ohivalinta 553+alanumero, henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi Osaston www-sivut: pyo.oulu.fi Toimisto puh. (08) 553 2300 /PO, (08) 553 2326 /YMP, (08) 553 2303 /Tentit, fax (08) 553 2304 Opetus ja tutkimustoiminta on jaettu kahdeksaan laboratorioon, jotka on esitetty seuraavassa rakennekaaviossa. Osastolla tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta myös teollisuuden ympäristötekniikan alalla. Osastoon kuuluu lisäksi toimisto, opintoneuvoja ja työpaja. Kuitu- ja partikkelitekniikka Kemiallinen prosessitekniikka Osastoneuvosto Osastonjohtaja Laboratoriot Lämpö- ja diffuusiotekniikka Prosessimetallurgia Säätötekniikka Systeemitekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Bioprosessitekniikka Toimisto Opintoneuvoja Työpaja Toimisto (PR112, PR114) Toimistossa hoidetaan prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmiin liittyvät asiat. Toimistosta on saatavana opiskeluun liittyviä lomakkeita ja ohjeita sekä neuvontaa. Toimistossa laaditaan koulutusohjelmien lukujärjestykset. Opintoneuvoja (PR111) Osaston opintoneuvojana toimii suunnittelija, joka opastaa kaikenlaisissa opintoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto Tiedekirjasto Telluksen tiedot löytyvät tämän opinto-oppaan teknillisen tiedekunnan esittelyosiosta. Opetuksen kehittämistyöryhmät Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla toimii osastonjohtajan johtama opetuksen kehittämistyöryhmä, Pokki. Pokin tehtävänä on opetuksen kehittäminen; kehittämisen painopisteenä ovat PYO 1 palautejärjestelmät, pienryhmäohjaus- ja omaopettajatoiminta sekä opiskelijoiden rekrytointi. Säännöllisesti kokoontuvassa Pokissa on opiskelija- ja opettajajäseniä. Pokin kokoukset ovat kaikille avoimia. Osastolla toimii myös jatko-opiskelun kehittämistyöryhmä Jopokki osaston varajohtajan johdolla. Opintojen ohjaus Opintojen ohjaus koostuu kolmesta toiminnosta: Osaston henkilökuntaan kuuluvat omaopettajat opastavat uudet opiskelijat tavoitteelliseen opiskeluun ja opintojen suunnitteluun; omaopettaja toimii opiskelijan tuutorina. Tapaamiset omaopettajan kanssa ovat joko ryhmä- tai yksilötapaamisia. Omaopettaja toimii opiskelijan yhteyshenkilönä kandidaattiopintojen aikana, neuvoo henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisessa sekä ohjaa kandidaatintyötä yhdessä toisen ohjaajan kanssa. Pienryhmäohjaajina (ks. Opiskelu ja sen suunnittelu -opintojakson kuvaus) toimivat vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet opiskelijat yliopistoyhteisöön.
Diplomi-insinöörivaiheessa opiskelijaa ohjaa opintosuuntaneuvoja, joka neuvoo opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja tarkastaa opiskelijan HOPSin. 1.1. Henkilökunta Osastonjohtaja: HILTUNEN, Jukka, TkL Osaston varajohtaja: KEISKI, Riitta, TkT Professorit: HÄRKKI, Jouko, TkT, metallurgia KEISKI, Riitta, TkT, aineen- ja lämmönsiirtotekniikka KLÖVE, Björn, TkT, vesitekniikka KORTELA, Urpo, TkT, säätö- ja systeemitekniikka LAKSO, Esko, TkT, vesirakennustekniikka LEIVISKÄ, Kauko, TkT, säätötekniikka NEUBAUER, Peter, Dr.rer.nat., bioprosessitekniikka NIINIMÄKI, Jouko, TkT, mekaaninen prosessitekniikka TANSKANEN, Juha, TkT, kemiallinen prosessitekniikka Lehtorit: HILTUNEN, Jukka, TkL, systeemitekniikka NORDMAN, Timo, TkL, teollisuuden ympäristötekniikka Yliopisto-opettaja: HEIKKINEN, Eetu-Pekka, TkL, prosessimetallurgia Yliassistentit: AALTONEN, Harri, DI, ma., säätö- ja systeemitekniikka AHOLA, Juha, TkL, ma., kemiallinen prosessitekniikka IKONEN, Enso, TkT, systeemitekniikka JAAKO, Juha, TkT, säätötekniikka JUUSO, Esko, DI, ma., prosessitekniikka KOVÁCS, Jenô, TkT, systeemitekniikka AINASSAARI, Kaisu, TkL, ma., aineen- ja lämmönsiirtotekniikka RÄMÖ, Jaakko, TkT, ma., vesi- ja ympäristötekniikka ÄMMÄLÄ, Ari, TkT, kuitu- ja partikkelitekniikka Erikoistutkijat: FABRITIUS, Timo, TkT, prosessimetallurgia, vv. MATTILA, Olli, DI, prosessimetallurgia, vs. VASALA, Antti, FT, bioprosessitekniikka, vv. HILLUKKALA, Tomi, FT, bioprosessitekniikka, vs. Laboratorioinsinöörit: KARJALAINEN, Tapani, DI MATTILA, Riku, DI, ma. MUURINEN, Esa, TkT NIEMISTÖ, Pekka, TkL SALLANKO, Jarmo, TkT STOOR, Tuomas, TkT Yli-insinöörit: KUJALA, Kauko, TkT, yli-insinööri YLINIEMI, Leena, TkT, yli-insinööri Opintoneuvoja: LUHTAANMÄKI, Saara, DI, suunnittelija Toimisto: TIMONEN, Hannele, osastosihteeri HÄNNINEN, Leena, toimistosihteeri KALLIO, Kaisu, toimistosihteeri TAPIO, Raija, opintoasiainsihteeri VÄISÄNEN, Marja-Leena, toimistosihteeri PYO 2
1.2. Prosessi- ja ympäristötekniikan osaston koulutusohjelmat Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on kaksi koulutusohjelmaa: prosessitekniikan koulutusohjelma ja ympäristötekniikan koulutusohjelma. Osasto perustettiin vuonna 1959 nimellä Teollisuusinsinööriosasto, josta tuli myöhemmin Prosessitekniikan osasto. Vuoden 2000 syyskuusta alkaen nimenä on ollut Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, mikä vastaa paremmin osaston laaja-alaista opetus- ja tutkimustoimintaa. Koulutusohjelmat rakentuvat kandidaatinvaiheen perus- ja aineopinnoista sekä diplomiinsinöörivaiheen opintosuuntakohtaisista erikoistumisopinnoista. Koulutusohjelmien rakenteita on esitelty tarkemmin koulutusohjelmia kuvaavissa luvuissa. Prosessi- ja ympäristötekniikan osastolla on vahvistettu seuraavat opintosuunnan valintaperiaatteet: 1. Opiskelijan on jätettävä anomuksensa pääsääntöisesti 3. vsk:n 4. periodin päätyttyä. Opiskelija valitsee opintosuuntansa ja erikoistumiskohteensa. 2. Opiskelijat pyritään jakamaan opintosuuntiin vuosikursseittain opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Mikäli opiskelijoiden jakautuminen vapaaehtoisuusperiaatteella ei noudata osaston katsomaa tarkoituksenmukaista jakoa, osasto voi puuttua suuntautumiseen ohjaamalla opiskelijoiden valintaa. 3. Osasto vahvistaa jaon opintosuuntiin. Opiskelijan, joka suuntautuu muun kuin varsinaisen opintojen aloittamisvuoden määräävän vuosikurssin mukaan, hänen opintosuuntansa hyväksymisestä päättää osastoneuvosto. 4. Opintosuunnan valinnan jälkeen opiskelija laatii HOPSin koko DI-vaiheelleen. HOPSiin valitaan suoritettavat moduulit ja täydentävien opintojen aihe. Osasto on aktiivisesti mukana uusien maisteriohjelmien kehitystyössä. Maisteriohjelmiin haetaan yleensä erillishaulla, mutta osaston opiskelijat voivat hyödyntää näihin ohjelmiin räätälöityä opetusta oman erikoistumiskohteensa opintojen tukena. Eräs tällainen on kansainvälinen Environmental Engineering maisteriohjelma, PYO 3 joka toteutetaan Barents Cross Boarder University-yhteistyön (BCBU) puitteissa syksystä 2009 alkaen. 1.3. Prosessitekniikan koulutusohjelma 1.3.1. Ammatillinen tehtäväalue Prosessitekniikan koulutusohjelma suuntautuu seuraaville opintosuuntien mukaisille ammattitehtäväalueille: 1. prosessiteollisuuden käyttö, tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (tuotantoteknologia) 2. prosessiautomaatioon ja prosessien optimointiin sekä teollisuusprosessien instrumentointiin ja automaatiojärjestelmiin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutehtävät (automaatiotekniikka) 3. tuotannonjohtamiseen, markkinointiin ja talousasioihin liittyvät tehtävät sekä tekniikan turvallisuutta ja ergonomiaa kehittävät tehtävät (tuotantotalous ja työtieteet) Prosessitekniikan koulutusohjelmasta valmistunut tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri voi sijoittua varsin laaja-alaisesti erilaisiin teollisuuden insinööritehtäviin. Hänen työnantajanaan voi olla jokin prosessiteollisuuden yritys (kemian teollisuus, sellu- ja paperiteollisuus, vuoriteollisuus, metallurginen teollisuus, elintarvike- ja lääketeollisuus), prosessiteollisuuden koneita ja laitteita valmistava ja toimittava yritys, alan suunnittelu- tai konsulttitoimisto, automaatioalan tai automaatiota hyödyntävän alan yritys, erilaiset opetus- ja tutkimuslaitokset sekä julkinen hallinto. Opetuksen uutena linjauksena osasto tarjoaa mahdollisuutta erikoistua myös kaivosteollisuuden palvelukseen. Selvitysten mukaan henkilöstön ikääntyminen ja uusien kaivoshankkeiden toteutuminen ovat johtamassa kaivannaisalalla työvoimapulaan. Erityisesti on nähtävissä puute mm. rikastusinsinööreistä.
1.3.2. Koulutusohjelman tavoitteet Prosessitekniikan koulutusohjelman tavoitteena on valmistaa luovia ja yhteistyökykyisiä tekniikan alan akateemisia ammattilaisia, jotka tuntevat tekniikan yleiset luonnontieteelliset perusteet sekä teollisuudessa esiintyvät, teollisuusalasta riippumattomat mekaanisiin ja kemiallisiin prosesseihin sekä lämmön- ja aineensiirtoon liittyvät ilmiöt ja niiden hallinnan. Koulutusohjelma antaa valmiuden suunnitella ja kehittää erilaisia prosesseja myös niiden automaattisen säädön ja optimoinnin sekä taloudellisten lainalaisuuksien ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Koulutusohjelma perehdyttää myös tekniikan turvallisuuteen ja ergonomiaan sekä henkilöstökysymyksiin. Koulutusohjelman teollisuusalariippumaton, ilmiöperustainen tarkastelutapa antaa hyvät valmiudet soveltaa koulutusohjelman tietoja ja taitoja myös muihin systeemeihin kuin prosesseihin. Tekniikan kandidaatin tutkinto on yhtenäinen kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Se antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatkoopintomahdollisuudet sekä tuottaa valmiuksia alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelijat saavat lisäksi valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatkoopintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnossa prosessitekniikan koulutusohjelman opiskelija voi valita opintosuunnan sekä erikoistumiskohteen. 1.3.3. Tutkinnot ja opintosuunnat Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Se koostuu matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista sekä varsinaisista prosessitekniikan aineopinnoista, jotka jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin prosessitekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla PYO 4 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Kaksi seuraavaa vuotta opiskelija suorittaa diplomi-insinöörivaiheen opintoja, jotka koostuvat pääosin syventävistä opintojaksoista. Kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa opiskelija valitsee opintosuuntansa, joita ovat tuotantoteknologia (Production Technology), automaatiotekniikka (Automation Technology) sekä tuotantotalous ja työtiede (Industrial Engineering and Management and Work Science). Ennen valintaa osasto järjestää valintavuorossa oleville opiskelijoille informaatiotilaisuuden, jossa esitellään opintosuuntien erikoistumiskohteita, tutkimusalueita sekä opintosuunnilta valmistuneiden työtilannetta. Lisäksi opintosuunnat voivat järjestää erillisiä informaatiotilaisuuksia. Tuotantoteknologian opintosuunnassa erikoistutaan kandidaatin opintojen antamien perusvalmiuksien pohjalta yhteen tai useampaan prosessitekniikan osa-alueeseen, joita ovat kemianlaitetekniikka, massa- ja paperitekniikka, mineraalien rikastustekniikka ja prosessimetallurgia. Ammattiosaamista voidaan täydentää perehtymällä vähimmäisvaatimuksia laajaalaisemmin ympäristötekniikkaan, tuotantotalouteen, työtieteisiin tai automaatiotekniikkaan. Varsinaisen erikoistumiskohteen tuottamia valmiuksia opiskelija voi lisätä myös yksilöllisempien mieltymystensä mukaisilla opintokokonaisuuksilla, kuten esim. tutustumalla konetekniikkaan tai syventämällä entisestään tekniikkaa tukevaa matematiikan ja luonnontieteiden hallintaansa. Automaatiotekniikan opintosuunnassa perehdytään erityisesti prosessien dynaamiseen käyttäytymiseen, jonka tunteminen muodostaa välttämättömän perustan prosessien automaatiotekniselle hallinnalle sekä prosessien toiminnan optimoinnille. Lisäksi opintosuunnan opiskelijat perehtyvät prosessiteollisuuden mittauksiin ja instrumentointiin, säätö- ja systeemitekniikan menetelmiin sekä erilaisiin automaatiojärjestelmiin. Opintosuunta antaa näin hyvät perusvalmiudet kehittyä prosessiautomaation lisäksi myös muiden automaation sovellusalueiden asiantuntijaksi.
Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Tuotantotalouden erikoistumiskohteessa tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla teknillisen ammattitaidon lisäksi on tuotantoelämän taloudellisten tekijöiden tuntemus ja johtamiseen liittyviä valmiuksia niin, että he pystyvät toimimaan teknillisten tehtävien lisäksi myös tuotannonohjaus-, tuotekehitys-, markkinointi- sekä muissa teknillistaloudellisissa insinööritehtävissä. 2) Työtieteen erikoistumiskohteessa opiskellaan ihmisen ominaisuuksien huomioonottamista ja riskien hallintaa teollisessa ja muussa työympäristössä. Erikoistuminen tapahtuu vahvan teknistieteellisen opetuksen pohjalta ja sen ohessa. Erikoistumiseen kuuluu muun muassa prosessien turvallisuustekniikkaa, työpsykologiaa, ergonomiaa, luovuutta, käytettävyystekniikkaa, johtamista sekä tuotannon ja suunnittelun organisointia käsitteleviä opintojaksoja harjoitustöineen. Tekniikan turvallisuus- ja ergonomia-asiat kuuluvat teollisuudessa yleensä tehdaspalvelutoimintoihin. Erikoistumiskohteessa perehdytään myös muihin tehdaspalvelun osa-alueisiin. 1.3.4. Opetussuunnitelma vuosina 2005-2009 aloittaneille Prosessitekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 82 op, aineopintoja 90 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus opinnoista on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä valitaan erikoistumiskohde, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Keväällä 2008 ja sen jälkeen opintosuuntansa valinneet siirtyvät opiskelemaan opinto-oppaan 2008-2010 mukaan. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja halutessaan sitä syventävän moduulin. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla toisen erikoistumiskohteen opintosuunnan moduulin tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Tuotantotalouden ja työtieteen opintosuunnan valinneet opiskelijat suorittavat täydentäväksi moduuliksi jonkin prosessitekniikan koulutusohjelman opintosuuntien moduuleista (väh. 18 op ja Lisäharjoittelu). Prosessitekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Yhteen täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen tutkimusmoduulin, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Osastoneuvoston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoiden HOPSien koostamisen ja hyväksyvät ne yhdessä opintoneuvojan kanssa. PYO 5
1.3.5. Prosessitekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Syventävät moduulit 30 op Tuotantoteknologia Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Opintosuuntien moduulit 30 op Tuotantoteknologia Automaatiotekniikka Tuotantotalous ja työtiede Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 30 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1.3.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op 030001P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 0,5 1-3 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 2,0 1,2 I 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 1,0 4 I 477011P Prosessitekniikan perusta 5,0 3,0 1-3 I 477012P Automaatiotekniikan perusta 5,0 3,0 4,5 I 488011P Ympäristötekniikan perusta 5,0 3,0 5,6 I PYO 6
555260P Työsuojelun peruskurssi 3,0 2,0 5,6 I 902011P Tekniikan englanti 3 6,0 4,0 1-6 I,II 901008P Ruotsi 3,0 2,0 1-3/4-6 III 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 0,5 1-6 II-III 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 3,0 1-3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 2,5 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 2,0 1-3 II 031021P Tilastomatematiikka 5,0 3,0 4-6 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 3,0 4-6 III 761121P Fysikaaliset mittaukset I 3,0 2,0 1,2 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 2,0 1,2 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 2,0 4 I 780109P Kemian perusteet 4,0 2,0 1,2 I 780122P Kemian perustyöt 3,0 2,0 1-3/4-6 I 780112P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 2,0 3,4 I 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 2,0 3 III 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 2,5 4 III 477201A Taselaskenta 5,0 3,0 1,2 II 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 3 III 477031P Tietotekniikkavalmiudet 1,5 1,0 I 477001A Työharjoittelu 3,0 2,0 Yhteensä 100,0 60,0 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op 555263A Tekniikka, yhteiskunta ja työ 2,0 1,5 1-3 II 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 1,0 3 III 477301A Liikkeensiirto 3,0 2,0 4 II 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 3,0 2 II 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 3,0 6 III 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 2,0 1 II Yhteensä 20,0 12,5 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op 555262A Käytettävyys ja turvallisuus tuotekehityksessä 3,0 2,0 3,4 III 555223A Tuotannonohjauksen perusteet 3,0 2,0 3,4 III 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 2,0 5 III 477202A Reaktorianalyysi 4,0 2,5 3 II 477302A Lämmönsiirto 4,0 2,5 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 2,0 1 III Yhteensä 20,0 13,0 TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op PYO 7
031044A Matemaattiset menetelmät 3,0 1,2 II 477402A Kiinteiden materiaalien rakenne 5,0 3,0 6 II 477304A Erotusprosessit 5,0 3,0 1,2 III 477203A Prosessisuunnittelu 5,0 3,0 4,5 III 477602A Säätöjärjestelmien analyysi 4,0 2,5 1,2 III 477603A Säätöjärjestelmien suunnittelu 4,0 2,5 4,5 III 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt 4,0 2,5 III Yhteensä 30,0 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 10 op 477990A Kandidaatintyö 8,0 900060A Tekniikan viestintä 2,0 1 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0 1.3.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma TUOTANTOTEKNOLOGIAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Massa- ja paperitekniikan moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee massan- ja paperinvalmistusprosessit ja niiden raaka-aine- ja energiavirrat, ymmärtää osaprosessien toiminnan ja tekniikan sekä niiden oleelliset hallintaparametrit. Opiskelija saa perusvalmiudet tuotannollisiin insinööritehtäviin. 477104S Kemiallisten massojen valmistus* 3,0 2,0 1 IV 477105S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV 477106S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV 477107S Paperin valmistus* 3,0 2,0 5 V 464074S Paperiteollisuuden koneet 7,0 4,0 2-4 477507S Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio 5,0 3,0 3 488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormitusten 4,0 2,5 6 hallinta 488202S Energian tuotanto ja käyttö 3,0 2,0 1 Yhteensä 31,0 19,5 *Luennointi joka toinen vuosi Kemianlaitetekniikan moduuli Moduulin tavoitteena on laajentaa aiemmissa opinnoissa saavutettuja analyysitaitoja sisältämään myös epäideaalisuuksien huomioimisen ja useiden yhtäaikaisten ilmiöiden analyysiin kemiantekniikan prosessiyksiköiden kehityksessä. 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 3,0 1 IV 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 3 IV 477309S Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknolo- 5,0 3,0 4 IV PYO 8
giana 477311S Advanced Separation Processes 4,0 2,5 6 IV 488203S Teollinen ekologia 5,0 3,0 1 IV 488202 Energian tuotanto ja käyttö 3,0 2,0 1 IV Yhteensä 27,0 16,5 Prosessimetallurgian moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskeisimmät teollisissa korkealämpötilaprosesseissa esiintyvät faasit ja rajapinnat sekä ilmiöt, niihin vaikuttavat tekijät ja niiden merkityksen prosessin kokonaisuuden kannalta. Opetus kattaa fysikaaliseen kemiaan, siirtoilmiöihin ja aineen rakenteeseen pohjautuvat laskennalliset ja kokeelliset menetelmät ko. ilmiöiden tarkastelemiseksi ja mallintamiseksi. 477403S Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka 5,0 3,0 1 IV 477404S Hydrometallurgisten liuosten termodynamiikka 3,0 2,0 3 IV 477405S Pinnat ja faasirajat pyrometallurgiassa 4,0 3,0 5 IV 477406S Sulaminen ja jähmettyminen 4,0 3,0 1 V 477407S Hapettuminen ja pelkistyminen 5,0 3,0 2 V 477408S Kuonat ja kuonanmuodostus 5,0 3,0 3 V 477409S Metallurgian harjoitustyöt 4,0 2,0 1-3 V Yhteensä 30,0 19,0 Vuoriteollisuuden moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee kaivosalaan liittyvät osa-alueet, kuten geologian perusteet, louhintatekniikka, malmin rikastus, lainsäädäntö, työturvallisuus sekä ympäristörakentaminen. 477701A Geologian peruskurssi 4,0 2,5 1 IV 477702A Louhintatekniikka* 3,0 2,0 2 IV 477703A Mineraalitekniikan pintakemian perusteet 3,0 2,0 3 IV 477704A Rikastustekniikan perusmenetelmät 5,0 3,0 4-6 IV 488101A Ympäristölainsäädäntö 5,0 3,0 1 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 3-5 IV 488106A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5,0 3,0 1-3 IV Yhteensä 30,0 18,5 *Opintojaksoon sisältyy kaivosvierailu TUOTANTOTEKNOLOGIAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Massa- ja paperitekniikan syventävä moduuli Moduulin suoritettuaan opiskelijalla osaa analysoida mittaus- ja tutkimustuloksia ja pystyy soveltamaan siinä eri työkaluja. Opiskelija saa perusvalmiudet tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviin tehtäviin. 477108S Painatustekniikka* 2,0 1,0 5 V 477109S Massa- ja paperitekniikan mittaukset* 2,0 1,0 1 IV PYO 9
477110S Sellu- ja paperitekniikan tutkimusseminaari 3,0 2,0 5,6 V 477307S Tutkimusmetodologia 5,0 3,0 2-6 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 2,5 4 477503S Simulointi 3,0 2,0 3 477112S Massa- ja paperitekniikan harjoitustyö 3,0 2,0 V 477113S Massa- ja paperitekniikan tutkimusharjoittelu 8,0 5,0 IV 477111S Teollisuusekskursio 1,0 0,5 V Yhteensä 31,0 19,0 *Luennointi joka toinen vuosi Prosessisuunnittelun moduuli Moduulin tavoitteena on saada opiskelija muodostamaan vahva näkemys suunnittelumenetelmistä ja prosessisuunnittelun kokonaisuudesta sekä laventaa opiskelijan tietämystä yhdellä prosessisuunnitteluun liittyvällä erityisalueella. 477206S Prosessisuunnitteluprojekti 6,0 3,5 2,3 V 477504S Prosessien optimointi 4,0 2,5 4 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 3-5 Teollisuusvedet* 488112S Vesitekniikan kemialliset prosessit 5,0 3,0 3 V 488110S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 V 477207S Teollisuuden vesitekniikka 2,5 1,5 4 V Biojalostamot* 477208S Biojalostamot 3,0 2,0 4 V 488304S Bioreaktoritekniikka 6,0 3,5 2,3 783619S Puukemia 3,0 2,0 477104S Kemiallisten massojen valmistus 3,0 2,0 1 Ilmiöiden mallinnus* 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 3,0 5 IV 477305S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 2 IV 477503S Simulointi 3,0 2,0 3 IV PYO 10 Muu aihealue* Yhteensä 28,0-30,0 17,0-18,5 *Valitaan yksi erityisalue. Joidenkin erityisalueiden opetus voidaan järjestää harvemmin kuin vuosittain. Perustellusta syystä moduuli voi sisältään muunkin yhtenäisen erityisalueen. Vuoriteollisuuden syventävä moduuli Moduulissa syvennetään perusmoduulin osaamisalueita ja keskitytään erityisesti kaivos- ja rikastustekniikkaan sekä niihin liittyviin osa-alueisiin. 477721S Mineral processing 7,5 4,5 1-3 V 772619S Mineraloginen instrumenttianalytiikka 4,0 2,5 1-3 V 477705S Taloudellisen geologian maastokurssi 2,0 1,0 6 IV 477722S Economic Geology 3,0 2,0 1,2 V
477723S Mining Economy and Risk Evaluation 7,5 4,5 2,3 V 488110S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 V Yhteensä 31,5 19,0 AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Prosessiautomaation menetelmät Moduulin tavoitteena on antaa hyvät tiedot ja taidot keskeisistä perustekniikoista ja menetelmistä, joita käytetään yleisesti kaikissa automaattisesti toimivissa järjestelmissä. Painotus on prosessiautomaatiossa, kuitenkin suurin osa menetelmistä soveltuu prosessien lisäksi myös muihin systeemeihin. Perusmoduulissa tarkastelun painopiste on yksittäisissä säätö-, mittaus- ja ohjauspiireissä sekä osaprosessitason tarkasteluissa. 477604S Automaatiotekniikan laskentatyökalut 3,0 2,0 1 IV 477605S Digitaalinen säätöteoria 4,0 2,5 2,3 IV 031049A Signaalit ja järjestelmät 5,0 3,0 3,4 IV 477503S Simulointi 3,0 2,0 3 IV 477504S Prosessien optimointi 4,0 2,5 4 IV 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 1,0 4 IV 477607S Säätö- ja systeemitekniikan kehittyneet 5,0 3,0 4,5 IV menetelmät 477505S Fuzzy-neuromenetelmät prosessiautomaatiossa 4,0 2,5 5 IV Yhteensä 30,0 18,5 AUTOMAATIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄ MODUULI 30 op Prosessiautomaation sovellukset Syventävässä moduulissa pääpaino on laajojen prosessikokonaisuuksien automaatioteknisessä hallinnassa. Moduulissa käsitellään yleisimpien kokonaisprosessien säätötekniset erityispiirteet. 477506S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 5,0 3,0 1 IV 477507S Sellu- ja paperiteollisuuden automaatio 5,0 3,0 3 V 477508S Metallurgisen teollisuuden automaatio 5,0 3,0 5 IV 477608S Voimalaitosautomaatio 5,0 3,0 5,6 IV 477610S Laajat automaatio- ja informaatiojärjestelmät 5,0 3,0 6 IV 477725S Mine Automation 7,5 4,5 2,3 V Yhteensä 27,5 16,5 PYO 11
TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN OPINTOSUUNNAN MODUULI 30 op Tuotantotalouden ja työtieteen moduuli Moduuli antaa opiskelijalle lähtökohdan taloudellisen ja tuotannollisen toiminnan ymmärtämiselle sekä ihmisen ominaisuuksien huomioonottamiselle turvallisuuden näkökulmasta. 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 2,0 4-6 IV 555281A Laadun peruskurssi 5,0 3,0 4,5 IV 555261A Työpsykologian peruskurssi 3,0 2,0 3,4 IV 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 3-5 IV 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2,0 1-3 IV 555360S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 3,0 4-6 IV 555282A Projektinhallinta 5,0 3,0 5,6 IV 555222A Tuotantotalouden harjoitustyö 2,0 1,0 1-3 IV Yhteensä 31,0 19,0 TUOTANTOTALOUDEN JA TYÖTIETEEN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tuotantotalouden syventävä moduuli Tuotantotalouden moduulissa syvennytään liiketalouteen, tuotannollisen toiminnan johtamiseen ja tuotekehitykseen. 555321S Riskien hallinta 3,0 2,0 1-3 IV 555389S Laatujohtaminen 5,0 3,0 5,6 IV 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 2,0 4-6 IV 555382S Projektiliiketoiminta 5,0 3,0 1-3 V 555323S Ostamisen hallinta 3,0 2,0 1-3 V 555340S Teknologiajohtaminen 4,0 2,5 1-3 V 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 3,5 1-3 V Yhteensä 29,0 18,0 Työtieteen syventävä moduuli Työtieteen moduulissa erikoistutaan Riskien hallintaan, työolojen parantamiseen sekä turvallisuuteen. 555321S Riskien hallinta 3,0 2,0 1-3 IV 555361S Koneturvallisuus ja käytettävyys 3,5 2,0 4-6 IV 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2,0 2,3 V 555363S Työ- ja tuoteluovuus 5,0 3,0 1,2 IV 555364S Ergonomia 5,0 3,0 1 V PYO 12
555365S Ergonomian tietokoneavusteiset menetelmät 3,0 2,0 5,6 IV 555367S Työtieteen erikoistyö 6,0 3,5 2-5 V Yhteensä 28,5 17,5 TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja. Vaihtoehtoisesti voit valita opintoja seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. Tuotantoteknologian täydentävät moduulit Moduulit soveltuvat tuotantoteknologian sekä automaatiotekniikan opintosuunnille. Opinnot profiloivat joko käyttötehtäviin, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tai teollisuustuotantoon ja teollisuusjohtamiseen esimerkiksi puunjalostuksen sekä siihen liittyvään kemiantekniikkaan ja laitevalmistukseen. Tuotanto ja käyttötehtävät Laajuus op. ov. 464051A Koneenpiirustus 3,5 2,0 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 3,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 3,0 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 1,0 488203S Teollinen ekologia 5,0 3,0 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2,0 555282A Projektinhallinta 5,0 3,0 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 2,0 555325S Henkilöstöjohtaminen 3,0 2,0 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 555381S Projektijohtajuus 5,0 3,0 Tutkimus- ja tuotekehitystehtävät 464051A Koneenpiirustus 3,5 2,0 464088S Koneiden kunnon diagnostiikka 8,0 5,0 464085A Tuotesuojaus 3,5 2,0 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 3,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 3,0 477206S Prosessisuunnitteluprojekti 6,0 3,5 477305S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 477606S Vikadiagnostiikka ja prosessien suorituskykyanalyysi 2,0 1,0 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2,0 555282A Projektinhallinta 5,0 3,0 555345S Tuotekehityksen jatkokurssi 6,0 3,5 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 783619S Puukemia 3,0 2,0 783638S Paperikemia 3,0 2,0 PYO 13
Teollisuustuotanto ja -johtaminen 464087A Kunnossapitotekniikka 5,0 3,0 555240A Tuotekehityksen perusteet 3,0 2,0 555281A Laadun peruskurssi 5,0 3,0 555282A Projektinhallinta 5,0 3,0 555322S Tuotannon johtaminen 3,0 2,0 555323S Ostamisen hallinta 3,0 2,0 555324S Tilaus-toimitusketjun johtaminen 3,0 2,0 555325S Henkilöstöjohtaminen 3,0 2,0 555326S Tuotannon johtamisen erikoistyö 5,0 3,0 555341S Tuottavuuden ja suorituskyvyn hallinta 3,0 2,0 555360S Organisaatiot, henkilöstö ja kehittäminen 5,0 3,0 555381S Projektijohtajuus 5,0 3,0 Materiaalitekniikan moduuli Tämä moduuli soveltuu esimerkiksi prosessimetallurgian opiskelijoille joko syventäväksi tai täydentäväksi moduuliksi. Laajuus op. ov. 465071A Metalliopin perusteet 3,5 2,0 465089S Terästen valmistus ja ominaisuudet 3,5 2,0 465081S Fysikaalinen metallurgia I 7,0 4,0 465082S Fysikaalinen metallurgia II 7,0 4,0 465061A Materiaalitekniikka I 5,0 3,0 465075A Materiaalin tutkimustekniikka 3,5 2,0 Yhteensä 29,5 Kaivostekniikan moduuli Opintokokonaisuudessa syvennetään edelleen kaivoksen toimintaan liittyvää teknistä osaamista. Laajuus op. ov. 477706S Kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät 3,0 2,0 772333A Tekninen mineralogia 5,0 3,0 477707A Kaivostekniikka 3,0 2,0 477724S Numerical Mine Modelling 3,0 2,0 477725S Mine Automation 7,5 4,0 488115S Geoympäristötekniikan jatkokurssi 5,0 3,0 Ympäristö, talous ja johtaminen Opintokokonaisuudessa keskitytään vuoriteollisuuden ympäristönsuojelullisten asioiden huomioonottamiseen sekä taloudellisiin ja hallinnollisiin näkökohtiin. Laajuus op. ov. 488203S Teollinen ekologia 5,0 3,0 488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta 4,0 2,5 555282A Projektinhallinta 5,0 3,0 PYO 14
555321S Riskien hallinta 3,0 2,0 555320S Strateginen johtaminen 5,0 3,0 Biorikastus Opinnoissa syvennetään tietämystä bioteknisten menetelmien mahdollisuuksista malmin rikastuksessa. Laajuus op. ov. 488302A Biotekniikan perusteet 5,0 3,0 488304S Bioreaktoritekniikka 6,0 3,5 Tutkimusmoduuli Moduuli antaa opiskelijalle perustietoa tutkimuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, tutkimuksen metodeista ja tutkijan työstä. Opintojaksot antavat yleiskuvan tieteellisen tiedon ominaisuuksista ja hankkimisesta, tieteellisessä tutkimuksessa käytettävistä menetelmistä, saatujen tulosten käsittelystä ja soveltamisesta erityisesti prosessi- ja ympäristötekniikan kannalta. Tutkimusmoduulia suositellaan jatko-opiskelijoiksi pyrkiville. Laajuus op. ov. 477307S Tutkimusmetodologia 5,0 3,0 477321S Tutkimusetiikka 2,0 1,0 477041S Koesuunnittelu ja mittausten luotettavuus 5,0 3,0 477042S Tieteellinen viestintä 5,0 3,0 *Erityisalueen opintoja 10 Yhteensä 27,0 *Lueteltujen opintojaksojen lisäksi opiskelija voi suorittaa valitsemansa erityisalueen tutkimuspainotteisia syventäviä opintoja 10 op tai täyttää moduulin vapaavalintaisilla opintojaksoilla. Näistä opintojaksoista sovitaan erikseen ko. alan professorin kanssa. 1.4. Ympäristötekniikan koulutusohjelma 1.4.1. Ammatillinen tehtäväalue Koulutusohjelma suuntautuu kandidaatinvaiheessa ympäristötekniikan alan perustehtäviin, sekä diplomi-insinöörivaiheessa seuraaville ammattitehtäväalueille: 1) vesistöjen käyttö ja hoito, yhdyskuntien vesi- ja jätehuolto, ilmansuojelu ja maaperän kunnostus sekä ympäristörakentaminen, 2) teollisuuden ja erityisesti prosessiteollisuuden vesien-, ilman- ja maaperän suojelu ja jätehuolto, 3) bioteknologian alan teollisuuden tehtävät. Ympäristötekniikan kandidaatin tutkinto antaa erittäin hyvät ja laaja-alaiset jatkoopintomahdollisuudet, ja tuottaa valmiuksia alan PYO 15 perustason tehtäviin. Ympäristötekniikan kandidaatti voi toimia prosessi- ja ympäristötekniikan alalla esimerkiksi kunnostus-, käyttö- ja suunnittelutehtävissä. Diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävissä opinnoissa opiskelijat saavat valmiudet alan vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä vahvan perustan tieteellisiin jatkoopintoihin. Ympäristötekniikan diplomiinsinööri voi työskennellä elintarviketeollisuudessa, bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, kemian teollisuudessa, sellu- ja paperiteollisuudessa, vuoriteollisuudessa, metallurgisessa teollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, laitetoimittajana, opetusja tutkimuslaitoksissa, julkisessa hallinnossa, valtiolla, kunnissa ja kaupungeissa. Hän voi toimia erikoisalansa suunnittelu-, tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja johtotehtävissä sekä itsenäisenä yrittäjänä.
1.4.2. Koulutusohjelman tavoitteet Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa tekniikan alan akateemisia ammattilaisia eli kouluttaa ensin ympäristötekniikan kandidaatteja, joilla on vahva prosessitekninen perusta, ja jatkokouluttaa heidät sen jälkeen oman erikoistumisalansa hallitseviksi diplomiinsinööreiksi. Ympäristötekniikan koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmistuville kandidaattivaiheessa perustiedot ympäristö- ja prosessitekniikasta ja niitä tukevista luonnontieteistä sekä tuotantoelämän asettamista vaatimuksista. Lisäksi valmistuvat tuntevat ympäristöasioihin liittyvät oikeudelliset ja taloudelliset lainalaisuudet sekä tekniikan turvallisuus- ja ergonomialähtökohdat. Diplomi-insinöörivaiheen tavoitteena on myös, että valmistuva tuntee biologisten, kemiallisten, fysikaalisten ja mekaanisten prosessien toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimintamallit sekä niiden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät menetelmät ja tekniikat, ja että valmistuvalla on oman erikoistumisalansa teoreettista ja soveltavaa tietotaitoa ja näihin perustuvaa valmiutta itsenäiseen työskentelyyn ja alansa kehityksen seuraamiseen. 1.4.3. Tutkinnot ja opintosuunnat Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kolmena ensimmäisenä opiskeluvuonna suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto. Se koostuu matemaattis-luonnontieteellisistä perusopinnoista, henkilökohtaisia taitoja ja valmiuksia tuottavista opinnoista sekä varsinaisista ympäristötekniikan aineopinnoista, jotka jakautuvat kolmeen vaiheeseen: 1. Deskriptiivinen vaihe: tutustutaan tarkastelun kohteena oleviin ympäristö- ja prosessitekniikan ilmiöihin ja niiden hallintaan yleistajuisten kuvausten tasolla 2. Analyyttinen vaihe: laajennetaan tarkastelutapaa mallintamisen avulla 3. Synteettinen vaihe: korostetaan ilmiöiden ja niiden hallinnan analyysiin perustuvaa teknillistä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulmaa. Kaksi seuraavaa vuotta opiskelija suorittaa diplomi-insinöörivaiheen opintoja, jotka koostuvat pääosin syventävistä opintojaksoista. Opiskelija valitsee opintosuuntansa kandidaattivaiheen kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnat ovat vesi- ja geoympäristötekniikka (Water and Geoenvironmental Engineering) ja teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka (Industrial Environmental Engineering and Biotechnology). Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunta tarjoaa erikoistumiskohteikseen vesihuoltotekniikan, vesistösuunnittelun, geoympäristötekniikan sekä ympäristörakentamisen. Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa vastaavasti erikoistumiskohteiksi teollisuuden ympäristötekniikan sekä bioprosessitekniikan. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan tavoitteena on kouluttaa diplomiinsinöörejä, jotka hallitsevat luonnon omat ja manipuloidut vesiprosessit: pinta- ja pohjavedet, vesiensuojelu, vesistöjen säännöstely, tulvasuojelu ja -torjunta, patoturvallisuus, rakennettujen alueiden maaperän kosteuden hallinta ja salaojitus sekä yhdyskuntien ja teollisuuden vesihuoltotekniikka, erilaisten jäte- ja vesivirtojen käsittely sekä jätehuolto ja maaperän suojelu ja kunnostus. Erityisesti kiinnitetään huomiota ympäristövaurioiden ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen sekä ympäristövaikutusten arviointiin. Opetus ja tutkimus pohjautuvat pohjoisten olojen huomioon ottamiseen. Vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunta antaa valmiudet toimia suunnittelu-, käyttö-, ylläpito-, tutkimus- ja viranomaistehtävissä vesistöhankkeissa, vesihuollossa ja geoympäristötekniikan alueilla. Opetuksen painopisteinä ovat vesistöjen käyttö ja kunnostus, vesivarat ja pohjavesitekniikka, vesien ja jätevesien käsittely sekä pilaantuneiden maiden kunnostus ja maaperässä tapahtuvat ilmiöt. Syventymistä vesistösuunnitteluun, vesihuoltoon tai geoympäristötekniikaan voidaan syventää vielä vapaavalintaisilla opinnoilla. Opintosuunnalla on myös mahdollisuus erikoistua ympäristörakentamiseen, jolloin pääpaino on maa- ja vesirakentamisessa. Tällöin osa opinnoista suoritetaan Luulajan teknillisessä yliopistossa Ruotsissa. PYO 16
Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan opintosuunta tarjoaa seuraavat erikoistumiskohteet: 1) Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohde antaa valmiudet ympäristöystävällisten prosessien suunnitteluun sekä tehtaan sisäisin että ulkoisin toimenpitein. Lähtökohtana on prosessisuunnittelun näkökulma, jossa korostetaan erityisesti prosessianalyysiä, prosessien arviointia ja ympäristöteknisiä kysymyksiä. Teollisuuden ympäristötekniikkaan erikoistuneella diplomi-insinöörillä on valmiudet tyypillisen suunnitteluprosessin eri vaiheisiin, tietolähteisiin ja suoritusmetodiikkaan. Keskeistä on turvallisuus- ja ympäristötietoisuuden sekä prosessien kustannus- ja kannattavuusarviointien tekeminen. Erityisosaamisalueina valmistuvilla diplomiinsinööreillä ovat esim. katalyyttien käyttö ympäristötekniikassa, suljetut kierrot, ympäristöystävälliset raaka-aineet, valmistusmenetelmät ja tuotteet sekä elinkaariarviointi. 2) Bioprosessitekniikan erikoistumiskohde tarjoaa valmiuden toimia erityisesti sellaisilla teollisuudenaloilla, joilla edellytetään bioprosessitekniikan, mikrobiologian ja biokemian asiantuntemusta sekä vahvaa tietotaitoa ympäristö- ja prosessitekniikasta. Valmistuneet diplomiinsinöörit voivat sijoittua bioteknologian alan suunnittelu-, tutkimus-, kehitys- ja koulutustehtäviin tai he voivat hakeutua suorittamaan jatkotutkintoa. He voivat työskennellä esimerkiksi elintarvike-, lääke- tai muussa bioteknistä osaamista hyödyntävässä teollisuudessa, suunnitteluja konsulttitoimistoissa, opetus- ja tutkimuslaitoksissa, valtiolla tai kunnissa sekä yrittäjänä. 1.4.4. Opetussuunnitelma vuonna 2005-2009 aloittaneille Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op, josta perusopintoja on 82 op, aineopintoja 90 op ja kandidaatintyö 8 op. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskellaan diplomi-insinöörin tutkinto, jonka laajuus on 120 op. Diplomi-insinöörivaihe koostuu lähinnä syventävistä opinnoista. Diplomityön osuus on 30 op. Jokainen opiskelija suorittaa kandidaattivaiheen opinnot ja tekee kandidaatintyön. Kandidaattivaiheen opinnot ovat muuttuneet yhden moduulin osalta aiemmista oppaista. On toivottavaa, että opiskelijat suorittaisivat kandidaattivaiheen täydentävän moduulin opinto-oppaan 2008-2010 mukaan. Opiskelija, joka on jo kyseisen moduulin suorittanut aloitusvuotensa oppaan mukaan, saa valmistua sen mukaan. Opintosuunta diplomi-insinöörivaiheeseen valitaan kolmannen opiskeluvuoden keväällä. Opintosuunnan sisällä voi valita erikoistumiskohteen, jonka opinnot suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Keväällä 2008 ja sen jälkeen opintosuuntansa valinneet siirtyvät opiskelemaan diplomiinsinöörivaihettaan opinto-oppaan 2008-2010 mukaan. DI-vaihe koostuu kolmesta moduulista ja diplomityöstä. DI-vaiheessa opiskelija suorittaa oman opintosuuntansa moduulin ja sitä syventävän moduulin. Teollisuuden ympäristötekniikan erikoistumiskohteessa opiskelija voi suorittaa syventävän moduulin tilalla jonkin prosessitekniikan tai ympäristötekniikan koulutusohjelman opintosuunnan moduuleista tai valmiiksi koostetun täydentävän moduulin. Ympäristötekniikan koulutusohjelmassa opintosuuntien moduulit ovat rinnastettavissa täydentäviin moduuleihin. Kolmannen, täydentävän moduulin opiskelija valitsee joko valmiista täydentävistä moduuleista tai muista opintosuuntien moduuleista tai kokoaa sen ohjatusti Oulun yliopiston vähintään aineopintotasoisista opintojaksoista tai opinnoista muissa yliopistoissa Suomessa tai ulkomailla. Täydentävään moduuliin sisältyy pakollisena 3 op syventävää työharjoittelua. Erityisesti tutkijan uralle suuntaavat opiskelijat voivat valita täydentäväksi moduulikseen tutkimusmoduulin, joka sisältää tutkijan työhön orientoivia opintoja ja jonka voi täydentää tulevan tutkimuksen aiheen opinnoilla. Osastoneuvoston nimeämät opintosuuntaneuvojat ohjaavat opiskelijoiden HOPSien koostamisen ja hyväksyvät ne yhdessä opintoneuvojan kanssa. PYO 17
1.4.5. Ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne Diplomi-insinöörin tutkinto 120 opintopistettä, 2 lukuvuotta Diplomityö 30 op Täydentävät moduulit 30 op Syventävät moduulit 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Opintosuuntien moduulit 30 op Vesi- ja geoympäristötekniikka Teollisuuden ympäristö- ja biotekniikka Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä, 3 lukuvuotta Kandidaatintyö ja siihen liittyvät opinnot 10 op Täydentävä moduuli 30 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Opintosuunnille valmistava moduuli 20 op Perus- ja aineopinnot 100 op 1.4.6. Tekniikan kandidaatin tutkinnon opetussuunnitelma PERUS- JA AINEOPINNOT 100 op 030001P Opiskelu ja sen suunnittelu 1,0 0,5 1-3 I 555220P Teollisuustalouden peruskurssi 3,0 2,0 1,2 I 555221P Tuotannollisen toiminnan peruskurssi 2,0 1,0 4 I 477011P Prosessitekniikan perusta 5,0 3,0 1-3 I PYO 18
477012P Automaatiotekniikan perusta 5,0 3,0 4,5 I 488011P Ympäristötekniikan perusta 5,0 3,0 5,6 I 555260P Työsuojelun peruskurssi 3,0 2,0 5,6 I 902011P Tekniikan englanti 3 6,0 4,0 1-6 I,II 901008P Ruotsi 3,0 2,0 1-3/4-6 III 030005P Tiedonhankintakurssi 1,0 0,5 1-6 II-III 031010P Matematiikan peruskurssi I 5,0 3,0 1-3 I 031017P Differentiaaliyhtälöt 4,0 2,5 4-6 I 031019P Matriisialgebra 3,5 2,0 1-3 II 031021P Tilastomatematiikka 5,0 3,0 4-6 II 031022P Numeeriset menetelmät 5,0 3,0 4-6 III 761121P Fysikaaliset mittaukset I 3,0 2,0 1,2 I 761101P Perusmekaniikka 4,0 2,0 1,2 I 761103P Sähkö- ja magnetismioppi 4,0 2,0 4 I 780109P Kemian perusteet 4,0 2,0 1,2 I 780122P Kemian perustyöt 3,0 2,0 1-3/4-6 I 780112P Johdatus orgaaniseen kemiaan 4,0 2,0 3,4 I 477101A Fluidi- ja partikkelitekniikka I 3,0 2,0 3 III 477102A Fluidi- ja partikkelitekniikka II 4,0 2,5 4 III 477201A Taselaskenta 5,0 3,0 1,2 II 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 3 III 477031P Tietotekniikkavalmiudet 1,5 1,0 I 488001A Työharjoittelu 3,0 2,0 Yhteensä 100,0 60,0 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 1 20 op 477202A Reaktorianalyysi 4,0 2,5 3 II 477301A Liikkeensiirto 3,0 2,0 4 II 477302A Lämmönsiirto 4,0 2,5 5 II 477303A Aineensiirto 3,0 2,0 1 III 477304A Erotusprosessit 5,0 3,0 1,2 III 488107A Ympäristötekniikan laboratoriotyöt 1,0 0,5 4,5 II Yhteensä 20,0 12,5 OPINTOSUUNNILLE VALMISTAVA MODUULI 2 20 op 488101A Ympäristölainsäädäntö 5,0 3,0 1 III 477401A Termodynaamiset tasapainot 5,0 3,0 2 II 488201A Ympäristöekologia 5,0 3,0 4,5 II 488301A Mikrobiologia 5,0 3,0 5,6 II Yhteensä 20,0 12,0 TÄYDENTÄVÄ MODUULI 30 op PYO 19
477203A Prosessisuunnittelu 5,0 3,0 4,5 III 488105A Vesihuollon verkostot 5,0 3,0 6 III 488302A Biotekniikan perusteet 5,0 3,0 5,6 III 488102A Hydrologiset prosessit 5,0 3,0 5,6 II 488106A Geoympäristötekniikan peruskurssi 5,0 3,0 2,3 III 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 2,0 1 II 555280P Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 1,0 3 III Yhteensä 30,0 18,0 KANDIDAATINTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄT OPINNOT 488990A Kandidaatintyö 8,0 900060A Tekniikan viestintä 2,0 1 4,5/5,6 II Yhteensä 10,0 1.4.7. Diplomi-insinöörin tutkinnon opetussuunnitelma VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Vesitekniikan opintosuunnan moduuli Moduuli antaa opiskelijalle perusvalmiudet vesi- ja ympäristötekniikan alueelta. Moduuli luo valmiuksia ympäristöön vaikuttavien hankkeiden tai prosessien suunnitteluun ja hallintaan sekä niiden vaikutusten arviointiin. 488103A Ympäristövaikutusten arviointi* 5,0 3,0 2,3 IV / V 488104A Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto 5,0 3,0 6 IV 488108S Pohjavesitekniikka* 5,0 3,0 1,2 IV / V 488109S Ympäristötekniikan kenttäkurssi 2,5 1,5 1 IV 754613S Vesistöjen ekologisen tilan seuranta* 4,0 1-3 IV / V 488115S Geoympäristötekniikan jatkokurssi 5,0 3,0 3,4 IV 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 2,0 5 IV Yhteensä 32,0 * Luennointi joka toinen vuosi VESI- JA GEOYMPÄRISTÖTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Vesitekniikan syventävä moduuli Moduuli syventää opiskelijan tietämystä vesi- ja geoympäristötekniikasta. Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia vesivarahankkeiden, vesihuollon sekä ympäristögeotekniikan osaalueilla. 488117S Vesistösuunnittelu* 7,5 4,5 2,3 IV / V 488112S Vesitekniikan kemialliset prosessit 5,0 3,0 3 V PYO 20
488111S Geoympäristötekniikan laskentamenetelmät 5,0 3,0 5,6 IV 488113S Vesiensuojelun hydrauliikka* 5,0 3,0 1-3 IV / V 488110S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 V Yhteensä 30,0 18,0 TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN OPINTOSUUNNAN MODUULIT 30 op Teollisuuden ympäristötekniikan moduuli Moduuli antaa käsityksen teollisuuden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta, ympäristökuormituksen hallinnasta ja erilaisten päästöjen ehkäisemisessä käytettävästä tekniikasta. 488202S Energian tuotanto ja käyttö 3,0 2,0 1 IV 488110S Vesien ja jätevesien käsittely 7,5 4,5 1,2 IV 488203S Teollinen ekologia 5,0 3,0 1 IV 488204S Ilmansuojelutekniikat 5,0 3,0 3 IV 488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen 4,0 2,5 6 IV hallinta 477309S Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknologiana 5,0 3,0 4 IV Yhteensä 29,5 18,0 Bioprosessitekniikan moduuli Moduuli antaa opiskelijalle perustiedot ja luo tarvittavaa luonnontieteellistä pohjaa opintosuuntansa erikoistumiskohteen aihealueista. 477204S Kemiantekniikan termodynamiikka 5,0 3,0 1 V 488304S Bioreaktoritekniikka 6,0 3,5 2,3 IV 488305S Biotekniikan jatkokurssi 5,0 3,0 4,5 IV 477506S Bioteknisten prosessien mallit ja säätö 5,0 3,0 1 V 740148A Biomolecules 5,0 3,0 1-4 IV 740149A Aineenvaihdunta I 4,0 2,5 6 IV Yhteensä 30,0 18,0 TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖ- JA BIOTEKNIIKAN SYVENTÄVÄT MODUULIT 30 op Bioprosessitekniikan syventävä moduuli Moduuli täydentää opiskelijan tietoja ja taitoja bioprosessitekniikasta ja sitä tukevista muista tieteistä. Opiskelija valitsee kiinnostuksensa mukaisesti syventävään moduuliin erityisalueen BioChemical Engineering (tekninen tietotaito) tai erityisalueen BioMolecular Engineering (biokemiallinen ymmärrys). 488306S Soveltava mikrobiologia 7,0 4,0 1-3 IV PYO 21
488307S Bioprosessitekniikka 7,0 4,0 4-6 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 3,0 5 IV BioChemical Engineering* 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 3 V 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 3 V BioMolecular Engineering* 740367A Aineenvaihdunta II 4,0 2,5 1-3 V 740373A Molekyylibiologia I 4,0 2,5 1-3 IV Yhteensä 27,0-29,0 16,0-17,0 *Valitaan toinen erityisalue. Teollisuuden ympäristötekniikan syventävä moduuli Moduuli syventää opiskelijan tietämystä teollisuuden ympäristövaikutuksista sekä laventaa opiskelijan tietämystä yhdellä prosessiteollisuuden alalla 488103A Ympäristövaikutusten arviointi* 5,0 3,0 2,3 IV / V 488104A Teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuolto 5,0 3,0 6 IV 488112S Vesitekniikan kemialliset prosessit 5,0 3,0 3 V Prosessisuunnittelu** 477305S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 2 IV 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 3 IV 477308S Monikomponenttiaineensiirto 5,0 3,0 5 IV Massa- ja paperitekniikka** 477103A Sellu- ja paperitekniikka 3,0 2,0 5 IV 477104S Kemiallisten massojen valmistus* 3,0 2,0 1 IV 477105S Mekaanisten massojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV 477106S Uusiomassojen valmistus* 3,0 2,0 2 IV 477107S Paperin valmistus* 3,0 2,0 5 V Prosessimetallurgia** 477402A Kiinteiden materiaalien rakenne 5,0 3,0 6 IV 477403S Pyrometallurgisten liuosten termodynamiikka 5,0 3,0 1 IV 477407S Hapettuminen ja pelkistyminen 5,0 3,0 2 V Yhteensä 29,0-30,0 18,0-19,0 *Luennointi joka toinen vuosi **Valitaan yksi erityisalue. TÄYDENTÄVÄT MODUULIT 30 op Tähän moduuliin sisältyy pakollinen Syventävä työharjoittelu, 3 op. Täydentävä moduuli on vapaasti koostettava eli voit valita moduuliin mitä tahansa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla suoritettuja vähintään ainetasoisia opintojaksoja tai voit valita jonkin seuraavista esimerkkimoduuleista tai edellä mainituista opintosuuntien moduuleista. Huomioi opintojaksojen mahdolliset esitietovaatimukset. Kieliopintoja voi moduuliin sisällyttää enimmillään 9 op. Moduulin laajuus tulee olla n. 30 op, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy. PYO 22
Bioprosessitekniikan täydentävä moduuli Moduulilla voidaan syventää bioprosessitekniikan opintosuunnan antamaa osaamista. Laajuus op. ov. 740367A Aineenvaihdunta II 4,0 2,5 740373A Molekyylibiologia I 4,0 2,5 477501A Prosessien säätötekniikka I 5,0 3,0 477306S Epäideaaliset reaktorit 5,0 3,0 477307S Tutkimusmetodologia 5,0 3,0 477309S Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknologiana 5,0 3,0 555366S Kemialliset ja fysikaaliset työympäristötekijät 3,0 2,0 477504S Prosessien optimointi 4,0 2,5 477502A Prosessien säätötekniikka II 5,0 3,0 477206S Prosessisuunnitteluprojekti 6,0 3,5 488205S Prosessiteollisuuden ympäristökuormituksen hallinta 4,0 2,5 555362S Prosessiteollisuuden turvallisuus 5,0 3,0 488203S Teollinen ekologia 5,0 3,0 477305S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 Vesi- ja geoympäristötekniikan täydentävä moduuli Moduulilla voidaan syventää vesi- ja geoympäristötekniikan opintosuunnan antamaa osaamista. Suositeltavia opintojaksoja on jaoteltu aihealueittain. Vesihuoltotekniikka Laajuus op. ov. 477203A Prosessisuunnittelu 5,0 3,0 555280A Projektitoiminnan peruskurssi 2,0 1,0 477601A Prosessiautomaatiojärjestelmät 3,0 2,0 488203S Teollinen ekologia 5,0 3,0 781633S Koesuunnittelu 4,0 2,0 781625S Luonnonvesien kemiaa 4,0 2,0 782627S Kemiallisia sovellutuksia ongelmajätealalla ja ympäristöteknologiassa 4,0 2,0 780372A Vihreän kemian perusteet 4,0 2,0 780373A Ympäristökemia 3,0 2,0 Vesistösuunnittelu Laajuus op. ov. 477305S Virtausdynamiikka 5,0 3,0 461033A Elementtimenetelmät I 3,5 2,0 754616S Sisävesien biomonitoroinnin kenttämenetelmät 4,0 754614S Vesiensuojelun menetelmät 4,0 774329A Johdatus ympäristögeokemiaan 5,0 774632S Ympäristögeokemian seminaari 5,0 802608S Matemaattiset ohjelmistot 4,0 2,0 PYO 23