GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2010-2011 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2010

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN ESITTELY 5 1.1 Yleistä 5 1.2 Opintohallinto 7 1.3 Laitoksen opetushenkilökunta 10 1.4 Aalto-yliopisto 11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 2.1 Alempi perustutkinto 12 2.2 Ylempi perustutkinto 14 2.3 Jatkotutkinto 16 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 19 2.5 Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne 34 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 46 3.1 Opetus- ja tenttijaksot 46 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset 46 3.3 HOPS 46 3.4 Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön 47 3.5 Kurssit ja opintojaksot 47 3.6 Tentit ja välikokeet 48 3.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri 48 3.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito 49 3.9 Toisen vaiheen valinnat ja tutkinto-ohjelman vaihto 50 3.10 Tutkintojen tavoitteelliset suoritusajat 54 3.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista 55 3.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen 55 3.13 Kirjastot 57 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 59 4.1 Tuutorointi 59 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS 59 4.3 Opintoneuvonta 60 4.4 Kanslia 60 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus 61 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 63 5.1 Opetusmenetelmät 63 5.2 Arviointi ja arvostelu 64 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen 65 6. HARJOITTELU 67 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla 67 6.2 Kansainvälinen harjoittelu 67 6.3 Ulkomaan harjoittelun apurahat 68 6.4 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet 68 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA 69 7.1 Joustava opinto-oikeus 69 7.2 Aalto-yliopiston sisäinen liikkuvuus 69 7.3 Opiskelu ulkomailla 69 8. KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI 73 8.1 Kandidaatintyön ja seminaarin tavoitteet ja sisältö 73

4 8.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset 73 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus 74 9. DIPLOMITYÖ 76 9.1 Diplomityön tekeminen 76 9.2 Kypsyysnäyte 76 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS 77 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 78 11.1 Jatkotutkinnot 78 11.2 Jatko-opintojen aloittaminen 78 11.3 Esititetovaatimukset 78 11.4 Päätominen ja sivutoiminen jatko-opiskelu 78 11.5 Hakuajat jatkokoulutukseen 79 11.6 Jatko-opintojen rakenne ja sisältö 79 11.7 Jatko-opintojen rahoitus 79 11.8 Lisätietoja jatko-opinnoista 80 12. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN 81 12.1 Aalto-universitetet 81 12.2 Examensstruktur och målsättning 82 12.3 Studier vid Tekniska högskolan 85 12.4 Studier vid andra högskolor 88 12.5 Studiehandledning 88 13. KURSSIT LUKUVUONNA 2010-2011 90 13.1 Laitoksen yhteiset 90 13.2 Geodesia 92 13.3 Kiinteistöoppi 100 13.4 Talousoikeus 115 13.5 Fotogrammetria 122 13.6 Kartografia ja geoinformatiikka 131 14. KURSSEIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA 140 14.1 Muutoksia lukuvuonna 2010-2011 140 14.2 Muutoksia edellisiltä lukuvuosilta 142 LIITTEET Liite 1. Muistio valmistuvalle 156 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle 2010-2011 157 Liite 3. Mallilukujärjestys 164 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 168 Liite 5. Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista 169

5 1. MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOKSEN ESITTELY 1.1 Yleistä Nykyinen maanmittauksen yliopistotasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen ja vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusitun Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennus- ja maanmittaustekniikan osastoksi 1.5.1988. Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui 1.8.1996 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin 1.8.2005 alkaen geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmiksi. Vuoden 2008 alussa Teknillisessä korkeakoulussa siirryttiin tiedekuntajärjestelmään ja maanmittausosastosta tuli maanmittaustieteiden laitos ja osa insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaa. Laitoksen sisällä säilyivät edelleen geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. Maanmittauksen yliopisto-opetusta antaa Suomessa vain Teknillinen korkeakoulu, joka kuuluu nykyään Aalto-yliopistoon. Tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva Aaltoyliopisto aloitti toimintansa 1.1.2010 ja se yhdisti Teknillisen korkeakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun. Uusia opiskelijoita lukuvuonna 2009-2010 valittiin geomatiikan alempaan tutkinto-ohjelmaan 30 ja kiinteistötalouden alempaan tutkinto-ohjelmaan 47. Lisäksi geomatiikan ylempään tutkintoohjelmaan valittiin toisen vaiheen valinnassa 6 ja kiinteistötalouden ylempään tutkinto-ohjelmaan 13 muualla tutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Molemmissa tutkinto-ohjelmissa on myös englanninkieliset maisteriohjelmat. Geoinformatiikan maisteriohjelmaan lukuvuonna 2009-2010 valittiin 10 opiskelijaa ja Svenska Handelshögskolanin kanssa toteutettavaan Real Estate Investment and Finance -maisteriohjelmaan 23 opiskelijaa, joista 10 laitoksen sisältä kiinteistöjohtamisen pääaineesta. Lisäksi kiinteistötalouden tutkinto-ohjelma on mukana Aalto-yliopiston yhteisessä Creative Sustainability -maisteriohjelmassa ja keväällä 2010 siihen valittiin kiinteistötalouden tutkintoohjelman kiintiössä 7 opiskelijaa. Ilmoittautuneita perusopiskelijoita maanmittaustieteiden laitoksen tutkinto-ohjelmissa oli 31.12.2009 yhteensä noin 600. Insinööritieteiden ja arkkitehttuurin tiedekunnassa oli 31.12.2009 perusopiskelijoita 4344 ja jatko-opiskelijoita 668. Geomatiikan opetus jakautuu neljään osa-alueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123), geodesiaan (Maa-6) sekä fotogrammtriaan ja kaukokartoitukseen (Maa-57). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografiassa opetetaan karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittä-

6 misessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomi-insinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä wwwkarttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka käsittelee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opetuksessa keskitytään mm. satelliitti-, ilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistötalouden opetusyksikkö vastaa Teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta ja se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen tai kiinteistötekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja - tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja. Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden tehtävänä on vastata Teknillisen korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta ja antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Maanmittaustieteiden laitoksella on kaksi englanninkielistä maisteriohjelmaa: Master s Programme in Real Estate Investment and Finance yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa sekä geoinformatiikan maisteriohjelma Master s Programme in Geoinformatics. Lisäksi laitos on mukana Aalto-yliopiston englanninkielisessä Creative Sustainable maisteriohjelmassa. Tutkimusta ja opetusta hoitavat laitoksen professorit, opettavat tutkijat, yliopisto-opettajat, assistentit ja lehtorit sekä tutkijat. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. Lisäksi laitoksella laboratorioinsinöörejä sekä teknistä ja toimistohenkilökuntaa.

7 1.2 Opintohallinto Maanmittaustieteiden laitos kuuluu insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekuntaan. Tiedekunnan muut laitokset ovat arkkitehtuurin laitos, energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, sovelletun mekaniikan laitos, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Lisäksi tiedekuntaan kuuluvat TKK:n Lahden keskus sekä yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. Maanmittaustieteiden laitoksen toimintaa johtaa laitosjohtaja (professori Kauko Viitanen) ja hänen apunaan on varalaitosjohtaja (professori Kirsi Virrantaus) sekä laitoksen johtoryhmä. Laitoksella kokoontuu laitoksen henkilökunnan laitoskokous vähintään kolme kertaa lukuvuodessa. Opintoasioita käsitellään maanmittauksen koulutusneuvostossa, tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvostossa, tiedekuntaneuvostossa sekä tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmässä. Opintoasioita käsitellään myös esimerkiksi tiedekunnan koulutuksen johtoryhmässä. Maanmittauksen koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen. Maanmittauksen koulutusneuvoston jäsenet ovat: Kauko Viitanen professori, laitoksen johtaja, puheenjohtaja Henrik Haggrén professori Martin Vermeer professori Arvo Vitikainen professori Erja Werdi ma professori Paula Ahonen-Rainio lehtori Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Päivi Kauppinen Airi Lehtimäki suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Maanmittauksen koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt; 3. hyväksyä diplomi-insinöörin tutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekunnan kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja on varadekaani, professori Juha Paavola. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston jäsenet: Juha Paavola professori, varadekaani, puheenjohtaja Timo Ernvall professori Carl-Juhan Fogelholm professori Matti Pietola professori Arvo Vitikainen professori Paula Ahonen-Rainio lehtori Markku Kuuva lehtori Juha Hartikainen yliopisto-opettaja Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Vile Kivimäki Leila Kuusela N.N. suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä sihteeri

8 Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmista; 2. määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat; 3. hyväksyä kandidaatintutkinnot; sekä 4. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja on dekaani, professori Petri Varsta. Tiedekuntaneuvoston jäsenet ovat: Petri Varsta professori, dekaani, puheenjohtaja Matti Juhala laitoksen johtaja, professori Tapio Luttinen laitoksen johtaja, professori Antti-Matti Rantala laitoksen johtaja, professori Juha Paavola varadekaani, laitoksenjohtaja, professori Olli Saarela laitoksen johtaja, professori Kai Siren laitoksen johtaja, professori Kauko Viitanen laitoksen johtaja, professori Kari Hujanen laboratoriotyöteknikko Panu Lehtovuori YTK:n johtaja Leena Mäkelä Lahden keskuksen johtaja Jussi Oijala toimitusjohtaja Panu Sainio laboratorioinsinööri Harri Turpeinen tutkimusjohtaja Seija Kilma toimistosihteeri Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Suvi Hormio Soile Koukkari Seppo Hänninen Päivi Kauppinen Ville Kivimäki Leila Kuusela Jukka Luotonen Saara Sokolnicki Ritva Viero Erika Ruohonen hallintopäällikkö, esittelijä hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. tehdä ehdotukset tiedekunnan tulossopimukseksi; 2. asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot; 3. tehdä tiedekunnan osalta esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin; 4. päättää jatko-opiskelijoiden tutkimusalan ja vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa; 5. määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät ja lisensiaattitutkimusten tarkastajat, sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot; 6. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset; 7. vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat; 8. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä; 9. nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin; 10. päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista;

9 11. tehdä ehdotus tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi; sekä 12. käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöllä määrätyt asiat. Tiedekuntaneuvosto on siitänyt osan jatko-opintoasioista dekannin päätettäväksi. Tiedekunnan koulutuksen johtorymän jäsenet ovat: Juha Paavola professori, varadekaani, puheenjohtaja Juha Kaila professori Kimmo Lapintie professori Jerzy Matusiak professori Jari Puttonen professori Kauko Viitanen professori Hanna Mattila koulutuspäällikkö (YTK) Helena Mälkki koulutuspäällikkö (Lahden keskus) N.N. tiedottaja Kalenterivuosittain vaihtuvat opiskelijajäsenet Seppo Hänninen suunnittelija Päivi Kauppinen suunnittelija Ville Kivimäki suunnittelija Leila Kuusela suunnittelija, sihteeri Jukka Luotonen suunnittelija Auli Puhakka-Autio suunnittelija (kansainväliset asiat) Saara Socolnicki suunnittelija (kansainväliset asiat) Ritva Viero suunnittelija (jatko-opintoasiat) Tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän puheenjohtaja on professori Kimmo Lapintie. Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnan tohtoriohjelman johtoryhmän jäsenet: Kimmo Lapintie professori, puheenjohtaja Juha Kaila professori Petri Kuosmanen professori Martti Larmi professori Pentti Mäkeläinen professori Raine Mäntysalo professori Jukka Tuhkuri professori Olli Varis professori Kauko Viitanen professori N.N. (post doc edustaja) N.N. jatko-opiskelija Ritva Viero suunnittelija, sihteeri Tohtoriohjelman johtoryhmän tehtävät ja vastuut ovat: 1. Jatkokoulutusasioiden koordinointi, järjestäminen ja kehittäminen tiedekun nassa 2. Jatkokoulutuksen ohjeistaminen 3. Valmistella esitykset jatko-opiskelijoiden valinnasta tiedekuntaneuvostolle 4. Jatko-opiskelijoiden hakemusten käsittely 5. Valmistella esitys tiedekunnan tutkimusaloista tiedekuntaneuvostolle 6. Tiedekunnan tutkijakoulun hoito 7. Tiedekunnassa toimivien kansallisten tutkijakoulujen toiminnan seuranta 8. Jatko-opintojen etenemisen seuraaminen 9. Jatkokoulutuksen tulosten arviointi 10. Jatko-opintojen hallinnollisten prosessien kehittäminen 11. Y-moduulin kurssien järjestäminen (tieteen käytännöt ja periaatteet)

10 1.3 Laitoksen opetushenkilökuntaa Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on 470 + alanumero. Puhelinkeskuksen numero on 09 47001. puhelin työhuone Laitoksen johtaja Viitanen Kauko, professori -23870 M105 Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, professori -23900 M223 Rönnholm Petri, opettava tutkija -23905 M312 Inkilä Keijo, yliopisto-opettaja -23894 M224 Koistinen Katri, assistentti -23895 M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri -23901 M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, professori -23912 M202 Vermeer Martin, professori -23910 M309 Ahonen-Rainio Paula, lehtori -23919 M324 Salo Panu, assistentti -23866 M215 Jaakko Rantala, assistentti -23915 M116 Laitikas Ritva, sihteeri -23911 M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, professori -23870 M105 Junnila Seppo, professori -23882 M325 Vitikainen Arvo, professori -23872 M103 Lindholm Anna-Liisa, opettava tutkija -23884 M325 Laitala, Ari, yliopisto-opettaja -23889 M145a Kovanen Olli, assistentti -24957 M145a Huuhtanen Marjatta, sihteeri -23871 M110 Talousoikeus Ekroos Ari, professori (vv.), sij ma professori Erja Werdi Werdi Erja, ma professori -23863 M130 Kanerva Jaakko, ma lehtori -23906 M131 Laitala Pasi, assitentti -23860 M132 Tuomi Suvi, sihteeri -23861 M117 Muuta henkilökuntaa Kauppinen Päivi, suunnittelija -23868 M111 Lehtimäki Airi, osastosihteeri -23867 M303 Heino Susanna, opintoneuvoja (m-opinto@tkk.fi) -23889 M115 Sokolnicki Saara, kansainvälisten asioiden suunnittelija -23874 M114 Viero Ritva, jatko-opintoasioiden suunnittelija -24411, Otakaari 7B, 4.krs, huone 466

11 1.4 Aalto-yliopisto Aalto-yliopisto on tekniikan, talouden ja taiteen asiantuntemukselle rakentuva uusi yliopisto, joka aloitti toimintansa 1.1.2010. Aalto-yliopiston korkeakoulut Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja. Aalto-yliopiston tavoitteena on nousta omaleimaisena kokonaisuutena maailman huippuyliopistojen joukkoon. Opiskelijat osana Aalto-yhteisöä Aalto-yliopisto on 20 000 opiskelijan ja 4 300 työntekijän kansainvälinen asiantuntijayhteisö. Opiskelijat ovat tärkeä osa yhteisöä he ovat mukana rakentamassa uutta yliopistoa ja sen opiskelukulttuuria. Aalto-yliopistoon halutaan luoda aidosti avoin ja innostava ilmapiiri, joka kannustaa jatkuvaan uuden oppimiseen. Aalto-yliopistosta valmistuminen edellyttää ahkeraa opiskelua ja opintoihin sitoutumista. Opetus on vaativaa, mutta yliopisto tukee opiskelijoitaan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Aaltoyliopistosta valmistuu kauppatieteiden ja taiteen kandidaatteja ja maistereita, tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sekä arkkitehtejä ja maisema-arkkitehtejä. Aalto-yliopisto kouluttaa oman alansa erikoisosaajia ja monialaisia asiantuntijoita yhteiskunnan suunnannäyttäjiksi. Opiskelua yli korkeakoulurajojen Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä luonnettaan käynnistämällä uusia, korkeakoulujen osaamista yhdistäviä tutkimushankkeita, opiskelukokonaisuuksia ja kursseja. Aalto-yliopiston korkeakoulut tarjoavat yhteisiä aalto-opintoja, jotka ovat avoimia kaikille Aaltoyliopiston opiskelijoille. Tarjolla on sekä yksittäisiä kursseja että laajempia opintokokonaisuuksia. International Design Business Management (IDBM) ja Creative Sustainability ovat Aalto-yliopiston ensimmäiset yhteiset, poikkitieteelliset maisteriohjelmat. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat yliopiston uuden osaamisen työpajoja. Factoryt ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset ja julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteidenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory mediaalaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: www.aalto.fi ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: www.aalto.fi/fi/studies.

12 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu siirtyi 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Sen mukaan opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon (TkK), joka on alempi korkeakoulututkinto ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin (DI), arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tohtorin tutkinnot (TkT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Jatkotutkinnon laajuus on 60 opintopistettä ja sen lisäksi tehdään lisensiaatin tutkimus tai väitöskirja. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina, joita maanmittaustieteiden laitoksella ovat geomatiikan ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmat. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista 80 op (75-85 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista 20 op (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

13 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P (75-85 op) Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O (15-25 op) 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2). Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista (B1 tai A1) tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista (A2). Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä.

14 Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta on www-sivulla: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/toinen_kotimainen_kieli/ ja vieraan kielen suorittamisesta www-sivulla: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/tutkintoon_kuuluvat/pakollinen/ Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta harjoittelua voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin.

15 Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökoh taisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön yleensä professori hyväksyy. Maanmittaustieteiden laitoksella C-moduulit ovat valmiiksi määriteltyjä kokonaisuuksia. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista (A1) ja sen jatkomoduulista (A2) sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista (A3). Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Erkoistapauksessa sivuaine voi muodostua myös erikoismoduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan vahvistetussa opintosuunnitelmassa (HOPS). Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkintorakenteesta on www-sivulla http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/rakenteet/index.html Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista (M-moduuli). Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteenfilosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteiseen osaan kuuluvat kurssit on koottu tutkinto-ohjelmien tarjoamista kursseista. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Kurssiluettelo on nähtävissä www-sivuilla http://www.tkk.fi/fi/opinnot/perusopinnot/rakenteet/metodiikka/ (myös oppaan lopussa liite 5)

16 Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Ohjelma voi määrätä moduuliin pakollisia opintoja enintään 5 opintopistettä. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä laitos voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä kerrotaan lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen Kielitaidon osoittamisesta on määrätty tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset-kohdassa, ks. alempi perustutkinto 2.1.2. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä ttarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Maanmittaustieteiden laitoksella opintoihin ei kuulu pakollista harjoittelua, mutta sitä voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6. 2.3 Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin (TkL) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa.

17 2.3.1 Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa. 2.3.2 Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 30-40 op Täydentävä aihe-alue S 10-20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat 60 opintopisteen laajuiset teoreettiset opinnot, jotka suoritetaan mduuleina. Tutkimusalan opintojen laajuus on 30-40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain (alla lista maanmittaustieteiden tutkimusaloista). Tutkimusalan lisäksi suoritetaan 10-20 opintopisteen laajuiset täydentävän aihealueen opinnot, joiden tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös 5-15 opintopisteen laajuiset jatko-opintoihin johdattavat

18 tieteen käytännöt ja periaatteet -moduulin opinnot. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja (ns. L-merkittyjä kursseja), jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Jatko-opinnoille voidaan asettaa esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Teknillisen korkeakoulun jatkokoulutuksen tutkimusalat löytyvät opetusohjelmasta: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/tutkimusalat/index.html Maanmittaustieteiden laitoksen tutkimusalat ovat: Geoinformatiikka (M103Z), vastuuprofessorit Henrik Haggrén, Martin Vermeer ja Kirsi Virrantaus Kiinteistötalous (IA016Z), vastuuprofessorit Seppo Junnila, Kauko Viitanen, Arvo Vitikainen, Erja Werdi (ma professori) Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon kuuluu lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirja. Tiedekunta hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. Väitöskirjalautakunta on antanut väitöskirjojen tekijöille tarkemmat ohjeet, jotka ovat www-sivulla: http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/rakenne/vaitoskirja.html Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta http://www.tkk.fi/fi/opinnot/jatko-opinnot/index.html

19 2.4 Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkinto-ohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämis-, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkinto-ohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuudet opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuudet. Lisäksi jokaiseen moduuliin on merkitty moduulista vastaava professori. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineita ovat joko Geodesia ja fotogrammetria tai Geoinformatiikka. Pääaineen opinnot muodostuvat M117-1 Geomatiikan perusmoduulista A1, ja joko M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduulista A2 tai M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduulista A2. Sivuaine tekniikan kandidaatin tutkintoon voi muodostua toisesta perusmoduulista (A1 tai B1) tai jatkomoduulista (A2). Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineita ovat geoinformatiikka, geodesia ja fotogrammetria. Pääaineen opinnot muodostuvat kandidaatin tutkinnossa suoritettujen perusmoduulin A1 ja sen jatkomoduulin A2 yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (pääaine Fotogrammetria ja kaukokartoitus), M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (pääaine Geodesia) tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (pääaine Geoinformatiikka). Sivuainemoduuli täytyy ylemmässä tutkinnossa olla vähintään jatkomoduulitasoinen. Pääja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Geomatiikan alemman tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geodesia ja fotogrammetria (M3001) Geoinformatiikka (M3002) Geomatiikan ylemmän tutkinto-ohjelman pääaineet ovat: Geoinformatiikka (M3002) Geodesia (M3005) Fotogrammetria ja kaukokartoitus (M3006) Geoinformation Technology (IA3002), englanninkielisen maisteriohjelman pääaine Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu seuraavilla sivuilla.

20 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Sivuainemoduuli 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Kandidaattityö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

21 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Geodesian, navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Sivuainemoduuli 20 op Tieteen metodiikan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op

22 Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131 Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat-1.2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat-2.2104 Tilastollisen analyysin perusteet 5 Tfy-3.1181 Fysiikka IA 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB 3 Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T-106.1203/8 Ohjelmoinnin perusteet (Java/Python)** 5 T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi* 3 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L* 6 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa-29.1330 Ympäristöoikeuden perusteet (2-3op) 2 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd-102.1104 Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie-98.5001 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie-98.5002 Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Vie-98.1220 Puheviestintä 2 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi (3 op) tai T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). ** Ohjelmointikieli kurssissa T-106.1203 on Java ja kurssissa T-106.1208 Python. Kurssi T-106.1208 ei kelpaa esitiedoksi T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssille L (Java). Geoinformatiikan pääaineessa vaaditaan Ohjelmoinnin jatkokurssin tietoja. Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M902-O Ohjelman yhteiset opinnot (GMA) (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-0.1000 Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa-6.1213 Johdanto geodesiaan 3 Maa-20.1122 Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa-29.1312 Kiinteistöoikeuden perusteet 3 Maa-57.1010 Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa-123.1110 Johdanto geoinformatiikkaan ja kartografiaan 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer.

23 M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.1214 Moderni geodesia 3 Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys 4 Maa-57.1020 Kaukokartoituksen perusteet 3 Maa-57.1030 Fotogrammetrian perusteet 3 Maa-123.1310 Theories and Techniques of Geoinformatics 7 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.2203 Tasoituslasku 3 Maa-6.2222 Käytännön geodesia 3 Maa-6.2227 Geodesian maastoharjoitukset 4 Maa-57.2040 Kaukokartoituksen yleiskurssi 3 Maa-57.2050 Fotogrammetrian yleiskurssi 3 Maa-57.2060 Digitaalinen kuvankäsittely 4 Moduulista vastaavat professorit Martin Vermeer ja Henrik Haggrén. M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.2340 Spatial Data Algorithms 6 Maa-123.2441 GIS Software Development (3-5 op) 4 T-76.1143 Tiedonhallintajärjestelmät 5 T-76.3601 Introduction to Software Engineering 5 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M902-V Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Vapaasti valittaviin opintoihin geomatiikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (jos ei ole jo P-moduulissa) 6 M902-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta ja sen yhteydessä kirjoitetaan myös kypsyysnäyte. Sivuainemoduuli (20 op) Sivuaine muodostuu vähintään perusmoduulitasoisesta moduulista, joka suoritetaan joko omasta tutkinto-ohjelmasta (toinen A2) tai muista tutkinto-ohjelmista. Muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamia sivuaineita on koottu laitoksen www-sivuille ja lisää sivuainemoduuleita löytyy tutkinto-ohjelmien omilta sivuilta. Yleensä sivuainetta jatketaan vähintään jatkomoduulitasoisella moduulilla ylemmässä tutkinnossa.

24 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3100 Käytännön fotogrammetria 6 Maa-57.3110 Käytännön kaukokartoitus 6 Maa-57.3120 Analyyttinen fotogrammetria I 4 Maa-57.3130 Digitaalinen fotogrammetria I 4 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén. M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.3230 Matemaattinen geodesia 3 Maa-6.3271 Physical Geodesy 3 Maa-6.3280 GIS and Geodetic Measurements 2 Maa-6.3282 Statistical Methods in Geodesy 3 Maa-6.3283 Reference Systems 3 Maa-6.3284 Map Projections 3 Maa-6.3286 GNSS-technologies 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.3510 GIS Analysis and Modelling 5 Maa-123.3520 Principles of Geostatistics 3 Maa-123.3530 Visual Analysis in GIS 4 Maa-123.3550 GIS Application Development 8 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M125-C Fotogrammetrian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3140 Analyyttinen fotogrammetria II 4 Maa-57.3150 Digitaalinen fotogrammetria II 4 Maa-57.3160 Digitaalinen fotogrammetria III 2 Maa-57.3170 Lähifotogrammetria (huom. nimi korjattu 3.8.2010) 3 Maa-57.3180 Laserkeilaus 2 T-61.5070 Tietokonenäkö 5 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén. M126-C Kaukokartoituksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-57.3210 Kaukokartoitusaineiston luokittelu ja mallintaminen (huom. koodi korjattu) 4 Maa-57.3200 Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa-57.3220 Kaukokartoituksen projektityö 9 T-61.3020 Hahmontunnistuksen perusteet 4 Moduulista vastaa professori Henrik Haggrén.

25 M153-C Geodesian, navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia 3 Maa-6.3255 Seminar on Geodesy, Navigation and Positioning 6 Maa-6.3260 Engineering Geodesy 3 Maa-6.3272 Avaruusgeodesia 3 Maa-6.3285 Navigation Methods 3 Mat-2.3130 Matemaattinen malliajattelu 3 Moduulista vastaa professori Martin Vermeer. M129-C Geoinformatiikan erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.3410 Fuzzy Modelling of Geographic Information 4 Maa-123.3420 Advanced Computational Methods in GIS 4 Maa-123.3560 Uncertainty in Geographic Information 4 Maa-123.3580 Spatial Data Mining 4 Maa-123.3590 Seminar on Geoinformatics 4 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M130-C Kartografian erikoismoduuli C (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-123.3430 Visualisation of Geographic Information 5 Maa-123.3450 Hydrography 2 Maa-123.3460 Topographic Maps 6 Maa-123.3470 Web Map Project 3 Maa-123.3490 Seminar on Cartography 4 Moduulista vastaa professori Kirsi Virrantaus. M902-W Vapaasti valittavat opinnot (20 op) Vapaasti valittaviin opintoihin fotogrammetrian ja kaukokartoituksen opiskelijoille suositellaan esimerkiksi seuraavia kursseja: Koodi Kurssin nimi op T-111.4300 Tietokonegrafiikan perusteet (fotogrammetrian opisk.) 3 T-61.3040 Signaalien tilastollinen mallinnus (kaukokartoit. opisk.) 5 M902-M Tieteen metodiikan opinnot (10 op) Koodi Kurssin nimi op Maa-0.3000 Maanmittaustieteiden metodologia* 5 * Suositeltava kurssi. Tähän moduuliin voi ottaa kursseja matematiikan laitoksen ylläpitämältä listalta: http://math.tkk.fi/teaching/m-moduuli/ Moduulista vastaa pääaineen professori.