Etelä-Pohjanmaa. Kansainvälinen. Ruokaketjusta uusia innovaatioita 5

Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Ruokaketjusta uusia innovaatioita 5 Telelääketieteen yhteistyötä Pohjanlahden yli 3 Kiertotalouteen tarjolla työkalupakkeja yrityksille 7

PÄÄKIRJOITUS Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa KANSAINVÄLINEN ETELÄ-POHJANMAA Vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan liiton EU-tietokeskuksen julkaisu. TOIMITUSRYHMÄ: Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen työntekijät Marjatta Eväsoja, Jaakko Hallila, Sanna Inkeri ja Elina Keränen. Yhteystiedot eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi TAITTO: I-print plus PAINO: I-Print ISSN 2341-5789 (Painettu) ISSN 2341-5797 (Verkkojulkaisu) Etelä-Pohjanmaan liitto 2016 Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa Elintarvikekärjellä kansainvälisiin hankkeisiin! V iime ohjelmakauden lopussa maakunnassa käytiin huolestunutta keskustelua kansallisesti jaettavien rakennerahastovarojen pienenemisestä. Vuonna 2014 Maakuntahallitus linjasi rohkeasti, että Etelä-Pohjanmaalla kansainvälinen hankerahoitus tulisi kolminkertaistaa kotimaisen rahoituksen vähenemisen kompensoimiseksi. Maakuntahallituksen päätöksen jälkeen Etelä-Pohjanmaan liitossa alettiin systemaattisesti valmistella kansainvälisiä hankehakemuksia. Hakemuksissa korostuivat maakuntastrategian ja Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian mukaiset teemat. Kärkenä olivat elintarvikehankkeet. Maakuntaliitto ei ensisijaisesti ole pyrkinyt haalimaan kansainvälistä rahoitusta itselleen, vaan muille maakunnan toimijoille. Uutta oli kuitenkin, että toimintaa seurattiin ja suunniteltiin uudenlaisella tarkkuudella. Hakemusten valmistelu hankeideasta hyväksytyksi hankkeeksi on pitkäjänteistä toimintaa. Tässä vaiheessa pystytään jo kuitenkin tarkastelemaan tähänastisia tuloksia. Kansainvälistä Interreg -rahoitusta kehitys- ja tutkimustoiminnan tukemiseksi on EteläPohjanmaalle saatu yli 3 miljoonaa euroa. Läpimenneiden kansainvälisten hankkeiden kokonaisvolyymi on yli 20 miljoonaa euroa. Hyväksytyissä hankkeissa kehitetään muun muassa elintarvikealan innovaatiotoimintaa, luomuelintarvikealaa, sivuvirtoja ja älykkään erikoistumisen strategian mukaista elintarviketoimialan tukemista. Muita rahoitettavia teemoja ovat olleet muun muassa kiertotalous, digitalisaatio, matalaenergiarakentaminen ja terveysteknologia. 7 VIIME OHJELMAKAUDELLLA Interreg Botnia " Tällä ohjelmakaudella Atlantica -ohjelmasta Etelä-Pohjanmaa sai ainoon jo viisi läpimennyttä astaan yhden hyväksytyn hankkeen. Tällä ohjela st ju et Ruokak makaudella läpimenneitä hankkeita on jo viisi. hanketta." atioita 5 uusia innova Ensimmäinen eteläpohjalainen pääpartnerius on myös toteutunut Turun yliopiston Seinäjoen yksikön viedessä elintarvikeverstasideaansa pohjoismaihin Merenkurkun alueelle. Etelä-Pohjanmaalla on surkuteltu, että olemme kansainvälistymisessä pitkällä takamatkalla. Olisiko aika kuitenkin korostaa, että enää tämä ei kaikilta osin pidä paikkaansa. Eurooppalaisen Interreg Europe -rahoitusohjelman hyödyntäjänä Etelä-Pohjanmaa pitää suomalaisen tilaston kärkipaikkaa. Kyseinen rahoitussisältö ohjelma tähtää erityisesti maakunnallisten viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön, ja maakuntien kärkiteemojen rahoittamiseen. Etelä-Pohjanmaan liitto Pääkirjoitus on siis kyseiseen rahoitusohjelmaan soveltuva ja toivottu partneri. Toimijoita on saatu mukaan monipuolisesti maakunnasta. Tähän menyhteistyötä Pohjanlahden yli nessä rahoitusohjelmasta on Etelä-Pohjanmaalla rahoituksen saanut jo Luomuyrittäjyyden kehittäminen vauhdissa kuusi hakemusta, joista kolmessa teemana on elintarviketoimialan tukeruokaketjuista uusia innovaatioita minen! Onnistuminen on ennen kaikkea lopputulos päätöksestä panostaa kansainvälistymiseen. Systemaattisella kehittämisellä on selvästi Kolme tapaa tehdä parempia digipalveluita osuutensa onnistumisessa. Kiertotalouteen tarjolla työkalupakkeja yrityksille 8 Ajankohtaista tietoa ZeroCo2-hankkeesta 9 Eteläpohjalaisille yrityksille innovointia ja kasvua yli 3 Pohjanlahden en yhteistyötä ksille 7 Telelääketiete alupakkeja yrity n tarjolla työk Kiertotaloutee 2 3 4 5 6 10 AB Seinäjoki alueen kansainvälisyyden edistäjänä 11 Leaderin avulla pienikin voi kansainvälistyä 12 Yhteystiedot 2 Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja

Eptek ry:n toiminnanjohtaja Sami Perälä esittelee Telelääketieteen keskusta vierailijoille avajaispäivänä 21.9.2016. Kuva: Tomi Tupiini Telelääketieteen keskuksesta voidaan avata virtuaaliyhteys Uumajassa sijaitsevaan vastaavaan keskukseen. Keskuksen avajaisissa kuunneltiin muun muassa sydänääniä etänä Pohjanlahden yli. Kuva: Minna Luhtanen Telelääketieteen yhteistyötä Pohjanlahden yli TTEKSTI MINNA LUHTANEN, EPTEK RY Syyskuussa 2016 Seinäjoelle avattu Telelääketieteen keskus esittelee kotona asumista tukevia teknisiä apuvälineitä sekä muita terveysteknologiaratkaisuja. Keskuksen perusajatuksena on esitellä ja tarjota tietoa kotona asumisen tukiratkaisuista ja saatavilla olevista tuotteista. Keskus tukee kansalaisia tilannekartoitusten tekemisessä sekä välittää tietoa yritysten tarjoamista ratkaisuista ja avustaa tarvittaessa niiden hankkimisessa. Lisäksi tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja opiskelijoiden tuntemusta terveysteknologian ratkaisuista. Osana EU:n Interreg Botnia-Atlantica -rahoitteista Nordic Telemedicine Center -hanketta toteutettu Telelääketieteen keskus toimii Mediwestin 2. kerroksessa Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus (EPTEK) ry:n toimitilojen yhteydessä. Nordic Telemedicine Center -hankkeessa tehdään yhteistyötä Pohjanlahden yli EPTEK ry:n, Vaasan yliopiston, Uumajan yliopiston ja Västerbottenin läänin maakäräjien kesken. Hankkeen tavoitteena on perustaa telelääketieteen keskukset sekä Seinäjoelle että Uumajaan, ja rakentaa näiden välille yhteinen virtuaalinen toimintaympäristö. Keskukselle pyritään kehittämään kestävä rakenne, jonka kautta maiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa telelääketieteen saralla voidaan edistää myös tulevaisuudessa. Keskukseen voi tulla tutustumaan sopimalla ajankohdasta etukäteen puhelimitse numerossa 050-574 7626 tai sähköpostitse seinajoki@nordictelemedicinecenter.eu. Maakuntauudistus kiinnosti Pohjanlahden molemmin puolin TEKSTI HANNE RANTALA Etelä-Pohjanmaan liitto isännöi torstaina 8.9.2016 Västerbottenin vierailua. Vierailun aikana tutustuttiin organisaatioiden nykyisiin tehtäviin sekä keskusteltiin yhteistyömahdollisuuksista. Ajatuksena on, että alueiden välinen yhteistyö voisi jatkossa olla nykyistä suunnitelmallisempaa. Yhteisiä teemoja löytyy muun muassa elinkeinoelämän, liikenteen ja kulttuurin kehittämisestä, kertoo kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Marjatta Eväsoja. Maakuntauudistus kiinnosti molemmin puolin. Kuulimme mielenkiinnolla kokemuksia Ruotsissa jo toteutetusta aluehallintouudistuksesta sekä suunnitteilla olevasta uudesta uudistuksesta, Eväsoja sanoo. Lisäksi vierailun aikana kuultiin esimerkit Eptekin Nordic Telemedicine Center -hankkeesta sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamasta Renovation Center -hankkeesta, jotka ovat saaneet rahoitusta Interreg Botnia-Atlantica -ohjelmasta ja joissa on mukana partnereita kummastakin tapaamiseen osallistuneesta maakunnasta. 3

TEKSTI PEKKA MAIJALA KUVA ELINA PUSKA Luomuyrittäjyyden kehittämishanke potkaistu käyntiin 4 Interreg Europe 2014 2020 -ohjelma myönsi viime talvena Etelä-Pohjanmaalle rahoituksen hankkeelle Enhancing SME competiveness and sustainability in the organic sector, lyhyemmin SME ORGANICS. Kesän alussa hankkeen osapuolet kokoontuivat ensi kertaa yhteen Brysseliin, ja nyt hanke alkaa kunnolla päästä vauhtiin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Elintarvike ja maatalous -yksikkö toimii Etelä-Pohjanmaan edustajana hankkeessa, ja oleellisina asiantuntijoina lisätukea antavat hankkeelle kymmenen eteläpohjalaista sidostoimijaa. Maakuntamme elinkeinoelämän painopisteistä kestävät ruokajärjestelmät muodostaa osan, jota tämä luonnonmukaista elintarviketuotantoa vahvistava hanke tukee voimakkaasti. Hankkeen avulla on erityisesti tarkoitus tukea luomuun liittyvää ohjelmatyötä ja aluekehitystä. Luomutoimintaa tarkastellaan Euroopan eri alueilla, joilta toimivia käytänteitä tuodaan kokeiltaviksi Etelä-Pohjanmaalle ja oman toimintamme tuloksia välitetään tiedoksi hankkeen muille alueille. Ensimmäisellä retkellä vierailtiin syyskuussa Sveitsin Aargaun maakunnassa. Kahdeksan eri alueen (Espanjan Navarra, Ranskan Aquitaine, Italian Lombardia ja Puglia, Sveitsin Aargau, Romanian luoteisosa, Puolan Lodz ja Suomen Etelä-Pohjanmaa) hyvien käytäntöjen vaihdon avulla kehitetään luomuliitännäistä elintarviketoimintaa. Kesän 2017 kynnyksellä eurooppalaisten luomutoimijoiden ryhmä on vuorostaan tulossa tutustumaan eteläpohjalaiseen yrityskulttuuriin ja luomutoimintaan. Hankkeen tavoitteena on luomusektorin sekä luomuun liittyvän pk-yrittäjyyden kasvun edistäminen luomuketjun kaikissa vaiheissa: tuotannossa ja prosessoinnissa, kaupallistamisessa ja markkinoinnissa, koulutuksessa ja neuvonnassa sekä luomuarvoketjun tehokkuudessa ja hallinnassa. Konkreettisena tavoitteena on vuoden 2018 maaliskuuhun mennessä saada rakennettua alueellinen luomustrategia. Toimenpiteinä aluksi kartoitetaan Etelä-Pohjanmaan luomun tilanne tilastollisten selvitysten, haastattelujen ja kuluttajatutkimusten avulla. Tämä osuus on saatu hyvään vauhtiin. Tärkeäksi koettujen asioiden siirtämistä käytännön toimiin seurataan hankkeessa maaliskuuhun 2020 asti. www.interregeurope.eu/smeorganics ja smeorganicsfinland.wordpress.com Interreg Europe -ohjelma Interreg Europe -ohjelma kattaa EUjäsenmaiden lisäksi Norjan ja Sveitsin. Ohjelman rahoitus on 359,3 miljoonaa. Ohjelman tarkoituksena on parantaa aluepolitiikan ja -ohjelmien toimeenpanon tehokkuutta, erityisesti EU:n rakennerahastojen Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteeseen liittyen. Ohjelmalla rahoitetaan alueiden välisiä yhteistyöhankkeita ja luodaan foorumeita hyvien käytänteiden vaihtoon -> jatkohankkeet alueellisten toimintaohjelmien toteuttamiseksi (kesto esim. 2+2 tai 2+3 vuotta) Tukiprosentti julkisille toimijoille on 85 % ja yksityisille 75 %. TEM:n vastinrahaa mahdollista hakea. Rahoitusta haetaan ohjelman sihteeristöltä Ranskasta Lillestä. Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoa rahoituksesta. Ohjelma rahoittaa kansainvälisiä kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista. 1. Teknologia- ja innovaatiokehityksen vahvistaminen 2. Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen 3. Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen 4. Ympäristönsuojelu ja energiatehokkuus www.interregeurope.eu

TEKSTI SANNA INKERI KUVA PAUL MCGUCKIN Tavoitteena edistää ruokaketjujen innovatiivisuutta eurooppalaisilla esimerkeillä NICHE -hankkeen tavoitteena on edistää ruokaketjujen innovatiivisuutta alueilla, joilla elintarvikeala on kärkiteema. Yhteisiä tekijöitä hankekumppaneille ovat elintarvikealan tärkeys alueella, tutkimuksen ja innovaatioiden lisääminen alalla, jossa on kasvumahdollisuuksia, sekä halu oppia ja jakaa kokemuksia muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Keväällä 2016 alkaneessa hankkeessa on menossa nykytila-analyysi alueista. Hankkeessa elintarvikealan yrityksillä on mahdollista kartoittaa omaa nykytilaansa liittyen innovointiin. Hankkeen puitteissa yritykset saavat maksutta tehdä IMP³rove Assessment -vertaisarvioinnin innovoinnin tasosta. Euroopan komission (DG Enterprise and Industry) aloitteesta syntyneessä kyselyssä mitataan tuote, prosessi, palvelu ja liiketoimintamallien innovatiivisuutta. Pk-yritykset pystyvät kyselyn avulla vertaamaan omaa suoritustasoaan muihin Eurooppalaisiin yrityksiin. Valittavana on vertailu esimerkiksi yrityksen koon, toimialan tai kotimaan perusteella. Hankkeessa pyritään vaikuttamaan maakuntastrategian osioon, joka sisältää kestävät ruokajärjestelmät ja biotalouden uudet ratkaisut. Lisäksi tarkoituksena on alueellisten ja paikallisten hyvien käytäntöjen ja strategiatoimenpiteiden tunnistaminen, analysointi, levittäminen ja monistaminen. Projekti jakautuu kahteen eri vaiheeseen, joista ensimmäisen aikana luodaan toimintasuunnitelma, joka perustuu paikallisiin hyviin käytäntöihin ja siihen mitä hankkeen aikana on opittu. Toisessa vaiheessa toimintasuunnitelmaa on tarkoitus toteuttaa ja lopulta monitoroida. Kumpikin vaihe kestää kaksi vuotta. Hankkeen virallinen avauskokous Donegalin maakunnassa Irlannissa. Kuvassa hankepartnerit. NICHE (Building innovative food value chains in regions) Kesto: 1. vaihe 01.04.2016 31.3.2018 ja 2. vaihe 01.04.2018 31.3.2020 Pääpartneri: Länsi-Romanian aluetoimisto, Romania Muut partnerimaat: Irlanti, PohjoisIrlanti (Iso-Britannia), Viro, Puola, Kreikka ja Suomi Rahoitusohjelma: Interreg Europe 2014 2020 Kokonaisbudjetti: 1,3 M, josta Etelä-Pohjanmaan liiton budjetti 212 000 www.interregeurope.eu/niche ja www.epliitto.fi/niche Elintarvikealan hankkeet järjestivät yhteisen esittelytilaisuuden Framilla KESTÄVIÄ, INNOVATIIVISIA ja kilpailukykyisiä elintarvikeketjuja kehitetään Etelä-Pohjanmaalla, myös Interreg Europe -rahoituksella. NICHE-hanke kehittää ruokaketjujen innovatiivisuutta ja SME ORGANICS taas luomuyritysten kilpailukykyä. Uudet hankkeet esittäytyivät maanantaina 10. lokakuuta Frami F:ssä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tiloissa. Puhumassa olivat myös toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila (Pro Luomu ry), professori Sirpa Kurppa (Luonnonvarakeskus) sekä yrittäjä Jussi Knaapi (Superpottu). Tilaisuuden avasi puheenjohtaja Pauli Talvitie (Luomuliitto, MYR). 5

Suomen Lämpöpuun tehdas Teuvalla on esimerkki siitä, kuinka hyviä kuituyhteyksiä voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Paikallinen IT-yritys Neviso räätälöi tehtaalle oman toiminnanohjausjärjestelmän. Kuvassa keskustelevat ERUDITE-projektipäällikkö Clive Peckham, projektipäällikkö Hanna Hirsimäki Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä, Isojoen kunnanjohtaja Linda Leinonen ja Kauhajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Kuusinen. TTEKSTI ELINA KERÄNEN KUVA MARKUS SOINI Kolme tapaa tehdä parempia digipalveluita Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK ja EteläPohjanmaan liitto ovat mukana ERUDITE-hankkeessa, jossa kehitetään liiketoimintaosaamista ja uusia digipalveluita maakuntaan. Hankkeessa on kolme keskeistä menetelmää, joita voi hyödyntää laajemminkin palveluiden kehittämisessä. 1 Selvitä, mitä muualla on tehty Euroopassa on valtavia eroja yhteyksien laadussa ja palvelujen käytössä. Silti hyviä käytäntöjä voi löytyä yllättäviltäkin suunnilta. On tärkeää pitää mieli avoimena ja myöntää, ettei Suomessa vielä ole keksitty kaikkea. ERUDITE-hankkeessa tutustutaan partnerimaiden parhaisiin käytäntöihin. Vuoden 2016 loppuun mennessä on vierailtu jo Ranskan maaseudulla, Pohjois-Ruotsissa, Etelä-Pohjanmaalla ja Venetsiassa. 6 2 Kutsu suunnitteluun laaja joukko ihmisiä Digipalveluiden suunnittelemiseen on hyvä kutsua edustajia eri aloilta: päättäjiä, asiantuntijoita, muotoilijoita ja käyttäjiä. Toimintatapaa, jossa suunnittelu ja / tai lopputulos ovat mahdollisimman avoimia, kutsutaan avoimeksi innovaatioksi. Avoin innovaatio on ERUDITEhankkeessa keskeinen menetelmä. Menetelmän tarkoituksena on kerätä laajasti ideoita ja tarpeita sekä varmistaa, että suunniteltavista palveluista on hyötyä käyttäjille. 3 Seuraa uuden palvelun vaikutusta Päättäjien täytyy pystyä perustelemaan investoinnit yhä paremmin. Miten investoinnille lasketaan tuotto? Laskelmassa täytyy ensin huomioida se, mitä halutaan saavuttaa. Lisää työpaikkoja, ympäristöystävällisempää palvelua vai liiketoimintaa tietylle alalle tai alueelle? Tavoitteen mukaan laaditaan mittarit. ERUDITE-hankkeessa tätä tutkimusta kutsutaan lyhenteellä SEROI+. Mene- telmässä lasketaan investoinneille yhteiskunnallista ja taloudellista tuottoa. Plus-merkki huomauttaa, että suunnittelussa on hyödynnetty avoimen innovaation menetelmää (OI = Open Innovation). ERUDITE (Enhancing Rural and Urban Digital Innovation Territories) Kesto: 1. vaihe 01.04.2016 31.3.2018 ja 2. vaihe 01.04.2018 31.3.2020 Pääpartneri: Digitaalinen Nièvre -yhtymä, Ranska Partnerimaat: Ranska, Italia, Slovenia, Ruotsi, Unkari, Irlanti ja Suomi EP-partnerit: SEK ja EP-liitto Rahoitusohjelma: Interreg Europe 2014 2020 Kokonaisbudjetti: 2 M Lisätietoa: www.interregeurope.eu/ erudite ja www.epliitto.fi/erudite

Kiertotalouteen tarjolla työkalupakkeja yrityksille TEKSTI ELINA KERÄNEN KUVA LAKEUDEN YMPÄRISTÖHUOLTO Kiertotaloushankkeessa CESMEssä partnerit jakavat kokemuksia, tunnistavat parhaita käytäntöjä ja tarjoavat alueillaan pk-yrityksille ja päättäjille opastusta kiertotalouteen. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelu Oy (JPYP) sekä Etelä- Pohjanmaan liitto. Ohessa partnereiden keräämiä vinkkejä kiertotalouden edistämiseen: Tue avointa ideointia Kiertotaloutta hyödyntävien liiketoimintamallien luominen voi vaatia osaamista, jota on etsittävä pk-yrityksen ulkopuolelta. On tärkeää tukea avointa eli yhteistyöhön perustuvaa ideointia aiheen ympärillä. kasta. Arvokkaiden materiaalien polttamista jätteen mukana tulee rajoittaa ja sen sijaan kannustaa tehokkaaseen materiaalien keräämiseen ja uudelleen käyttöön. Materiaalien tuottajien ja käyttäjien tiedonvaihtoa ja verkostoitumista täytyy edistää. Hyödynnä olemassa olevia työkalupakkeja Syyskuussa 2016 Sitra julkisti kiertotalouden tiekartan Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016 2025. www.sitra.fi/artikkelit/kierrollakarkeen-suomen-tiekarttakiertotalouteen-2016-2025 EU:n kiertotaloussivusto: http:// ec.europa.eu/environment/ circular-economy/ Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n optiset lajittelijat ovat Suomessa ensimmäisiä laatuaan. Uuden teknologian avulla pystytään koneellisesti lajittelemaan jätevirrasta arvokkaita materiaaleja, kuten erilaisia muovilaatuja. Rajoita materiaalien polttamista EU:n ja hankkeen osallistujamaiden täytyisi luoda painetta käyttää parasta mahdollista teknologiaa, jotta kierrättäminen olisi teho- Aiheen johtavan konsulttitoimiston Ellen MacArthur Foundationin työkalupakki: www.ellenmacarthurfoundation. org/programmes/government/ toolkit-for-policymakers CESME (Circular Economy for Small and Medium-sized Enterprises) Kesto: 1. vaihe 01.04.2016 31.3.2018 ja 2. vaihe 01.04.2018 31.3.2020 Pääpartneri: Pohjois-Tanskan yrityskehityskeskus, Tanska Riskirahaa EU:sta myös Etelä-Pohjanmaalle! ESIR on lyhenne sanoista Euroopan strategisten investointien rahasto. Rahasto takaa lainoja projekteille, jotka sopivat unionin tavoitteisiin. Tavoitteena on saada kaikkiaan 315 miljardin arvosta investointeja liikkeelle Euroopassa. Ensimmäisen vuoden aikana suunnitelma on edennyt hyvin, joten komissio on ehdottanut ohjelmalle jatkoa. Partnerimaat: Tanska, Iso-Britannia, Bulgaria, Italia, Kreikka ja Suomi EP-partnerit: JPYP ja EP-liitto Rahoitusohjelma: Interreg Europe 2014 2020 Kokonaisbudjetti: 1,6 M Lisätietoa: www.interregeurope.eu/cesme ja www.epliitto.fi/cesme Rahoitusta myöntää Suomessa OP Ryhmä. Kannattaa kysyä lisää lähimmästä Osuuspankista tai ESIRinvestointineuvonnasta. Lisätietoa: esir.fi 7

ZeroCo2-partnerit HAUS 2009 edessä. Berliini, Saksa, 2016. TEKSTI LEA HÄMÄLÄINEN KUVA BENJAMIN DAUMILLER Ajankohtaista tietoa ZeroCo2-hankkeesta 8 Promotion of near zero CO2 emission buildings due to energy use eli tuttavallisemmin ZEROCO2 on Interreg Europen rahoittama kansainvälinen nelivuotinen hanke, jonka tavoitteena on vaikuttaa maakunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla politiikkaan ja strategioihin, joiden avulla vaikutetaan ja ohjataan rakennusten energiankäyttöä. Hanke tuo uuden näkökulman politiikan kentälle, energiakulutukseltaan lähes nolla CO2-päästöiset rakennukset. Syyskuu oli vilkasta hankeaikaa. Ensimmäisellä viikolla pidettiin alueellinen seminaari, jossa tutustuttiin energiakulutukseltaan lähes nolla CO2-päästöiset rakennukset käsitteeseen. Käsitettä päästiin soveltamaan ryhmätyöskentelyssä esimerkkikohteeseen. Vierailevana puhujana oli yli-insinööri Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä. Kauppinen esitteli lähes 0-energiarakentamista uudistuvan rakentamismääräyskokoelman näkökulmasta. Syyskuun toisella viikolla Merja Järvelä ja Lea Hämäläinen suuntasivat Thermopolis Oy:n edustajina Berliinin hankepartneritapaamiseen. Palavereiden lisäksi vierailtiin mm. HAUS 2009:ssa, joka on Saksan ensimmäisiä passiivirakennuksia.

Itämeriohjelma (Baltic Sea Region Programme 2014 2020) Taustalla EU:n Itämeren alueen strategia Ohjelma-alue: Itämeren maat 278,6 miljoonan euron EAKR -rahoitus Partnereita täytyy olla vähintään kolmesta maasta. Käytännössä kuitenkin enemmän kuin kolme maata tarvitaan mukaan. Kaksivaiheinen haku Edullista rahaa: tukiprosentti noin 82,5 % (sis. kansallisen vastinrahan) Eteläpohjalaisille yrityksille innovointia ja kasvua TEKSTI SANNA INKERI KUVA KATRI KORPELA Älykkään erikoistumisen strategiassa eli niin kutsutussa RIS3 -strategiassa peräänkuulutetaan maakuntastrategiastakin tuttuja elinkeinoelämän painopistevalintoja, joihin Etelä-Pohjanmaalla on haluttu keskittyä. Näitä valintoja ovat kestävien ja tehokkaiden ruokajärjestelmien sekä biotalouden uusien ratkaisujen synnyttäminen, älykkäiden ja energiatehokkaiden järjestelmien kehittäminen sekä palvelu- ja elämystuotannon kehittäminen. Alueet ja maakunnat ympäri Euroopan ovat luoneet omia RIS3 -strategioitaan ja monet ovat huomanneet yhteisiä haasteita strategian hallinnoimisessa, toteuttamisessa ja monitoroinnissa. Myös puutteet resursseissa, pätevyydessä ja kokemuksessa voivat johtaa hyödyntämättömään potentiaaliin innovoinnissa ja kasvussa. EmpInno-hankkeessa pyritään osaltaan vastaamaan näihin haasteisiin. Hankkeessa on mukana Itämeren alueelta pieniä ja keskisuuria alueita, joille on ominaista, että kriittinen massa, josta innovoinnin ja kasvun tulisi syntyä, on pienempi verrattuna metropolialueisiin. Erilaisten toimien kautta EmpInno-hankkeessa pyritään ensinnäkin kehittämään erilaisten välittäjäorganisaatioiden (kuten alueviranomaiset, kehittämisorganisaatiot, tiedepuistot ja yliopistot) pätevyyttä työskennellä strategian kanssa, toiseksi parantamaan RIS3 -strategian implementointia ja käyttöä sekä nostamaan alueen innovointikykyä paremmilla T&K-toimilla ja pk-yritysten paremmalla kilpailukyvyllä yhteisillä prioriteettialueilla. Käytännössä eteläpohjalaisille yrityksille pystytään hankkeen tuella järjestämään erilaisia kansainvälistymiskoulutuksia sekä messumatkoja, joiden avulla haetaan yritysten kansainvälistymistä, verkostoitumista ja kasvua. Haetaan Itämeriohjelman sihteeristöltä Rostockista Saksasta Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimiltä saa lisätietoja rahoituksesta Ohjelma rahoittaa kehityshankkeita seuraavista toimintalinjoista: innovointikyky (~34%) luonnonvarojen tehokas hallinta (~34%) kestävä liikenne (~27%) strategian tukeminen, mm.siemenraha (~5%) EmpInno (Empowering for Innovation and Growth in Medium-Sized Cities and Regions) Kesto: 1.5.2016 30.4.2019 Pääpartneri: Rostockin yrityskehityskeskus, Saksa Partnerimaat: Saksa, Tanska, Puola, Latvia, Liettua, Viro, Ruotsi ja Suomi Rahoitusohjelma: Interreg Baltic Sea Region 2014 2020 Kokonaisbudjetti: 3 M josta Etelä- Pohjanmaan liiton osuus noin 220 000 euroa Lisätietoa: www.empinno.eu Mikä älykkään erikoistumisen strategia? ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN liittyy Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 hyväksymään talous- ja työllisyysstrategiaan, jonka visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Siinä asetetaan koko EU:ta koskevia tavoitteita. Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa on valmisteltu rinnan maakuntastrategian kanssa. Etelä- Pohjanmaan strategia Älykäs ja Erottuva on valmistunut 2014. Sen toimeenpanolla pyritään edistämään maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä, kansainvälisyyteen tähtäävän kasvuyrittäjyyden lisääntymistä sekä alueelle suuntautuvien kansainvälisten investointien kasvua. 9

AB Seinäjoki Kansainvälisyys yksi tämän hetken tärkeimmistä kehittämisteemoista sekä alueella että koko Suomen tasolla. Toimijoiden kansainvälistymistä tulisikin tukea eri tavoin, jotta t&k-toiminnan laatu sekä yritysten vientimahdollisuudet paranisivat. Innovaatioyhteisö AB Seinäjoki on tuonut uusia mahdollisuuksia toimijoiden kansainvälistymiseen uusien avauksien kautta. AB Seinäjoki toimii alueen brändinä sekä käyntikorttina, mihin alueen toimijat voivat yhdessä sitoutua. AB Seinäjoen tavoitteena on tuoda yhteen erilaisia toimijoita ja tehdä uusia avauksia sekä törmäyttää toimijoita eri agrobiotalouden alueilta. Esimerkkeinä on ollut erilaiset verkostoavaukset, joita AB Seinäjoen toiminnassa on tehty. AB Seinäjoki yhteisön muodostavat organisaatiot Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Into Seinäjoki ja Seinäjoen yliopistokeskuksen jäsenyliopistot ovat verkottuneet laaja-alaisesti ympäri maailman. Erityisinä painopisteinä agrobiotalouden yhteistyössä ovat Euroopan unionin alue ja sen lähialueet (Norja, Islanti, Venäjä, Turkki). Kumppanuuksia on solmittu muiden mantereiden suuntaan esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Etelä-Amerikassa kumppanuuksia on mm. Brasiliassa ja Argentiinassa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on tehty yhteistyötä muun muassa Kenian, Ugandan, Senegalin ja Ghanan ja Namibian suuntaan. Tyynen valtameren alueelta yhteistyökumppaneita löytyy esimerkiksi Japanista, Kiinasta, Uudesta-Seelannista ja Vietnamista. Kaikki nämä agrobiotalouden kansainväliset kumppanuudet ja verkostot ovat Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän ja t&k-toimijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä. AB Seinäjoki toimiikin eräänlaisena reitittäjänä alueen toimijoiden välillä myös kansainvälisessä yhteistyössä. Kansainvälisiä suhteita avaamassa yritysten, tutkimuslaitosten ja kehittäjien kesken. Namibia-työpaja ja seminaari Seinäjoella 20.5.2016. 10 Nälän u v s a k TEKSTI JA KUVA SAMI LÄHDE, FINSECT ARI SIVULA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, AAPO JUMPPANEN HELSINGIN YLIOPISTO alueen kansainvälisyyden edistäjänä Maailman väestö kasvaa EteläPohjanmaan väkilukua vastaavalla määrällä (noin 200 000 asukasta) joka päivä. Mitä yhteistä meillä ja tällä uudella kasvavalla ihmisjoukolla on? Ainakin se, että jokaisen meistä täytyy syödä. Ja vieläpä useita kertoja päivässä. On siis ilmeistä, että ruokaa on pystyttävä tuottamaan joka päivä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Mitä syömme tulevaisuudessa? Jos tämän hetkiset kulutustottumukset jatkuvat muuttumattomina niin lihaa siipikarjaa, sikaa ja nautaa. Niiden kysyntä pysyy korkeana tai kasvaa reippaasti tällä hetkellä kaikkialla maailmassa. Onko lihankulutuksen rajussa kasvussa jokin ongelma? Ei missään tapauksessa. Ongelman sijaan edessä on ongelmia siis useita sellaisia. Pitäisi ennen kaikkea keksiä miten lihantuotannon ympäristökuormitusta saataisiin vähennettyä. Epämotivoivinta tässä tehtävässä on tietenkin se, että itse suojeltava kohde maapallo on täysin yhteistyökyvytön. Esimerkiksi tänä vuonna ilkeä Tellus oli jo elokuun kahdeksantena päivänä kuluttanut biokapasiteettinsa loppuun, vaikka vuotta oli vielä 145 päivää jäljellä.

Eteläpohjalainen designosaaminen pääsi esittäytymään syyskuussa italialaisilla Sagra della Croce -markkinoilla. Käsityöyrittäjät maksoivat oman lentolipun, kun myyntipaikka, majoitus ja ruokailut järjestyivät Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kautta, jossa Leader Liiveri on mukana. "Miten suomalaiset saataisiin innostumaan hyönteisten syömisestä?" Leaderin avulla pienikin voi kansainvälistyä TEKSTI SONJA PITKÄJÄRVI KUVA JOHANNA RINTAMÄKI Panu Ollikkala ja Lauri Jyllilä kasvattavat kotisirkkoja. Epämiellyttäväksi totuudeksi näyttää jääneen siis se, että meidän ihmisten on keskenämme keksittävä ne ratkaisut, joilla kasvavan väestömme ja ruontuotannon vaikea yhtälö ratkaistaan mahdollisimman pienin konfliktein. Mieluiten jo lähitulevaisuudessa. Mars-planeetalle kun pääsemme ongelmiamme pakoon vasta noin kahdensadan vuoden kuluttua. Realistiset vaihtoehdot Kaikki uudet ratkaisut tulevat marginaaleista, eli periferioista valtavirtaan nähden. Ne pelottavat ja tuntuvat vierailta. Niille pitää vähän naureskella ja kieltää niiden olemassa olo. Mutta tämä kuuluu uuden luomisen prosessiin se ei ole oire taudista vaan pikemminkin kehittävä välivaihe. Se, mikä vielä hetki sitten loukkasi, onkin kohta jo must. Näin on tapahtumassa uusille lihaa korvaaville tuotteille juuri nyt. Esimerkiksi syötäville hyönteislajeille, joiden avulla perinteiseen lihaan verrattavaa korkealaatuista ravintosisältöä voidaan tuottaa huomattavasti pienemmin ympäristörasituksin. Uusien lihavaihtoehtojen kytemisaika on ollut pitkä. Vaikka järkevimmät meistä ovat jo vuosikymmeniä tienneet, että tarve niille on olemassa, liikaa konkreettisia tekoja kehityksen eteen ei ole vielä paljonkaan tehty. Poikkeuksena yrittäjät. Hyönteistalouden, eli eri syötävien hyönteislajien kasvatuksessa ruoaksi, eteläpohjalaiset yrittäjät. Tällä hetkellä kaksi maatilaa Etelä-Pohjanmaalla kasvattaa kotisirkkoja elintarvikkeiksi. Tavoitteena on nostaa alueen maatilojen määrä vielä tämän vuoden aikana kahdella uudella tilalla ja tehdä hyönteisten kasvattamisesta elinkeino. Samaan aikaan Finsect Oy etsii keinoja siihen miten suomalaiset saataisiin innostumaan hyönteisten syömisestä. On lähdettävä olettamuksesta, että syötävät hyönteiset löytävät lähitulevaisuudessa asiakkaita, joita kukaan ei tullut vielä ajatelleeksi, ja käyttöjä joita ei voitu etukäteen arvata, ja että sitä ostavat asiakkaat joita ei vielä edes tunneta. Myös hyönteisyrittäjien on kuitenkin ymmärrettävä markkinoinnin perusaksiooma: yrityksille ei makseta asiakkaiden uudistamisesta. Niille maksetaan asiakkaiden tyydyttämisestä. Vain sillä tavoin saadaan konkreettisia ja oikeita tuloksia maailman parantamiseksi. Hyönteistalouden kehittäminen vaatii siis vielä pitkäjänteistä työtä. Toisinaan eteläpohjalaisia kritisoidaan siitä, ettei kansainvälistyminen kiinnosta. Todellisuudessa monelta löytyisi haluja toimia maan rajojen ulkopuolella, kun vain tietäisi mistä pääsisi sopivan pienesti liikkeelle. Juuri tässä kohtaa Leader-ryhmä voi olla avuksi. Leader-ryhmät tarjoavat alueen toimijoille, kuten yrityksille ja yhdistyksille matalan kynnyksen mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Leaderryhmät voivat paitsi rahoittaa kv-hankkeita, myös muulla tavoin avittaa eteenpäin kehittämisideoiden kanssa. Leader-ryhmiä on Euroopassa yli 2 500, ja tätä verkostoa kannattaa hyödyntää esimerkiksi sopivan kv-kumppanin etsimisessä. Ja mikäli toiminta on vielä niin pientä, että hankemuotoinen kehittäminen tuntuu liian raskaalta, Leader-ryhmät tarjoavat myös valmiita vierailumahdollisuuksia maakunnan asukkaille. Esimerkiksi tänä syksynä on kyläaktiiveja ja käsityöyrittäjiä lähetetty verkostoitumaan eurooppalaisten kanssa Viroon ja Italiaan. Lisäksi suunnitteilla on nuorisovaltuustojen tapaaminen sekä bändileirin järjestäminen yhdessä naapurimaiden kanssa. Ensi vuonna puolestaan lähdetään kartoittamaan maaseudulla testattuja hyviä kotouttamiskäytäntöjä kahden muun EU-maan kanssa. Tällaisten pienten kansainvälistymisaskelten lisäksi Leader-ryhmät ovat tukeneet muun muassa yritysten isoja vientihankkeita. Oli siis kansainvälistymistarpeesi minkäkokoinen hyvänsä, selvitä voisiko oma Leader-ryhmäsi auttaa sinua asian kanssa eteenpäin. 11

Etelä-Pohjanmaan liitto auttaa ja neuvoo kansainvälistymisessä Yhteystiedot: Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja p. 040 5296 046 Jaakko Hallila Kansainvälisten asioiden päällikkö p. 040 3565 630 sti Ota rohkea yhteyttä! Sanna Inkeri Projektikoordinaattori p. 040 652 8082 Elina Keränen Projektikoordinaattori p. 0400 241 813 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@etela-pohjanmaa.fi www.epliitto.fi Löydät meidät myös Facebookista sivulta Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa.