Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Antti Ylikorkala hallituksen puheenjohtaja 0505053434 antti.ylikorkala@attendo.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 0 1 kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 10. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen? 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? 13. 12 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? 0 1 Kyllä Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Ei
14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? 17. 13 :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 19. Muita huomioita luvusta 2. - 12. Järjestämispäätös Lisätään pykälän 2 momenttiin palvelujen todellisten tuotantokustannusten läpinäkyvyyttä edellyttävä kohta. Nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelujen hinnoittelussa ei ole riittävästi läpinäkyvyyttä. Palvelujen tuottajien todelliset kustannukset ja niiden laskentatavat eivät ole selvillä. Hallituksen esitysluonnos ei tarjoa parannusta nykytilaan. Lainsäädännön on velvoitettava sote-alueet julkaisemaan tuotekohtaiset hinnat ja niiden laskentatavat läpinäkyviksi tuottajien tehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailtavuuden vuoksi. 20. 14 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti?
Kyllä 0 1 Ei Ei kantaa Avoimet vastaukset: Ei 21. 15 :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? 22. Muita huomioita luvusta 3. - 14. Tuottamisvastuu kunnallisena toimintana Pykälä on poistettava laista. Palvelujen tuottamista ei pitäisi lailla säätää minkään yhden tahon vastuulle. Tuottajavastuullisten määrittely estää kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajatahojen resurssien täysimääräisen käytön, sekä estää järjestäjää valitsemasta tehokkainta ja vaikuttavinta palveluntuottajaa. Lakiesityksen pääasiallisessa sisällössä mainitaan "Tuottamisvastuussa olevat kunnat toteuttavat palvelut niiden omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla järjestämispäätöksessä määritettyjen periaatteiden mukaisesti." Nykyinen muotoilu "Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta." on tuotantotapojen suhteen lakiesitystä huomattavasti joustavampi. Siinä kaikki tuotantotavat ovat tasaarvoisempia keskenään. Lakiesityksen muotoilu johtaa siihen, että julkinen palveluntuotanto olisi aina ensisijainen vaihtoehto, ja muita tuottajia käytettäisiin vain "poikkeustilanteissa. Jos tuottamisesta kuitenkin halutaan laissa säätää, olisi pykälä muotoiltava vähintään nykyisen kirjauksen kaltaiseksi, tai muotoon "Tuottamisvastuussa olevat kunnat toteuttavat palvelut niiden omana toimintana, tai hankkivat palveluita myös muilta palveluntuottajilta".
23. 19 :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? 24. 23 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? 25. Muita huomioita luvusta 4. 26. 28 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? 27. 29 :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? 29. Muita huomioita luvusta 5. 30. 33 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?
31. 34 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? 32. 36 :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? 33. 37 39 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 34. 40 46 :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? 35. Muita huomioita luvusta 6. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien 23.3.2014 tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.)
39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? 40. 8 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 41. 9 :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? 42. 11 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä? 43. 12 :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida?
47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - 1. Palvelujen tuottamista ei pitäisi säätää lailla yhden tahon vastuulle 2. Lainsäädännön on velvoitettava hinnoittelun läpinäkyvyyteen 1. Palvelujen tuottamista ei pitäisi lailla säätää minkään yhden tahon vastuulle. Tuottajavastuullisten määrittely estää kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajatahojen resurssien täysimääräisen käytön, sekä estää järjestäjää valitsemasta tehokkainta ja vaikuttavinta palveluntuottajaa. Lakiesityksen pääasiallisessa sisällössä mainitaan "Tuottamisvastuussa olevat kunnat toteuttavat palvelut niiden omana toimintana. Omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla järjestämispäätöksessä määritettyjen periaatteiden mukaisesti." Nykyinen muotoilu "Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta." on tuotantotapojen suhteen lakiesitystä huomattavasti joustavampi. Siinä kaikki tuotantotavat ovat tasaarvoisempia keskenään. Lakiesityksen muotoilu johtaa siihen, että julkinen palveluntuotanto olisi aina ensisijainen vaihtoehto, ja muita tuottajia käytettäisiin vain "poikkeustilanteissa. Jos tuottamisesta kuitenkin halutaan laissa säätää, olisi se muotoiltava vähintään nykyisen kirjauksen kaltaiseksi, tai muotoon "Tuottamisvastuussa olevat kunnat toteuttavat palvelut niiden omana toimintana, tai hankkivat palveluita myös muilta palveluntuottajilta". 2. Nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelujen hinnoittelussa ei ole riittävästi läpinäkyvyyttä. Palvelujen tuottajien todelliset kustannukset ja niiden laskentatavat eivät ole selvillä. Hallituksen esitysluonnos ei tarjoa parannusta nykytilaan. Lainsäädännön on velvoitettava sote-alueet julkaisemaan tuotekohtaiset hinnat ja niiden laskentatavat läpinäkyviksi tuottajien tehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailtavuuden vuoksi.