JOUP003 VIESTINTÄOIKEUS JA JOURNALISTIETIIKKA (4 p, 2 ov) Heikki Kuutti

JOUP003 VIESTINTÄOIKEUS JA JOURNALISTIETIIKKA (4 p, 2 ov) Heikki Kuutti RAJANVETOA JURIDIIKAN JA ETIIKAN VÄLILLÄ - laki: luonne pakottava (mitä ei saa tehdä, rangaistuksen uhalla, oikeus tehdä jotakin - etiikka: luonne vapaaehtoinen (mitä pitäisi tehdä). oikean asian tekeminen Laillisuudella ja eettisyydellä on viestinnässä runsaasti yhtymäkohtia, vaikka seuraukset ovatkin usein erilaiset laittomassa ja epäeettisessä toiminnassa. Laittomuuksista seuraavat usein lain määrittämät rangaistukset, eettisistä laiminlyönneistä mahdollinen julkinen paheksunta mediaa kohtaan. Pääsääntöisesti eettisyyden rajat ovat laillisuuden rajoja tiukemmat myös median toiminnassa. Median eettinen itsesääntely on vapaaehtoista ja pohjautuu siihen, että laillisen ja laittoman toiminnan välimaastoon pystytään rakentamaan eettisen toiminnan pohjalta eräänlainen turvavyöhyke. Joitakin median sinällään laillisia menettelyjä voidaan tulkita epäeettisiksi ja tätä kautta vältettäviksi ilman että tuomioistuinten tarvitsee puuttua median menettelyyn. Eettisesti toimiva media on kauempana laittomuuden rajasta kuin media, jolla ei ole eettisiä periaatteita. Erikoisesti laittomuuden raja voidaan joissakin poikkeustapauksissa ylittää ja toimia silti eettisesti. Median menestymisen kannalta olennaista on yleisön luottamus median toimintaan ja tuntemukseen siitä, että se puolustaa ihmisten oikeuksia tiedonvälitystehtävässään. Journalistin eettiset ohjeet: Johdanto Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä. Näiden ohjeiden tavoitteena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua. Ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä. Ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten. Ohjeita ei ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena. SANANVAPAUS Perustuslain 12. pykälään kirjattu sananvapaus on ehkä keskeisin journalistisen toiminnan periaatteisiin vaikuttava lainkohta. 12 Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Tiivistetysti - jokaisella on sananvapaus (yksityiset ihmiset ja instituutiot, mukaan lukien kaupalliset ja muut mediat) - sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä - tarkoittaa käytännössä oikeutta valmistaa ja levittää myös valheellisia ja epäasiallisia viestejä - valheellisten viestien välittämisestä saattaa kuitenkin aiheutua jälkiseuraamuksia. Oleellista on, ettei viestejä ole oikeutta sensuroida etukäteen, mutta niillä on kuitenkin jälkivalvonta. - lasten suojelemiseksi välttämättömät rajoitukset kuvaohjelmien levittämisessä - valtiolla on tietynlainen velvollisuus edistää sananvapauden toteutumista - viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu - jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta tai tallenteesta - vapaa tiedonvälitys mahdollistaa avoimen ja julkisen kansalaiskeskustelun, vallankäytön arvostelun ja julkisen kritiikin - joukkotiedotuksen vapaa kehitys ja moniarvoisuus - totuuden löytäminen: useampia, myös toisilleen vastakkaisia näkökulmia samaan asiaan - propagandan ehkäisy - ihmisen itseilmaisu ja henkinen kehittyminen - kansalaisten demokraattinen osallistuminen - rajoittaminen: sananvapauden käytön vastuu, muiden oikeuksien loukkaaminen (ristiriita yksikön tai yhteiskunnan edun kanssa) joitakin rajoituksia: mainonta, pornografia sisältöneutraali (taide, tiede, uskonto, kaupallisuus, viihde) 1

- YK:n yleissopimus: mielipiteen vapaus rajoittamaton, sananvapaudessa joitakin rajoituksia tietyin edellytyksin - oikeus ottaa vastaan viestejä useasta valitusta lähteestä (viestintämonopolien kieltäminen), tietoa kaikenlaisista asioista - ennakkosensuurin kielto: valtioon ja vallankäyttäjiin kohdistuva julkinen arvostelu (viranomaisille ja tuomioistuimille osoitettu kielto), ei koske median omia julkaisupäätöksiä, viranomaiset: jälkivalvonta Keskustelun aiheita - Muhammedin pilakuvakiista, loukkaamisoikeus sananvapauden nimissä, kevät 2006 - sananvapauden ja yksityiselämän suoja (case Antti Piippo ja tyttöystävä Johanna, Yhtyneitten julkaisukielto ja sen kumoaminen) - virkamiehen sananvapaus (tapaus Suolahden koulun opettaja) - puhevallan rajoitukset eduskunnassa ja valtuustoissa - toimittajan sananvapaus (tapaus Metsä-lehti/JSN) - yleisönosastokirjoittajan sananvapaus vs. julkaisuvaatimus - EIT: Eläinoikeusaktivistien lentolehtisten takavarikointi rikkoi sananvapautta. LAKI SANANVAPAUDEN KÄYTTÄMISESTÄ JOUKKOVIESTINNÄSSÄ - voimaan syksyllä 2003 - kumottavat sananvapauden käyttämistä koskevat lait: painovapauslaki 1919, radiovastuulaki 1971 - koskee kaikkea joukkoviestintää eli yleisölle tarkoitettuja viestejä - koskee myös yleisölle avoimia verkkosivuja sekä keskustelu- ja uutisryhmiä - laki koskee yksityishenkilön ylläpitämiä kotisivuja vain osittain (rikos- ja vahingonkorvauksellinen vastuu) - vastaava päätoimittaja myös verkkotoiminnalle - vastuujärjestelmä muuttuu, päätoimittajan vastuu kevenee - ei vastaavaa toimittajaa viranomaisten, yritysten ja yksityisten kotisivuille jos sivulla ei julkaista säännöllisesti verkkolehteä - keskustelupalstat eivät ole verkkojulkaisun osia, jos julkaisija ei käsittele niitä toimituksellisesti kokonaisuudessaan (vastaavan toimittajan vastuu ja tallentamisvelvollisuus eivät ulotu niihin) - vastineoikeus kaikkiin joukkoviestimiin - kunnianloukkaustuomioiden julkaisuvelvollisuus tuomioistuimen päätöksellä - oikeus mielipiteiden ja viestien nimettömään lähettämiseen - laitteen ylläpitäjän oma-aloitteinen verkkoviestien saatavuuden keskeyttäminen - verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen oikeuden päätöksellä - lähdesuoja kaikkeen joukkoviestintään 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan tarkempia säännöksiä perustuslaissa turvatun sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Tätä lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) yleisöllä vapaasti valikoituvaa viestin vastaanottajien joukkoa; 2) verkkoviestillä radioaaltojen, sähköisen viestintäverkon tai muun vastaavan teknisen järjestelyn avulla yleisön saataville toimitettua tietoa, mielipidettä tai muuta viestiä; 3) ohjelmalla pääasiassa äänenä tai liikkuvina kuvina ilmaistujen verkkoviestien muodostamaa yhtenäistä kokonaisuutta; 4) julkaisulla yleisön saataville toimitettua painotuotetta, tietolevyä taikka muuta monistamalla valmistettua teksti-, ääni- tai kuvatallennetta; 5) aikakautisella julkaisulla julkaisua, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa; 6) verkkojulkaisulla julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta aikakautisen julkaisun tapaan yhtenäiseksi laadittua verkkoviestien kokonaisuutta, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti; 7) julkaisutoiminnalla julkaisujen ja muiden verkkoviestien kuin ohjelmien toimittamista yleisön saataville; ja 8) ohjelmatoiminnalla ohjelmien toimittamista yleisön vastaanotettavaksi. Tätä lakia sovellettaessa aikakautisen julkaisun ja verkkojulkaisun osina pidetään niiden otsikkojulisteita ja liitteitä. 3 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan Suomessa harjoitettavaan julkaisu- ja ohjelmatoimintaan. Yksityisen henkilön pitäessä yllä sähköisen viestintäverkon kotisivua häneen sovelletaan vain 12, 14, 16, 18, 19, 22 ja 24 :ää. Toimintaan, jossa huolehditaan pelkästään julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta, sovelletaan vain 17 20 ja 22 :ää. Tekijänoikeudesta ja oikeudesta harjoittaa televisio- ja radiotoimintaa 2

sekä teletoimintaa samoin kuin kuvaohjelmien tarkastamisesta säädetään erikseen. Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. 2 luku Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan velvollisuudet 4 Vastaava toimittaja Julkaisijan tulee määrätä aikakautiselle julkaisulle ja verkkojulkaisulle vastaava toimittaja. Ohjelmatoiminnan harjoittajan tulee määrätä ohjelmaa varten vastaava toimittaja. Aikakautista julkaisua, verkkojulkaisua tai ohjelmaa varten voidaan määrätä myös useita vastaavia toimittajia. Vastaavan toimittajan tulee olla viisitoista vuotta täyttänyt henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Vastaavan toimittajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkkojulkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä huolehtia hänelle tässä laissa säädetyistä muista tehtävistä. 5 Ilmoitusvelvollisuus Julkaisijan on huolehdittava siitä, että julkaisussa, aikakautisessa julkaisussa ja verkkojulkaisussa on tieto julkaisijasta. Julkaisijan ja vastaavan toimittajan on huolehdittava siitä, että aikakautisessa julkaisussa ja verkkojulkaisussa on tieto myös vastaavasta toimittajasta. Julkaisussa ja aikakautisessa julkaisussa tulee olla tieto myös sen valmistamisvuodesta. Ohjelmatoiminnan harjoittajan ja vastaavan toimittajan on huolehdittava siitä, että ohjelmatoiminnassa tiedotetaan ohjelmatoiminnan harjoittajasta ja vastaavasta toimittajasta. Jos aikakautista julkaisua, verkkojulkaisua tai ohjelmaa varten on määrätty useita vastaavia toimittajia, tulee kyseisessä julkaisussa tai ohjelmatoiminnassa ilmoittaa, mistä julkaisun tai ohjelman osasta kukin heistä vastaa. Jokaisella on oikeus saada tieto vastaavasta toimittajasta. 6 Ohjelman ja verkkojulkaisun tallentaminen Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että jokainen ohjelma ja verkkojulkaisu tallennetaan, jollei ohjelman teknisen toteutuksen perusteella ole selvää, ettei sen lähettämisessä voida syyllistyä viestin sisältöön perustuvaan rikokseen. Tallennetta on säilytettävä vähintään 21 päivää ohjelman lähettämisestä tai verkkojulkaisun toimittamisesta yleisön saataville. Velvollisuus tallenteen säilyttämiseen jatkuu 1 momentissa säädetyn määräajan päätyttyäkin, jos ohjelman tai verkkojulkaisun sisältöön perustuva asia on esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai oikeudenkäynnin kohteena. Tallenteen saa tällöin hävittää vasta, kun on käynyt selville, ettei asiassa nosteta syytettä, tai kun ohjelman tai verkkojulkaisun sisältöön perustuva vaatimus on lainvoimaisesti ratkaistu. Syyttäjän tai asiaa viimeksi käsitelleen tuomioistuimen on ilmoitettava tallenteen säilyttämisvelvollisuuden päättymisestä julkaisijalle tai ohjelmatoiminnan harjoittajalle. 7 Viranomaisen tiedotukset Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat velvollisia korvauksetta julkaisemaan aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa viranomaisen tiedotuksia, jos se on tarpeen ihmisten hengen tai terveyden taikka merkittävien ympäristö- tai omaisuusarvojen suojaamiseksi tai muusta näihin rinnastettavasta tärkeästä syystä. 3 luku Vastine ja oikaisu 8 Vastineoikeus Yksityisellä henkilöllä, jolla on perusteltu syy katsoa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai niihin rinnastettavassa, toistuvasti lähetettävässä ohjelmassa esitetyn viestin loukkaavan itseään, on oikeus saada vastine julkaistuksi samassa julkaisussa tai ohjelmassa. 9 Oikaisuoikeus Yksityisellä henkilöllä, yhteisöllä ja säätiöllä sekä viranomaisella on oikeus saada aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi samassa julkaisussa tai asianomaisen ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa, jollei tiedon oikaiseminen virheen vähäisyyden vuoksi ole ilmeisen tarpeetonta. 10 Vastineen ja oikaisun julkaisemisvelvollisuus Vastaavan toimittajan on julkaistava vastine tai oikaisu maksutta ja ilman aiheetonta viivytystä asianmukaisessa laajuudessa ja samankaltaisella tavalla kuin vastine- tai oikaisuvaatimuksen perusteena oleva viesti. Vastine tai oikaisu ei saa olla sisällöltään lainvastainen eikä loukkaava. Vastaavan toimittajan on tarvittaessa avustettava vastineen teknisessä toteuttamisessa. 11 Vastine- ja oikaisuvaatimus Vastine- tai oikaisuvaatimus on esitettävä vastaavalle toimittajalle 14 päivän kuluessa vaatimuksen perusteena olevan viestin julkaisemisesta. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, että vaatimuksen sisältöä ei voida yksipuolisesti muuttaa ja että se säilyy osapuolten saatavilla. Jollei vastine- tai oikaisuvaatimusta hyväksytä, vaatimuksen hylkäämisestä ja sen perusteista on ilmoitettava vaatimuksen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta. Vaadittaessa hylkäämisen perusteet on ilmoitettava kirjallisesti. Vaatimuksen esittäjällä on oikeus saattaa kysymys vastine- tai oikaisuoikeuden edellytysten täyttymisestä kotipaikkansa tai Helsingin käräjäoikeuden käsiteltäväksi viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon 3

vaatimuksensa hylkäämisen perusteista. Määrätessään vastaavan toimittajan täyttämään tälle 10 :ssä säädetyt velvollisuudet tuomioistuin voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon asettamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen saa hakea erikseen muutosta valittamalla. 4 luku Vastuu julkaistun viestin sisällöstä 12 Rikoksen tekijän ja osallisen vastuu Yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaa se, jota rikoslain (39/1889) mukaan on pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena. 13 Päätoimittajarikkomus Jos vastaava toimittaja tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyö toimitustyön johtamis- ja valvontavelvollisuutensa siten, että laiminlyönti on omiaan myötävaikuttamaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen, hänet on tuomittava, jos tällainen rikos tehdään eikä häntä ole pidettävä rikoksen tekijänä tai siihen osallisena, päätoimittajarikkomuksesta sakkoon. 14 Vahingonkorvausvastuu Yleisön saataville toimitetun viestin sisällöstä aiheutuneen vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään. Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat toiminnassaan aiheutetun, 1 momentissa tarkoitetun vahingon korvaamisesta vahingonkorvauslain 3 luvun mukaisessa vastuussa myös silloin, kun vahinko on muun kuin vahingonkorvauslain 3 luvun 1 :ssä tarkoitetun henkilön aiheuttama. 15 Oikeus tutustua tallenteen sisältöön Jokaisella on oikeus maksutta tutustua 6 :ssä tarkoitettuun tallenteeseen, jos hänellä on perusteltu syy katsoa joutuneensa ohjelman tai verkkojulkaisun sisältöön perustuvan rikoksen kohteeksi tai kärsineensä vahinkoa ohjelman lähettämisestä tai verkkojulkaisun toimittamisesta yleisön saataville. Sama oikeus on sillä, joka tahtoo käyttää vastine- tai oikaisuoikeuttaan. Julkaisijan ja ohjelmatoiminnan harjoittajan tulee ilman aiheetonta viivytystä varata myös ohjelman tai verkkojulkaisun sisältöön perustuvan rikoksen esitutkintaa toimittavalle tai syyteharkintaa suorittavalle virkamiehelle mahdollisuus tutustua tällaiseen tallenteeseen. 16 Lähdesuoja ja oikeus anonyymiin ilmaisuun Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös sillä, joka on saanut mainituista seikoista tiedon ollessaan viestin laatijan taikka julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan palveluksessa. Velvollisuudesta ilmaista 1 momentissa tarkoitettu tieto esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä säädetään erikseen. 5 luku Pakkokeinot 17 Verkkoviestin tunnistamistietojen luovuttaminen Tuomioistuin voi pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 6 :n 1 kohdassa tarkoitetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen, virallisen syyttäjän tai asianomistajan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän luovuttamaan verkkoviestin lähettäjän selvittämisessä tarpeelliset tunnistamistiedot vaatimuksen esittäjälle, jos on todennäköisiä syitä epäillä viestin olevan sisällöltään sellainen, että sen toimittaminen yleisön saataville on säädetty rangaistavaksi. Asianomistajalle tunnistamistiedot saa kuitenkin määrätä luovutettaviksi vasta, kun hän saa itse nostaa syytteen rikoksesta. Vaatimus on esitettävä laitteen ylläpitäjän kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudelle kolmen kuukauden kuluessa vaatimuksen perusteena olevan viestin julkaisemisesta. Tuomioistuin voi asettaa luovuttamisvelvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Tunnistamistietojen luovuttamista koskevaan päätökseen saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Päätöstä, jolla luovuttamisvelvollisuus on määrätty, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman, ellei valitusta käsittelevä tuomioistuin toisin määrää. Tunnistamistiedot saa vieraan valtion viranomaisen pyynnöstä määrätä luovutettaviksi, jos pyynnön perusteena olevan viestin toimittamista yleisön saataville olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa pidettävä rikoksena tai jos luovuttaminen perustuu Suomea sitovaan valtiosopimukseen tai muuhun kansainväliseen velvoitteeseen. Edellä 1 momentissa tarkoitetun laitteen ylläpitäjällä on oikeus saada valtion varoista korvaus tässä pykälässä tarkoitettujen tunnistamistietojen luovuttamisesta aiheutuneista kohtuullisista välittömistä kustannuksista. Korvauksen maksamisesta päättää tutkinnan suorittaneen kihlakunnan poliisilaitoksen päällikkö tai poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö. Päätökseen haetaan valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta noudattaen, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asianomistaja vastaa kuitenkin kustannuksista silloin, kun tiedot tuomioistuimen määräyksen mukaisesti luovutetaan hänelle. 18 Verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisenä. Ennen määräyksen antamista 4

tuomioistuimen on varattava sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, ja verkkoviestin lähettäjälle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyys välttämättä muuta vaadi. Tuomioistuimen määräys on annettava tiedoksi myös siinä tarkoitetun verkkoviestin lähettäjälle. Jos lähettäjä on tuntematon, tuomioistuin voi määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän huolehtimaan tiedoksiannosta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys raukeaa, jollei kolmen kuukauden kuluessa sen antamisesta nosteta syytettä määräyksen kohteena olevan viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta, esitetä 22 :ssä tarkoitettua vaatimusta tai nosteta kannetta viestin sisällöstä aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai asianomistajan edellä tarkoitettuna määräaikana esittämästä vaatimuksesta pidentää tätä määräaikaa enintään kolmella kuukaudella. Sillä, jolle on annettu määräys keskeyttää verkkoviestin pitäminen yleisön saatavilla, samoin kuin verkkoviestin lähettäjällä on oikeus hakea keskeyttämismääräyksen kumoamista siinä tuomioistuimessa, jossa määräys on annettu. Määräyksen kumoamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään. Tuomioistuin huolehtii kuitenkin tarpeellisista toimenpiteistä virallisen syyttäjän kuulemiseksi. Kumoamista on haettava 14 päivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon määräyksestä. Verkkoviestiä ei saa saattaa uudelleen yleisön saataville kumoamista koskevan asian käsittelyn ollessa vireillä, ellei asiaa käsittelevä tuomioistuin toisin määrää. Myös virallisella syyttäjällä on oikeus hakea muutosta päätökseen, jolla määräys on kumottu. Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai asianomistajan vaatimuksesta antaa 1 momentissa tarkoitetun määräyksen myös käsitellessään julkaistun viestin sisältöön perustuvaa syytettä, vaatimusta 22 :n mukaisen seuraamuksen määräämisestä tai kannetta viestin sisällöstä aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Tässä tarkoitettuun määräykseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. 19 Toimivaltainen tuomioistuin Hakemus verkkoviestin jakelun keskeyttämisestä käsitellään julkaisijan, ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän kotipaikan käräjäoikeudessa tai Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. 20 Julkaisun takavarikko Julkaisun kaikki levitykseen tarkoitetut kappaleet voidaan takavarikoida vain, jos on todennäköistä, että julkaisu tuomitaan menetetyksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettu pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tekemä takavarikkopäätös on saatettava julkaisun sisältöön perustuvassa rikosasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään kolmantena päivänä takavarikon suorittamisesta. Tuomioistuin päättää, onko takavarikko edelleen pidettävä voimassa. Julkaisun takavarikkoon sovelletaan muutoin, mitä pakkokeinolaissa säädetään esineen takavarikosta. 6 luku Seuraamukset ja syyteoikeus 21 Rangaistussäännös Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo 4 :n 1 tai 2 momentin säännöksiä vastaavan toimittajan määräämisestä, 5 :n säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta tai 6 :n säännöksiä tallentamisvelvollisuudesta, on tuomittava joukkoviestintärikkomuksesta sakkoon. 22 Menettämisseuraamus ja verkkoviestin hävittämismääräys Julkaistun viestin sisältöön perustuvaan rikokseen liittyvää menettämisvaatimusta käsiteltäessä on noudatettava, mitä rikoslain 10 luvussa säädetään. Menettämisseuraamus voidaan määrätä myös, vaikkei viestin sisältöön perustuvan rikoksen tekijää saada selville. Julkaisun kaikki levitykseen tarkoitetut kappaleet voidaan niiden omistusoikeudesta riippumatta tuomita menetetyiksi, jos on tehty kyseisen julkaisun sisältöön perustuva rikos ja jos tällainen seuraamus on tarpeen viestin levittämisen ehkäisemiseksi. Tuomioistuin voi määrätä sisällöltään lainvastaiseksi todetun verkkoviestin poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksi. Asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä menettämisvaatimuksen käsittelystä säädetään. 23 Kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevan tuomion julkaiseminen Jos aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa on tehty rikoslain 24 luvun 8 10 :ssä tarkoitettu rikos, tuomioistuin voi asianomistajan syyteasian käsittelyn yhteydessä esittämästä vaatimuksesta määrätä tiedon tuomiosta julkaistavaksi asianomaisessa aikakautisessa julkaisussa tai verkkojulkaisussa taikka ohjelmatoiminnan harjoittajan ohjelmassa. Tuomioistuin voi asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Tieto tuomiosta julkaistaan maksutta kohtuullisessa laajuudessa, mistä huolehtii vastaava toimittaja. 24 Syyteoikeus Valtakunnansyyttäjä päättää syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta. Valtakunnansyyttäjä määrää tällöin myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Asianomistajan syyteoikeudesta on voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 14 17 :ssä säädetään. 5

7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 25 Voimaantulosäännös Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004. Tällä lailla kumotaan 4 päivänä tammikuuta 1919 annettu painovapauslaki (1/1919) ja 12 päivänä maaliskuuta 1971 annettu radiovastuulaki (219/1971) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 26 Siirtymäsäännökset Tuomioistuimessa ennen tämän lain voimaantuloa vireille pantu rikosasia sekä vastinetta tai oikaisua koskeva asia voidaan käsitellä ja ratkaista myös siinä tuomioistuimessa, joka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan on asiassa toimivaltainen. Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen vahingon korvaamiseen sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta lakia. Vastinetta ja oikaisua koskevaan asiaan sovelletaan vastineen tai oikaisun perusteena olevan viestin julkaisemisajankohtana voimassa ollutta lakia. Tämän lain voimaan tullessa oikeusministeriössä vireillä olevat painovapauslain 42 :n 1 momentissa tarkoitetut asiat siirtyvät valtakunnansyyttäjän ratkaistaviksi. Näihin asioihin sovelletaan, mitä tämän lain 24 :ssä säädetään syyteoikeudesta. Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus 10 artikla. Sananvapaus 1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi. 2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - julkaisurajoitusten perustuttava lakiin - rajoitusten oltava välttämättömiä muiden demokraattisessa yhteiskunnassa tunnustettujen oikeushyvien suojaamiseksi, poikkeuksia tulkittava ahtaasti, rajoitusten tarpeellisuudesta oltava vakuuttavaa näyttöä - rajoitusten välttämättömyyden arviointi: viestin sisältö ja esittämistilanne - suojattavaan etuun nähden ylimitoitetut seuraukset -> ennakkoeste tulevalle toiminnalle? - median osallistumismahdollisuus yhteiskunnallisesti merkittävään julkiseen keskusteluun -sananvapauden suojaa nauttivat tiedot ja ajatukset: myönteiset, vaarattomat, yhdentekevät, loukkaavat, järkyttävät, levottomuutta herättävät, tietty liioittelu ja provokaatio sallittuja -journalistien toimittava vilpittömässä mielessä - poliitikkojen korostunut sietovelvollisuus. lupa medialle tutkia heidän julkista toimintaansa ja sanomisiaan - arvoasetelma vs. tosiasiatoteamus. esitetyillä arvioilla oltava jostakin johdettu selitys, arvoasetelmat: onko lausumalla minkäänlaista tosiasiaperustaa, paikkansapitävyydestä vaadittavan näytön taso vaihtelee - virkamiehen julkinen työ ja julkisen toiminnan arviointi (ei työn asiatonta häirintää) - yhteiskunnan intressi: yksityisten tapausten käsittely yleisten ongelmien valaisemiseksi - julkaisemisen hyvä tarkoitus: vaikuttimet oikeuttavat vahvoihin ilmaisuihin jos taustalla riittävästi todenmukaista tietoa - kokonaisuuden huomioiminen: yksittäisen jutun negatiivinen käsitys tasapainottuu juttukokonaisuuden myötä, samoista faktoista erilaisia tulkintoja, toimittajan käsitys poliitikon lausunnoista - vastuu haastattelulausunnosta: ilmettävä kenen lausunnoista on kysymys, kiistanalaisten asioiden tasapainottaminen muulla aineistolla tai toimittajan omilla kommenteilla, yksipuolinen ja pelkästään loukkaavia lausumia tukeva kokonaisuus voi olla kiellettyä MEDIAETIIKKA Mediaetiikan yleiset periaatteet - eettiset kysymykset ovat jaettuja arvostuksia, joiden tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyden ja ihmisarvon säilymistä - kulttuurin sisällä vallitsevia käsitykset oikeasta ja väärästä - journalistietiikassa on kysymys journalistien keskuudessa synnytetyistä normeista, eräänlaisista reilun pelin säännöistä - eettiset normit ovat lakia monipuolisempia, laki jättää eettisiä vapausasteita - yleensä yhdenmukaisia lain kanssa (periaatteena lain kunnioittaminen) 6

Journalismin etiikka -velvollisuusetiikka ( totuusjournalismi ): uskollisuus faktoille -seurausetiikka: julkaisemisen seuraukset (hyötymoraali) -tilanne-etiikka: kerrottavasta aiheesta riippuen -toimittajien asenne vs. kiire työssä? Median vastuu - Yhteiskunnalle: tiedonvälitys on periaatteessa vapaata, mutta yhteiskunnan normeja on noudatettava (sananvapauslaki, rikoslaki, tekijänoikeuslaki) - Vastaanottajille: journalismin luotettavuus, asioiden todenmukainen kertominen, vastuullisuus - Tiedonlähteille: eettiset normit varsinkin tietojen hankinnassa ja julkaisemisessa sekä yksilönsuojassa Journalismietiikan ulottuvuudet - viestintävälineen vapaus ilmaista ja kommentoida, näiden oikeuksien puolustaminen - viestintävälineen riippumattomuus ja itsenäisyys pidättäytymällä ulkopuolisesta vaikuttamisesta työhön. - omantunnon vastaisesta työstä kieltäytyminen - tasa-arvo pidättymällä diskriminoimasta ketään rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, sosiaaliluokan, ammatin, vammaisuuden tai muun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella - rehellisyys käyttämällä vain suoria menetelmiä tietojen keruussa ja esittämisessä - totuudenmukaisuus tietojen hankinnassa ja raportoinnissa - kunnioitus tiedon lähteitä ja kohteita sekä näiden yksityisyyttä kohtaan. - tekijänoikeuksien kunnioittaminen Median eettisiä ongelmia - Hyvä maku Kulttuuriin ja historiaan sidottu yleinen näkemys hyväksyttävästä ja paheksuttavasta - Tiedonhankinta: Kuinka avoimia toimintamalleja on käytettävä - Julkistaminen: Asioiden subjektiivinen vs. objektiivinen, yksipuolinen vs. monipuolinen esittäminen - Tiedonhankinta ja julkistaminen: Yksityisyyden loukkaukset, anonyymilähteiden vs. nimellä esiintyvien lähteiden käyttäminen. - Asioista vaikeneminen: Media voi jättää tärkeitä, ihmisten elämään vaikuttavaa asioita käsittelemättä lisäämällä kevyen aineiston osuutta - Journalistien intressiristiriidat: Henkilökohtaisten asioiden edistäminen journalistin roolin avulla, toimittajan henkilökohtaiset kytkökset kerrottaviin asioihin - Journalistinen toimintavapaus mediassa: Kustantajan, päätoimittajien, esimiesten vaatimukset toimittajan työlle vs. journalistin henkilökohtainen toimintavapaus - Eettiset periaatteet ja kaupalliset päämäärät: Journalistin kaksoisvelvoite sekä työnantajalle että yleisölle "hyvä" vs. kaupallinen journalismi) - Kaksoisagenttipäätoimittajat: Toimitusjohtajuus (talousasiat) ja päätoimittajuus (journalismi) saman henkilön vastuulla - Mainostajasidonnaisuuden kytkentä journalismiin Juttuja vain hyvätuloisille kohderyhmille - Suurten ilmoittajien vaikutusvalta: Ulkopuolisten tahojen ohjailu journalistiseen sisältöön juttuvalinnoissa ja käsittelytavoissa - Joidenkin asioiden julkisuus: Terrorismi, kansallinen turvallisuus, rikosten käsittely, poliittinen imagopeli, muut mediatapahtumat, pr-aineiston käyttö, - Mediaoikeus: Henkilön saama kielteinen mediajulkisuus voi alentaa hänen oikeudessa saamaansa rangaistusta (median ennakkotuomio ) - Virheiden oikaiseminen: Oikaisujen perillemeno voi olla ongelmallista - Suhteet lähteisiin Käyttääkö journalisti lähteitä vain lähteet journalistia (anonyymilähteet) - Ulkopuolinen estävä painostus: Viranomaisten mediaan kohdistamat tiedotusboikotit - Juttuvarkaudet: Lähteiden mainitsematta jättäminen Itsesääntelyjärjestelmät - sopimuksen varaisia elimiä - n. 60 eri puolilla maailmaa - eettisiä säännöstöjä n. 60 maassa (Australia: 8-kohtainen säännöstö, Belgia: 200-sivuinen säännöstö) - rakenne: 1. Julkisen vallan nimeämät, 2. Viestintäalan edustajat, 3. Viestintäalan edustajat ja maallikkojäsenet (esim. JSN) - antavat eettiseen toimintaan liittyviä lausuntoja tai kiistakysymyksissä ratkaisuja, joita toiminnassa mukana olevat mediat julkaisevat ja sitoutuvat noudattamaan - paineet media-alan epäterveiden lieveilmiöiden hillitsemiseksi (median toimintaa säätelevien lakien säätämisen ehkäiseminen) Julkisen sanan neuvosto - Suomen sanomalehtimiesten liitto hyväksyi 1958 Etikettisäännöt Suomen sanomalehtimiehille - nykyiset Journalistin ohjeet vuodelta 1992 journalistin ohjeet - jäsenet: puheenjohtaja, toimittajajärjestöt, kustantajajärjestöt, yleisön edustus 7

- sopimuksen allekirjoittajat: Aikakauslehtien liitto, Sanomalehtien liitto ry, Paikallislehtien Liitto ry, Suomen Radioiden Liitto ry, Kaupunkilehtien Liitto ry, Yleisradio Oy, MTV Oy, Ruutunelonen Oy, Radio- ja televisiotoimittajien Liitto ry, Suomen Journalistiliitto, liittojen ulkopuolisia medioita) - rahoitus: valtionapu + kannatusyhdistys (taustayhteisöjen jäsenmaksut) - luonne: epävirallinen, vapaaehtoinen,, alan sisäinen, julkisesta vallasta riippumaton - keskeiset tehtävät: hyvän journalistisen tavan tulkitseminen (95%), sanan- ja julkaisemisen vapauden puolustaminen (median ulkopuoliset tahot) (5%), "varaventtiilinä" toiminen, vaihtoehto oikeusprosessille, median "omatuntona" toimiminen, ohjaavan lainsäädännön vastustaminen - toiminta: kantelujen ratkaiseminen, yleisluonteiset periaatelausumat (viranomaisten tai yksityisten pyrkimys rajoittaa tiedottamisen vapautta), journalistien menettely tiedonhankinnassa (kohteena vain toimituksellinen aineisto), mediassa julkistetut kirjoitukset, ohjelmat, kuvat, kanta asiasta, muodosta tai menettelystä, ei mielipiteestä (ei mielipidekiistoja), kantelun kohde yksittäinen tiedotusväline, harvemmin yksittäinen nimetty toimittaja, ei käsittelypakkoa, kanteluja ei nimettömänä, seuraamukset: langettava, vapautta, (moittiva), päätös julkinen, käsittely salainen JSN, toiminnan ulkopuolella villit julkaisut, kertajulkaisut, omakustanteet. mainokset, internetin keskustelupalstat (jolleivät perussopimuksen tehneiden ylläpitämiä) Lukija-asiamies - ombudsman (ruots. "välittäjä") - readers advocate, readers representative, public editor, public-contact editor - eräänlainen talon oman sisäinen "Julkisen sanan neuvosto" (ulkopuoliset eivät käsittele valituksia ja langeta tuomioita) - tavoitteet: parantaa journalismin laatua, toimia yhdyssiteenä tiedotusvälineen ja yleisön välillä, antaa palautetta toimitukselle yleisön toiveista, lisätä yleisön luottamusta ja sitoutumista välineeseen, selvittää tapauksia, jota muuten voisivat johtaa oikeustoimiin, säästää toimituksen aikaa valitusten käsittelyltä - toimintatapoja: osallistuminen uutispalavereihin ja toimituksen sisäisiin kokouksiin, raportit välineen johdolle, sisäiset uutiskirjeet, säännölliset kolumnit omassa lehdessä, yleisötapaamiset, seminaarit, vastaaminen yleisön tiedusteluihin - Suomessa vain Keskisuomalaisessa ja Aamulehdessä - ONO:lla (Organization of News Ombudsmen) jäseniä n. 70 eri puolilla maailmaa JOURNALISTIN ASEMA - journalistinen riippumattomuus (ulkopuolisen tahon painostus tai houkuttelu henkilökohtaiseen hyötyyn) omassa työssään - journalistin vastuu yleisölle - oman tai välineen aseman väärinkäyttö - journalistin vakaumussuoja eri aihepiirien käsittelyssä (jumalanpalvelus, puoluekokous) Piilomainonta (puffaus) - kätkettyä, peiteltyä mainontaa tai markkinointia, joka esiintyy journalismin valekaavussa - toimituksellinen aineiston ja mainosaineiston sotkeminen keskenään - piilomainonnan torjuminen välttämätöntä tiedonvälityksen luotettavuuden ja uskottavuuden takia - asioiden julkistamisten perustuttava journalistisiin arviointeihin - eettisiä ongelmia aiheutuu jos jutun pääasiallinen tarkoitus on hyödyntää perusteettomasti jonkin tuotteen tai palvelun myyntiä tai yrityksen etua - julkaisemisen tarkoitus ja käsittelyn sävy ratkaisevaa: yrityksen tai tuotteen nimellä saattaa olla informaatioarvoa - henkilöpropaganda: poliitikkoon tai muuhun henkilöön kohdistuva myönteinen, perustelematon julkisuus - tuotetestien on oltava riittävän kattavia, valinnan perusteltua ja arvioinnin puolueetonta (tapaus: MTV3:n Suomen kaunein kunta sarja) - tiedottaminen vs. (yhteisö)markkinointi Kytky - maksetun mainoksen kytkeminen ilmaiseen puffiin (jutun julkaiseminen on ilmoituksen saamisen ehto) Adeditoriaali - toimitukselliseen muotoon ja asuun puettu mainos, - toimituksen ja mainosaineiston tarkoituksellinen sekoittaminen toisiinsa, rahastusta journalistisella luotettavuudella - lukijan pitäisi pystyä heti tunnistamaan juttu mainokseksi (esimerkiksi fontin oltava erilainen) - sähköiset välineet: ohjelmien erotuttava teknisesti ja esitystapansa puolesta, radio- tai tv-toimittaja ei saa esiintyä kuvallaan tai äänellään mainoksissa Sponsorointi - yrityskuvan kohentamista myönteisen julkisuuden avulla - tapahtumiin tai toimintoihin suunnattu rahoitustuki - yksittäisten urheilijoiden sponsorointisopimukset 8

- yleisön voitava luottaa siihen, että media hankkii ja välittää paikkansapitävää, journalistiseen harkintaan perustuvaa tietoa - tuotesijoittelu (product placement): yksittäisten tuotteiden tai tavaramerkkien korostaminen ohjelman sisällä (Tapaus Sub-TV: samojen tuote-elementtien käyttäminen Big Brother -ohjelmassa sekä ohjelmassa että sen mainoskatkoilla). Luottotoimittajuus - toimittaja vaikenee kielteisistä asioista säilyttääkseen hyvät suhteet lähteisiinsä - journalistinen päätösvallan luovuttaminen toimituksen ulkopuolelle Journalistin ohjeet: Journalistin ammatillinen asema 1. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. 3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. 4. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. 5. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. 6. Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi. 19. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava. OIKEAT TIEDOT - todenmukaisuus - olennaisuuden ja monipuolisuuden vaatimukset rajoittaisivat journalistista toimintavapautta yksittäisessä jutussa - rajalliset tiedot (syventäminen lisätiedoin, asian jatkoseuranta - lähdekritiikki (varsinkin kiistanalaisissa asioissa): lähteiden motiivit, intressit, mahdollinen vahingoittamistarkoitus - asiatietojen tarkistaminen (oikaisu ei ole keino vapautua vaatimuksesta tarkistaa asioiden oikeellisuus) - tosiasiat, mielipiteet ja fiktio erotettava toisistaan - otsikolla, ingressillä, kansikuvalla ja -teksteillä, kuvatekstillä ja lööpillä oltava sisällöllistä katetta: juttu on sitä mitä luvataan - kärjistykset ja kansantajuistamiset sallittuja tietyssä määrin - harhaanjohtamisen kielto, kuvan ja äänen todenmukainen käyttö - kuvamanipulaatiot, kuvamontaasit: kuvan käsittelystä ilmoitettava jos on olemassa erehtymisen vaara - kuvan rajaus: kuvan olennaista sisältöä ei saa muuttaa, harhaanjohtava käsitys kuvan tapahtumista Journalistin ohjeet: Oikeat tiedot 8. Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. 11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti. 15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate. Mainonnan eettisen neuvoston huomautus Ilta-Sanomien lööpistä Isä tappoi lapsen kesken aamupalan. JSN: Lööpillä katetta jutun sisällölle TIETOJEN HANKKIMINEN - käytettävä avoimia ja rehellisiä keinoja. Poikkeukselliset menetelmät hyväksyttäviä vain jos asia ei muuten selviä - keinot suhteutettava tavoitteeseen (yleinen merkitys, julkisuuteen alistumisvaatimus) - virheriski suuri jos julkaistaan varauksettomasti - toimittajan kaksoisrooli (esimerkiksi virkamies ja toimittaja) - tietolähteiden suojaaminen anonymiteetillä (luottamuksellinen tieto) - haastateltavia tai muita lähteitä ei sovi pettää, sopimuksia on noudatettava (myös nimimerkillä kirjoittamisessa ja lähdesuojassa) - mahdollisia erilaiset haastattelutilanteessa toimittajan ja haastateltavan välillä tehdyt juttua koskevat sopimukset (toteennäytön vaatimus jälkikäteen voi olla hankalaa) Epätavallisia tiedonhankintakeinoja - tyypillistä varsinkin tutkivassa journalismissa, jossa tavoite voi pyhittää keinot - salaisten asiakirjojen kopiointi / varastaminen 9

- Wallraff-metodi (toimittajan valehenkilöllisyys) - shekkivihkojournalismi (tiedoista maksaminen lähteelle) - lähteiden uhkailu tietojen saamiseksi - tiedonhankinta salakuuntelun ja -katselun avulla (omissa haastatteluissa nauhuri on vain tekninen muistiinpanoväline) Keinojen eettistä arviointia - voidaanko asia selvittää epätavanomaisilla keinolla - voidaanko asia selvittää tavanomaisilla keinoilla - kuinka epäeettisiä epätavanomaiset keinot oikeasti ovat - mikä on selville saatavien asioiden yhteiskunnallinen merkitys - mikä on keinojen käytöstä aiheutuvien ongelmien ja selvitettävän tiedon merkityksen keskinäinen painoarvo - kestääkö epätavanomaisen keinojen julkistaminen yleisön kritiikin - saako jutun kohde kommentoida keinojen käyttämistä itse jutussa - mitä seuraa jos epätavanomaisia keinoja ei käytetä (asiasta ei tehdä juttua) lainkaan Journalistin ohjeet: Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen 9. Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla. 12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. 13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka. 14. Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta. JOURNALISTINEN LÄHDESUOJA Sananvapauslaki 16 Lähdesuoja ja oikeus anonyymiin ilmaisuun Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on myös sillä, joka on saanut mainituista seikoista tiedon ollessaan viestin laatijan taikka julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan palveluksessa. Velvollisuudesta ilmaista 1 momentissa tarkoitettu tieto esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä säädetään erikseen. Periaate - tietojen antajan oikeus pysyä nimettömänä (anonymiteetti) - toimittajan oikeus kieltäytyä todistajana paljastamasta tietojen antajaa - tukee julkista keskustelua vaietuista ja aroista asioista - ei poista julkaisijan vastuuta, vaan korostaa sitä - juridisesti lähdesuoja on oikeus vaieta - eettiseesti lähdesuoja on velvoite suojata - yksi harvoista ammatillisista privilegiosta (lääkärit. asianajajat, papit) - oikeus todistaja kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, jotka koskevat julkaistun viestin laatijaa tai julkaistun viestin tietolähdettä - oikeus kieltäytyä tuomasta oikeuteen asiakirjaa, josta julkaistun viestin lähde voi paljastua - kielto esitutkinnassa takavarikoida asiakirjaa, josta julkaistun viestin lähde voi paljastua - lähdesuojaoikeus voimaan vasta jutun julkaisemisen jälkeen - kolumnistinimimerkki, yleisönosaston nimimerkkikirjoittaja - vuotajan oman edun tavoittelu, kosto Toimittaja-todistaja -lähdesuojan murtaminen - kun tutkitaan törkeää rikosta (vankeutta 6 vuotta tai enemmän) - kun käsitellään rangaistavaa salassapitovelvollisuuden rikkomista (erittäin harvinainen) - tuomioistuin voi velvoittaa todistajan paljastamaan julkaistun jutun lähteen (painostussakko, jos toimittaja ei suostu paljastamaan, lopulta jopa kuuden kuukauden vankeusrangaistus, jos toimittaja edelleen kieltäytyy) HUOM. Kun lähdesuoja on koskenut tähän asti vain perinteistä toimitustyötä, mutta uusi sananvapauslaki laajensi lähdesuojan koskemaan myös verkkoviestintää. Lain mukaan tietojen antajan henkilöllisyyttä voivat suojella yleisön saataville toimitetun viestin laatija, julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja. Lisäksi julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä Kirjan Minne hävisivät Soneran rahat lähdesuoja. Uuden sananvapauslain mukaan lähdesuoja ulottuu kaikkeen joukkoviestintään, aikakautisten painokirjoitusten sekä yleisradio- ja kaapelilähetystoiminnan ohella myös mm. 10

kirjoihin. Lainsäädäntö ei kuitenkaan antanut internetissä julkaistulle samansisältöiselle kirjalle tietolähdesuojaa. Todistajalla ei säännöksen mukaan ole oikeutta kieltäytyä antamasta tietoja jonkun sivullisen julkaiseman viestin lähteestä jos hänellä sellaisia tietoja on. Kirjan kustantaja ei kuitenkaan välttämättä tiennyt internet-kirjoittajaa. Lisäksi saattoi olla, ettei kustantaja voinut vastata internet-lähdettä koskeviin kysymyksiin joutumatta samalla paljastaman julkaisemansa kirjan laatijaa tai tietolähdettä. KKO 2004:30 TIEDONHANKINTAAN LIITTYVIÄ LAINKOHTIA Väärän henkilötiedon antaminen. Joka erehdyttääkseen viranomaista ilmoittaa nimensä väärin tai antaa muutoin henkilöllisyydestään väärän tai harhaanjohtavan tiedon taikka sanotussa tarkoituksessa käyttää toisen henkilötodistusta, passia, ajokorttia tai muuta sen kaltaista todistusta, on tuomittava väärän henkilötiedon antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Virkavallan anastus. Joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä, on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Lahjuksen antaminen. Joka virkamiehelle lupaa, tarjoaa tai antaa hänen toiminnastaan palvelussuhteessa hänelle tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa, on tuomittava lahjuksen antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Lahjuksen antamisesta tuomitaan myös se, joka virkamiehen toiminnasta palvelussuhteessa lupaa, tarjoaa tai antaa 1 momentissa tarkoitetun lahjan tai edun toiselle. Törkeä lahjuksen antaminen. Jos lahjuksen antamisessa lahjalla tai edulla pyritään saamaan asianomainen toimimaan palvelussuhteessa velvollisuuksiensa vastaisesti lahjojaa tai toista huomattavasti hyödyttäen tai toiselle tuntuvaa vahinkoa tai haittaa aiheuttaen tai lahjan tai edun arvo on huomattava ja lahjuksen antaminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä lahjuksen antamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Viestintäsalaisuuden loukkaus. Joka oikeudettomasti 1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka 2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai datasiirron taikka muun vastaavan televiestin sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Kotirauhan rikkominen Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka 2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla, on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkominen Joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka 2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Kotirauhan piirin määritelmä Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen. Salakuuntelu. Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, Yritys on rangaistava. Salakatselu. Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka yleisöltä suljetussa 3 11

:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu. Joka sijoittaa 5 tai 6 :ssä tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai - katselussa käytettäväksi, on tuomittava salakuuntelun valmistelusta tai salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kuvaaminen (ei kuvan julkaiseminen tai levittäminen) - yleiset paikat (yleisöllä vapaa pääsy): ei rajoituksia - kotirauhan piiri (asunto): edellyttää siellä olevien suostumusta - ravintolat: kotirauhan piirissä jos suljettu tilaisuus, omistusoikeuteen vedoten voidaan poistaa liikehuoneistosta - oikeudenkäynti: edellyttää oikeuden puheenjohtajan lupaa (istuntosali) - teatteri, konsertti ym. esitys: esittävät taiteilijat voivat kieltää - virastot, toimistot ym. työpaikat: edellyttää paikan haltijan lupaa (ei yhä tarkkaa kuin kotipiirissä) - sairaalat ym. laitokset: laitoksen johdon ja asukkaiden luvalla Äänen tallentaminen - yleiset paikat: periaatteessa sallittu (poikkeus: puhe, joka ei ole tarkoitettu ulkopuolisen korviin) - asunnot: luvaton tallentaminen kielletty (poikkeus: keskustelu, jossa itse on mukana) - oikeussali: sallittu puheenjohtajan luvalla - puhelin- ym. keskustelu: sallittu, jos on itse luvallisesti mukana - konsertit ym.: esittävät taiteilijat voivat kieltää Haastattelun pelisäännöt HUOM. Koskee tilanteita, jossa tiedot julkaistaan haastateltavan nimissä. Asioita voidaan kertoa myös jättämällä lähde mainitsematta 1. Haastateltavan oikeudet - oikeus kieltäytyä haastattelusta (median oikeus kertoa tästä kieltäytymisestä varsinkin jos asialla yleistä merkitystä ja kyse on haastateltavan toimialasta) - oikeus tietää olevansa tekemisissä työtään tekevän toimittajan kanssa (tottunut vs. tottumaton haastateltava), toisaalta haastateltavalla velvollisuus tarkistaa jutun tekoaikeet jos tietää puhuvansa toimittajan kanssa - oikeus ennakkokuunteluun ja -katseluun (vain Yle ja MTV), lehdistössä ennalta tarkistaminen on sopimuskysymys - oikeus tietää lausumansa käytöstä: väline ja yhteys, nimellä vain ilman, julkaistava vai tausta-aineistollinen tieto (varauksin), muut haastateltavat ja heidän roolinsa - haastattelun julkaisufoorumi: erityisesti freelancer-ongelma (julkaisupaikka voi selvitä myöhemmin), viestinnän omistuksen keskittyminen (konsernit, konsernien välinen yhteistyö), internet, mobiiliviestintä - oikeus sanoa sanottavansa loppuun - luottamukselliset tiedot: tiedon julkisuus vs. kertojan julkisuus, luottamuksellisuussopimuksen eri muodot 2. Median oikeudet - julkaiseminen hiljaisena sopimuksena - haastateltavien ja haastattelijan valinta - ilmoittaminen haastattelusta kieltäytymisestä - jutun aiheen ja näkökulman valinta, lausuntojen editointi - haastattelun salaa nauhoittaminen - tarkoitusperien kätkeminen. toimittajan oikeus kätkeä oma tietämättömyys - vaihtoehtoiset lähteet, uudet lähteet ja uudet kysymykset, lähteiden panttaaminen - jutun hyllyttäminen - kuva-aineiston valinta - haastateltavan keskeyttäminen 3. Haastateltavan velvollisuudet - vastuu esiintymisestä, johdonmukaisuus lausunnoissa, selkeä esittäminen - jutun tekoaikeiden tarkistaminen, kysymyksistä ennakkoon sopiminen, toive haastattelun tarkistamisesta - sopiminen tietojen luottamuksellisuudesta - sopiminen julkaisuajankohdasta 4. Median velvollisuudet - haastatteluun valmistautuminen - lausuntojen erottaminen jutussa, tarkkuus siteeraamisessa, sanomisten sensurointi tarvittaessa - jutun julkaisematta jättäminen Haastattelun tarkistaminen - ei oikeus- vaan sopimuskysymys - toimituksen harkinnassa (haastattelun julkaisemista koskevan päätösvallan luovuttaminen) 12

- jos tarpeen asiatietojen varmentamiseksi (journalistisen päätösvallan säilytettävä toimituksessa) - ei haastateltavan suojakeino vaan keino edistää tiedonvälityksen totuudenmukaisuutta - koskee normaalisti vain omia lausumia (yksityiselämän alueella laajempi), ei toisten lausumia, toimituksellisia arvioita, kuvatekstejä, otsikoita jne. - tarkistuksesta sovittava viimeistään haastattelutilanteessa, ei saa haitata kohtuuttomasti uutisvälitystä - julkaisuluvan olemassaolon todistaminen (usein pattitilanne, ammattijournalistin näyttövelvollisuus vs. maallikkohaastateltavan näyttövelvollisuus) - lähde- ja nimimerkkisuoja: journalistinen laillinen oikeus, ei velvollisuus - yleisönosastokirjoitukset: kirjoittajan ilmaistava selkeästi halunsa nimimerkin käytölle Tapaus Alho-Harakka: ääninauhan julkaiseminen perusteltua asioiden yleisen merkityksen vuoksi ( julkistamisintressi oli suuri), varsinaista lupaa julkistamiselle ei olisi kuitenkaan tarvinnut pyytää, mutta asianomaista olisi pitänyt informoida asiasta Haastattelun julkaisemisen kieltäminen jälkikäteen - vain erityisen perustelluista syistä (jutussa kritisoitavan henkilön kuolema, haastatteluteksti on julkaisukelvotonta tms.) - jos teknisesti mahdollista, ei kohtuutonta haittaa medialle - jo pelkkä lausuntojen antaminen toimittajalle voidaan tulkita haastateltavan näkökannalta sopimukseksi Journalistin ohjeet: Haastateltavan ja haastattelijan oikeudet 16. Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useammissa välineissä. Haastateltavan tulee aina saada tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi. 17. Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista on yleensä syytä suostua, jos se toimitusteknisesti on mahdollista. Oikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. 18. Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. LAKI VIRANOMAISEN TOIMINNAN JULKISUUDESTA Julkisuusperiaate - viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. Oikeudesta seurata eduskunnan täysistuntoa, valtuuston ja muiden kunnallisten toimielinten kokouksia sekä tuomioistuinten ja kirkollisten toimielinten istuntoja säädetään erikseen. - laki koskee viranomaiselle annettuja asiakirjoja (kirjelmät, hakemukset) sekä viranomaisen laatimia asiakirjoja (päätökset, lausunnot) Lain tarkoitus - toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa - antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä - vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Muutoksia aiempaan lakiin - valmistelun julkisuus kasvoi aiemmasta (asiakirja julkinen kun asian käsittely sen lähettävässä viranomaisessa päättynyt) - selvitys valmis käyttötarkoitukseensa muutoin keskeneräisessä asiassa - viranomaisen käsite laajeni: valtion hallinto, virastot, laitokset, tuomioistuimet, kirkko, itsehallintoyhdyskunnat, kunnalliset viranomaiset, valtion ja kunnan liikelaitokset, yksityisoikeudelliset yhteisöt ja yksityiset ihmiset niiden suorittaessa julkisen vallan käyttöön kuuluvaa tehtävää - tasavallan presidentin kanslia: asiakirjat julkisia jollei toimen hoitamisen kannalta välttämätön luottamuksellisuus sitä estä - viranomaiset toisiinsa nähden itsenäisiä - asiakirjan muoto: paperi, sähköinen muoto, mikrofilmi - viranomaiselle velvoite edistää tiedonsaantia (keskeneräisistä yleisesti merkittävistä asioista tiedottaminen) - tiedon etsijän opastaminen - tietojärjestelmien rakentaminen vaivattomiksi käyttää - tietojen luovuttaminen määräajassa (EOM: Median kiireellinen tiedontarve huomioitava) Tietojen luovuttaminen - viranomaiselta jonka halussa asiakirja on - suullisesti tai kirjallisesti -pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään (salassa pidettävä asiakirja: tietoja asianomaiselle) - tieto pyytäjän haluamalla tavalla 13

- käsittely viivytyksettä (1-2 kk) - viranomaisen perusteleva kielteinen päätös (valitusosoite: (hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus) Viranomaistiedon tuottaminen - omaa toiminta kuvaava tietoaineisto: julkaisut, oppaat, esitteet, tilastot, ratkaisukäytännöt, kehitys toimialalla (yleisempi, jäsentyneempi, monipuolisempi kuva viranomaisen toiminnasta ja sen toimenpiteiden vaikutuksista) - keskeinen tieto tietoverkoissa, kirjastoissa - salaisista asiakirjoista julkisia tilastoja - tietoaineiston tuottaminen pyynnöstä (atk-rekisterien yhdistely) - luettelot julkisista asiakirjoista (diaarit) - asianmukaisen tietopalvelun järjestäminen Salassapidon perusteet - valtion turvallisuus - poikkeusoloihin varautuminen - kansainväliset suhteet - rikosten torjunta - turvajärjestelyjen toteuttaminen - julkinen taloudellinen etu - tulo-, finanssi-, raha- ja valuuttapolitiikka - pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden toimivuus - rahoitus- ja vakuutusjärjestelmien luotettavuus ja toimivuus - viranomaisten valvonta- ja tarkastustoiminnan tehokkuus - tutkimus- ja kehittämistyön sekä opetuksen intressit - yksityinen taloudellinen etu - yksityisyyden suoja - tiedonantajan luottamuksen suoja - turvapaikan hakijan turvallisuus - luonnonarvojen suojelu Julkisuuden ongelmia - viranomaisen sisäiseen toimintaan liittyvät, vähämerkitykselliset asiakirjat ja muistiot, KKO: Koulujen arviointiraportit julkisia, kuitit julkisia asiakirjoja - viranomaisille ei tietoa julkisuusvelvoitteesta (asiakirjan etsiminen vaihtoehtoiselta viranomaiselta) - toimittajien välinpitämättömyys, uskalluksen puute asiakirjan vaatimisessa - viranomaisrekisterin puutteellisuus (esim. kaupparekisteri) - salaisten ja julkisten tietojen erottelun puute - tietojen hinnoittelu (omakustanneperiaate) - viranomaisten pelko pyyntöjen aiheuttamasta laajemmasta työllistymisuhasta KHO:n tulkintoja - pääosin myönteisiä journalistisen työn kanalta - pyydetyt asiakirjat tutkittava yksitellen - asiakirjoista eroteltava salassa pidettävät tiedot julkisista tiedoista - kielteiset päätökset perusteltava eriteltyinä ja tosiseikoin - salailun perusteena eivät saa olla väärinkäsityksiin johtaminen ja tietojen yhdistelemisestä johtuvat tulkinnat - sisäisiä (salattavia) selvityksiä eivät ole: kirjanpitotilit, virkamatkoja koskevat matkamääräykset, matkalaskut, - kirjanpitoon kuuluvat laskut, menotositteet tai ajopäiväkirjat - kokouspöytäkirjat julkisia asiakirjoja, eivät sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja Verukkeita tiedon panttaamiselle - asian käsittely on kesken - pyyntöä ei ole riittävästi yksilöity - vastuu luovuttamisesta on muilla - en ehdi nyt auttaa l- luovuttaminen haittaa virkatoimintaa - asiakirja näyttää olevan salainen t- tiedon kohde on vaatinut salaiseksi - salaisuudet paljastuvat samalla - on yksityinen viesti, ei virkakirje - asiakirja ei ole diaarissa - viraston ohjeet tai esimies kieltävät luovuttamisen - en anna jos kirjoitat lehteen - en anna kun kirjoitat väärään lehteen - en anna jos teet kriittisen jutun 14

6. YKSITYISYYDEN SUOJA Yksityiselämän suoja (PL 10 ) - Sananvapauden ohella perustuslaissa on turvattu myös yksityiselämän suoja. Julkistamiseen liittyvää ristiriitaa näiden oikeuksien kohdalla saattaa syntyä sellaisissa tapauksissa, joilla ei ole yleistä intressiä tai yhteiskunnallista merkitystä. - jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on suojattu - kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton - lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä - lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen mm. rikosten tutkinnassa - yksityiselämälle rauhoitettu alue, jonne pääsy vain ao. henkilön luvalla: henkilökohtaiset suhteet, perhestatus, seksuaalinen käyttäytyminen, vapaa-ajan käyttö, terveys, taloudellinen tilanne, itsemurha, liikkuminen ja kontaktit, ideologia, elämäntavat Periaate - yksilön - joissakin tapauksissa myös organisaation, ryhmän tai instituution - oikeus päättää milloin, millä tavoin ja missä määrin häntä tai sitä koskevaa informaatiota välitetään muille. - yksityisyyteen puuttumisessa ei saa mennä pidemmälle kuin välttämätöntä (suoja voi palautua kun aiemmat olosuhteet poistuvat, esimerkiksi eläkkeelle siirtymisen seurauksena) - tarkoitus ei ole estää joukkoviestimien keskeisten tehtävien toteuttamista, mutta rajoittaa kuitenkin kaupallisten sensaatio- tai skandaalijuttujen julkaisemista. Voimakas arvostelu ja erilaisten näkemysten esittäminen on median tehtävä yksityisyydensuojasta huolimatta - julkistamisintressin oltava vallankäytön valvonta ja yleinen etu: julkaistavilla haitallisilla yksityiselämän asioilla oltava yleistä merkitystä - vakavat syytökset on aina perusteltava - keskenään puntaroitavana median oikeus puuttua viranomaisten, instituutioiden ja yksityisten kansalaisten toimintaan sekä kielteisen mediajulkisuuden heikentämä kunnian ja yksityiselämän suoja. - jälkikäteen julkaistu vastine ei välttämättä riitä korjaamaan syntynyttä vahinkoa - tiedon julkisuus eri asia kuin tiedon julkaisemisen vapaus (journalisteilla on velvollisuus arvioida henkilön julkisuusvelvoitetta kulloisessakin asiassa) - henkilön toiminnan taustoittaminen (tausta, ominaisuudet) ajankohtaisen mielenkiinnon takia esimerkiksi vaaleissa tai virantäytössä (normaalioloissa voi olla sopimatonta) - jutun käsittelemän henkilön omatoimisuus yksityisasioittensa kertomisessa: paljastusten jatkuvuus ja johdonmukaisuus (esim. alkoholismi) - julkaisemisen oikeudettomuus: virkavelvollisuus: rikoksesta epäillyn tietojen julkaiseminen (jutussa esitettävä perusteet tietojen ja kuvan julkaisemiselle) henkilön oma suostumus: mediapersoona hiljainen suostumus: henkilön aiempi pyrkimys kertoa yksityiselämän asioista julkisuudessa ( katkeamaton suostumus?) :, nimenomainen suostumus: tavallinen kansalainen haastattelun antaminen, osallistuminen uutisarvoiseen tilanteeseen, suhde julkisuuden henkilöön - vihjaus: käsitys tai mielikuva asiasta ilman varsinaista tiedon välittämistä - aiempi kielteinen julkisuus: ei vapauta yksittäistä mediaa omasta vastuustaan (kohderyhmät vaihtelevat, levikki ei päällekkäinen) Suojan laajuus - yksi tapa määrittää yksityisyyden suojan tasot: A: merkittävät vallankäyttäjät, B: julkkikset, C: tavalliset kansalaiset (suoja suppein A:ssa ja laajin C:ssä) - journalismin näkökulmasta yksityisyydensuojalla on neljä ulottuvuutta: henkilön asema (yksityinen - julkinen) ja kerrottava asia (yksityinen - julkinen) - suojan laajuus vaihtelee henkilön (julkinen rooli) tai tilanteen (julkinen paikka) pohjalta - teon liityttävä henkilön työhön, virka-asemaan, luottamustehtävään tai julkiseen rooliin (huom. asian paikallinen merkitys paikallisessa mediassa vs. asia valtakunnallisessa mediassa) - yksityisyydellä on ydinalue ja tätä ympäröivä "harmaa alue" - henkilön rooli (asema vallankäyttäjänä organisaatiossa tai yhteiskunnassa) - julkisuutta pystyttävä perustelemaan yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemisellä julkisuudessa (henkilön menettely julkisessa virassa, elinkeinoelämässä, poliittisessa toiminnassa) - yksityisyyden suojan arvioinnin ongelmana on julkisuuden henkilön viranhoidon ulkopuoliset yksityiselämän kielteiset tapahtumat (henkilöä kohtaan tunnettava yleinen luottamus, vrt. Jorma Reinin kotikärhämät) Arvostelun rajat - kritiikin kohdistuttava henkilön toimintaan tai työhön, ei hänen henkilöönsä, hyväksyttävä kritiikki vs. halventaminen, menettely kritiikin kohteena - arvostelu osana laajempaa kokonaisuutta (eivät yksittäiset lauseet) - ei valheellisia tietoja - poliittinen kirjoittelu, kulttuurikritiikki 15

- yksittäisen henkilön (päättäjän) jatkuva naljailu esim. pilakuvissa - fyysisten tai psyykkisten ominaisuuksien arvostelu vs. tekojen arvostelu (myös ammattikunnia) - fiktiiviset pakinat: todellisilta vaikuttavien henkilöiden käsittely mediassa ilman että sen voisi katsoa loukkaavan heitä henkilökohtaisesti (henkilöt symbolisoivat edustamiaan asioita), huom. julkisuuden henkilöt vs. tavalliset kansalaiset - yleisönosastojen erityisluonne vs. ammattijournalistien laatima juttuaineisto - HUOM. perheenjäsen suojeleminen yhden perheenjäsenen tilitysjutussa kun asioita käsitellään yhden henkilön kokemusten pohjalta - kärjekkäämmät ilmaisut (värikkyys, liioittelu, kärjistykset: mielipidekirjoitus, kolumni, pakina, pl totuudenvastaisuus, loukkaava tarkoitus politiikan tv-juttu ivallinen mutta iskevä ja kärjekäs - julkaisun tyylilaji: kepeätyylinen, liioitteleva. totuudenmukaisuutta ei voida ratkaista, eikä siitä ole edes mielekästä puhua. Journalistin ohjeet: Yksityinen ja julkinen 27. Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä. 28. Sairaus- ja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. 29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. 30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. 31. Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen. 32. Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä. 33. Tietoja rikoksentekijästä, syytetystä tai epäillystä ei yleensä pidä julkaista, jos ne paljastavat erityisen arkaluonteisen rikoksen uhrin. 34. Arkaluonteisen rikoksen uhrin henkilöllisyys on suojattava, ellei sillä ole poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. 35. Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Rikos ja tuomioistuin - tieto rikoksesta on arkaluonteinen henkilötieto - yleinen etu vs. uteliaisuuden tyydyttäminen, harkinta yksittäistapauskohtaista - yksilön suoja ja julkiset asiakirjat: tiedon julkisuus vs. julkaisuvapaus - syyttömien asettaminen epäilyksenalaisiksi - viitteet lain rikkomisesta: syylliseksi leimaaminen rikokseen jos ei ole tuomittu - syyllisyyteen ei pidä ottaa etukäteen kantaa (tuomioistuin- tai viranomaispäätösten ennakointi) - uutisen julkaisuajankohta: suojan portaikko supistuvasti: a) tuomioistuimen päätös, b) tuomioistuinkäsittelyn alkaminen, c) esitutkinta, d) rikosilmoitus, kantelu, muu ilmianto - teon merkitys supistuvasti a) laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, b) yksityiseen kohdistuneet, virallisen syytteen alaiset teot, c) asianomistajarikokset, d) rikkomukset ja muut vähäiset teot - nimen, kuvan, muiden tunnistamistekijöiden julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä kun asialla on huomattavaa yleistä merkitystä (teko tai tekijä), julkistamisen yleinen merkitys vs. vahinko nimetylle tai lähiomaisille - tekijän asema ja rooli: vallankäyttäjä ja julkinen rooli vs. yksityinen henkilö - teon tehnyt henkilö: alaikäiset, ensikertalaiset, psyykkisesti häiriintyneet - rikosilmoitus, pidättäminen, vangitseminen, syyte tai kantelu: asian käsittelyä seurattava lopulliseen ratkaisuun saakka (median velvollisuus hankkia omasta aloitteestaan lisää tietoa) - ihmisarvon suojan säilyttäminen (Jammu Siltavuoren lynkkaus mediassa) - mediaoikeuden ( trial by press ) vaikutus: julkisuuden tuomiot annettu jo ennen kuin syytteitä on edes nostettu toisaalta rikoksen tekijän varautuminen ennakolta kielteiseen julkisuuteen - vanhoista rikoksista muistuttaminen - rikoksen uhri: omaisille aiheutuva kärsimys, tieto ensin muuta kautta omaisille Nimi rikosuutisissa JSN:n ohje 1981: pääperiaate: yleinen etu ratkaisee, tapauskohtainen harkinta, teon vaikutukset, tekijän asema, ikä, mielentila, julkaisuajankohta Nimi rikosuutisissa Helsingin Sanomien ohje 2001: jos kertominen on journalistisesti perusteltua, uhrin nimi vain poikkeustapauksissa, JSN:n nimilausuma huomioon, nimi yleensä jos tuomittu yli 2 vuoden vankeusrangaistukseen (poikkeus: perheen sisäiset seksuaalirikokset), tuomitun nimi syytä julkaista jos epäilyt uutisen tietojen perusteella kohdistuisivat syyttömään 16

Henkilön ominaisuudet - henkilön rotua, ihonväriä, kansallisuutta, syntyperää, uskonnollista tai poliittista vakaumusta, sukupuolta yms. ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti - on varottava vahvistamasta ennakkoluuloja (stereotyyppiset yleistykset vaarallisia) - voidaan mainita, jos se on uutisen kannalta olennainen seikka (esim. rikosten selvittämiseksi, ensisijaisesti tuntomerkkeinä) - piirrettä ei pidä kuitenkaan piilottaa, jos se valaisee käsiteltävää asiaa Henkilökuvien käyttö - henkilön tunnistettavuus paheksuttavissa tilanteissa - sisällön olennainen muuntaminen kuvien käsittelyllä tai rajaamisella: harhaanjohtava käsitys kuvan esittämästä tilanteesta (symbolinomaiset arkistokuvat esimerkiksi hääkuva avioerojutussa) - onnettomuuden tai rikosten uhrit: uhrien ja omaisten suojelu, uhrien tunnistettavuus, tapahtuman yleinen merkitys vs. sensaatiomaisuus, uteliaisuuden herättäminen - kuvien julkaisuyhteys: varsinaista oikeutta omaan kuvaan ei ole Suomessa olemassa - henkilökuvan käyttö vaatii suostumuksen, jos henkilö on kuvasta tunnistettavissa ja jos a) kuva on loukkaava, b) kuva julkaistaan loukkaavassa yhteydessä c) kuvaa käytetään mainonnassa tai markkinoinnissa - luvan pyytäminen julkisella paikalla otetussa kuvassa: henkilön erityspiirre tai tavanomaisesta poikkeava käytös (umpihumalainen kadulla alkoholipolitiikkaa käsitelevässä jutussa, uimarannalla rakasteleva pariskunta hellekesän symbolina) - kuva: salakatselun avulla otettu kuva - rikoksesta tuomitun nimi vs. henkilöllisyyden paljastava kuva (KKO: Kela-kavallus) Vaara kuva rattijuoppojutussa. Rattijuopumukseen syyllistyneen naisen vaiheita käsitelleen jutun yhteydessä julkaistiin kuva toisesta naisautoilijasta niin että lukija saattoi päätellä valokuva esittävän rattijuopumuksesta tuomittua (KKO 1972 II 6) Alastomat lapset kuvassa. Valokuvaaja oli kuvannut lapsia ilman lasten huoltajan lupaa kesällä näiden ollessa vähissä vaatteissa tai alastomina. Kuvat antoivat käsityksen, että lapset olivat eläneet ala-arvoisissa olosuhteissa ja että lasten huoltaja oli laiminlyönyt velvollisuutensa lapsiaan kohtaan. (KKO 1980 II 99) Kuva vaalimainoksessa. Yksityiselämän loukkaamisesta tuomittiin henkilö, joka oli ottanut erään lehden kuvaarkistosta asianomistajan valokuvan ja julkaissut sen suunnittelemassaan vaalimainoksessa hankkimatta julkaisemiseen asianomistajan suostumusta. Hänet tuomittiin rangaistukseen yksityiselämän loukkaamisesta ja velvoitettiin yhteisvastuullisesti julkaisijoina toimineiden poliittisten järjestöjen kanssa suorittamaan asianomistajalle vahingonkorvausta henkisestä kärsimyksestä. (KKO 1980 II 123) Lapsen kuvan käyttäminen mainoksessa. Valokuvaaja, joka oli ottanut valokuvan lapsesta tämän vanhempien tietämättä ja ilman heidän suostumustaan luovuttanut kuvan kuvanvälitysliikkeeseen tietoisena siitä, että kuva voitiin ostaa liikkeestä kaupalliseen tarkoitukseen, tuomittiin maksamaan vahingonkorvausta kuvan luvattomasta käytöstä. (KKO 1989:62) Pilkkimies Loma-Suomi-esitteen kannessa. Pukeutumisen epäasianmukaisuus ei ollut yleisesti havaittavissa, eikä kuvan julkaiseminen loukannut henkilön yksityisyyttä. Pilkkijälle maksettiin korvausta koska kuvaa oli ilman kuvattavan lupaa käytetty hyväksi matkailuelinkeinon edistämisessä. (KKO: 1982-II-36) Striptease-tanssijan mainosvalokuvan käyttö tv-ohjelman taustakuvituksena. Striptease-tanssijana esiintyvän henkilön mainostaulussa olevan valokuvan välähtäminen sukupuolitauteja ja prostituutiota käsitelleessä tv-jutussa ei loukannut tanssijan yksityisyyttä. Perustelu: yksittäisellä otoksella ei voida ilman erityistä syytä katsoa olevan suoranaista yhteyttä aiheeseen tai siitä vihjattavan. (KKO 2000:83. Kaupungin paras body -juttu Exit-lehden kannessa Yksityiselämän loukkaus koska lehti miellettävissä pornolehdeksi. Lohjan käräjäoikeus Julkaisurajoitukset rikoslaissa Yleisen edun suoja - uskonrauhan rikkominen - kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Lausuntojen ja muiden tiedonantojen levittäminen, joissa uhataan panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää tai muuta kansanryhmää) - sotaan yllyttäminen - turvallisuussalaisuuden paljastaminen - kehottaminen rikokseen - väkivaltakuvausten levittäminen 17

Yksityisen edun suoja - kunnianloukkaus - yksityiselämää loukkaava tiedon välittäminen Julkinen kehottaminen rikokseen. Joka joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai julkisesti väkijoukossa taikka yleisesti tietoon saatetussa kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai houkuttelee rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, tai muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta, on tuomittava julkisesta kehottamisesta rikokseen sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Jos kehottaminen tai houkutteleminen aiheuttaa sen, että rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, sovelletaan säädetään osallisuudesta rikokseen. Uskonrauhan rikkominen. Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Journalistin ohjeet: Yksityinen ja julkinen 26. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti. Kunnianloukkaus. Joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muuten halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen. Törkeä kunnianloukkaus. Jos kunnianloukkauksessa rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. - luonnollinen henkilö: --- esittää toisesta ---, --- häneen kohdistuvaa halveksuntaa ---, oikeushenkilön loukkaavuus: yrityksen omistaja?, henkilöpiirin oltava rajattu - objektiivinen kunnia: henkilöstä välittyvä julkinen kuva, (todenmukaiset tiedot) arvonanto itsearvoisesti ja arvonanto julkisen toiminnan puolesta, mitä lähiympäristössä koetaan loukkaavaksi - kunnian sisältö ja laajuus vaihtelevat yhteiskunnan eri aloilla (tietyissä tilanteissa enemmän joustoa). pienen ryhmän sisäisten arvojen loukkaaminen - on omiaan aiheuttamaan--- : ei tarvitse olla näyttöä kunnian menetyksestä Oikeustapauksia Torikaupan yli-ikäiset suklaat. Markkinoista kertovaan juttuun sisältyi mm. virke Suut mussuttivat lakua, makkaraa tai suklaata, jota myytiin viisi kympillä (vuosikertaa -68?). Koska artikkeli oli kokonaisuutena kepeätyylinen ja liioitteleva sekä selvästi sellaiseksi havaittava ei myyjien kunniaa loukattu sen pohjalta että he olisivat kaupanneet 20 vuotta vanhaa suklaata. (KKO 1991:116) KKO IIlta-Sanomat ja Sulavat sanat pakina. Pizzan arvostelu muultakin kuin ulkonäöltään huussinluukkua muistuttavaksi lätkyräksi. Itä-Suomen hovioikeus: pakinatyylistä huolimatta kirjoitus ylitti sen mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Korkein oikeus: Elinkeinonharjoittajan on siedettävä tarjoamiinsa tuotteisiin tai palveluihinsa kohdistuvaa kärjekästikin julkista arvostelua kunhan arvostelu perustuu paikkansa pitäviin asiatietoihin. Jutussa arvio on perustunut kirjoittajan omiin mielipiteisiin hänelle tarjotun ruuan ulkonäöstä ja mausta. Ruoka-annokseen on kohdistunut ankaraa arvostelua, jonka tyylilaji kuitenkin vastaa kirjoituksen kokonaisuudelle ominaista humoristisen liioittelevaa sävyä. Arvostelu ei ylittänyt sitä mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Huijariliikemiesten voitelu. Lehti tuomittiin kunnianloukkauksesta sen kerrottua erään pankinjohtajan joutumisesta huijariliikemiesten voitelun kohteeksi. Jutun yhteydessä julkaistiin pankinjohtajasta suurikokoinen kuva. Lehti oli 18

laiminlyönyt perättömäksi osoittautuneen jutun tietojen varmistuksen, vaikka olikin yrittänyt tarkistaa tietojen paikkansapitävyyden. (KKO 1997:185) KKO Kunnanjohtajan arvostelu yleisönosastolla/ Pieksämäen lehti. Kunnallispoliitikko arvosteli paikallislehden yleisönosastolla kunnanjohtajaa toistuvasta puolitotuuksien kertomisesta ja kunnan taloutta koskevien tietojen vääristelystä valtuustolle ja ministereille. Kaupunginjohtajan tulee sietää kärjekästäkin julkista kritiikkiä varsinkin kaupungin talouden hoidossa, joka yleisestikin on herkästi arvostelun kohteeksi joutuva toiminta-alue kunnallispolitiikassa. Esitetystä kritiikistä ei voida päätellä sitä, että kirjoittaja olisi väittänyt kaupunginjohtajan syyllistyneen epärehellisyyteen viranhoidossa tai että hänet olisi leimattu valehtelijaksi. Kirjoituksen sävy ei ollut tarkoituksellisesti loukkaava. Ivallinen tv-ohjelma. Televisio-ohjelmassa, joka käsitteli eduskuntatyön aloiteoikeuden käytön ongelmia keskityttiin yhteen puolueeseen ja sen kahteen kansanedustajaan, jotka tilastojen mukaan käyttivät runsaasti aloiteoikeutta. Ohjelman sävy oli ivallinen, mutta syytteet hylättiin. Huomioon otettiin erityisesti ajankohtaisohjelmiin kuuluva tietty iskevyys ja kärjekkyys ja se, että asiatiedot pitivät paikkansa. (KKO 1983 II 36) Tapaus Pohjalainen ja kirurgi X:n epäammattimainen käyttäytyminen. Leikkaustoiminnan arvioitiin johtaneen potilaan kuolemaan keskussairaalassa. Kirurgi oli jutusta tunnistettavissa. Seuranneessa oikeudenkäynnissä kirurgin rangaistavalle toiminnalle ei löytynyt näyttöä. Korkein oikeus: tuomio herjauksesta vastoin parempaa tietoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Haastattelupohjainen uutisselostus on yksi tärkeimpiä keinoja, jolla lehdistö kykenee toimittamaan julkisen vahtikoiran rooliaan. Kuvatut tapahtumat ja jutussa olleet lainaukset perustuivat julkisiksi tulleisiin esitutkintapöytäkirjoihin. Medialla ei ole yleistä velvollisuutta tutkia asiakirjoissa olleiden lausumien todenperäisyyttä, vaan median tuli voida selostaa tapahtuma virallisista lähteistä saamiensa tietojen perusteella. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Valtakunnansovittelijan tyttöystävän yksityisyys. Virastaan erotetun valtakunnansovittelijan Jorma Reinin tyttöystävän henkilöllisyyden paljastaminen rikkoi henkilön yksityisyyttä. Henkilö oli mukana kotikärhämässä, jonka seurauksena Reini menetti virkansa. Tyttöystävä ei ollut työnsä tai muun toimintansa perusteella itse sellaisessa asemassa, joka sovellettavaan lainkohtaan sisältyvän poikkeuskäännöksen mukaan voisi rajoittaa yksityisyyden suojaa. Pahoinpitelystä saatu sakkorangaistus ei olut laadultaan sellainen että se olisi oikeuttanut hänen nimensä mainitsemiseen julkisuudessa. (KKO 2002:55) Tukien väärinkäyttäjän nimen paljastaminen. Lehti tuomittiin korvauksiin jutussa, jonka kuvituksen pohjalta paljastui sosiaalietujen väärinkäytöksestä tuomittu nainen. Rikosjutussa ei ollut kysymys asiasta, joka yksittäistapauksena olisi ollut sillä tavoin yhteiskunnallisesti merkittävä, että sen yhteydessä olisi ollut perusteita julkaista henkilön nimi ja kuva. (KKO 2001:96) Palopäällikön pyromaanivaimo. Kahdessa lehdissä julkaistuissa tuhopolttoa käsitelleissä jutussa kerrottiin, että syylliseksi epäilty oli paikkakunnan palopäällikön vaimo. Kun palopäälliköllä ei ollut osuutta tapahtumiin, hänen ja syylliseksi epäillyn aviosuhteen julkistamisella ei ollut perusteita. Palopäällikölle tuomittiin vahingonkorvauksia (KKO 1997:80, 81) Alastonkuvien julkaiseminen. Lehti oli luvatta julkaissut asianomaisesta jutun ja hänestä otetut alastonkuvat. Jutun ja kuvien julkaisemisen perusteena ei edes väitetty olleen muuta kuin yleisön mielenkiinnon kohdistaminen lehteen. Lehden numeroa mainostettiin ko. jutulla, mikä osoitti, että sitä pidettiin myyntiä lisäävänä tekijänä (KKO 1980 II 94) Tapaus Iltalehti: Vaimo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja - Seinäjokelainen asianajaja iski poliisia ravintolassa. Korkein oikeus: tuomio yksityiselämän loukkaamisesta. EIT: Ravintolassa riehuneen aviomiehen kytkentä avioliiton kautta istuvaan kansanedustajaan oli hyväksyttävää. Kansanedustajan on poliitikkona siedettävä tavallista kansalaista enemmän negatiivista julkisuutta. Tosiseikkoja ei vääristelty, eikä hänen väitetty osallistuneen tapahtumiin. Puolisoiden avioliitto oli yleisesti tiedossa. Yleisön oikeus tietoon ulottuu joissakin tapauksissa julkisuuden henkilöiden, erityisesti poliitikkojen yksityiselämää koskeviin seikkoihin. Presidenttikampanja-avustajan seurustelusuhde. Perhearvoja korostaneen Esko Ahon presidenttivaalikampanjaavustajan seurustelusuhteen paljastaminen. Avustajan avioliiton ulkopuolisen suhteen paljasstaminen ei perusteltua kansalaisten tiedonsaannin ja yhteiskunnallisesti merkittävän keskustelun kannalta. (KKO) 19

Syyteoikeus yksityisyyttä koskevissa rikkomuksissa - pääsääntöisesti asianomistajarikos - valtakunnansyyttäjä voi määrätä syytteen nostamisesta jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista. - jos arvostelu kohdistui kuolleeseen: syyteoikeus leskellä, sisaruksella, sukulaisella, yhteistaloudessa eläneellä tai muulla läheisellä henkilöllä. Salakatselun ja salakuuntelun suhde yksityiselämän loukkaamiseen - julkaisemisesta vastaava toimittaja: yksityiselämän loukkaaminen - salakuvaukseen syyllistynyt kuvaaja: salakatselu, avunanto yksityiselämän loukkaukseen - salakuvaajan palkannut toimittaja: yksityiselämän loukkaaminen, yllytys salakatseluun - toimittaja ja kuvaaja: tekijäkumppanit salakatseluun ja yksityiselämän loukkaamiseen Erikoistapauksia - Internetin keskustelupalstat ja niiden moderointi - Faktan ja fiktion sekoittaminen: todellisuuteen ja todellisiin henkilöihin pohjautuvat romaanit ja elokuvat - Alaikäisten harkitsemattomat teot JSN:n langettavia tapauksia - ampujaksi epäillyn nimen paljastaminen ja hänen mielenterveysongelmistaan kertominen (3227) - uhrin nimen paljastaminen ennen kun omaiset saivat tiedon (3245) - pilapiirros tapaturmasta (3274) - kunnanvaltuutetun arvostelu äänestäjien mielistelijäksi (3278) - maaherran entisen puolison poliisitutkinta (3287) - onnettomuuden uhrin valokuvan julkaiseminen muistotaulusta (3348) - Matti Nykäsen rangaistuksen ennakointi syyttäjän arvion pohjalta vastaavanlaisista tapauksista (3415) - seksuaalisen vähemmistön nimittely (3546) - Kelan virkailijan arvostelu mielipidekirjoituksessa, virkailijalla vaitiolovelvollisuus (3473) - poliitikon arvostelu irrallaan asiayhteydestä (3505) Tärkeää muistaa - tiedoista maksaminen on vaarallista - asioiden julkistamisen taustalla on oltava voimakas yleinen intressi - asiat on kerrottava faktoina ja pää kylmänä - median ajojahteja ei hyväksytä, jutun kohde voidaan mieltää puskasta ammutuksi - tavanomainen tiedonhankinta (toimittaja kysyy suoraan) ei ole ongelmallista, epätavanomaiset keinot lisäävät toiminnan laittomuutta - toiminnalla on oltava myös eettinen oikeutus, joka joskus voi olla median yleisösuhteen kannalta jopa tärkeämpää kuin muodollinen lain kirjaimen noudattaminen Yleistilanne tuomioistuimien suhtautumisessa median toimintaan - yksityisyydensuoja tarkentuu ja tiukentuu (yksityisten henkilöiden ja julkkisten kohdalla) - vallankäytön kritisointi täsmentyy ja median kannalta helpottuu: julkisen ja yksityisen roolin yhdistäminen eli yleisen luottamuksen tarve, yksityisten henkilöiden osallisuus yhteiskunnallisesti huomiota herättäviin tapahtumiin) - vallankäyttäjiä ei saa kuitenkaan leimata tapauksissa, joissa he itse eivät ole osallisena (esimerkiksi sukulaissuhteen varjolla) - mediakiusaaminen yleistyy kolumneissa - korvaussummat henkisestä kärsimyksistä kasvavat jos median nähdään hankkivan katetta itselleen liian rajuilla keinoilla - rahastusautomaatteja voi syntyä: mahdollinen rajoittava vaikutus sananvapauteen, aktiiviset asianajajat - Julkisen sanan neuvostoa käytetään testiasemana ja lyömäaseena - siviilikanteiden määrä voi nousta jos syyttäjä ei syytä Oikeustulkinnan kannalta ratkaisevaa (lieventäviä asianhaaroja) usein on - tiedonhankinnassa: toiminnan tarkoitus eli perusteleminen median yhteiskunnallisella tehtävällä - julkistamisessa: asiayhteys ja lukijalle kerrottavista asioista syntyvä yleisvaikutelma (pakina tai mielipidekirjoitus eri juttu kuin asiapohjainen uutisjuttu) - oikeustapauksissa arvioinnin kohteena yleinen intressi (ihmisten oikeus tietää tärkeistä asioista) ja yksityinen intressi (yksityisyyden suoja) YHTEENVETO: Ongelmatilanteiden arviointi Sitä, aiheuttaa juttu kunnianloukkauksen tai yksityiselämän loukkaamisen suhteen ongelmia oikeudessa voidaan arvioida seuraavien seikkojen pohjalta: - onko kohde tunnistettavissa jutussa - onko jutun tarkoitus loukata kohdettaan 20