Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti Kilpasillassa. Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Yksityisten lahjoittajien albumit ovat olennainen osa Suomen Ilmailumuseon kokoelmia, esittäen kiinnostavalla tavalla ilmailuhistoriallisia kertomuksia. Yksi merkittävimmistä Tietotieltä löytyvistä kuvakokoelmista on Mannerheim-ristin ritari nro 175:n, everstiluutnantti Olli Puhakan (1916-1989) neljä albumia käsittävä jäämistö. Puhakka saavutti sodassa kaikkiaan 43 ilmavoittoa ja toimi sodan jälkeen lopulta Aero Oy:n lentotoiminnan johtajana Finnairilla vuoteen 1971 asti. Seuraavassa tarjoamme muutaman makupalan 1930-, 1940- ja 1950- luvun kattavista albumeista museon kokoelmien ystäville. Risto Olli Petter Puhakka syntyi 11.4.1916 koulukaupunki Sortavalassa, josta hänen perheensä muutti pian pojan syntymän jälkeen Helsinkiin. Puhakka aloitti sotilasuransa astumalla asepalvelukseen Ilmailukouluun 6.6.1935. Hänet ylennettiin reservin vänrikiksi 18.8.1936. Puhakka kutsuttiin palvelukseen Lentolaivue 26:een 1. kesäkuuta 1939. Laivueen kalustona olivat tuolloin ja myöhemmin talvisodassa Fokker D.XXI -hävittäjät. Puhakka ampui talvisodassa alas 4 vastustajan konetta. Laivue vastaanotti Fiat G.50 -hävittäjät helmikuussa 1940 ja Puhakka ampui konetyypillä vielä kaksi vastustajan konetta alas ennen sodan päättymistä. Luutnantiksi hänet ylennettiin 1940. Puhakka kävi Kadettikurssi 25:n keväällä 1941. Jatkosodan hän aloitti talvisodan laivueessa, mutta jo 26. lokakuuta 1941 hänet komennettiin Lentolaivue 30:een. 2. kesäkuuta 1942 hänet siirrettiin takai-
Vas. Reservin upseerioppilaat Olli Puhakka ja ReinoTurkki Kauhavalla 1935. Oik. Puhakka opiskeli lakia Helsingin yliopistossa 1936 alkaen. Kuvassa meneillään Akateemisen Ilmasuojeluyhdistyksen 1. kurssi Malmin lentokentällä lokakuussa 1937. VL Tuisku II:n edessä kurssin oppilaita, vasemmalta Pauli Massinen, Olli Puhakka ja Iikka Törrönen. sin LeLv 26:een, jossa hänet ylennettiin lentueen päälliköksi. 29. joulukuuta 1942 seurasi ylennys kapteeniksi, ja 9. helmikuuta 1943 siirto Messerschmitt Bf 109 -koneilla varustettuun Lentolaivue 34:ään, 3. lentueen päälliköksi. Puhakka ampui MTkalustolla lentäessään alas 26 vastustajan konetta. Puhakka jäi sodan päätyttyä Ilmavoimien palvelukseen lentueen päälliköksi 25. heinäkuuta 1946 asti, jolloin hän erosi omasta pyynnöstään. Toimitusjohtaja Ståhle kutsui Puhakan jo tätä ennen henkilökohtaisesti Aero Oy:n liikennelentäjien joukkoon. Puhakka tuli maineikkaaksi 13.7.1941 pudottaessaan I- 16:n laukaustakaan ampumatta, pelkällä taitolennolla. Pudotustilaston ohella tämä luettiin ansioksi, kun Puhakalle myönnettiin Mannerheim-risti 21.12.1944. Liikennelentäjän ura sai nostetta, kun Puhakka valittiin pääohjaajaksi 1949 ja lentotoiminnan johtajaksi 1965. Eläkkeelle hän jäi 1971. Olli Puhakka kuoli 28.1.1989. Fokker D.XXI -hävittäjäkoneen (FR-80) moottorin lämmityskäyttö Malmilla 11.07.1939.
Sotilasm. Järvenheimo, luutn. Puhakka ja korpr. Senne Utissa talvisodan päätyttyä keväällä 1940 takanaan Fiat G.50 -hävittäjä. Järvenheimo ja Senne olivat Puhakan koneen mekaanikkoja. Lentolaivue 26:n 3. lentueen ohjaajia Sakkolassa 1941, vas. ylik. Bergman, vääp. Paronen, vänr. Trontti, ylik. Pöysti, luutn. Puhakka, luutn. Sihvo, lentom. Porvari, vänr. Stenberg (myöh. Sartjärvi).
Messerschmitt Bf 109 G-2 -hävittäjäkoneiden noutajia Saksassa alkuvuodesta 1943.Vas. kapt Puhakka, luutn. Pekuri, luutn Tervo, muut tunnistamatta. Puhakan tulo Aero Oy:lle ajoittui suurin piirtein samoihin aikoihin DC-3 -konetyypin saapumisen kanssa. Puhakka oli ensimmäisten kolmen yhtiöön värvätyn rintamalentäjän joukossa (pommituslentäjien Olavi Siirilän ja Lassi Rädyn ohella)
Pääohjaajana Puhakka oli luonnollisesti mukana Aero Oy:n vuonna 1953 saaman Convair-konetyypin valmistaja-yhtiön Consolidated-Vultee Aircraft Corporationin noin kuukauden mittaisessa koulutuksessa San Diegossa. Tyyppikoulutuksen ohessa aerolaiset ehtivät myös nauttimaan vapaa-ajasta mm. Tijuanassa. Vasemmalla lentäjistä Olavi Siirilä, 2. oik. Puhakka. Lähteet: Kadettiupseerit 1920-2000. Kadettikunta ry / Upseeriliitto ry. Jyväskylä 2000. Tuuri, Antti: Mannerheim-ristin ritarit. Tammi. Hämeenlinna 2009. Uola, Mikko. Ylitse maan ja veen 1924, SLL ry. HJämeenlinna 1999. Kiitokset (kuvatekstit): Heikki Kauranne ja Raimo Heikkinen