Lukion ainevalinnat ja n opiskelijavalinta Jarmo Rusanen Geoinformatiikan professori Maantieteen tutkimusyksikkö
Tutkimusryhmä Tutkimuskohteena Lukion ainevalintojen merkitys, hyödynnetään rekisteriaineistoja ja kyselyitä. PROFESSORIT Jouni Pursiainen (kemia ja n LUMA-keskus), Jarmo Rusanen (maantiede, paikkatietojärjestelmät), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia), Esa Läärä (tilastotiede) TOHTORIKOULUTETTAVAT Satu Kaattari (kasvatustieteellinen tiedekunta) PRO GRADU -TYÖT Mirkka Hakola (kemia), Antti Kaasila (matematiikka), Jenni Kunnari (kasvatustieteet), Janne Niemelä (taloustieteet), Tero Niemi (maantiede), Katri Nikulainen (maantiede), Sauli Partanen (maantiede)
Aineistoja MONENLAISIA AINEISTOJA Vuosina 2013-15 valmistuneiden ylioppilaiden ainevalinnat ja arvosanat. on valitut opiskelijat 2006-15 ja heidän kirjoittamansa aineet ja arvosanat ylioppilaskirjoituksissa. Kaikkien Suomen yliopistojen opiskelijat 2006-16 ja heidän kirjoittamansa aineet ja arvosanat ylioppilaskirjoituksissa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat 2006-16 ja heidän kirjoittamansa aineet ja arvosanat ylioppilaskirjoituksissa n kaikki hakijat 2015-16 ja heidän kirjoittamansa aineet ja arvosanat ylioppilaskirjoituksissa n opiskelijoiden 1980-2016 syntymä-, rekrytointi- ja nykyinen asuinkunta Suomen ammatillisiin kouluihin valitut opiskelijat viime vuosilta ja heidän opiskelutietojaan yläkoulusta (saataneen helmikuussa 2017) Työelämätietoja (työn alla)
Lukion ainevalinnat YLIOPPILASKIRJOITUKSET JA AINEVALINNAT Ylioppilaskirjoituksilla on suuri merkitys yliopistojen opiskelijavalinnoissa, toisin kuin lukiotodistuksilla. Ylioppilaskirjoitukset tuovat lukiolaiset (ja myös lukiot) samalle viivalle, sangen oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavalla. Ylioppilastutkinnon arvosanat korreloivat opiskelumenestyksen kanssa, jopa paremmin kuin valintakokeen tulokset! (Emma Mieskonen, Menestysanalyysi: Opintomenestyksen ennustaminen ylioppilastutkintoarvosanoilla Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa). Ylioppilastutkinnon arvosanoja voisi käyttää nykyistä enemmän valintaperusteena, tätä selvitetään valtakunnallisestikin. Erilliset valintakokeet tuottavat hakijalle runsaasti (ja tarpeetonta?) lisätyötä. Ratkaisevia ainevalintoja tehdään lukion alussa, sekä opiskelijan itsensä, korkeakoulujen opiskelijavalinnan että yhteiskunnan kannalta. Nuorilla ei 16-vuotiaana kuitenkaan aina ole kokemusta ja tietopohjaa valintojen tekoa varten. Miten annetaan tilaisuus niille, jotka heräävät vasta myöhemmin.
Ainevalintoja ylioppilaskirjoituksissa YLIOPPILAAT 2015 Yhteensä 30618 ylioppilasta 2015. Kuvassa vuonna 2015 valmistuneiden ylioppilaiden hyväksytysti kirjoittamia aineita, %- osuuksina. Kielissä (vihreä) on lukuisia vaihtoehtoja, pienillä osuuksilla. Matematiikan (pitkä tai lyhyt) kirjoittavat lähes kaikki. LUMA-reaaliaineet (biologia, fysiikka, kemia ja maantiede) eivät ole kovin suosittuja. AINEVALINTOJA YLIOPPILASKIRJOITUKSISSA 2015 95% 89% LUMA-aineet oranssilla Eniten kirjoitetut kielet vihreällä 46% 4 37% 34% 23% 23% 18% 2 17% 16% 11% 6% 3% 1% Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta
Koulutusalojen kansalliset valinnat 2015 YLIOPPILAAT JA ALOITUSPAIKAT Vuonna 2015 valmistui 30618 ylioppilasta ja yliopistoihin valittiin 18714 opiskelijaa, mikä vastaa 61 % ylioppilaista. Kuvassa valittujen määriä koulutusaloittain (joukko pieniä koulutusaloja ei mukana). Vuonna 2014 valituista vain 16.5 % oli ko. vuoden yliopilaita.* LUMA-koulutusaloille valittiin 10351 opiskelijaa, eli 55 % kaikista valituista. ssa (1858 aloituspaikkaa) LUMA-alojen paino on noin 75 %. Vuonna 2015 Ouluun valituista 32 % saman vuoden ylioppilaita. *) TAT nuorisotutkimus 2016 3500 3243 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2737 2445 23512113 1566 LUMA-koulutusalat oranssilla 734 623 442 298 290 264 187 69
LUMA-koulutusalat ja ylioppilaat RIITTÄVÄTKÖ LUMA-OSAAJAT? LUMA-koulutusaloille valittujen opiskelijoiden määrä (10351) vastaa pitkän matematiikan kirjoittajien määrä (10335)! Myös fysiikan ja kemian osaamistarve on suuri. Pelkästään teknillistieteellisille ja lääketieteellisille (ml. farmasia ja terveystieteet) aloille valittiin 4459 opiskelijaa, eli lähes yhtä paljon kuin fysiikan ja kemian kirjoittajien määrä. LUMA-osaajista on kansallinen puute. Heitä tarvitsisivat myös ammattikorkeakoulut. Kirjoittaneet 2015 Matematiikka pitkä 10335 Matematiikka lyhyt 14216 Biologia 5988 Fysiikka 5158 Kemia 4841 Maantiede 3322 Kirjoittaneet yhteensä 2015 30618
Aloituspaikat ssa 2016 OULUN YLIOPISTO Kevään 2016 yhteisvalinnassa yhteensä 1858 aloituspaikkaa ylioppilaille, noin 40 koulutusohjelmassa ArkTK = Arkkitehtuurin tdk BMTK = Biokemia ja molekyylilääketiede HuTK = Humanistinen tdk KaTK = Kaivannaisalan tdk KTK = Kasvatustieteiden tdk LuTK = Luonnontieteellinen tdk LTK = Lääketieteellinen tdk OyKKK = OY:n kauppakorkeakoulu TSTK = Tieto- ja sähkötekniikan tdk TTK = Teknillinen tdk 341 260 258 250 239 200 180 60 40 30 LUMA-osaamista tarvitsevat tiedekunnat oranssilla värillä
n opiskelijavalinta VALINTAPERUSTEET JA OPISKELIJAVALINNAT Tuore selvitys n valintaperusteista ja niiden merkityksestä suhteessa ylioppilaiden ainevalintoihin. Meneillään selvityksiä on vuosina 2006-15 valittujen opiskelijoiden ylioppilastutkintotaustasta. JULKAISUT: 1. Jouni Pursiainen: Valintojen valttikortit - Lukion oppiaineet n Valintaperusteissa, Dimensio 2/2016) 2. Jouni Pursiainen, Valintaperusteiden kertomaa, Solmu matematiikkalehti, 2/2016 3. Jouni Pursiainen, Jarmo Rusanen, Sauli Partanen: Lukion tärkein ainevalinta?, Dimensio 4/2016) 4. Sauli Partanen, Jarmo Rusanen ja Jouni Pursiainen: Lukiovalintoina biologia ja maantiede, Natura 3/2016.
on valitut opiskelijat 2006-15 MATEMATIIKALLA ON VÄLIÄ on valituista opiskelijoista 69 % on kirjoittanut pitkän matematiikan, vaikka ylioppilaista sen kirjoittaa vain 34 %. Lyhyt matematiikka (22 %) on selvästi aliedustettu suhteessa kirjoittajiin (46 %). Lyhyt matematiikka laajasti valintaperuste, mutta alemmalla pisteytyksellä kuin pitkä. Vain 9 % opiskelijoista ei ole kirjoittanut matematiikkaa lainkaan Kilpailevatko yliopistot jo nyt pitkän matematiikan kirjoittajista? 8 6 4 2 34% Matematiikka pitkä 69% MATEMATIIKKA 46% Matematiikka lyhyt 22% 2 Matematiikka ei Ylioppilaat 2015 on valitut 2006-15 9%
on valitut opiskelijat 2006-15 LUMA-REAALIAINEET Useimmat koulutusohjelmat tarvitsevat LUMA-reaaliaineiden osaamista ja painottavat niitä valintaperusteissa. Biologian, fysiikan, kemian ja maantieteen kirjoittajia valitaan yliopistoon enemmän kuin heidän osuutensa on ylioppilaista. Peräti 45 % kaikista opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli- Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä) Fysiikka tai Kemia. Osaajia on liian vähän tarjolla? 4 35% 3 25% 2 15% 1 5% LUMA-REAALIAINEET 38% 35% 28% 2 14% 17% 16% 11% Biologia Fysiikka Kemia Maantiede Ylioppilaat 2015 on valitut 2006-15
on valitut opiskelijat 2006-15 MUUT REAALIAINEET Esiintyvät erikseen nimettyinä valintaperusteina vain harvoin. Terveystieto, psykologia ja yhteiskuntaoppi suositumpia kuin yksikään LUMAreaaliaine. Ovat kokonaisuutena aliedustettuna suhteessa ylioppilaskirjoituksiin Useimmat ovat kuitenkin tärkeitä yksittäisten koulutusalojen näkökulmasta. 4 3 2 1 MUUT REAALIAINEET 37% 23% 23% 18% 12% 16% 16% 13% 6% 6% 3% 1% 3% on valitut 2006-15 Ylioppilaat 2015
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain SUOSITUIMMAT KIELET Äidinkielen (suomi) ja pitkän vieraan kielen (englanti) arvosana on lähes kaikilla opiskelijoilla. Ruotsin kielikin vaihtelee vain vähän, 58-77 %. Koulutusalakohtaisia eroja on lähinnä arvosanoissa: Äidinkielen L-E-M-arvosanojen osuus ylioppilaista on 40 %, mutta vaihtelee koulutusaloittain 50-79 %. Äidinkieli on tärkeä indikaattori yliopisto-opinnoissa menestymiselle (Sirkku Kupiainen 2014) Ruotsin kieli on suosittu humanistisella alalla: Peräti 81 % opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli Englanti (pitkä) Ruotsi (pitkä tai lyhyt). 10 8 6 4 2 OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, ÄIDINKIELI 98% 99% 99% 10 99% 99% 99% 10 Ylioppilaat 2015 (89%) Opiskelijat 2006-15
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain PITKÄ MATEMATIIKKA Mitä tarkoittaa LUMA-koulutusala, kun kaikki koulutusalat valitsevat runsaasti pitkän matematiikan kirjoittajia? Valintaperusteet eivät riitä selittämään kaikkea (esim. lääketieteet). Vain humanistisella alalla osuus on (niukasti) pienempi kuin ylioppilaissa. Kansalliset valintaperusteet monella alalla, ilmeisesti valintojen tuloksetkin. Pitkän matematiikan kirjoittajat rekrytoidaan yliopistoihin tehokkaasti. Matematiikka on tärkeä indikaattori yliopisto-opinnoissa menestymiselle (Sirkku Kupiainen 2014) 10 8 6 4 2 84% OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, PITKÄ MATEMATIIKKA 31% 38% 58% 75% 92% 96% Ylioppilaat 2015 (33,8 %) Opiskelijat 2006-15 71%
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain ALIEDUSTETTU LYHYT MATEMATIIKKA Kaikilla koulutusaloilla on lyhyen matematiikan kirjoittajia suhteellisesti vähemmän kuin ylioppilaissa. Tämä on osittain seurausta pitkän matematiikan suurista osuuksista. Lyhyen matematiikan kirjoittajia on suhteellisesti eniten kasvatus- ja kauppatieteissä sekä humanistisella alalla. Olisiko hyville lyhyen matematiikan kirjoittajille enemmän käyttöä? Tällöin pitkän matematiikan tiedot on hankittava viimeistään yliopisto-opintojen alussa. 5 4 3 2 1 12% OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, LYHYT MATEMATIIKKA 41% 42% 37% 2 5% 3% Opiskelijat 2006-15 Ylioppilaat 2015 (46,4 %) 22%
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain FYSIIKKA Fysiikan kirjoittajat kerääntyvät tekniikkaan, lääke- ja terveystieteisiin sekä luonnontieteisiin. Fysiikan kirjoittajia on vähän kasvatustieteissä ja humanistisella alalla. Samanlainen profiili kuin kemialla Peräti 78 % tekniikan opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli (suomi) - Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä) Fysiikka tai Kemia. 10 8 6 4 2 OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, FYSIIKKA 77% 58% 42% 38% 16% 4% 5% 51% Ylioppilaat 2015 (17%) Opiskelijat 2006-15
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain KEMIA Kemian kirjoittajat konsentroituvat lääketieteisiin, tekniikkaan sekä terveys- ja luonnontieteisiin. Kemian kirjoittajia vähän kasvatus- ja kauppatieteissä sekä humanistisella alalla. Samanlainen profiili kuin fysiikalla Peräti 77-79 % lääketieteen opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä) Kaksi ainetta ryhmästä fysiikka, kemia tai biologia. OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, KEMIA 10 68% 73% 8 45% 49% 51% 6 4 6% 6% 11% 2 Ylioppilaat 2015 (16%) Opiskelijat 2006-15
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, BIOLOGIA BIOLOGIA Biologian kirjoittajia tarvitaan erityisesti lääketieteissä, luonnontieteissä ja terveystieteissä. Biologian kirjoittajien osuus on neutraalimpi kasvatus- ja kauppatieteissä, tekniikassa ja humanistisella alalla. Tekniikkaa lukuun ottamatta samanlainen profiili kuin fysiikalla ja kemialla. 10 8 6 4 2 55% 12% 14% 1 44% 6 19% 32% Ylioppilaat 2015 (2) Opiskelijat 2006-15
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain MAANTIEDE Maantieteen kirjoittajia kerääntyy lähinnä luonnontieteelliselle alalle. Maantiede käyttäytyy melko neutraalisti eri koulutusalojen suhteen. Osuus lääke- ja terveystieteissä pieni. 25% 2 15% 1 5% OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, MAANTIEDE 21% 6% 14% 12% 12% 5% 12% 4% Ylioppilaat 2015 (11%) Opiskelijat 2006-15
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain TERVEYSTIETO Kirjoituksissa suosittu aine (37,3 %) Kasvatus- ja terveystieteissä osuus valituista opiskelijoista lähellä kirjoittajien määrää. Molemmissa terveystieto on erikseen nimetty valintaperuste. Terveystieto ei edistä valintaa esimerkiksi lääketieteisiin: Jos kirjoittaa 5-6 ainetta, on reaaliaineet käytännössä valittava ryhmästä fysiikka, kemia ja biologia. 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, TERVEYSTIETO 32 % 14 % 15 % 10 % 10 % 8 % 5 % 26 % Opiskelijat 2006-15 Ylioppilaat 2015 (37,3 %)
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, PSYKOLOGIA PSYKOLOGIA Melko suosittu aine (23,0 %) kirjoituksissa. Profiili kasvatustieteissä ja humanistisissa tieteissä. Valintaperusteet eivät selitä tätä suoraan. Psykologia ei edistä esimerkiksi lääketieteisiin valikoitumista. Jos kirjoittaa 5-6 ainetta, on reaaliaineet käytännössä valittava ryhmästä fysiikka, kemia ja biologia. 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 7 % 33 % 47 % 17 % 9 % 6 % 4 % 21 % Opiskelijat 2006-15 Ylioppilaat 2015 (23,0 %)
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain YHTEISKUNTAOPPI Kirjoituksissa suosittu aine (23,0 %) Tärkeä lähinnä kauppatieteissä. Suuri osuus kertonee yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta. Erikseen nimetty valintaperuste vain kasvatustieteissä Vaikea sovittaa aineyhdistelmään, jolla pääsisi LUMA-koulutusaloille. Peräti 51% kauppatieteen opiskelijoista on kirjoittanut yhdistelmän Äidinkieli Englanti (pitkä) Matematiikka (pitkä tai lyhyt) Historia tai yhteiskuntaoppi 5 4 3 2 1 OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, YHTEISKUNTAOPPI 44% 17% 11% 5% 8% 3% 8% 8% Opiskelijat 2006-15 Ylioppilaat 2015 (22,6 %)
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain HISTORIA Melko suosittu aine (18,5 %) ylioppilaskirjoituksissa Hyvin edustettuna humanistisissa tieteissä ja kauppatieteissä. Vahva valintaperuste oikeastaan vain historiatieteissä. Osuus kauppatieteissä kertonee yhteiskunnallisesta kiinnostuksesta. Vaikea saada mahtumaan aineyhdistelmään, jolla pääsisi LUMA-koulutusaloille 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 6 % OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, HISTORIA 39 % 26 % 14 % 13 % 10 % 5 % Opiskelijat 2006-15 Ylioppilaat 2015 (18,5 %) 2 %
Lukion ainevalinnat koulutusaloittain USKONTO JA FILOSOFIA Eivät kovin suosittuja aineita ylioppilaskirjoituksissa. Merkitystä humanistisissa tieteissä ja kasvatustieteissä. Ilmeisesti vaikea saada mahtumaan aineyhdistelmään, jolla pääsisi muille koulutusaloille. 2 15% 1 5% 2% OULUN YLIOPISTON OPISKELIJAT, USKONTO 19% 17% 5% 3% 1% 4% Opiskelijat 2006-15 Ylioppilaat 2015 (6,0 %)
Onko sukupuolella väliä? KOULUTUSALAT Yliopistotasolla lähes tasan: miehiä 50.8 % ja naisia 49.2% Koulutusaloittain vaihtelu on todella suurta. Teknillinen ala on miesvaltaisin (79 % miehiä) ja kasvatustiede naisvaltaisin (83 % naisia). Kauppatieteet, luonnontieteet ja lääketieteet melko neutraaleja. Hammaslääketiede ja terveystieteet kuitenkin naisvaltaisia, toisin kuin lääketiede. 10 8 6 4 2 35% OULUN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN (2006-15) SUKUPUOLIJAKAUMA KOULUTUSALOITTAIN 65% 26% 74% 83% 43% 48% 79% 66% 57% 51% 52% 49% 21% 34% 17% Miehet Naiset
Onko sukupuolella väliä? LUKION REAALIAINEET Reaaliaineet vahvasti sukupuolittuneita (2015 kirjoittaneet). Ylioppilaskirjoituksissa fysiikka (70 %) ja historia (59 %) selvimmin miesvaltaisia. Psykologia (81 %), uskonto (84 %) ja terveystieto (83 %)ovat naisvaltaisimpia. Fysiikka, kemia ja yhteiskuntaoppi Oulun yliopistossa selvästi miesvaltaisempia kuin ylioppilaskirjoituksissa. Sukupuolijakautumat siirtyvät kuitenkin lähes sellaisenaan kirjoituksista yliopistolle. 8 6 4 2 MIESTEN OSUUS LUKION OPPIAINEITTAIN 7 77% 49% 59% 5 52% 58% 6 51% 51% 32% 54% 58% 4 19% 2 28% 27% 26% 22% OY opiskelijat 2006-15 Kirjoittaneet 2015
Onko sukupuolella väliä? KIELET JA MATEMATIIKKA Äidinkieli (miehiä 49.3 %) ja pitkä englanti (50.8 %) ovat Oulun opiskelijoissa likimain sukupuolineutraaleja. Pitkä matematiikka on miesvaltainen, lyhyt matematiikka naisvaltainen. Oulun koulutusalojen tarve pitkän matematiikan osaamiselle korostaa siis miesnäkökulmaa. Se, että teknillinen ala on sekä miesvaltainen että pitkää matematiikkaa vaativa, selittänee sitä, että yliopistolla miesten osuus pitkässä matematiikassa (58 %) on suurempi kuin kirjoituksissa (55 %). 6 4 2 MIESTEN OSUUS MATEMATIIKASSA 58% 4 55% 43% OY opiskelijat 2006-15 Matematiikka pitkä Kirjoittaneet 2015 Matematiikka lyhyt
Matematiikka kytkeytyy reaaliainevalintoihin LUKION TÄRKEIN AINEVALINTA? Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä kytkeytyy reaaliainevalintoihin ja rajaa yliopisto-opintojen vaihtoehtoja entisestään. Pitkän matematiikan kirjoittajat kirjoittavat usein fysiikan, kemian tai biologian. Lyhyen matematiikan kirjoittajilla jakautuma on tasaisempi, mutta fysiikan ja kemian osuus pieni. MATEMATIIKKA JA REAALIAINEVALINNAT 6 54% 48% 4 32% 2 26% 28% 18% 2 2 2 4% 7% 12% 12% 11% 1 1 9% 4% 3% 2% Matematiikka pitkä 9454 Matematiikka lyhyt 2990
Hakijoita aloituspaikkaa kohti Oulussa 2015 HAKUPAINE Lukion ainevalinnat heijastuvat eri koulutusalojen hakupaineessa. Lääke- ja taloustieteissä on kova hakupaine, vaikka niissä tarvitaan LUMA-osaamista. Luonnontieteisiin (LuTK, KaTK) ja tekniikkaan (TSTK, TTK) ja pääsee melko helposti (891 aloituspaikkaa). LUMA-osaajien puute näkyy täällä. Vain 32 % vuonna 2015 valituista oli tuon vuoden ylioppilaita. 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 6,0 7,6 Ensisijaiset 5114 Kaikki 14248 13,9 10,6 10,1 10,4 8,8 4,8 4,0 4,0 3,4 3,5 3,5 3,3 1,4 1,1 1,0 0,9 0,5 2,0
Hakijoiden laatu 1000 Teknillistieteellinen 813 947 741 MITEN HAKUPAINE NÄKYY VALINNOISSA? Kovassa hakupaineessa valitaan vain parhaita. Lääketieteeseen valituilla painottuvat selvästi vain parhaan matematiikan arvosanat. Esimerkiksi tekniikassa matematiikan arvosanat ovat 1-2 pykälää alempia. Ero saattaa vaikuttaa myös opiskelumenestykseen. Onko tällä ulottuvuuksia jopa elinkeinoelämään ja vientiteollisuuteen? 500 0 400 200 0 353 256 77 1 4 18 32 44 17 A B C M E L Matematiikka lyhyt Lääketieteellinen Matematiikka pitkä 223 317 97 5 33 1 1 2 8 18 21 A B C M E L 187 Matematiikka lyhyt Matematiikka pitkä
Johtopäätöksiä KIELET Äidinkieli (suomi) ja pitkä englanti käytännössä kaikilla, eivät muodosta alakohtaista profiilia. Arvosanat käyttökelpoisia valintaperusteita ja erityisesti äidinkielen arvosana korreloi opintomenestyksen kanssa. MATEMATIIKKA Todellinen lukion linjavalinta tehdään pitkän ja lyhyen matematiikan välillä. Matematiikan valinta dominoi jatkokoulutusmahdollisuuksia ja kytkeytyy myös reaaliainevalintoihin. Pitkä matematiikka on miesvaltainen ja osaajista on pulaa. Lyhyt matematiikka jää käytännössä pitkän matematiikan varjoon. Naisvaltainen. REAALIAINEET Reaaliaineet kulkevat ryhminä yliopiston opiskelijavalinnoissa ainakin lääketieteissä (fysiikka, kemia ja biologia), tekniikassa (fysiikka ja kemia) ja kauppatieteissä (historia ja yhteiskuntaoppi). Terveystieto ja psykologia sekä toisaalta uskonto ja filosofia käyttäytyvät jossain määrin samankaltaisesti. Paino humanistisissa tieteissä ja kasvatustieteissä, muualla merkitys pieni.
Lisää johtopäätöksiä YLEISEMPIÄ VALINTAPERUSTEITA Joillekin aloille on mahdollista tunnistaa tyypillinen 4-5 lukioarvosanan yhdistelmä, joita voi ehkä nostaa esille. Esimerkiksi kauppatieteissä pitkä matematiikka + historia/yhteiskuntaoppi. Voisiko käyttää laaja-alaisia suoravalintaehtoja? Esimerkiksi pitkän matematiikan laudatur- ja eximia-arvosanat tekniikassa, luonnontieteissä, kauppatieteissä VIESTINTÄ Lukiolaisten ainevalinnoissa on ongelmia yliopistojen näkökulmasta. Varsinkin LUMA-aineiden kirjoittajamääriä pitäisi saada kasvamaan, tästä hyötyisivät kaikki. Viestinnän keskeisiä kohderyhmiä ovat opintojaan aloittavat lukiolaiset ja aivan erityisesti tytöt. Viestin välittäjinä tärkeitä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, lukiolaisten vanhemmat,
Kiitos!