ROSKAANTUMISEN EHKÄISY JA VALVONTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI KUNTIEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ -LOPPURAPORTTI

IMATRA YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO ROSKAANTUMISEN EHKÄISY JA VALVONTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI KUNTIEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ -LOPPURAPORTTI Mari Ilvonen

2 29.10.2004 Johdanto Imatran kaupungin ympäristönsuojelutoimisto järjesti maalis-lokakuussa 2004 Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen osittain rahoittamana Roskaantumisen ehkäisy- ja valvonta kustannustehokkaasti kuntien välisenä yhteistyönä hankkeen. Roskaantumisen ehkäisy ja valvonta kustannustehokkaasti kuntien välisenä yhteistyönä hankkeen (myöhemmin roskaantumishanke) tavoitteena oli nopean toimintamallin luominen roskaantumistapausten valvontaan, selvittämiseen ja puhdistamiseen, ja näin ehkäistä uutta roskaantumista. Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi oli selvittää Etelä-Karjalan kunnittain käytössä olevat toimintamallit roskaantumisen valvonnassa. Olemassa olevien mallien pohjalta kehitetään mahdollisimman tehokas ja nopea yhteinen toimintamalli. Nopeaa roskaantuneiden kohteiden puhdistamista kokeiltiin Imatra- Ruokolahti alueella. Nopean puhdistamisen tavoitteena oli ehkäistä uutta roskaantumista siistin ympäristön imagolla. Oletuksena oli, että kynnys heittää roskia puhtaaseen paikkaan on korkeampi kuin jo roskaiseen. Tarkoituksena puhdistaa nopeasti ns. roskasiemen, ja näin estää uusien roskien heittäminen alueille. Lisäksi ongelmajätteiden tehotiedotuskampanjalla oli pyrkimys vähentää luontoon ja kaatopaikalle menevän ongelmajätteen määrää.

3 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. ROSKAANTUNEIDEN ALUEIDEN TEHOPUHDISTUS IMATRA RUOKOLAHTI ALUEELLA JA MUUT TOIMENPITEET ROSKAANTUMISEN EHKÄISYKSI 1.1 Roskaantuneiden kohteiden puhdistus Imatran alueella 1.1.1 Talkookohteiden kuvaus ja puhdistus 1.1.2 Luvattomien kaatopaikkojen kuvaus ja puhdistus 1.1.3 Roskaantuneiden hyötyjätepisteiden kuvaus ja puhdistus 1.1.4 Roskaantuneiden jätelavapisteiden puhdistus 1.2 Muut toimenpiteet roskaantumisen ehkäisyksi 1.2.1 Siivousjätteiden vastaanottokampanja 1.2.2 Risujen ja haravointijätteiden vastaanottokampanja 1.3 Ruokolahti 1.3.1 Roskaantuneiden aluekeräyspisteiden kuvaus ja puhdistus 1.3.2 Luvattoman kaatopaikan kuvaus ja puhdistus 1.4 Puhdistettujen kohteiden seuranta 1.5 Yhteenveto tehopuhdistuksesta ja muista toimenpiteistä roskaantumisen ehkäisemiseksi 2. TIEDOTUSKAMPANJA ONGELMAJÄTTEISTÄ 2.1 Tiedottamisen ja kyselyn toteutus 2.2 Tiedotusmateriaali 3. YHTEISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN ROSKAANTUMISEN VALVONTAAN JA EHKÄISYYN 3.1 Kysely Etelä-Karjalan kunnille 3.2 Ehdotus toimintamalliksi roskaantumisen ehkäisyyn ja valvontaan 4. LIITELUETTELO

4 1. ROSKAANTUNEIDEN ALUEIDEN TEHOPUHDISTUS IMATRA - RUOKOLAHTI ALUEELLA Roskaantuneiden alueiden tehopuhdistus aloitettiin 3.5.2004. Roskaantumishankkeen suunnitelmassa tehopuhdistusta oli tarkoitus suorittaa 1 kuukauden ajan Imatra Ruokolahti alueella. Roskaantuneita kohteita ilmeni tehopuhdistuksen alettua kesän aikana vähitellen lisää, joten tehopuhdistusta suoritettiin roskaantumishankkeen aikana tarpeen mukaan. Tiedon saanti roskaantuneista kohteista Joitakin Imatran alueella sijanneita roskaantuneita kohteita kuntalaiset olivat jo ennen tehopuhdistuksen aloittamista ilmoittaneet Imatran ympäristönsuojelutoimistoon, ja olivat näin ollen tiedossa. Roskaantuneita kohteita ilmaantuu erityisesti keväisin lumien sulamisen jälkeen, joten tehopuhdistuksen alettua ilmoituksia tuli lisää. Osa roskaantuneista kohteista löytyi ympäristötoimen työntekijöiden omina havaintoina. Muutama kohde tiedettiin ennalta helposti roskaantuviksi paikoiksi, joten paikoilla osattiin käydä tarkastuksella toteamassa roskaantumisen tilanne. Kohteet sijaitsivat sekä yksityishenkilöiden ja yritysten omistamilla maa-alueilla sekä Imatran kaupungin omilla alueilla. Ruokolahden kunnan alueella sijaitsevista kohteista ilmoitti Imatran ympäristönsuojelutoimistoon Ruokolahden kunnan ympäristönsuojelusihteeri. Ruokolahden kohteet olivat yhtä lukuun ottamatta kunnan roskaantuneita aluekeräyspisteitä, jotka alkoivat roskaantua erityisesti kevätsiivousten aikana. Jätteiden kuljetus ja käsittelypaikat Roskaantuneiden alueiden puhdistuksessa oli käytössä nosturilla varustettu kuorma-auto. Pienempiä kohteita käytiin puhdistamassa myös henkilö- ja pakettiautoilla. Puhdistusta oli tekemässä 2-3 Imatran ympäristönsuojelutoimiston työntekijää. Romumetalli ja SE-romu sekä lajittelematon siivousjäte (talkoojäte) kuljetettiin Kuusakoski Oy:lle, joka toimittaa eri jätejakeita hyötykäyttöön ja osittain loppusijoitettavaksi. Imatralla sijaitsee Teppanalassa Kuusakoski Oy:n toimipaikka. Energiakäyttöön soveltuva haketettava jätepuu ja risut toimitettiin Ukonhauta Oy:lle, joka toimii entisellä Imatran Kurkisuon kaatopaikalla. Osa jätteistä vietiin suoraan loppusijoitettavaksi Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle Joutsenoon. 1.1 Roskaantuneiden kohteiden puhdistus Imatran alueella Roskaantumishankkeen aikana 3.5.- 31.10.2004 puhdistettiin merkittävästi roskaantuneita kohteita Imatralla yhteensä 40 kpl. 25 kohdetta olivat ns.

5 luvattomia kaatopaikkoja. Tässä raportissa luvattomilla kaatopaikoilla tarkoitetaan roskaantuneita kohteita, jotka sijaitsevat metsissä, entisillä kaatopaikoilla tai muilla syrjäisillä alueilla. Muut puhdistetut kohteet olivat lähinnä kuntien hyötyjätepisteiden räikeästä väärinkäytöstä johtunutta roskaantumista. Roskaantumishankkeen aikana siivottiin myös aktiivisesti Imatran 34:ä hyötyjätepistettä. Lisäksi roskaantumishankkeen yhteydessä siivottiin Imatran ympäristötoimen järjestämän kaupungin alueella toteutetun keväisen jätelavakierroksen roskaantuneita pisteitä. Kohteiden sijainti Niin sanotut luvattomat kaatopaikat sijaitsivat kaupungin omistamilla, yksityisten ihmisten sekä yritysten omistamilla maa-alueilla. Alueet olivat jonkin verran syrjässä varsinaisilta kulkureiteiltä, mutta kohteisiin oli kuitenkin usein pääsy autolla polkua tai metsätietä pitkin. Kaksi kohdetta sijaitsi entisten kaatopaikkojen alueilla. Myös vuonna 2002 alussa suljetun Kurkisuon kaatopaikalle johtavan tien varsi oli roskaantunut. Kaupungin hyötyjätepisteet sijaitsevat eri kaupunginosien asutuskeskuksissa, yleensä kauppojen läheisyydessä tai muiden hyvien kulkuyhteyksien varrella. 1.1.1 Talkookohteiden kuvaus ja puhdistus Kaksi hankkeen yhteydessä puhdistettua kohdetta olivat talkooporukoiden siivouskohteita. Niskalammen venesataman käyttäjät siivosivat satama-aluetta talkoilla 6.5.2004. Talkooporukalle toimitettiin roskaantumishankeen järjestämänä metalli- ja energiajätteen keräystä varten siirtolavat. Lavojen kuljetus ja tyhjennys hoidettiin roskaantumishankkeen toimesta. Metalli- ja energiajätteen lisäksi alueelta löytyi siivouksen yhteydessä suurehko määrä kreosoottikyllästettyä puuta, jonka poiskuljetus järjestettiin maanomistajan kautta. Kaukopään koulun henkilökunta ja oppilaat siivosivat koulun ja läheisen päiväkodin sekä Niskapietiläntien ympäristöä talkoilla. Siivousjätteet olivat lähinnä pienikokoista muovi- ja paperiroskaa sekä pieni määrä metalliromua. Talkooporukka hoiti alueiden puhdistuksen, eli keräsi roskat säkkeihin, jotka haettiin roskaantumishankkeen toimesta 7.5.2004. 1.1.2 Luvattomien kaatopaikkojen kuvaus ja puhdistus Tässä raportissa luvattomilla kaatopaikoilla tarkoitetaan roskaantuneita kohteita, jotka sijaitsevat metsissä, entisillä kaatopaikoilla tai muilla syrjäisillä alueilla. Tällaisia luvattomia kaatopaikkoja puhdistettiin hankkeen aikana Imatran alueella 26 kohdetta.

6 Numeroidut kohteet näkyvät karttaliitteessä 1. Liitteessä 2 on kuvat osasta kohteista. 1. Kurkvuori, vesitornin ympäristö Kuvaus paikasta: Vesitorni sijaitsee aivan Kurkvuoren teollisuusalueen ja vanhan ratapiha-alueen lähellä. Lähimpään asutukseen matkaa on noin 0,5 km. Alueella risteilee autolla kuljettavia tiepohjia. Huonekaluista peräisin olevaa lastulevyä, vähän metalliromua, akku, ja paperi- ja muoviroskia. Puhdistettu: 5.5. ja 18.5.2004. 2. Kurkvuoren teollisuusalue, Vuorikivenkadun pääty (Liite 2, kuva 1) Kuvaus paikasta: Vuorikivenkatu kulkee teollisuusalueen läpi. Teollisuusalueella toimii mm. puu- ja kuljetusalojen yrittäjiä. Vuorikivenkadun roskaantunut pääty rajoittuu metsään lähellä Imatran ja Ruokolahden rajaa. Lähimpään asutukseen on matkaa n. 1,0 km. Romuauto, kotitalous- ja rakennusjätettä. Muuta: Romuauton viimeisimmälle omistajalle lähetettiin selvityspyyntö. Virallisesti viimeisin omistaja ilmoitti myyneensä auton eteenpäin, ja auto päätettiin poistaa roskaantumishankkeen toimesta. Muiden jätteiden joukosta löytyi mahdollisen roskaajan yhteystietoja (eri henkilö kuin auton omistaja). Roskaajalle lähetetty selvityspyyntö ja puhdistamiskehotus, joiden johdosta jätteiden haltijan kanssa sovittiin katselmus 8.9. Jätteiden haltija siivosi paikan osittain, ja selitti, että jätteet oli varastettu pakattuna hänen talonsa kuistilta. Puhdistettu: Auto siirrettiin hankkeen toimesta asianmukaiseen paikkaan 26.8.2004. Loput jätteet puhdistettiin 21.9.2004. Paikalle vietiin myös kieltokyltti jätteiden viennistä. 3. Rautio, Likolahden veneranta Kuvaus paikasta: Likolahdessa on pieni epävirallinen uimaranta ja lähialueen asukkaiden venepaikkoja. Kyläyhteisö osittain ylläpitää paikkaa, mutta vanhat venelaiturit ja puurakenteet ovat osittain huonokuntoisia. Lähin asutus sijaitsee alle 50 metrin päässä.

7 Vanha, uponnut puuvene, jonka omistajasta ei ollut tietoa. Lisäksi muuta jätepuuta. Puhdistettu: 27.5.2004. 4. Immalan veneranta, vesilaitos (Liite 2, kuva 2) Kuvaus paikasta: Rannassa on muutamia veneitä ja kalastajien tavaroita. Rannan käyttäjät olivat ilmeisesti keränneet vanhoja romuja ja muita jätteitä kasaan. Vanhaa puhki ruostunutta metalliromua ja puujätettä. Puhdistettu: 21.6.2004. 5. Lakasenpelto (Liite 2, kuva 3) Kuvaus paikasta: Autolla ajettavan ulkoilureitin varressa, peltoalueen ja moottoritien välissä. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 100 metriä. Aikakauslehtiä, tyhjiä öljypurkkeja ja SE-romua. Muuta: Jätteiden joukosta löytyi mahdollisen roskaajan yhteystiedot. Roskaajalle lähetettiin selvityspyyntö 21.9., jonka johdosta roskaaja puhdisti alueen 23.9.2004. 6. Sienimäki Kuvaus paikasta: Istutusmetsän läpi kulkevan polun varsi, jonne on mahdollista autolla päästä. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 200 metriä. Puhdistettu: Pesukone ja 2 kpl televisioita. 18.5. 2004 (pesukone) ja 21.9.2004 (televisiot). 7. Sotkulampi, Kuoriaisenkadun jatke Kuvaus paikasta: Liikennekäytöstä poistetulla asvalttitiepohjalla lähiasukkaiden lasten käytössä oleva rullalautailupaikka, johon käyttäjät olivat itse rakentaneet vanhoista puulavoista ym. skeittausrakenteita. Autonromu, jääkaappi, metalliromua ja muovijätettä skeittipaikkana toimivan vanhan tienpohjan ympäristössä.

8 Muuta: Skeittipaikan käyttäjien ja heidän vanhempiensa kanssa pidetyssä palaverissa sovittiin, että mikäli roskaantumista jatkossa ilmenee, siitä ilmoitetaan viipymättä Imatran ympäristönsuojelutoimistoon. Puhdistettu: 4.-5.5.2004. Kuva 1: Sotkulampi, Kuoriaisenkadun jatkeen skeittipaikka 4.5.2004. 8. Kuoriaisenkatu Kuvaus paikasta: Kaupungin omistama tontilla oli toiminut aikaisemmin yrittäjä. Ainakin osa jätteistä oli ilmeistesti jäänyt yrittäjältä, mutta ainakin risut olivat jonkun muun tuomia. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 200 metriä. Puhdistettu: 9 kpl jäteöljytynnyreitä, 1700 kg käytöstä poistettuja auton renkaita, 400 kg vanhaa hydrauliikkaletkua sekä noin 20 henkilöauton peräkärryllistä risuja. 25.8.2004. Imatran kaupungin tekninen toimi osallistui jätekustannuksiin. 9. Linnansuo, Korennonkuja Kuvaus paikasta: Metsän ja peltoaukean välissä kulkeva vähän käytössä olevan tien varsi. Lähimpään asutukseen (yksittäisiä taloja) on matkaan noin 0,5 km. Televisio, huonekaluja, SE-romua. Puhdistettu: 21.6.2004.

9 Kuva 2: Linnansuo, Korennonkuja 25.5.2004. 10. Kurkisuontie Kuvaus paikasta: Imatran kaupungin entiselle kaatopaikalle kulkevan tien varsi. Kaatopaikan jätteiden vastaanotto on lopetettu vuoden 2002 alusta. Entisen kaatopaikan alueella toimii yksityinen yrittäjä, joka toimittaa hyötykäytettäväksi mm. puutarhajätteitä, energiajätettä ja metalliromua. Rikkinäisiä televisioita, muuta SE-romua, muovi- ja puujätettä ja huonekaluja. Puhdistettu: Tien varsi puhdistettiin 13.5. ja 11.10.2004. 11. Pietarintie Kuvaus paikasta: Vilkkaasti liikennöidyn (paljon mm, Venäjän ja Suomen välistä rekkaliikennettä) tien varsi. Lähimpään asutukseen on matkaa roskaantuneesta kohteesta noin 100 metriä. SE-romua ja kaatopaikkajätettä (PVC-muovia). Puhdistettu: 18.5.2004. 12. Savikanta Kuvaus paikasta: Metsäpolun varsi, autolla pääsy lähelle Pietarintieltä. Lähimpään asutukseen matkaa noin 200 metriä. TV ja jääkaappi.

10 Puhdistettu: 2.8.2004. 13. Rajapatsas, Kantokatu Kuvaus paikasta: Kantokadulla vuosia sitten palaneen talon lähimetsikköön olivat ilmeisesti lapset leikkiessään levitelleet palaneen talon tontilta jätteitä. Puutavaraa, metalliromua ja mattoja. Puhdistettu: 8.6.2004. 14. Rajapatsas, Sulattokuja Kuvaus paikasta: Sulattokujalta pääsee autolla polkuja/metsäteitä pitkin metsäalueen rajaamalle urheilukentälle. Paikalla on myös lähiasukkaiden halkopinoja. Lähimpään asutukseen on matkaa 50 100 metriä. Romuauto (jonka omistaja ei selvinnyt), muuta metalliromua ja muovia. Puhdistettu: 18-19.5.2004. 15. Teppanala, Karhunsuontie (Liite 2, kuva 4) Kuvaus paikasta: Kahden tien risteys suhteellisen syrjäisellä omakotiasutusalueella. Lähimpään asutukseen matkaa noin 100 metriä. Huonekaluja, mattoja, keräyspaperia, muovia ym. Muuta: Jätteiden joukosta löytyi mahdollisen roskaajan henkilötietoja. Roskaamisesta tehtiin rikosilmoitus poliisille, mutta poliisin tutkinta ei johtanut toimenpiteisiin. Lähialueen asukas oli siivonnut metsiä ja kerännyt jätteet yhteen pisteeseen. Kasaan ilmaantunut lisää tavaraa myöhemmin. Puhdistettu: 15.7.2004. 16. Hallikkala, Kärkkään saha Kuvaus paikasta: Kärkkään saha oli kesäkuun alussa järjestetyn ongelmajätekierroksen yksi keräyspiste. Keräyksen jälkeen paikalle ilmestyi ongelmajätteitä ym. Enimmäkseen ongelmajätteitä, vähän myös SE-romua.

11 Puhdistettu: 28.6.2004. 17. Meltola, omakotitalon tontti ja lähimetsikkö Kuvaus paikasta: Omakotitalon vuokralainen oli levitellyt kotitalous-, ongelmaym. jätteitä ja romuja talon tontille ja lähiympäristöön. Lisäksi jäteöljyä oli päässyt läheiseen puroon. Vuokralainen oli etsintäkuuluttu poliisin toimesta (myös muiden rikosten vuoksi). Vuokranantajalla ei ollut mahdollisuuksia siivota jätteitä pois. Kotitalousjätteitä, ongelmajätteitä, SE-romua jne. Puhdistettu: 8.- 11.6.2004. 18. Tuulikallio, Asemäentien risteys Kuvaus paikasta: Omakotiasutusalueen ja valtatie 6:n välisen tien varsi. Vanha sohva Puhdistettu: 7.6.2004. 19. Ukonlinna, ajoharjoitteluradan lähimetsä Kuvaus paikasta: Entinen soranottoalue, jolla sijaitsee ajoharjoittelurata. Lähellä on myös entinen kaatopaikka. Lähimpään asutukseen matkaa noin 1 kilometri. Muuta: Kuntalainen ilmoitti hajun perusteella löytyneestä roskaantuneesta kohteesta. Paikan päällä käytiin tarkastuksella 16.9. Alueella oli puulaatikoita, joissa olevissa muoviämpärissä oli kalanperkeitä ym. Ilmoittajan antaman auton rekisterinumeron perusteella selvisi, että kalastusalan yrittäjä kasvattaa paikalla kärpäsentoukkia. Sovittiin, että yrittäjä hankkii toiminnalle maa-alueen omistajan (Imatran kaupunki) luvan tai siirtää toiminnan asianmukaiseen paikkaan. Kyse ei siis ollut varsinaisesti roskaantumisesta. 20. Ukonniemi, entisen kaatopaikan alue Kuvaus paikasta: Alueella on ollut ennen kaatopaikka, joka on suljettu jo vuosikymmeniä sitten. Aluetta on kaatopaikan sulkemisen jälkeen jouduttu ennenkin siivoamaan. Viime vuosina alue on pysynyt kohtuullisen siistinä risuja ja haravointijätteitä

12 lukuun ottamatta. Keväällä 2004 entiselle kaatopaikalle kulkevan, nykyisin ulkoilureittinä toimivan tien sekä toisen metsätien varret olivat hieman roskaantuneita. Lähin asutus sijaitsee noin 500 metrin päässä (yksittäisiä taloja). Lähimmälle asutusalueelle on matkaa noin 3 kilometriä. Puhdistettu: Entiselle kaatopaikalle menevän tien varressa metalliromua, hieman rakennusjätettä ja autonrenkaita. Risuja ja jääkaappi toisen metsätien varressa. Alue puhdistettiin 1.6. Kaatopaikalle menevän tien alue puhdistettiin 1.16 ja metsätien jääkaappi haettiin 11.6.2004. 21. Pienmustalampi Kuvaus paikasta: Saimaan Leppälahden rannassa oleva matonpesulaituri. Lähin asutus on 50-100 metrin päässä. Autonrenkaita. Puhdistettu: 11.6.2004 22. Niskalampi, Mustalampi ja Patalahti (Liite 2, kuvat 5 ja 6) Kuvaus paikasta: Niskalammen ja lähiympäristön Saimaaseen ja Vuoksen suulle rajoittuva alue on ollut EnsoGutzeitin Oy:n omistuksessa. Nykyisin alueet omistavat sekä StoraEnso Oyj että Tornator Oy. Alueella on ollut vuosikymmenten aikana monenlaista toimintaa, joista merkkeinä on vielä vanhoja rakennuksia ja muita rakenteita. Alueella ollut EnsoGutzeit Oy:n kaatopaikka on suljettu vuosikymmeniä sitten. Tällä hetkellä alueella toiminnassa on Vuoksen Venekerhon ylläpitämä satama. Niskalammelta sataman kautta Patalahteen kulkee autotie, ja lisäksi alueella risteilee paljon polkuja ja pieniä metsäteitä, joista osa on jo aikaisemmin suljettu autoliikenteeltä betoniporsailla. Alue on roskaantunut vuosien aikana, ja sitä on myös aika ajoin siivottu. Osa roskaantumishankkeen yhteydessä puhdistetuista jätteistä on peräisin alueen vanhasta toiminnasta. Muuta: Niskalammen alueella tehtiin katselmus 9.9. Tornator Oy:n edustajan kanssa. Myös StoraEnsoon oltiin yhteydessä. Sovittiin, että maanomistajat Tornator Oy ja StoraEnso osallistuvat alueen siivouskustannuksiin maksamalla jätemaksuista aihetutuneet kulut.

13 Liippilahdentien varsi: vanha patja ja metalliromua. Tien varsi puhdistettiin 6.5. 2004. Niskalampi ja Patalahti: Mm. astianpesukone, muovia, metalliromua, puutavaraa, SE-romua, kuorma-auton tms. lava, vanhoja veneitä, rakennusjätteitä, kotitalousjätettä, auton osia, romuauto (Melulantien varressa), Patalahden rantaan 4 kpl uponneita, veneitä ja niiden moottorit, autonrenkaita, ja paperitehtaan vanhoja viiroja. Puhdistettu: Liippilahdentien varsi 6.5.2004, Niskalammen ja Patalahden alue 2.-3.8., 30.-31.8., 20.9. -23.9., 27.9., 28.9. 2004 Romuautosta lähetetty poistamiskehotus 4.10. Seuraavan viikonlopun aikana auto oli kaadettu osittain lampeen ja riskinä oli öljyn ja polttoaineiden valuminen veteen, joten auto käytiin poistamassa roskaantumishankkeen toimesta asianmukaiseen paikkaan 11.10. 2004. 23. Karjalainen kotitalo Kuvaus paikasta: Karjalainen kotitalo (kaupungin museo) sijaitsee Vuoksen rannalla. Varsinaisen museoalueen ja rannan välillä kulkee ulkoilureitti, jonka varsi oli roskaantunut. Vanhoja penkkejä ja muuta puutavaraa, muovijätettä ym. Puhdistettu: 13.9. 2004. 24. Tienhaara (Liite 2, kuva 7) Kuvaus paikasta: StoraEnson tehdasalueen ja Ruokolahdentien välissä oleva metsäalue, jossa kulkee autolla kuljettavia metsäteitä ja luontopolku. Romuauto ja suurehko määrä kotitalousjätteitä. Auton omistajan osoitetietoja ei selvinnyt. Puhdistettu: 20.10.2004. 25. Karhunsuo Kuvaus paikasta: Syrjäinen metsätie. Lähimpään asutukseen (yksittäisiä taloja) matkaa noin 2 kilometriä. 2 kpl romuautoja, joiden omistajia ei selvinnyt. Puhdistettu: 12.10.2004.

14 Puhdistettujen kohteiden lisäksi muutamille risun- ja puutarhajätteen kaatopaikalle vietiin kieltokyltit. Risuja ja puutarhajätteitä ei siivottu pois, mikäli ne sijaitsivat metsäalueilla, eivätkä näin ollen aiheuttaneet merkittävää ympäristö- tai viihtyvyyshaittaa. 1.1.3 Roskaantuneiden hyötyjätepisteiden kuvaus ja puhdistus 6 merkittävää roskaantumiskohdetta sijaitsi kaupungin hyötyjätepisteissä. Näiden lisäksi Imatran hyötyjätepisteitä kierrettiin ja siivottiin tehostetusti hankkeen aikana. Lähes kaikki Imatran 34 hyötyjätepistettä roskaantuvat jossain määrin viikoittain. Useimmiten keräyspisteeseen tuodut hyötyjätteet vain on jätetty muovipusseihin tai laatikoihin keräysastioiden vierelle, ja ne joudutaan siirtämään astioihin. Tämä johtuu vain harvoin liian täysistä keräysastioista Hyötyjätepisteiden ympäristöt roskaantuvat pienehköistä määristä sinne kuulumattomista jätteitä, kuten muovia ja styroksia sekä sellaisia hyötyjätejakeita, jota kyseisessä hyötyjätepisteessä ei kerätä. Joidenkin hyötyjätepisteiden lähiympäristöön tulee myös keräysastioiden aukkoja suurempia hyötyjätteitä, kuten suuria metallipurkkeja. Joskus myös ilkivaltaisesti keräysastioiden luukkuja availlaan ja hyötyjätteitä levitellään astioiden ympäristöön. Muutamat hyötyjätepisteet roskaantuvat selvästi muita pisteitä enemmän. Tällaiset pisteet ovat yleensä sellaisia, joissa on useita keräysastioita eri hyötyjätejakeille ja ne sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla. Roskaantuvien pisteiden käyttäjämäärät ovat myös ilmeisesti muita pisteitä suuremmat. Seuraavassa on kuvailtu roskaantumishankkeen aikana merkittävästi roskaantuneet hyötyjätepisteet. Numeroidut kohteet näkyvät karttaliitteessä (Liite 1) sinisillä numeroilla. Liitteessä 2 on kuvia osasta kohteista. 26. Pakkaskadun hyötyjätepiste (Liite 2, kuva 8) Kuvaus paikasta: Pakkaskadun hyötyjätepiste sijaitsee omakotiasutusalueella, keskeisellä risteys/kääntöalueella. Paikassa on ainoastaan suuri paperinkeräyskontti. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 50 metriä. Pakkaskadulla hyötyjätepisteeseen oli kerätty kasaan suuri määrä metalliromua. Lisäksi paikalle oli tuotu rikkinäisiä SEromua, autonrenkaita, puuta ja muovia. Muuta: Todennäköisesti kyseessä oli lähialueen asukkaiden järjestämä tempaus jonka tarkoituksena oli toimittaa romut

15 Puhdistettu: 3.5.2004 lehti-ilmoituksissa mainostettuihin metalliromunkeräyksiin. Suuri osa kerätystä tavarasta oli kuitenkin metalliromuksi kelpaamatonta tavaraa eikä keräystahosta saatu selvyyttä. 27. Imatrankosken hyötyjätepiste Kuvaus paikasta: Imatrankosken hyötyjätepiste sijaitsee kaupungin keskustaalueen läheisyydessä kuitenkin hieman syrjäisellä parkkipaikalla. Parkkipaikka sijaitsee tie- ja metsäalueiden välissä. Paikka roskaantuu yleensä parkkipaikkaan rajoittuvan metsänreunan rinteestä, joka laskeutuu parkkipaikan tasosta pari metriä alaspäin. Imatrankosken hyötyjätepisteessä on keräysastiat paperille, nestepakkauskartongille, lasille, metallille ja vaatteille. Lähin asutus sijaitsee noin 150 metrin päässä. Huonekaluja ja suurikokoista metalliromua. Puhdistettu 17.5.2004 28. Kierrätyskeskuksen hyötyjätepiste Kuvaus paikasta: Työn Vuoksi ry:n ylläpitämän Kierrätyskeskuksen pihalle kertyy toistuvasti jätteitä aukioloaikojen ulkopuolella. Erityisesti jätettä kertyy Imatran ympäristötoimen ylläpitämän ongelmajätepisteen läheisyyteen. Ikitorin pihaalueella on myös hyötyjätepiste, jossa on keräysastiat paperille, pahville, metallille, lasille ja nestepakkauskartongille. Lähin asutus sijaitsee noin 20 metrin päässä. Asutuksesta ei ole suoraa näköyhteyttä Ikitorin ongelma- ja hyötyjätepisteisiin. Nestepakkauskartongin keräyskontti oli täytetty rakennusjätteillä. Kontti oli tyhjennetty hieman aikaisemmin, joten nestepakkauskartonkia astiassa oli vain vähän. Kontti tyhjennettiin roskaantumisenehkäisyprojektin yhteydessä 19.5. 2004. Ongelmajätepisteen ympärillä oli rakennusjätteitä, SEromua, huonekaluja, vaatteita ja ongelmajätteitä. Puhdistettu: Nestepakkauskartonkikontti tyhjennettiin 19.5.2004. Ongelmajätepisteen ympäristö siivottiin hankkeen aikana useasti.

16 29. Joutsenonkadun hyötyjätepiste Kuvaus paikasta: Joutsenonkadun hyötyjätepiste sijaitsee omakotivaltaisella asutusalueella, kaupan parkkipaikalla. Hyötyjätepisteessä on keräysastiat paperille, lasille, nestepakkauskartongille, metallille ja vaatteille. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 20 metriä. Joutsenonkadun hyötyjätepisteeseen oli tuotu 10 jätesäkillistä erilaisia rakennusjätteitä. Puhdistettu: 1.6.2004. 30. Peltolankadun hyötyjätepiste Kuvaus paikasta: Peltolankadun hyötyjätepiste sijaitsee Vuoksenniskan keskusta-alueen ja junaradan välisen alueen parkkipaikalla. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 30 metriä. Hyötyjätepisteellä kerätään paperia, pahvia, lasia, nestepakkauskartonkia, metallia ja vaatteita. Jääkaappi, vaahtomuovipatja, muovi- ym. jätettä. Puhdistettu: 6.9.2004 1.1.4 Roskaantuneiden jätelavapisteiden puhdistus Imatran ympäristötoimi järjesti toukokuun aikana jätelavakierroksen kaupungin alueelle. Jätelavoille kuntalaiset voivat tuoda metalliromua, risuja ja energiajätettä. Lavapisteitä oli eri puolella kaupunkia 25. Lavat vietiin pisteisiin aamupäivisin, ja ne olivat paikalla seuraavan yön yli. Lavoilla oli päivystämässä lajitteluneuvontaa antaen ympäristötoimen ja Työn Vuoksi ry:n työntekijöitä kävijämäärästä riippuen iltapäivään tai iltaan. Roskaantumishankkeen yhteydessä siivottiin myös muutama erityisen roskaantunut jätelavapiste. Osalle jätelavapisteistä kertyi päivystysaikojen ulkopuolella huomattava määrä jätettä. Koska jätteet eivät sopineet roskalavoille, oli paljon myös muita jätteitä (esimerkiksi rakennusjätteitä), kuin lavoille kerättäviä metalliromua, risuja ja energiajätettä. Hankkeen yhteydessä siivottiin jätelavojen roskaantuneet ympäristöt keräystä seuraavina arkipäivinä seuraavissa kohteissa:

17 31. Rajapatsaan jätelavapisteellä 27.4.2004 (keräyspäivä 26.4.2004) 32. Meltolan jätelavapisteellä 29.4.2004 (keräyspäivä 28.9.2004) 33. Sienimäen jätelavapisteellä 5.5.2004 (keräyspäivä 4.5. 2004) 34. Lempukan jätelavapisteellä 11.5.2004 (keräyspäivä 10.5.) 35. Sotkulammen lavapisteellä 24.5.2004 (keräyspäivä 21.5.) 1.2 Muut toimenpiteet roskaantumisen ehkäisyksi Roskaantumishankkeen aikana järjestettiin Imatran alueella kaksi kampanjaa, joilla pyrittiin vähentämään roskaantumista. Keväisen jätelavakierroksen yhteydessä järjestettiin siivousjätteen vastaanottokampanja ja lokakuussa risujen ja haravointijätteen vastaanottokampanja. 1.2.1 Siivousjätteiden vastaanottokampanja Imatran ympäristötoimi järjesti toukokuun aikana jätelavakierroksen kaupungin alueelle. Jätelavoille kuntalaiset voivat tuoda metalliromua, risuja ja energiajätettä. Lavapisteitä oli eri puolella kaupunkia 25. Lavat vietiin pisteisiin aamupäivisin, ja ne olivat paikalla seuraavan yön yli. Lavoilla oli päivystämässä lajitteluneuvontaa antaen ympäristötoimen ja Työn Vuoksi ry:n työntekijöitä kävijämäärästä riippuen iltapäivään tai iltaan. Jätelavakierroksen alettua monet asiakkaat esittivät Imatran ympäristötoimelle toivomuksen erilaisten siivousjätteiden vastaanotolle. Monet asiakkaat myös tulivat lavoille jätekuormien kanssa, jolloin havaittiin, että suuri osa tarjotuista jätteistä oli jätelavoille kelpaamattomia. Jätteiden joukossa oli muun muassa SE-romua, pieniä määriä rakennusjätteitä, kuten muovimattoja, PVCmuovisia putkia, letkuja ja eristemateriaaleja sekä huonekaluja ja erilaisia tekstiilejä, kuten patjoja ja pinnoitettuja kankaita. Asiakkaat toivoivat vastaanottoa myös lavoille kuulumattomille jätteille muun muassa seuraavista syistä: - kaatopaikalle (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Joutsenossa) on liian pitkä matka - muille mahdollisille vastaanottopisteille Imatralla on liian pitkä matka - käytettävissä ei ole autoa tai peräkärryä - kyseisten jätteiden vastaanotto on kallista (lähinnä SE-romu) - jätteet on kerätty yleisten tms. alueiden talkoosiivouksesta - jätteet ovat peräisin varattoman henkilön talouden tai kuolinpesän siivouksesta, muuttosiivouksesta tai muusta vastaavasta kohteesta - ihmiset heittävät jätteet metsään, koska vastaanotosta joutuu maksamaan/ vastaanottopaikkojen sijainnit ovat hankalia.

18 Koska monenlaisen siivousjätteen vastaanotolle oli selvästi tarvetta, ja jätteiden asianmukaisen oikea-aikaisen vastaanoton arveltiin selvästi vähentävän ympäristön roskaantumista, päätettiin järjestää siivousjätteiden vastaanottokampanja. Tarkoituksena oli että tietyille jätelavapisteille otettaisiin vastaan myös muita siivousjätteitä, kuin alkuperäisessä jätelavakierroksen suunnitelmassa oli esitetty. Siivousjätteiden vastaanottokampanjat järjestettiin niille jätelavapisteille, jotka sijaitsivat kaupungin hyötyjätepisteiden yhteydessä. Tällaiset jätelavapisteet olivat: 36. Rautionkylän (Immalan) hyötyjätepiste, Niskapietiläntie 30.4.-3.5.2004 37. Tainion hyötyjätepiste, Wolffintie 3.5.-4.5.2004 38. Karhumäki hyötyjätepiste, Joutsenonkatu 7.-11.5. 2004 39. Linnankosken hyötyjätepiste, Linnankoskenkatu 13.-14.5.2004 40. Mansikkala Citymarketin parkkipaikan hyötyjätepiste 28.-29.5.2004 Numeroidut pisteet on merkitty karttaliitteeseen (liite 2) punaisella. Joutsenonkadun lavapisteelle tuli erityisen paljon siivous- ym. jätettä. Jätelavat olivat paikalla viikonlopun yli, jolloin suurin osa jätteistä tuli paikalle neuvontapäivystysaikojen ulkopuolella, Jätteet oli tällöin kasattu lajittelematta kasoihin. Kuva 3: Joutsenonkadun jätelavapiste 10.5.2004. Siivousjätteiden vastaanottokampanja oli hyvin suosittu. Useat vastaanottoon jätteitä tuoneet kuntalaiset toivoivat vastaanottoa myös jatkossa, esimerkiksi vuosittain. 1.2.2 Risujen ja haravointijätteiden vastaanottokampanja Roskaantumishankkeen aikana ja myös aikaisempina vuosina oli havaittu, että risujen ja haravointijätteiden käsittely on ollut kuntalaisista ongelmallista

19 Imatran alueella. Vähäisten risu- ja haravointijätemäärien kompostointi kiinteistöjen pihalla vielä onnistuu helposti. Imatran alueella on kuitenkin lukemattoman monia metsäalueita, joihin ihmiset vievät suuriakin määriä risuja ja haravointijätteitä. Vaikka risujen ja haravointijätteiden vienti metsäaluille ei aiheutakaan erityistä ympäristöongelmaa, kokevat monet kuntalaiset tällaisen roskaamiseksi ja ovat tehneet ilmoituksia Imatran ympäristönsuojelutoimistoon. Myös jätelain mukaan tämä on ilman maanomistajan lupaa toteutettuna tulkittavissa roskaamiseksi. Risujen ja haravointijätteiden vientiin on ympäristöviranomaisen kannalta vaikea puuttua, sillä syyllisiä on usein mahdotonta saada kiinni. Useilla asuinalueilla puutarhajätteiden vienti kaupungin tai yritysten omistamille metsäaluille on asukkaiden keskuudessa yleisesti hyväksyttyä toimintaa. Imatralla risuja ja haravointijätteitä ottaa hyötykäytettäväksi vastaan Ukonhauta Oy. Usein kuntalaiset ovat kuitenkin kokeneet vastaanottohinnan (5 / henkilöauton peräkärrykuorma) liian suureksi. Keväällä Imatran kaupungin alueella järjestetyn jätelavakierroksen risujen ja haravointijätteen keräys oli hyvin suosittu. Risujen ja haravointijätteiden aiheuttamien ongelmien vuoksi päätettiin roskaantumishankkeen yhteydessä järjestää risujen ja haravointijätteiden vastaanottokampanja alennetuin hinnoin Ukonhauta Oy:n kanssa yhteistyössä. Lokakuun ajan Ukonhauta Oy otti lauantaisin risuja ja haravointijätteitä vastaan hintaan 2 /henkilöauton peräkärrykuorma (normaalihinta 5 /peräkärrykuorma). Normaali- ja alehinnan erotus (3 /peräkärrykuorma) maksettiin roskaantumishankkeen varoista. Kampanjasta ilmoitettiin kertaalleen kahdessa paikallislehdessä. Risut ja haravointijätteet piti olla erikseen lajiteltuna erilaisen hyötykäytön vuoksi. Kampanjan tarkoituksena oli vähentää Imatran metsäalueiden roskaantumista risujen ja haravointijätteiden osalta. Lokakuun lauantaisin järjestetty alehintainen risujen ja haravointijätteiden vastaanotto Ukonhauta Oy:llä oli suosittu. Viiden viikonlopun lauantaipäivien aikana Ukonhauta Oy:llä kävi yhteensä 329 asiakasta viemässä risuja ja puutarhajätteitä. Risukuormia oli hieman enemmän kuin haravointijätteitä. 1.3 Roskaantuneiden kohteiden puhdistus Ruokolahden alueella Ruokolahden alueella puhdistettiin 11 roskaantunutta kohdetta. 10 kohteista olivat roskaantuneita jätteiden aluekeräyspisteitä haja-asutusalueilla. Ruokolahden kunnan haja-asutusalueiden jätehuolto perustuu alueellisiin jätteiden keräyspisteisiin, joihin jätehuoltomääräysten mukaan saa tuoda vain kotitalouksien kuivajätettä. Aluekeräyspisteiden vaikutusalueilla sijaitsee myös kesäasuntoja, joten pisteiden käyttäjä- ja jätemäärät kasvavat loma-aikoina erityisesti kesäisin. Tällöin myös aluekeräyspisteiden ympäristöjen roskaantuminen on suurempaa.

20 1.3.1 Roskaantuneiden aluekeräyspisteiden puhdistus Seuraavassa on kuvailtu roskaantuneet aluekeräyspisteet. Liitteessä 2 on kuvia eräistä roskaantuneista aluekeräyspisteistä. I Syyspohjan aluekeräyspiste Paikan kuvaus: Aluekeräyspiste sijaitsee Syyspohjan seuratalon pihassa. Pisteessä on kuivajätteen lisäksi keräysastiat lasia, paperia, metallia ja paristoja. Puisia ovia, muovikanistereita, autonrenkaita, 2 kpl suuria lasikuitusaaveja, akkuja ja pesukoneita. Lasikuitusäiliöitä, autonrenkaita, puutavaraa, pölynimureita, hella ja jääkaappi. Puhdistettu: 31.5.2004 ja 22.7.2004 Kuva 4: Syyspohjan aluekeräyspiste 21.5.2004. II Sarajärven aluekeräyspiste Paikan kuvaus: Aluekeräyspiste sijaitsee Sarajärventien varressa. Pisteessä on kuivajätteen lisäksi keräysastiat lasille, metallille ja paristoille. Akkuja, tietokone, jääkaappeja ja pakastimia, pesukoneita, helloja ja metalliromua. TV, huonekaluja, autonrenkaita, metallia ja kumivene.

21 Puhdistettu: Puhdistettu 31.5.2004 ja 22.7.2004 III Vaittilan aluekeräyspiste (Liite 2, kuva 9) Kuvaus paikasta: Vaittilan aluekeräyspiste sijaitsee Huvilatien varressa. Pisteessä on kuivajätteen lisäksi keräysastiat lasille, paperille, metallille ja paristoille. Rikkinäisiä kiukaita, hella, huonekaluja, TV, muita kodinkoneita, autonrenkaita, akkuja, metalliromua ja muovia. Puhdistettu: 24.5.2004. IV Jaakkola, aluekeräyspiste (Liite 2, kuva 10) Kuvaus paikasta: Jaakkolan aluekeräyspiste sijaitsee Jaakkolantien varressa. Pisteessä kerätään ainoastaan kuivajätettä. Huonekaluja, TV:n kuvaputki, muita kodinkoneita, kanaverkkoa, metalliromua ja autonrengas. Akku ja maalipurkki. Puhdistettu: Puhdistettu 24.5.2004 ja 14.7.2004. V Suikkala, Suikkalan aluekeräyspiste Kuvaus paikasta: Aluekeräyspiste sijaitsee Suikkalan tanssilavan parkkialueella. Pisteessä kerätään ainoastaan kuivajätettä. Rikkinäinen astianpesukone ja TV, muuta elektroniikkaromua, metalliromua, puujätettä ja ongelmajätettä. Muovia, metalliromua, huonekaluja ja puujätettä. Puhdistettu: 24.5.2004 ja 14.7.2004.

22 Kuva 5: Suikkalan aluekeräyspiste 21.5.2004. VI Savilahden aluekeräyspiste Kuvaus paikasta: Aluekeräyspiste sijaitsee Sopalantien risteyksessä. Pisteessä kerätään ainoastaan kuivajätettä. Rikkinäinen jääkaappi, muuta elektroniikkaa, metalliromua, lasia, akku, muovia, autonrenkaita ja ongelmajätettä. Metalliromua, muoviletkuja ja muovimattoja. Metalliromua, saunankiuas ja puutavaraa. Puhdistettu: Siivottu 24.5.2004, 14.7.2004 ja 22.7.2004. VII Soinilan aluekeräyspiste Kuvaus paikasta: Soinilan aluekeräyspiste sijaitsee Karoniementien varressa. Pisteessä kerätään ainoastaan kuivajätettä. Öljyisiä tynnyreitä, sähköhella, kiuas, ym. metalliromua, muovimattoja ja rakennusjätettä. Puhdistettu: 14.7.2004. VIII Härskiänsaari Kuvaus paikasta: Aluekeräyspiste sijaitsee Härskiänsaarentien varressa. Pisteessä kerätään ainoastaan kuivajätettä. Ompelukone, jääkaappi, huonekaluja ja lastulevyä. Puhdistettu: 22.7.2004.

23 IX Eräjärven aluekeräyspiste Kuvaus paikasta: Aluekeräyspiste sijaitsee Eräjärventien varressa. Pisteessä on kuivajätteen lisäksi keräysastiat lasille, paperille ja paristoille. Autonrenkaita, elektroniikkaromua, metalliromua, asbestilevyä ja puutavaraa. Puhdistettu: 22.7.2004. X Hörkkölän, aluekeräyspiste Kuvaus paikasta: Aluekeräyspiste sijaitsee Käringintien varressa. Pisteessä kerätään vain kuivajätettä. Televisio, mikroaaltouuni, autonrenkaita ja metalliromua. Puhdistettu: 22.7.2004. Aluekeräyspisteet poikkeavat muista roskaantuneista kohteista, sillä niille kertyy epäasianmukaista jätettä ahkerastakin siivouksesta huolimatta. Tehopuhdistuksella oli kuitenkin havaittavissa myönteistä vaikutusta aluekeräyspisteiden siisteyteen. Joitakin pisteitä jouduttiin puhdistamaan useasti, mutta seuraavalla puhdistuskerralla jätemäärät olivat jonkin verran ensimmäistä puhdistuskertaa pienempiä. Ruokolahden aluekeräyspisteiltä kerätyt jätteet varastoitiin väliaikaisesti Imatran kaupungin aidatulle maa-alueelle. Varasto tyhjennettiin 28.- 29.10.2004. 1.3.2. Luvattoman kaatopaikan kuvaus ja puhdistus XI Huhtanen: Kuvaus paikasta: Vanha louhosalue Mannerintiellä. 8 autonromua (osa poltettuja), vaneria ja puutavaraa. Puhdistettu: 24.8.2004, 25.8.2004 ja 26.8.2004

24 1.4 Puhdistettujen kohteiden seuranta Puhdistettuja kohteita seurattiin roskaantumishankkeen aikana. Imatran siivotuista ns. luvattomista kaatopaikoista kaikki muut kohteet pysyivät siistinä, mutta Sienimäen (kohde nro 6) kohteeseen ilmestyi ensimmäisen puhdistuskerran jälkeen lisää jätteitä. Myös Kurkisuon entiselle kaatopaikalle menevää tietä (kohde nro 10) jouduttiin puhdistamaan useamman kerran. Niskalammen aluetta puhdistettiin tehokkaasti vasta roskaantumishankkeen loppupuolella, joten alueen roskaantumista puhdistamisen jälkeen ei ehditty seuraamaan. Kohde on kuitenkin ollut aikaisemmin ongelmallinen roskaantumisen kannalta, joten alueen tilannetta olisi kannattavaa seurata jatkossa. Imatran hyötyjätepisteitä jouduttiin siivoamaan vaihtelevasti roskaantumishankkeen aikana. Ruokolahden luvaton kaatopaikka (kohde nro XI) vanhalla louhoksella pysyi siistinä puhdistuksen jälkeen. Alue tosin puhdistettiin vasta elokuun lopussa, joten kohde ei vielä ehtinytkään roskaantua lokakuun loppuun mennessä. Aluekeräyspisteet roskaantuvat jatkuvasti jonkin verran, mutta tehopuhdistuksella oli kuitenkin havaittavissa myönteisiä vaikutuksia. Jätemäärät olivat toisella puhdistuskerralla ensimmäistä kertaa pienempiä, eikä kaikkia aluekeräyspisteitä edes tarvinnut siivota useampaan kertaan. 1.5 Yhteenveto tehopuhdistuksesta ja muista toimenpiteistä roskaantumisen ehkäisemiseksi Merkittävästi roskaantuneita kohteita projektin aikana puhdistettiin Imatralla yhteensä 35 kpl. Näistä 25 oli erilaisia luvattomia kaatopaikkoja, 5 roskaantuneita jätelavapisteitä (keväinen jätelavakierros) ja 5 merkittävästi roskaantuneita hyötyjätepisteitä. Näiden kohteiden lisäksi projektin yhteydessä puhdistettiin yksittäisiä, lähinnä SE-romuja eri puolilta kaupunkia sekä tarkkailtiin ja siivottiin tehostetusti Imatran hyötyjätepisteitä. Tehopuhdistuksen lisäksi järjestettiin siivousjätteen vastaanottokampanja viidellä hyötyjätepisteellä keväisen jätelavakierroksen yhteydessä. Lokakuussa järjestettiin risujen ja haravointijätteiden vastaanottokampanja. Ruokolahdella puhdistettiin yhteensä 11 kohdetta, joista 1 oli luvaton kaatopaikka Huhtasenkylässä. Muut puhdistetut kohteet olivat merkittävästi roskaantuneita aluekeräys- ja hyötyjätepisteitä. Tehopuhdistuksessa siivottiin jätettä kaikista kohteista yhteensä 54 060 kg erilaista jätettä. Määrään on huomioitu sekä Imatran että Ruokolahden alueen jätteet, ja se käsittää myös siivousjätteiden vastaanottokampanjan jätemäärät kilogrammoissa lukuun ottamatta autonrenkaita, jotka laskettiin kappalemäärin. Taulukossa 1 esitetyissä jätemäärissä on laskettu myös lokakuun loppuun mennessä Stora Enso Oyj:n ja Tornator Oy:n alueilta kerätyt jätteet. Näistä jätteistä ei tullut roskaantumishankkeelle kustannuksia, vaan maantomistajat maksoivat jätteistä aiheutuneet kulut. Stora Enso Oyj:n

25 ja Tornator Oy:n alueiden puhdistus jatkui hieman vielä marraskuun alkupuolella, joten aivan kaikkia jätemääriä ei tähän raporttiin saatu. Risujen ja haravointijätteiden vastaanottokampanjan määrät on ilmoitettu peräkärrykuormittain. Jätetyyppi Imatra (kg) Ruokolahti (kg) Yhteensä (kg) Metalli (autonromut, sekapelti ja 16 000 7640 22 500 metalli) Haketukseen kelpaava puu 8700-8700 Energiajäte (muovi ym.) 960-960 Talkoojäte (lajiteltavaa jätettä) 8980 4095 10 015 Haravointijäte (risut) 1320-1320 SER + ongelmajäte 660 285 825 Loppusijoitettava jäte 1540-1540 Betoni, tiilet kivet 2580 380 380 Muu (lasikuitu) 920-520 Yhteensä 41 660 12 400 54 060 Autonrenkaat vanteelliset 92 kpl vanteettomat 62 kpl yhteensä 154 kpl Risujen ja haravointijätteiden vastaanotto (peräkärrykuorma) haravointijäte 136 kpl risut 193 kpl yhteensä 329 Taulukko 1. Jätemäärät Imatran ja Ruokolahden roskaantumiskohteiden tehopuhdistuksesta sisältäen Imatran siivousjätteiden vastaanottokampanjan jätteet. Risujen ja haravointijätteiden vastaanottokampanjan jätemäärät on erikseen alimmalla rivillä. 2. TIEDOTUSKAMPANJA ONGELMAJÄTTEISTÄ 2.1 Tiedottamisen ja kyselyn toteutus Ongelmajätetiedotusta ja -kyselyä järjestettiin Imatralla kahtena päivänä ja Lappeenrannassa viitenä päivänä. Lappeenrannan osalta kampanjaa oli järjestämässä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n edustaja. Kampanjat järjestettiin Imatran ja Lappeenrannan supermarketeissa ja kauppakeskuksessa. Kampanjan yhteydessä jaettiin kyselylomaketta, jolla pyrittiin selvittämään muun muassa kuntalaisten ongelmajätetietouden tasoa ja kuinka ongelmajätetiedotusta voisi parantaa. Tiedotuksena jaettiin Ekokem Oy:n ongelmajäte-esitteitä ja -tiedotteita. Lisäksi Imatralla jaettiin Imatran Jäteopasta. Kampanjassa jaettu kyselylomake liitteenä 4.

26 Kyselyn tulokset Imatralla vastauksia ongelmajätekyselyyn saatiin seuraavasti: Prisma K-Supermarket Vuoksenniska Yhteensä 49 kpl 19 kpl 68 kpl Lappeenrannassa vastauksia ongelmajätekyselyyn saatiin seuraavasti: Prisma Citymarket Euromarket Iso-Kristiina Ruokasampo Yhteensä 7 kpl 12 kpl 11 kpl 11 kpl 6 kpl 47 kpl Imatra ja Lappeenranta yhteensä 115 kpl Ongelmajätetiedotteita ja jäteoppaita hakemassa ja jätekysymyksiä esittämässä kävi arviolta puolet lisää kysymyskaavakkeiden täyttäjämäärästä. Taulukoissa 2 ja 3 sekä kaavioissa 1-5 on esitetty ongelmajätekyselyn vastauksia. Ongelmajätekyselyn vastaukset on esitetty liitteessä 5. Kyllä (% vastanneista) Ei (% vastanneista) Tiedätkö, mitä ovat 78 <1 ongelmajätteet? Tunnetko ongelmajätteiden 45 23 merkit? Tiedätkö, mihin 63 9 kotipaikkakunnallasi ongelmajätteet voi toimittaa? Oletko tyytyväinen 49 20 kotipaikkakuntasi ongelmajätteiden vastaanottopalveluihin? Onko ongelmajätteistä ja niiden 43 36 käsittelystä tiedotettu mielestäsi riittävästi? Taulukko 2. Vastaukset kyselyyn ongelmajätetietämyksestä ja vastaanotosta.

27 Tiedätkö, mitä ovat ongelmajätteet? % vastanneista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 77 8079 0 1 0,5 17 12 13 10 6 6 Kyllä Ei Osittain Ei vastausta Lpr Imatra Yhteensä Kaavio 1. Vastaukset kysymykseen Tiedätkö, mitä ovat ongelmajätteet? Imatralla ja Lappeenrannassa, sekä kummassakin kaupungissa yhteensä. Tunnistatko ongelmajätteiden merkit? % vastanneista 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 47 46 44 29 24 18 19 19 17 15 14 9 Kyllä Ei Osittain Ei vastausta Lpr Imatra Yhteensä Kaavio 2. Vastaukset kysymykseen Tunnistatko ongelmajätteiden merkit? Imatralla ja Lappeenrannassa, sekä kummassakin kaupungissa yhteensä.

28 Tiedätkö, mihin kotipaikkakunnallasi ongelmajätteet voi toimittaa % vastanneista 70 60 50 40 30 20 10 0 66 63 60 23 11 7 9 6 21 15 14 6 Kyllä Ei Osittain Ei vastausta Lpr Imatra Yhteensä Kaavio 3. Vastaukset kysymykseen Tiedätkö, mihin kotipaikkakunnallasi ongelmajätteet voi toimittaa? Imatralla ja Lappeenrannassa, sekä kummassakin kaupungissa yhteensä. Oletko tyytyväinen kotipaikkakuntasi ongelmajätteiden vastaanottopalveluihin? % vastanneista 60 50 40 30 20 10 50 47 48 22 20 17 26 7 21 16 16 10 Lpr Imatra Yhteensä 0 Kyllä Ei Osittain Ei vastausta Kaavio 4. Vastaukset kysymykseen Oletko tyytyväinen kotipaikkakuntasi ongelmajätteiden vastaanottopalveluihin? Imatralla ja Lappeenrannassa, sekä kummassakin kaupungissa yhteensä.

29 Onko ongelmajätteistä sekä niiden vastaanototsta ja käsittelystä tiedotettua mielestäsi riittävästi? % vastanneista 60 50 40 30 20 10 0 49 44 38 38 34 36 16 12 12 8 9 4 Kyllä Ei Osittain Ei vastausta Lpr Imatra Yhteensä Kaavio 5. Vastaukset kysymykseen Onko ongelmajätteistä sekä niiden käsittelystä ja vastaanotosta tiedotettu mielestäsi riittävästi? Imatralla ja Lappeenrannassa, sekä kummassakin kaupungissa yhteensä. Mitkä seuraavista ovat käytön jälkeen ongelmajätettä? Imatran ja Lappeenrannan vastaukset yhteensä Kyllä (%vastauksista) Ei (%vastauksista) Ei vastausta epäselvä Oikea vastaus (%vastauksista) Vanhat lääkkeet 94 3 3 Kyllä Radio 73 23 4 Ei Jääkaappi 97 2 1 Kyllä Hehkulamppu 48 49 3 Ei Loisteputki 97 <1 <3 Kyllä Ylijäänyt maali 97 <2 <2 Kyllä Lakka 98 0 2 Kyllä Huonekalut 21 64 15 Ei Akku 98 0 2 Kyllä Taulukko 2. Vastaukset kysymykseen Mitkä seuraavista ovat käytön jälkeen ongelmajätteitä? esitettynä eri vastausvaihtoehtojen mukaisesti. Vastaukset on laskettu yhteen Imatran ja Lappeenrannan vastausten tuloksista. Kyselyssä oletettiin, että jääkaappi on ongelmajätettä, ja että radio ei sisällä akkuja tms. ongelmajätteitä, ja kuuluu näin tavalliseen SE-romuun.

30 Tulosten tulkinta Suurin osa (79 %) kyselyyn vastanneista tietävät mielestään, mitä ongelmajätteet ovat. Ongelmajätteiden merkit tunnistavat varmasti vain alle puolet vastanneista. 63 % vastanneista tiesivät, mihin ongelmajätteet voi toimittaa, ja noin puolet olivat tyytyväisiä nykyisiin vastaanottopalveluihin. 63 % oli tyytyväisiä ongelmajätetiedotuksen nykytasoon. Vaikka suuri osa vastanneista mielestään tunsivat ongelmajätteet, vain 17% vastanneista osasi vastata täysin oikein kysymykseen, jossa kysyttiin eri jätejakeiden kuulumista ongelmajätteisiin. Oletuksena oli, että jääkaappi kuuluu ongelmajätteisiin, ja radio tavalliseen SE-romuun. Jos kyselyn radio laskettiin ongelmajätteeksi, täysin oikeita vastauksia oli 23 % vastausmäärästä. Lähes kaikki vastaajat tiesivät, että vanhat lääkkeet, jääkaappi, loisteputki sekä ylijäänyt maali ja lakka ovat ongelmajätteitä. Yllättävän monet, lähes puolet vastanneista oletti, että tavallinen hehkulamppu on ongelmajätettä. Vastaajien kommenteista kävi ilmi, että monet vastaajat mielsivät ongelmajätteiksi ongelmalliset jätteet, kuten metalliromun, SE-romun ja huonekalut. Huonekaluja piti ongelmajätteenä 21 % vastanneista. Kyselyn tuloksista voidaan huomata, että ongelmajätetietous vaihtelee yksittäisten kuntalaisten kesken. Osa vastannaista tunsin ongelmajätteet hyvin, mutta keskimääräisesti tiedon tasoa ei voida pitää kovin hyvänä. Ilmeisesti valveutuneet ja asiasta kiinnostuneet ihmiset ottavat itse selvää muiden asioiden tavoin myös ongelmajätteistä ja niiden käsittelystä. Kyselyn vastauksissa ne vastaajat, jotka tunsivat ongelmajätteet hyvin, toivoivat myös kehitystä ongelmajätetiedotukseen. Monet vastaajat toivoivat kyselylomakkeeseen kirjoitetuissa kommenteissa tai suullisesti vastaamisen yhteydessä ongelmajätetietoutta esille esimerkiksi juuri kauppakeskuksiin, joissa ihmiset muutenkin usein asioivat. Myös ongelmajätteiden keräyspisteitä toivottiin lisää juuri sellaisiin paikkoihin, joissa ihmiset paljon liikkuvat. Imatran ja Lappeenrannan välillä ei ollut vastauksissa merkittäviä eroja. 2.2. Tiedotusmateriaali Ongelmajätteen tiedotuskampanjaa edelsi tiedotusmateriaalin laatiminen ja valmistus. Materiaalin sisällön teki Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy. Materiaalin teettämisen kustannukset yhteensä 4383,74 (veroton) on EKJH Oy maksanut. Yhteenveto kustannuksista ja kopiot tositteista on liitetty maksatushakemukseen. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista on 2191,87. Imatran kaupunki maksaa EKJH Oy:lle 50 % maksatushakemuksen EKJH Oy:n hyväksytyistä kustannuksista, kun ympäristökeskus tekee päätöksen maksatushakemuksesta.

31 3. TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN ROSKAANTUMISEN VALVONTAAN JA EHKÄISYYN 3.1 Kysely Etelä-Karjalan kunnille yhteisen mallin kehittämiseksi roskaantumisen ehkäisyyn ja valvontaan Etelä-Karjalan 11 kunnalle (kaikille muille kunnille paitsi Imatralle) lähetettiin kysely, jossa selvitettiin kuntakohtaisia roskaantumisongelmia, tapoja puuttua roskaantumiseen, sekä yhteisen mallin kehittämistä roskaantumisen ehkäisyksi Etelä-Karjalassa. Vastauksia kyselyyn saatiin 8 kunnasta. Lisäksi kyselyn yhteenvedossa huomioitiin Imatran vastaukset. Kyselylomake ja yhteenveto kuntien vastauksista ovat liitteenä 6 ja 7. Yhteenveto vastauksista Kuntien vastauksista ilmeni, että useimmissa kunnissa periaatteessa toimintatavat roskaantuneiden kohteiden käsittelyssä ovat samankaltaiset. Roskaantuneet alueet käydään tarkistamassa ja pyritään selvittämään roskaajan henkilöllisyys mahdollisten kohteesta löytyvien henkilötietojen perusteella. Mikäli roskaaja selviää, lähetetään joko selvityspyyntö tai suoraan kehotus alueen siivouksesta. Joissain tapauksissa alue siivotaan kunnan toimesta, ja pyritään laskuttamaan roskaajaa. Kuntien välillä on eroja siinä, onko tällainen lasku ulosottokelpoinen vai ei. Vain yksi kunta ilmoitti, että lasku on suoraan viranhaltijan lähettämänä ulosottokelpoinen. Useimmissa kunnissa ulosottokelpoinen laskutus roskaantuneiden kohteiden siivouksesta vaatii lautakunnan käsittelyn. Mikäli roskaajaa ei saada selville, kuntien toimintatapana on selvittää roskaantuneen alueen maanomistus. Maanomistajaa kehotetaan sitten siivoamaan roskaantunut alue. Kuntien omistuksessa olevat maa-alueet siivoaa yleensä kunnan tekninen toimi. Tämä koskee yleensä myös hyötyjäteja aluekeräyspisteitä. Poliisiviranomaiselle tehdään rikosilmoitus törkeissä roskaamistapauksissa, mikä riippuu myös kohteen sijainnista (esimerkiksi julkiset ja näkyvät alueet). Poliisiin ollaan myös yhteydessä, mikäli epäillään että roskaamiseen liittyy myös muu rikos (esimerkiksi autovarkaus). Vastausten perusteella yhdessä kunnassa kehotetaan maanomistajaa tekemään roskaantumisesta rikosilmoitus poliisille. Useimmissa kunnissa roskaantumisen kannalta ongelmallisimpia kohteita ovat alue- ja hyötyjätepisteet. Myös syrjäiset metsätiet, vanhat sorakuopat ja joissain tapauksessa entiset kaatopaikat ovat paikkoja, joissa roskaantumista esiintyy. Roskaantuminen myös toistuu siivouksesta huolimatta nimenomaan aluekeräys- ja hyötyjätepisteillä. Muissa kohteissa siivous yleensä tehoaa, eikä roskaantumista tapahdu enää kyseisessä paikassa.

32 Roskaantumiseen puuttuminen (roskaajan selvittäminen ja paikan puhdistus) tapahtuu yleensä nopeasti kuntien omistamilla maa-alueilla ja aluekeräys- ja hyötyjätepisteillä. Yleensä asiaan pyritään puuttumaan nopeasti. Muilla, kuin kunnan omistuksessa olevilla maa-alueilla asian selvittämiseen menee enemmän aikaa. Lähes kaikkien kuntien vastausten perusteella roskaaja saadaan selville vain harvoin tai ei ollenkaan. Vakavissa tapauksissa roskaajan selville saaminen on ilmeisesti yleisempää. Vain yhden kunnan vastaus oli, että roskaaja saadaan selville melko usein. Kuntien vastausten perusteella voidaan arvioida, että mikäli roskaaja saadaan selville, saadaan melko useissa tapauksissa roskaaja siivoamaan itse paikka tai maksamaan siivouksesta aiheutuneet kulut. Vain yhden kunnan vastauksessa oli mainittu, että kunnan lähettämä lasku siivouskuluista on ulosottokelpoinen. Nopealla roskaantuneiden alueiden puhdistamisella on eri kunnissa havaittu olevan myönteinen vaikutus roskaantumisen vähentämiseksi. Valmiiksi roskaiset paikat keräävät helposti ympärilleen lisää jätettä, joten on tärkeää saada ensimmäiset roskat paikoista pois. Ilmeisesti nopealla puhdistamisella on myönteinen vaikutus myös alue- ja hyötyjätepisteiden roskaantumisen vähentämisessä. Useat kunnat toivoivat roskaantumisen ehkäisyssä ja valvonnassa yhteistyötä poliisin kanssa. Myös valvontamahdollisuuksia haluttaisiin kehittää (esim. kameravalvontaa aluekeräyspisteille). Yhden kunnan vastauksessa oli toivottu pitkän matkan siirtokuormauspaikkoja, joihin erityisesti suuria jätejakeita voitaisiin varastoida. 3.1 Ehdotus toimintamalliksi roskaantumisen ehkäisyyn ja valvontaan Roskaantumiseen puuttuminen koetaan kunnissa vaikeaksi varsinkin, mikäli roskaajaa ei saada selville. Valitettavan usein roskaantuneet kohteet jäävät kuntien puhdistettavaksi ja kustannettavaksi etenkin kuntien omistamilla alueilla. Vaikka laki mahdollistaa roskaantuneiden alueiden puhdistuttamisen tai puhdistamisen yksityisten maanomistajien kustannuksella, voi tämä monissa tapauksissa olla kohtuutonta. Vaikka roskaaja saataisiinkin selville, voi puhdistaminen ja kustannusten periminen roskaajalta olla pitkä prosessi. Joissain tapauksissa pelkät kirjalliset tai suulliset kehotukset tehoavat, mutta mikäli roskaaja ei reagoi kehotukseen, tarvitaan useimmissa kunnissa lautakunnan käsittely ja päätös alueen puhdistuttamisesta roskaajan kustannuksella. Tämä prosessi voi viedä aikaa useita viikkoja, ja tietyissä kohteissa tämä voi tarkoittaa roskaantumisen lisääntymistä kohteessa. Kunnat mieluimmin reagoivat roskaantumiseen nopeasti siivoamalla alueet, ja yrittävät sitten mahdollisuuksien mukaan periä maksua roskaajalta.