YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 87 YLO LOS-2007-Y-1303-113 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2008 ASIA Päätös Taneli ja Teija Lehtosen perustettavan yhtiön lukuun tekemästä ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 2 976 lihasian sikalan perustamista sekä olemassa olevan 1 100 lihasian sikalan toiminnan jatkamista. LUVAN HAKIJA Taneli ja Teija Lehtonen perustettavan yhtiön lukuun Haverintie 62 a, 21560 OLLILA Puh.nro: 050 4344 457 Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 2068555-3 YHTEYSHENKILÖ Taneli Lehtonen Haverintie 62 a, 21560 OLLILA LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sikala sijaitsee Marttilan kunnan Simalan kylässä kiinteistöllä Tanelin tila RN:o 1:14. Sikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Härkätien kuntayhtymä on 7.5.1997 myöntänyt tilalle Taneli RN:o 1:14 ympäristöluvan 440 lihasialle. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
Hakemusasiakirjoihin on liitetty maanvuokra- ja lannan vastaanottosopimuksia 312,65 hehtaarin peltoalalle. 2/9 Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikala sijaitsee Paimionjoen vesistöalueen Paimionjoen keskiosan alueen Juvankosken alueella (27.021). Sikalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Olemassa oleva ja rakennettava sikala sijaitsevat metsäisellä alueella. Rakennettava sikala sijoittuu noin 180 metrin etäisyydelle kaakkoon olemassa olevasta sikalasta. Lähin häiriintyvä kohde (omakotitalo) sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä laajennuksen koillispuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle 1 100 lihasian sikalalle, jonka toiminta on Taneli Lehtosen nimissä sekä perustettavalle 2 976 lihasian sikalalle. Molemmat sikalat toimivat lietelantamenetelmällä. Vuosituotanto tulee olemaan noin 1 500 tonnia sianlihaa. Eläinsuojissa on koneellinen ilmanvaihto, jossa poistoilma puhalletaan sikalan katolta ulos. Lietelannan varastoimiseen on olemassa neljä kattamatonta betonirakenteista lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 2 000 m 3. Säiliöistä kaksi täytetään altapäin ja kaksi täytetään pumpuilla. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uutta lietelantatilavuutta lietekuiluineen 2 000 m 3. Rakennettavat lietesäiliöt varustetaan kelluvalla katteella (styrox) ja säiliöt täytetään altapäin. Eläinsuojan pesuvedet (noin 100 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. WC-vedet johdetaan pumppauskaivon kautta lietesäiliöön. Toiminnasta arvioidaan syntyvän 8 152 m 3 lietelantaa vuodessa. Lanta levitetään omille pelloille (145 ha), vuokrapelloille (42,88 ha) ja sopimuspelloille (269,92 ha) keväisin ja syksyisin. Lannan levityspelloista on pohjavesialueella 2 hehtaarin suuruinen ala. Tilalla on polttoainetta 18 000 litraa ja muita öljytuotteita konehallissa 400 litraa. Tuotantorakennuksissa käytettävä vesi otetaan omista porakaivoista. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyviä päästöjä ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto sekä lannan varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. täyttämällä lietesäiliöt altapäin, kattamalla lietelantasäiliöt ja ohjaamalla sikalan poistoilma ylöspäin. Lannan ravinnepitoisuutta pyritään vähentämään ruokintasuunnittelulla. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuauto käy tilalla 1-2 kertaa viikossa ja porsas- tai teurasauto hakee tilalta eläimiä joka viikko. Tilan sisäinen liikenne on voimakkainta erityisesti lannan levityksen yhteydessä.
3/9 Tilalla kuolleet eläimet (5-6 tonnia vuodessa) toimitetaan käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokselle. Jäteöljyt ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Metalliromut viedään romunkeräykseen. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Marttilan kunnan virallisella ilmoitustaululla 21.4. - 12.6.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 16.4. - 16.5.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 22.4.2008. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Marttilan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 16.4.2008 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Sikalan sijaintipaikalla on suoritettu 27.8.2008 tarkastus. Tarkastuskäynnistä on laadittu muistio, joka on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Marttilan kunnanhallitus yhtyy lausunnossaan (25.6.2008) terveysvalvonnan johtajan lausuntoon ja puoltaa luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti. Hakemuksesta jätetyt muistutukset tulee kuitenkin huomioida mahdollisuuksien mukaan ja hajuhaittaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Härkätien kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja toteaa lausunnossaan (9.6.2008) hakemuksesta ilmenevän, että raadot käsitellään voimassa olevien säädösten mukaisesti. Mikäli lannan levitysalaa on koko ajan riittävästi käytettävissä, on hakemuksen mukainen toiminta mahdollista siten, ettei terveydellistä vaaraa aiheuteta. Terveydensuojelun kannalta ei ole estettä luvan myöntämiselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. Muistuttaja 1 vastustaa 28.4.2008 päivätyssä muistutuksessa olemassa olevan sikalan toiminnan jatkamista ja uuden sikalan perustamista, koska toiminnasta aiheutuu jo nyt ajoittain sietämättömät hajuhaitat lietteen säilyttämisen ja jatkokäsittelyn takia. Porakaivosta tulevassa vedessä on maku- ja hajuhaittoja. Ulkona ei voi kuivattaa pyykkiä eikä viettää muutakaan ulkoilmaelämää. Lisäksi kiinteistön arvo alenee. Muistuttaja 2 toteaa muistutuksessaan 29.4.2008, ettei hän vastusta sikalan laajentamista sinänsä, mutta ympäristöluvasta päätettäessä tulee varmistua siitä, että hakemuksessa on selvitetty luotettavasti riittävän tehokkaat keinot, joiden avulla lannan käsittely, varastointi ja levitys kyetään hoita-
4/9 maan niin, että toiminnasta aiheutuva jatkuva hajuhaitta naapuruston muille asukkaille saadaan loppumaan tai ainakin tähänastisesta tuntuvasti vähenemään. Nykyisen sikalan lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on ollut jo pitkän aikaa huomattava ja hyvin usein toistuvana se haittaa selvästi alueen muiden asukkaiden elämistä. Mahdollisen ympäristöluvan ehtojen noudattamista tulee toiminnan käynnistyttyä myös riittävästi valvoa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on 19.5.2008 jättänyt muistutusten johdosta vastineen, koska hakijan mielestä pelot lisääntyvistä haju- ja ympäristöhaitoista ovat aiheettomia. Hakija toteaa vastineessaan, että sikaloiden aiheuttamista hajuhaitoista tehtyjen tutkimusten perusteella esitetyt vähimmäisetäisyydet ja hajuhaittoihin vaikuttavat tekijät on pyritty ottamaan uuden sikalan suunnittelussa huomioon. Lietesäiliökapasiteetti on riittävä ja täyttö tapahtuu altapäin. Lietteen ammoniakkipitoisuutta vähennetään oikealla ruokinnalla ja sikalarakennuksen ilmanvaihto on hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi hakija toteaa sikalansa lietesäiliön täyttävän maa- ja metsätalousministeriön rakennevaatimukset ja että liete levitetään ja mullataan välittömästi tai liete sijoitetaan suoraan kasvustoon, jolloin mahdolliset hajuhaitat jäävät vähäisiksi. Hakemusasiakirjojen täydentäminen Hakija on 28.8.2008 toimittanut lisäselvityksen ja karttaliitteen. Lisäselvityksessään hakija ilmoittaa ympäristölupahakemuksesta jätettyjen muistutusten johdosta, ettei aio levittää lietelantaa seuraaville peltolohkoille: Kotopelto A 480-00709-65, Kotopelto B 480-00710-66, Kylmäalho 480-00715-71, Jussinpelto A 480-00716-72, Jussinpelto B 480-00718-74 ja Suoniitty 480-00911-73. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Taneli ja Teija Lehtoselle perustettavan yhtiön lukuun ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 2 976 lihasian sikalan perustamiseen sekä olemassa olevan 1 100 lihasian sikalan toiminnan jatkamiseen Marttilan kunnan Simalan kylässä kiinteistöllä Tanelin tila RN:o 1:14. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET Lannan varastointi ja käsittely 1. Toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannanvarastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvanmukaisella eläinmäärällä vähintään 8 152 m 3 lietetilavuutta. Jos lietesäiliöitä ei kateta siten, että sadevesien pääsy säiliöihin estyy, on säiliöiden tilavuuteen lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Sikalarakennusten ja lietesäiliöidenpohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja
pohjavesiin. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 5/9 3. Tuotantotiloissa syntyvät pesuvedet ja WC:n jätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaisesti. 4. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. 5. Lanta, pesu- ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitysalan on oltava eläinmäärään nähden riittävä. 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Jätteet 10. Sikalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.
15. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeissa, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. 6/9 Raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 17. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.
Lupamääräysten perustelut 7/9 Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lantavarastojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomissa lantavarastoissa tulee varautua vuosittaisen keskimääräisen sadevesimäärän varastointiin. Lupamääräykset 2, 4 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lietesäiliöiden täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräyksellä 3 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräykset 10 15 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia
8/9 terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan valvontaa koskeva lupamääräys 16 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 17 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 18 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 19 ja 20 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupa raukeaa, mikäli luvan mukaista toimintaa ei aloiteta viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2018 mennessä. Hakemukseen on liitettävä selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Härkätien kuntayhtymän 7.5.1997 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien
9/9 vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 3 130 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Taneli ja Teija Lehtonen Haverintie 62 a, 21560 OLLILA Jäljennös päätöksestä Marttilan kunnanhallitus Härkätien kuntayhtymä, terveysvalvonnan johtaja Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Marttilan kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Ylitarkastaja Pekka Simula LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus