LAPPEENRANNAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 Annettu julkipanon jälkeen 53100 LAPPEENRANTA 16.4.2014 1/12 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakijat Joutsen kone Oy Ravattilantie 13 54100 Joutseno 2. Ottopaikka Lappeenranta, Anolan kylä, tilahänninmäki RN:o 1:60 405 558 1 60 Tilan omistaa Leevi Kalervo Poralin kp. Asioiden hoitaja on Leo Porali p. 0407015302. Kuvassa 1 alue on merkittynä karttaotteelle. 3. Asian vireille tulo Lupahakemus soran ja hiekan ottamiseen on päivätty 23.12.2013 ja leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen samana päivänä 23.12.2013. Hakija on täydentänyt hakemustaan 17.3.2014 MAL 21 :n mukaisella hakemuksella saada aloittaa ottotoiminta lupamääräyksiä noudattaen ennen päätöksen lainvoimaistumista. Hakemuksena on allekirjoitettu lupahakemuslomake, jonka liitteenä ovat kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, kiinteistön lainhuutotodistus ja naapuritilojen tiedot sekä kuulemisasiakirjat. Ottamissuunnitelman liitteitä ovat yleiskartta 1:10 000, rekisterikartta 1:5000, suunnitelmakartta, nykytilanne 3471.1 (1:1000); suunnitelmakartta, lopputilanne 3471.2 (1:1000) ja suunnitelmakartta, poikkileikkaukset 3210.3 4 (1:1000/500). 4. Selvitys kaavoituksesta ja luvista Alue sijaitsee Etelä-Karjalan maakuntakaavan 4:n mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (merkintä M). Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaisempaa kaavaa. Vahvistamattomassa maakuntakaavaehdotuksessa ei ole alueella merkintöjä. Alueella on joitakin kotitarveottokuoppia.
2/12 5. Kohde, ympäristön tila ja laatu 6. Ottotoiminta ja sen laajuus Ottamisalue (405-558-1-60) sijaitsee Anolan kylässä, Penttiläntien (Maantie 3932) varressa. Ottoalueelle ei tällä hetkellä ole oikeutettua tieyhteyttä kiinteistön Tuulimäki Rno 1:88 kautta. Ottamisalue on pääosin talousmetsämaata ja eri-ikäistä taimikkoa. Muu ympäröivä alue on maa- ja metsätalouskäytössä. Luonnollinen maanpinta ottoalueella vaihtelee tasojen +81 +88,0 välillä. Maaperätietoja on selvitetty ottosuunnitelmassa: alue kuuluu lajittuneeseen muodostumaan, jossa aines on hiekkaa ja soraa. Alueella ei ole hakijan käsityksen mukaan maaaineslain 3 :n mukaisia suojeluarvoja. Alueella ei ole tiedossa uhanalaisia kasveja eikä eläimiä. Topografialtaan alue sijoittuu pitkittäisharjun itäreunaan ja on melko loivapiirteistä. Ottamisalueen korkein kohta ylittää korkeustason +85,5. Matalimmat kohdat ovat ottamisalueen itäreunassa tasolla + 81,0. Alue sijaitsee II- luokitellulla pohjavesialueella. Suunnitelmaalueen luoteiskulmaan mp 86.4 asennettiin 23 m:n pv-putki, kärki korossa +64.4. putki on kuiva. Lähin vakituisen asuinrakennuksen pihapiiri sijaitsee suunnitellusta ottoalueesta reunasta koilliseen noin 100 m etäisyydellä. Suunniteltu otettavan hiekan ja soran määrä on 100 000 m 3 ktr. Ottamisalueen pinta-ala on 1,9 ha. Ottotoiminta ajoitetaan 10 vuoden ajalle, jolloin vuotuinen otto on 10 000 k-m 3. Hakemuksessa haettu alin ottamistaso on +71,0. Ottotoiminta toteutetaan suunnitelmakartan 3210.1A mukaisella alueella siten, että naapuritiloihin jää 5 m suojavyöhyke. Penttiläntien varteen suojavyöhykkeen leveys on 20 m tilan rajasta. Alue rajataan maastoon ennen ottamistoiminnan aloittamista. Ottokorkeus on 0 14 m. Maa-aineksia otetaan suunnitelmakarttaan piirrettyjen nuolien suuntaisesti. Ottotoiminta aloitetaan itäreunalta. Luiskakaltevuus oton aikana on 1:2. Ottotoiminnan jälkeen luiskat loivennetaan kaltevuuteen 1:3 ja taitteet pyöristetään. Ottotoiminnan aikana ja edetessä huomioidaan luiskien turvalli-
nen kaltevuus. 3/12 7. Hakemuksen käsittely Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Pintamaita ottamisalueelta kertyy arviolta 4 000 m 3, kantoja ja hakkuutähteitä 50 m 3 -ktr. Kaivannaisjätteen yhteismääräksi on arvioitu 4 000 m 3. Pintamaa varastoidaan maisemointia varten. Kannot ja hakkuutähteet toimitetaan 1-2 vuoden kuivatuksen jälkeen poltettavaksi. Varastointialueet on merkitty suunnitelmakarttaan. Alueen siisteydestä huolehditaan, ettei alueesta muodostu kaatopaikkaa. Tasauksella ja muotoilulla alue saatetaan mahdollisimman luonnonmukaiseen tilaan ottotoiminnan jälkeen. Luiskat metsitetään ja alue jää metsämaaksi. Joutsen Kone Oy:n hakemuksen vireilläolosta Lappeenrannan Anolan kylän tilalle Hänninmäki RN:o 1:60 (405 558 1 60) soran ja hiekan ottamiseen on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla 13.1.2014-11.2.2014 välisen ajan ja MAL 21 :n mukaisesta hakemuksesta 21.3.-3-4.2014. Lisäksi vireilläolosta on ilmoitettu Joutsenolehti sanomalehdessä. Hakija on kuullut naapurit lupahakemuksesta ja viranomainen on kuullut naapurit MAL 21 :n mukaisesta hakemuksesta.. 8. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Lupahakemuksen vireille tulon jälkeen pyydettiin Lappeenrannan kaupungin kaavoitusosaston ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen lausunto hakemuksesta. Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoitus, 10.3.2014 Maa-ainesten ottoon ei ole kaavallista estettä. Suunnittelualue on osa merkittävää Konnunsuon Kirkonkylän maisema-aluetta. Kaavoitus esittää lausunnossaan suojavyöhykkeen leveydeksi vähintään 50m. Pohjaveden suojelu tulee huomioida vesilain edellyttämällä tavalla.. Kaakkois-Suomen Ely-keskus ( KASELY) 13.2.2014 Kaakkois-Suomen Ely-keskus katsoo, että ottotoiminta alueella on mahdollista seuraavin ehdoin:
Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla vähintään neljä kertaa vuodessa. Mikäli asennettuun pv-putkeen ei tule vettä tulee asentaa uusi pv-putki pohjaveden pintaan ulottuen. 4/12 Pohjaveden laatu alueella tulee selvittää. Tarkkailuputkesta otetusta näytteestä tulee tutkia ainakin sulfaatti, nitraatti, nitriitti, sähkönjohtokyky, kloridi, öljy-yhdisteet, ph ja TOC ennen ottotoiminnan alkamista. Mikäli laadussa ei ilmene poikkeamia, jatkuvaa tarkkailua ei tarvitse tehdä. Korkeus sekä laatutiedot tulee toimittaa tiedoksi Kaakkois- Suomen Ely-keskukselle. Putkikortti tulee toimittaa Elykeskukselle. Kaivua ei saa ulottaa 4,0 metriä lähemmäs ylintä pohjaveden pintaa tai tasoa +71,0 alemmaksi. Alueella ei saa varastoida polttonesteitä. Suojaetäisyyden asutukseen tulee olla vähintään sata metriä. Kuulutusaikana hakemuksesta tehtiin yhteensä neljä muistutusta. Muistutukset Muistutuksessa 1 vastustetaan soranottolupaa seuraavin perustein: Runsaspuustoinen Hänninmäki kaivetaan soramontuksi ja työstä aiheutuu melu- ja pölyhaittoja. Muistutuksessa viitataan myös liikenneturvallisuuden puuttumiseen ja lisääntyvään liikenteeseen Lipiäläntiellä. Muistuttaja vastustaa maaainesluvan MAL 21 :n mukaista hakemusta samoin perustein kuin varsinaista lupahakemustakin. Lisäksi muistuttaja ilmoittaa kaivon osoitteessa Lipiäläntie 41 olevan rengaskaivo, jossa on nykyisinkin hyvin vähän vettä. Muistuttaja 2 ilmoittaa valituksissaan, että kaivojen sijainnista ja tien käyttöoikeudesta on annettu vääriä tietoja hakemuksessa. Muistutuksessa viitataan tilan Rno 1:88 (ottoalueen ja Lipiäläntien välissä) käyttöön rakennuspaikkana. Muistuttaja 2 vastustaa MAL 21 :n mukaisen luvan myöntämistä. Tähän muistutukseen on liittynyt 3 muuta kanssamuistuttajaa. 9. Tarkastukset Lappeenrannan seudun ympäristötoimi / ympäristötarkastaja on käynyt paikalla 4.2.2014, josta valokuvamateriaalia.
II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA 5/12 1. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan ratkaisu Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta päättää myöntää Joutsen Kone Oy:lle maa-ainesluvan Anolan kylän tilalle Hänninmäki RN:o 1:60. Maa-ainestenotossa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ottamisalue Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue on19 000 m 2. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Kaivusyvyys ja kokonaisottomäärä Alin kaivusyvyys on + 71,.0 m. Alimman ottotason tulee kuitenkin aina olla vähintään 4 metriä alueen ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminnan etenemissuunta ovat ottamissuunnitelman 10.2.2011 ja suunnitelmakarttojen 3210.1A ja 3210.2 sekä poikkileikkausten 3210.3 3210.5 mukaiset. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä korkeusasema. Kokonaisottomäärä on 100 000 k-m 3 ja vuosittainen ottomäärä 10 000 k-m 3 soraa ja hiekkaa (Maa-aineslaki 11 ). 3. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Jyrkät luiskat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla, lippusiimalla ja varoituskilvillä. Mikäli alueella tullaan varastoimaan massakasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. Kasteluun ei saa käyttää suolaa eikä muita pohjavedelle vahingollisia kemikaaleja. Naapuritilojen ja ottamisalueen ja ottamisalueen väliin on jätettävä vähintään 5 m suoja-aluetta. Penttiläntien suuntaan on jätettävä ottosuunnitelman mukainen 20 m:n puustoinen suojavyöhyke tilan rajalta lähtien.(maa-aineslaki 11 ).
6/12 4. Pohjaveden tarkkailu ja suojelu Ottoalueen pohjaveden korkeuden ja tarvittaessa laadun valvontaa varten tulee olla asennettuna muovinen pohjaveden tarkkailuputki tai tarkkailukaivo. Putkikortti, vastaava selvitys tai kaivon leikkauskuva tulee toimittaa maaainesluvan valvontaviranomaiselle. Pohjavesiputki tulee asentaa pohjaveden pintaan asti. Pohjaveden tarkkailuputkesta tulee ennen toiminnan aloittamista määrittää pohjaveden pinnankorkeus ja pohjaveden laatu. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla tarvittaessa erikseen sovitusti ja vedestä tulee tehdä Ely-keskuksen lausunnossa edellyttämät tutkimukset ennen oton aloittamista ja jatkossa kolmen vuoden välein. Lähimpien talousvesikäytössä olevien rengaskaivojen pinnankorkeuksia tulee seurata kaksi kertaa vuodessa ja veden laatu tulee määrittää ennen oton aloittamista ja jatkossa tarvittaessa. Tulokset pinnankorkeuden havainnoinnista (4 havaintoa/vuosi) tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ELY- Keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda pohjavesille haitallisia aineita. Kaivutoiminnassa käytettävän konekaluston on oltava kunnoltaan ja laadultaan pohjavesialueella kaivuun sopivaa. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita pohjavesille haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai pohjaveteen. Polttonesteiden varastoiminen alueella on kielletty. Alueella ei saa säilyttää konekalustoa, eikä kalustoa saa huoltaa ottoalueella. Mikäli öljyä tai muuta pohjavesille haitallista ainetta suojatoimenpiteistä huolimatta pääsee maaperään tai pohjaveteen, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maa-aineslaki 11 ). 5. Alueen hoito luvan voimassaoloaikana Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen. Alueella ei saa säilyttää muuta kuin ottotoimintaan suoraan liittyvää kalustoa. (Maaaineslaki 11 ).
7/12 6. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin kaivutoiminta edistyy. Luiskien taitekohdat pyöristetään siten, että ottamisalue liittyy luontevasti ympäristöön. Alue on siistittävä ja muotoiltava luonnollisen näköiseksi. Ottamisalueen reunat on luiskattava kaltevuuteen 1:3. Luiskat ja alueen pohja peitetään kasvupohjaksi riittävän hienojakoisella maalla ja alue metsitetään metsälain uudistamissäädösten mukaisesti. Pintamaat on kerättävä kasaan ennen kaivun aloittamista ja pyrittävä säästämään jälkihoitotöitä varten. Uusi kasvupohja on oltava luontaisesti alueelle sopiva. Mikäli uusi kasvupohja poikkeaa luontaisesta, on kasvupohjan käyttämiseen kysyttävä lupa valvontaviranomaiselta. Ottamispaikkaa ei saa käyttää muualta tuotujen maa-ainesten varastopaikkana (Maa-ainesasetus 7 ). 7. Vakuus Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi on asetettava 15 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty (Maa-aineslaki 12 ja maa-ainesasetus 8 ). 8. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä ilmoitus tietojärjestelmään vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 100 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 10 000 k-m 3. Mikäli vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvanhaltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti (Maa-aineslaki 23a, Maaainesasetus 9 ). 9. Liikennejärjestelyt Liikennöintiin tulee käyttää tilalle oikeutettua tieyhteyttä. Asia tulee ratkaista ennen ottotoiminnan aloittamista.
8/12 Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-Keskuksen Liikenne- ja infran vastuualueen osoittamalla tavalla (Maa-aineslaki 11 ). 10. Oton aloittaminen Luvan myöntämisen jälkeen ennen ottotoiminnan aloittamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla hyväksytty ja korko tuotuna alueelle (Maa-ainesasetus 9 ). 11. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti, jotta myös pohjaveden muodostumisolosuhteet palautuvat mahdollisimman luonnonmukaisiksi (Maa-aineslaki 11 ). 12. Keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maaaineslaki 15 ). 13. Muutokset lupapäätöksessä ja voimassaoloaika Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kk:n kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voi-
massa 10 vuotta. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana (Maa-aineslaki 10, 13a, 16a ja 16b :t). 9/12 14. Maksu Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 1275 euroa, lisäksi peritään todelliset kuuluttamis- ja ilmoituskulut MAL 21 :n mukaisesta viranomaisen tekemästä naapurien kuulemisesta 25 /naapuri. Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa taksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 18.1.2011 6 (Maa-aineslaki 23 ). 2. Päätöksen perustelu 2.1 Yleisperustelu ja lupamääräysten perustelut Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta ei vaikeuta alueen kaavan mukaista käyttöä eikä turmele maisemakuvaa. Maaaineksen ottoalue sijaitsee seutukaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä maa-ainesten ottoon ole kaavallista estettä. Ottamisalue ei kuulu suojeltujen harjualueiden listaukseen, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. Pohjaveden tarkkailuputki tulee asentaa alueelle oikein luotettavien havaintojen tekemiseksi ja valvontaviranomaisen tulee voida tarkastaa asennustapa, jota varten putkikortti, muu rakenneselvitys tai kaivon leikkauskuva on määrätty toimitettavaksi. EU:n kaivannaisjätedirektiivi koskee myös maa-aineslain mukaista soran ja hiekan ottoa. Hakija on esittänyt kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Soran ja hiekan ottamisessa kaivannaisjätettä ovat lähinnä pintamaat, kannot ja hakkuutähteet. Määräykset 1-5 sekä 9 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttä-
miseksi tai rajoittamiseksi. 10/12 Ottoalueesta naapuritilojen rajaan on määrätty vähintään 5 m suojavyöhyke. Länsirajalla on edellytetty puustoisena säilytettävä suojavyöhyke 20 m Penttiläntien suuntaan, jonka voi katsoa riittävän oton aikaisten maisemahaittojen vähentämiseksi. Suojavyöhykkeen laajuuteen vaikuttaa ympäristön herkkyys sekä ottamisen laatu ja laajuus. Suojaetäisyyteen tiealueeseen vaikuttaa tien luokitus. Maa-ainesten ottotoiminnan ei voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa asianosaisille. Määräys 7 annetaan maa-aineslain 12 ja asetuksen 8 perusteella. Vakuuden määrää voidaan tarvittaessa tarkistaa ottoaikana. Määräys 8 annetaan maa-aineslain 23 a ja asetuksen 9 perusteella. Määräyksessä 9 maa-aineslupaviranomainen on käyttänyt liikenteen järjestämiseen koskevaa toimivaltaansa ottoalueella. Liikennöinti kuuluu maa-aineslupavalmistelussa tarkasteltaviin asioihin. Maa-ainesten kestävä käyttö (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) mukaan maa-ainesluvassa voidaan antaa liikennöintiä koskevia määräyksiä, kun ne perustuvat pohjaveden suojelun lisäksi haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Maaainesluvassa määräykset koskevat pääsääntöisesti liikenteen järjestämistä ottajan hallussa olevalla maa-ainesten ottamisalueella sekä sitä, mistä kohdin liikenne voidaan ohjata ottamisalueen ulkopuolelle. Yksityistiealueen osalta määräyksiä antaa pääsääntöisesti tienpitäjä. Määräys 10 on osa valvontaviranomaisen suorittamaa tarkastusmenettelyä. Valvontaviranomaisen on suoritettava alueella tarkastus riittävän usein toiminnan valvomiseksi. Määräys 12 on annettu maa-aineslain 15 :n nojalla. Määräys 13 on annettu maa-aineslain 10, 13a ja 16a :n nojalla. Määräys 14 annetaan maa-aineslain 23 :n perusteella ja maksua määrättäessä sovelletaan voimassaolevaa taksaa. 2.2 Vastaus lausuntoihinn Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Ottamistoimintaan kuuluva maisemointisuunnitelma mahdollistaa alueen metsätalouskäytön ottotoiminnan päätyttyä.
11/12 Suojavyöhyke Penttiläntien suuntaan on riittävä ehkäisemään oton aikaisen maisemallisen haitan näkymistä oton aikana. Ottotoiminta ei muuta maisemaa niin, että se erityisesti poikkeaisi alueen maisemakuvasta. 2.3 Vastaukset muistutuksiin 3. Sovelletut oikeusohjeet 4. Päätöksen voimassaolo Pohjaveteen liittyvät asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Suojaetäisyydet asutukseen ovat yli 100 m. Tilan Rno 1:88 osalta on selvitetty, ettei ko kiinteistöllä ole rakennuspaikkaa, rakennusta, vireillä rakennushanketta tai myönnettyä rakennuslupaa. Tieyhteydestä on lupamääräyksissä annettu määräys oikeutetun tieyhteyden järjestämisestä ennen ottotoiminnan aloittamista. Liikenne yleisellä tai yksityisellä kunnan tai valtion avustamalla tiellä ei kuulu maa-aineslain mukaisessa lupaprosessissa tarkasteltaviin asioihin. MAL 21 :n mukaista lupaa ottotoiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaistumista ei ole myönnetty. Maa-aineslaki (555/1981) :t 3, 10, 11, 13a, 15, 16a, 16b ja 23 Maa-ainesasetus (91/1982) :t 7, 8 ja 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Tämä päätös on voimassa 10 vuotta siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen.
Kuva 1. Joutsen Kone Oy:n maa-ainesten ottamispaikan sijainti ja suunnitelmakartta 12/12