Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.2. 2001 Tullut voimaan 4.3.2002 Ehdotus / Päivitetty 10.10.2001 Kunnanhallitus 14.1.2002
Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUKU I: SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asetuksessa olevien sekä maan käyttämistä ja rakentamista koskevien muiden säännösten ja määräysten lisäksi on Kosken Tl kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on Rakennuslautakunta. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. LUKU II: LUPAJÄRJESTELMÄ 2.1 TALOUSRAKENNUKSIEN YM. LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Talousrakennuksen; esim. saunan ja autotallin rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Talousrakennuksen; lämpöeristämätön ja tulisijaton varastorakennus, enintään 30 m2, rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa. Lupamenettelyn asemesta rantaan rajoittuvalla alueella enintään 4 m2 ja muualla enintään 10 m2:n suuruisen lämpöeristämättömän ja tulisijattoman varastorakennuksen tai katoksen rakentamiseen sovelletaan ilmoitusmenettelyä mikäli ne liittyvät olemassa olevaan asuntoon tai ovat maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeelliseksi katsottavia. 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Seuraavissa kohdissa esitetyt toimenpiteen käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla toimenpidelupana tai ilmoituksena, mikäli on kysymyksessä rakennelma. Jos rakennelma on tulkittava rakennukseksi, käsitellään asia rakennuslupa-asiana. Toimenpideluvat: - varastointisiilo, kattamaton lantavarasto tai laakasiilo; enintään 200 m3 - asuntovaunun tvs. pitkäaikainen sijoittaminen - asuntovaunualue (yli 5 vaunua tai autoa) - tuulivoimala - masto, piippu, suurehko antenni tai valaisinpylväs; yli 10 m - rakennuksen julkisivullinen muuttaminen 1
Ilmoitus: - kiinteä aita, laituri, muistomerkki - varastointisäiliö (asemakaava-alue, yli 2 m3 / muut alueet, yli 10 m3) - tilapäinen kioski - markiisi, mainoslaitteen tai ilmoituksen pitkäaikainen asettaminen - suurehko varastointialue, pysäköintialue - urheilupaikka, kokoontumispaikka, esiintymislava, yleisöteltta, katsomo, käymälä Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennustai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä (esim. huvimaja, grilli, leikkimökki), on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. LUKU III: RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 SIJOITTUMINEN Etäisyydet Rakennuksen etäisyydestä on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 :ssä. Säännös sisältää minimivaatimuksen naapurin aseman järjestämiseksi. Tästä ei voida rakennusjärjestyksellä poiketa. Rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen kirjallista suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi toisen omistamaa rakennusta. Asemakaava-alueella etäisyyskysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Palovaarallista rakennusta (esim. savusaunaa) ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä 20 metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. 2
3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN Maisema ja luonnonympäristö Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. Maisemaan soveltuvuuden johdosta ns. kaarihalli-tyyppisten rakennusten rakentamista rajoitetaan siten, että niiden käyttö hyväksytään ainoastaan erityisestä syystä muussa kuin kasvihuonerakentamisessa. Oleva rakennuskanta Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on rakentamisen sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen sekä julkisivun jäsentelyn osalta. 3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA Ympäristön hoito Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista. Ympäristön valvonta Kunnan Rakennuslautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. 3.4 AITAAMINEN Kiinteän aidan rakentaminen on ilmoituksenvarainen toimenpide. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys aidan sijainnista ja muodosta. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3
3.5 PIHA-ALUE / PIHAMAA Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.6 OSOITEMERKINTÄ Uusien rakennuspaikkojen osoitemerkinnät määrää rakennusvalvontaviranomainen rakennusluvan käsittelemisen yhteydessä. Osoitenumerointi on kiinnitettävä tontin tieliittymän puoleiselle sivulle. Milloin rakennus ei ulotu katuun tai muuhun liikenneväylään, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. IV LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 RAKENNUSPAIKKA Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitteenä olevassa kartassa rajatuilla alueilla rakennuspaikan minimipinta-ala on oltava seuraava: Asemakaava-alueet / kaavan mukaisesti Rakennusoikeus Asemakaava-alueen lievealueet / 4000 m2 (liitekartta nro 1) Kaavoittamattomat alueet / haja-asutus / 2000 m2 600 m2 300 m2 Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. 4
4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden ullakollisen kaksiasuntoisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Ullakolle saa rakentaa rakennuksen suurimman kerroksen alasta puolet (Iu½ tai IIu½). Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. LUKU V: RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennuspaikalla saa olla enintään - yksi yksiasuntoinen loma-asunto jonka pohjapinta-ala saa olla enintään 100 m2 - yksi saunarakennus jonka pohjapinta-ala saa olla enintään 25 m2 - yksi vierasmaja jonka pohjapinta-ala saa olla enintään 20 m2 - yksi talousrakennus jonka pohjapinta-ala saa olla enintään 50 m2 Rakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala saa rakennuspaikalla olla enintään 170 m2. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä ja lattiataso vähintään 0,5 metriä ylävesirajaa korkeammalla. 5
LUKU VI: SUUNNITTELUTARVE Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin; kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Kunta ei määrää tällä rakennusjärjestyksellä erillisiä alueitaan suunnittelutarve-alueiksi, vaan tapauskohtaisesti harkitsee suunnittelutarpeen olemassaoloa. LUKU VII: VESI- JA JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Vesihuolto: Vesihuollolla tarkoitetaan talousveden toimittamista, jäte- ja huleveden sekä perustusten kuivatusvesien poisjohtamista ja käsittelyä. Vesihuoltolakia sovelletaan asutuksen sekä asutukseen rinnastettavan vapaa-ajanasutuksen sekä elinkeinotoiminnan vesihuoltoon. Vesihuollon järjestämisessä on vesihuoltolain ja asetuksen säännösten lisäksi noudatettava Kosken Tl kunnan omia vesihuoltomääräyksiä. Jätehuolto: Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää rakennusten käyttötarkoitus ja koko huomioon ottaen riittävät tilat jätteiden keräystä ja lajittelua varten. Jätehuollon järjestämisessä on jätelain ja asetuksen säännösten lisäksi noudatettava Kosken Tl kunnan omia jätehuoltomääräyksiä. Erityismääräyksiä tärkeillä pohjavesialueilla: Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. LUKU VIII: HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 6
LUKU IX: RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. LUKU X: MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN Rakennuslautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. LUKU XI: VOIMAANTULO Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Kosken Tl kunnan joulukuun 19 päivänä 1991 hyväksytty rakennusjärjestys. Tämä rakennusjärjestys on Kosken Tl kunnan kunnanvaltuuston helmikuun 27 päivänä 2002 hyväksymä ja tulee voimaan maaliskuun 4. päivänä 2002. Todistaa: Koskella Tl 4.3.2002 Kunnansihteeri Osmo Korhonen 7