PÄÄTÖS Nro 55/05/1 Dnro ISY-2005-Y-65 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2005 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Särkilammen lintuveden kunnostaminen, Uurainen. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 31.3.2005 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Särkilammen lintuveden kunnostamiseen hakemukseen liitetyn 14.1.2000 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Ympäristölupavirasto on 1.12.2000 antamallaan päätöksellä nro 61/00/1 myöntänyt ympäristökeskukselle luvan samansisältöisen suunnitelman mukaiseen kunnostamiseen, mutta lupa on vanhentunut. Kunnostuksen tavoitteena on lammen luonnonsuojelullisten arvojen palauttaminen. Tämä tapahtuu lisäämällä vesitilavuutta ja avovesialuetta. Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa (KOM 1981:32) todetaan, että Särkilampi on maakunnallisesti arvokas lintukohde. Särkilampi on lähes umpeenkasvanut ja vuonna 1999 avovettä oli alkusyksyllä ainoastaan 0,2 ha. Uhkana on, että Särkilampi umpeutuu kokonaan ilman kunnostusta. Nykyään avovesipinta-ala on niin vähäinen, että vesilintujen määrä on olennaisesti vähentynyt.
2 Särkilampea on laskettu 1800-luvulla. Myös syksyllä 1983 suoritetut Särkipuron perkaukset ovat aiheuttaneet lammen vedenpinnan laskemista. Asiaa on korjattu rakentamalla luusuaan pohjapato, mutta pato on sittemmin hävinnyt kokonaan. Särkilammen luusuaan on suunniteltu rakennettavaksi pohjapato, jolla järven keskivedenkorkeutta nostetaan 11 cm ja alivedenkorkeutta 25 cm. Särkilammen arvioidut nykyiset ja tulevat vedenkorkeudet ovat: Nykyiset Tulevat HW=N 60 +165,80 m HW=N 60 +165,80 m MW=N 60 +165,25 m MW=N 60 +165,36 m NW=N 60 +165,00 m NW=N 60 +165,25 m. Lisäksi on tarkoitus ruoppaamalla lisätä lintuvesialueen avovesialaa. Suunnitelman mukaisella keskivedenkorkeudella lammen vesialueen pinta-ala kunnostuksen jälkeen on 7,5 ha. Ruoppausmassojen määrä on noin 15 000 m 3 ktr. Ruoppausmassat läjitetään Särkilampea ympäröivien peltojen alimpiin osiin, jolloin saadaan viljelyalueiden kuivatusta parannetuksi. Hakemusasiakirjoihin on liitetty rantamaiden omistajien kirjalliset suostumukset siitä, että hanke voidaan korvauksetta toteuttaa suunnitelman mukaisesti peltoalueille tapahtuvine ruoppausmassojen läjityksineen, sekä Uuraiskylän kalastuskunnan suostumus. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset ja vaatimukset tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään 13.5.2005.
3 MUISTUTUS Keski-Suomen TE-keskus on pitänyt hanketta kalataloudellisesti positiivisena ja erityisesti hauen lisääntymiselle hyödyllisenä. TE-keskus on vaatinut, että pohjapato tulee tehdä ilman vaneriseinää muistuttamaan luonnonmukaista järven luusuaa. Perusteluina vaatimukselleen TE-keskus on esittänyt, että vesieliöiden esteetöntä liikkumismahdollisuutta on pidettävä nykyisen vesirakentamisen perusedellytyksenä. Hakemuksessa ei ole riittävästi tarkasteltu patoratkaisun soveltuvuutta kalojen tai muiden vesieliöiden liikkumismahdollisuuteen. Tiivistyssydän saattaa rajoittaa vesieliöstön liikkumista eri vesitilanteissa erityisesti, kun padon harja on suunniteltu suhteellisen tasaiseksi. Järvien luusuat ovat etenkin luonnontilaisina tuottoisia biotooppeja, joiden merkitys vesieliöstölle on huomattava. Osa tästä tuottavuudesta perustuu niskakivikon luomaan monimuotoisuuteen. Vaihteleva virtaus ja pohjan muoto takaavat kaikille vesieliöille esteettömän liikkumismahdollisuuden järven ja joen välillä. Tämän tulisi olla myös kunnostushankkeiden tavoitteena pelkän veden pinnan teknisen säätelyn lisäksi. Luonnonkivistä ja moreenista tehdyllä pohjapadolla eli tekokoskella voidaan päästä lopputulokseen, joka veden pinnan säätelyn lisäksi mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen kaikissa vesitilanteissa. Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita tulisi soveltaa erityisesti vedenpinnan nostohankkeissa nykyistä enemmän. Koskimainen pohjapato voidaan rakentaa myös varsin pehmeälle pohjalle. SELITYS Hakija on TE-keskuksen muistutuksen johdosta antamassaan selityksessä lausunut, että tavoitteena muistuttajan esittämä pohjapato olisi hyvä, mutta esitettyyn vaihtoehtoon liittyy kuitenkin lukuisia ongelmia, jonka vuoksi hakija pitää suunniteltua vaihtoehtoa tilanteeseen ehdottomasti parhaana vaihtoehtona. Pelkistä luonnonkivistä tai muusta maa-aineksesta tehtävän pohjapadon täsmällisten laskelmien suorittaminen on vaikeaa. Hankkeen vaikutusalueen maanomistajien kanssa ve-
4 denpinnan noston määrät on sovittu laskettujen tarkkojen korkeuslukemien mukaan. Ilman tiivistyssydäntä tarkkojen vedenpinnan korkeuksien saavuttaminen on erittäin vaikeaa. Erityisesti tällä kohteella em. ongelmat korostuvat, koska Särkilammen oma valuma-alue ja virtaamat ovat erittäin pienet sekä ranta-alueella olevat laidunmaat erittäin alavat. Oman valuma-alueen pinta-ala on 2,32 km 2 ja virtaamat seuraavan taulukon mukaiset: Ylin virtaama HQ 0,77 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 0,49 m 3 /s Keskivirtaama MQ 0,059 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,0035 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,0023 m 3 /s Tiivistyssydämen yläosaan, varsinaisen uoman kohdalle on jätetty alavampi v-aukko, johon virtaus keskittyy pienillä virtaamilla. Tälle kohdalle kivetään myös kaloille ja muille vesieliöstöille mahdollisimman käyttökelpoinen kulkutie joen ja lammen välille. Tiivistyssydämen ylityksen ei pitäisi olla vaikeaa, kun kiveys ulottuu harjan tasalle asti. Muutoin padon harja on tehty tasaiseksi, jotta ylivirtaaman aikaiset tulevat vedenkorkeudet saadaan pysymään nykyisellä tasolla. Mietittäessä pohjapatoratkaisun soveltuvuutta eri vesieliöryhmien liikkumiseen eri vesitilanteissa on pohdittava padon kohdalla olevia vedenkorkeuksia ja virtaamia. On myös mietittävä, milloin eri vesieliöt ovat pääosin liikkumassa. Kalojen ja vesieliöstön liikkumisen näin pienen valuma-alueen omaavan lammen laskupurossa täytyy keskittyä tulvaaikoihin, koska muulloin uomassa vettä ei juuri ole. Padon alivirtaama-aukon kohdalla vesisyvyys ylivirtaaman aikana on 0,55 metriä, jolloin pato ei ole esteenä vesieliöstön vapaalle liikkumiselle. Erityisen vaikeaa on padon luvanmukaisuuden valvonta. Kokemus on osoittanut, että pohjapatoihin käydään usein lisäämässä ja poistamassa kiviä. Jos pohjapadossa ei ole selkeää, päätöksessä määritellyssä korkeudessa olevaa sydäntä, on pohjapatoihin tehtyjen laittomien muutosten todeksi osoittaminen vaikeaa, usein jopa mahdotonta. Muutosten toteaminen vaatii useiden vuosien vedenkorkeuksien seurannan, jonka aikana patoon voidaan tehdä lisää muutoksia. Em. laittomat muutokset näkyvät helpommin, mikäli uomassa on pienet virtaamat.
5 Niskakivikon heikkous on myös sen syöpyminen virtaavan veden vaikutuksesta. Vuosien kuluttua pienten virtausten aikana vedenpinta laskee todennäköisesti huomattavasti alemmaksi kuin hanketta suunniteltaessa on ollut tarkoitus. Myös tämä ongelma on suurempi, mikäli uomassa on pienet virtaamat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Yleisen tarpeen vaatima hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Ympäristölupavirasto hyväksyy patosuunnitelman hakemuksen mukaisena. Tältä osin viitataan hakijan edellä kerrottuun TE-keskuksen muistutuksen johdosta antamaan selitykseen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu edunmenetyksiä, joista olisi vesilain mukaan määrättävä suoritettavaksi korvausta. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta määrätään jäljempänä 6. kohdassa. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 3 :n, 6 :n 1 momentin ja 8 :n nojalla myöntää Keski-Suomen ympäristökeskukselle Särkilammen lintuveden kunnostusta varten luvan padon rakentamiseen lammen luusuaan ja ruoppausten suorittamiseen lammen alueella sekä pysyvän käyttöoikeuden patoa varten tarvittavaan 80 m 2 :n alueeseen, Uuraisten kunnassa. Pato rakennetaan hakemuksen liitteenä olevan Keski-Suomen ympäristökeskuksessa laaditun 14.1.2000 päivätyn suunnitelman liitteenä olevasta pohjapadon sijaintikuvasta 1:250 (piirustus nro 11) ilmenevään paikkaan ja pohjapadon leikkauspiirustuksista 1:100 (piirustukset nrot 10.1 ja 10.2) ilmenevällä tavalla siten, että padon harja on korkeudella N 60 +165,40 m ja padon keskellä olevan 5 m leveän v-aukon alin kohta on korkeudella N 60 +165,25 m. Ruoppaukset ilmenevät kunnostuskartasta 1:2000 (piirustus nro 5) ja läjitysalueet läjitysaluepiirustuksesta 1:10000 (piirustus nro 7).
6 MÄÄRÄYKSET 1. Työt on suoritettava sellaisena aikana ja siten, että niillä ei aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen välttämättä vaatii. Ruoppausmaiden läjittämisestä on hyvissä ajoin ennen läjittämisen aloittamista ilmoitettava kunkin alueen maanomistajalle. Töiden valmistuttua on töiden jäljet siistittävä ja alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 2. Luvan saajan on seurattava töiden vaikutusta veden laatuun. 3. Hankkeen vaikutusta Särkilammen vedenkorkeuteen on tarkkailtava niin, että varmistetaan suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien saavuttaminen. Vedenkorkeustiedot on säilytettävä ja annettava pyydettäessä niiden nähtäviksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. 4. Pato on pidettävä luvan edellyttämässä kunnossa. 5. Sellaisten työnaikaisten edunmenetysten osalta, joiden hyvittämisestä luvan saajan ja asianosaisten kesken ei voida sopia, asia voidaan saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 7. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Uuraisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Kunnostustyöt on aloitettava 4 ja tehtävä 6 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Uuraisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta.
7 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 15.7.2005. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 55/05/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 15.7.2005 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.