TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 2007

TURUN KAUPUNKISEUDUN ILMANLAATU VUONNA 27 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ: Satu Viranko, Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Caj Karlsson, Neste Oil Oyj, Naantalin jalostamo Minna Niemelä, Turku Energia Oy Leena Rosama, Raision kaupunki Marjut Taipaleenmäki, Naantalin kaupunki Jouni Saario, Kaarinan kaupunki Mauri Kivilaakso, Varissuon Lämpö Oy Antti Salomaa, Fortum Lämpö Oy Markku Alahäme, Turun Satama Jaana Hänninen, Aker Finnyards Oy Olli-Pekka Mäki, Turun kaupunki / ympäristönsuojelutoimisto

TIIVISTELMÄ Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Liikenteen vaikutukset hengitettävän ilman laatuun ovat kuitenkin merkittävämmät kuin energiantuotannon, mikä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet 198-luvun alusta merkittävästi. Viime vuosina Turun kaupunkiseudun rikkidioksidipäästöt ovat olleet noin 4 tonnia tai hieman alle vuodessa. Typpidioksidipäästöt ovat olleet Turun kaupunkiseudulla noin 5 5 5 tonnia vuodessa, josta liikenteen osuus on ollut noin kolmannes. Hiukkasten päästöissä on tapahtunut vähenemistä merkittävästi 198-luvun lopulta lähtien. Hiukkaspäästöt ovat viime vuosina olleet noin 4 5 tonnia vuodessa. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten päästöjen vuotuiset vaihtelut johtuvat laitosten käyttömääristä. Ilmanlaatua Turun kaupunkiseudulla seurattiin kuudella mittauspisteellä, joista kaksi sijaitsi Turussa (kauppatori ja Ruissalo), kaksi Raisiossa (keskusta ja Kaanaa), yksi Naantalin keskustassa ja yksi Kaarinan keskustassa. Mitattavia komponentteja olivat typen oksidit, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä otsoni. Tuulen suuntaa ja nopeutta seurattiin Juhannuskukkulan sääasemalla. Ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Raja-arvot eivät ylittyneet Turun kaupunkiseudulla. Hengitettäville hiukkasille annetun raja-arvon numeroarvo (5 ) ylittyi Turun keskustassa 15, Raisiossa kahdeksana, Naantalissa seitsemänä ja Kaarinassa yhdeksänä vuorokautena. Ylityksiä sallitaan 35 vuorokautta ennen kuin raja-arvo ylittyy. Muiden mitattujen epäpuhtauksien osalta raja-arvot tai raja-arvon numeroarvot eivät ylittyneet. Typpidioksidin ja rikkidioksidin osalta ohjearvoja ei ylitetty Turun seudulla vuonna 27. Hengitettävät hiukkaset ylittivät ohjearvon Turussa helmi- ja maaliskuussa sekä muilla asemilla maaliskuussa. Ruissalossa tavoitearvoa 12 ylittäviä otsonipitoisuuksia ei mitattu vuonna 27. Indeksillä luonnehdittuna ilmanlaatu oli yleensä tyydyttävä Turussa ja Raisiossa sekä hyvä Naantalissa ja Kaarinassa. Huono tai erittäin huono (indeksin arvo yli 1) ilmanlaatu oli Turussa ja Raisiossa yhdeksänä, Naantalissa kahdeksana sekä Kaarinassa 19 vuorokautena. Korkeimmat indeksiarvot aiheutuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Hyväksi ilmanlaatu luokiteltiin Kaarinassa 187, Naantalissa 169, Raisiossa 16 ja Turun keskustassa 53 vuorokautena. Kohonneet ilman epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja luontovaikutuksia. Turun kaupunkiseudulla mitatut pitoisuudet ovat kuitenkin yleensä tasolla, jolla terveysvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Ilman epäpuhtauksista aiheutuneet terveysvaikutukset liittyvät lähinnä lyhytkestoisiin kohonneisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin, jotka ärsyttävät hengitysteitä. Luontovaikutukset liittyvät lähinnä pitkäaikaiseen ilman epäpuhtauksien happamoittavaan ja rehevöittävään vaikutukseen sekä joidenkin indikaattorilajien, kuten bioindikaattoritutkimuksissa käytettävien männyn runkojäkälien, esiintymisen muutoksiin pitkällä aikavälillä.

1 SAMMANDRAG Utsläppen från trafiken och energiproduktionen är de faktorer som mest påverkar luftkvaliteten i Åbonejden. Eftersom utsläppen från trafiken sker nära markytan är de mest betydande för luftkvaliteten. Utsläppen av svaveldioxid har minskat betydligt sedan början av 198-talet. Under de senaste åren har utsläppen av svaveldioxid varit ungefär 4 ton per år i Åboregionen. Kvävedioxidutsläppen har varit ungefär 5 5 5 ton per år varav en tredjedel är orsakad av trafiken. Partikelutsläppen har också minskat märkbart sedan slutet av 198-talet och har legat på nivån 4 5 ton per år de senaste åren. Variationen i utsläppen från industrin och kraftverken beror på olika driftstider under dessa år. Luftkvaliteten mäts på sex ställen i Åbonejden. Två mätstationer finns i Åbo (Salutorget och Runsala), två i Reso (centrum och Kaanaa), en i centrum av Nådendal och en i centrum av S:t Karins. Föroreningar som mäts är kväveoxider, respirabla partiklar, svaveldioxid och ozon. Vindriktning och vindhastighet mäts med väderstationen på Johannehöjden. Föroreningshalterna jämförs med riktvärden och gränsvärden. I Åbonejden överskreds inget gränsvärde. Gränsvärdets nummervärde (5 ) för respirabla partiklar överskreds i Åbo centrum 15, Reso 8, Nådendal 7 och i S:t Karins 9 dygn. Det tillåts 35 dygn över nummervärdet innan gränsvärdet överskrids. För övriga mätta föroreningar överskreds varken gränsvärdet eller nummervärdet. Riktvärdena för svaveldioksid och kvävedioksid överskreds inte år 27. Riktvärdet för respirabla partiklar överskreds i Åbo i februari och mars samt på alla övriga stationer i mars. På Runsala överskreds inte ozonmålvärdet (12 ) år 27. Med luftkvalitetsindex mätt har luftkvaliteten vanligen varit tillfredsställande i Åbo och Reso samt god i Nådendal och S:t Karins. Dålig eller mycket dålig (indexvärde över 1) var luften i Åbo och Reso under 9 dagar, i Nådendal under åtta och i S:t Karins under 19 dagar. De höga indexvärdena orsakades på våren av höga halter respirabla partiklar. Luftkvaliteten bedömdes vara god i Nådendal under 169, i S:t Karins under 187, i Reso under 16 och på salutorget under 53 dygn. Försämrad luftkvalitet medför olika hälso- och naturpåverkningar. I Åbonejden är halten föroreningar i luften vanligen så liten att hälsoeffekter är mycket osannolika. De orsakas oftast av kortvariga höga halter respirabla partiklar som irriterar luftvägarna. Naturen påverkas genom försurning och eutrofiering av vatten och jord. Utsläppens verkningar syns även genom förändringar i antalet indikatorarter (till exempel lavar som växer på tallstammar). Detta utnyttjas vid bioindikatorundersökningar med vars hjälp långsiktiga påföljder uppföljs.

2 ABSTRACT The most important sources of impurities in the air in Turku region are traffic and energy production. The effects of traffic to the ambient air quality are more significant than the effects of energy production because of the low emission height. The emissions of sulphur dioxide have reduced radically from the beginning of the 198 s. During the past few years the annual sulphur dioxide emissions have been about 4 tons or little less. The emissions of nitrogen dioxide have been about 5 to 5 5 tons per year from which the share of the traffic emissions has been about one third. The emissions of particles have reduced since the late 198 s and during the last years the emissions have been about 4 to 5 tons per year. The annual emissions of industrial and energy production plants depend on the annual operation hours. Ambient air quality in Turku region was monitored in six monitoring stations. Two of the stations located in Turku (Market Square and Ruissalo), two located in Raisio (centre and Kaanaa), one in the centre of Naantali and one in the centre of Kaarina. The components monitored were nitrogen oxides, fine (thoracic) particles, sulphur dioxide and ozone. Wind speed and direction were monitored in Juhannuskukkula weather station. Concentrations of impurities in the ambient air are compared to the guideline and limit values. Limit values were not exceeded in Turku region. The numerical limit value (5 ) for inhalable particles (PM1) was exceeded in Turku during 15 days, in Raisio during eight days, in Naantali during seven and in Kaarina during nine days. 35 exceedence days are allowed during a calendar year before the limit value is exceeded. The concentrations of nitrogen dioxide and sulphur dioxide did not exceed the guideline values. The guideline values for PM1 were exceeded in Turku in February and in March and other monitoring stations in March. The target value for ozone set for the prevention of health effects for the year 21 was not exceeded. When ambient air quality is characterised by air quality index, the air quality in Turku and in Raisio was normally fair and in Naantali and in Kaarina air quality was normally good. Air quality was classified as poor or very poor (index value above 1) during nine days in Turku and in Raisio, during eight days in Naantali and during 19 days in Kaarina. The highest index values were caused by inhalable particles (PM 1 ). Air quality was classified as good in Kaarina during 187 days, in Naantali during 169 days, in Raisio during 16 days and in Turku centre during 53 days. Increased concentrations of the impurities in the ambient air cause different health and nature effects. In Turku region the measured concentrations are normally in the level where health effects are unlikely. The health effects of the impurities relate mainly to the irritation of the respiratory passage during the times when there are high concentrations of fine particles. The nature effects of the impurities in the ambient air relate mainly to the long term impact of acidification and eutrophication and to the abundance of certain so called indicator species, such as the pine trunk lichens used in the calculation of the Index of Atmospheric Purity (IAP).

3 SISÄLLYS LUETTELO KUVISTA...5 SANASTO...7 1 JOHDANTO...8 2 PÄÄSTÖT...9 2.1 RIKKIDIOKSIDI... 9 2.2 TYPEN OKSIDIT... 9 2.3 HIUKKASET... 1 3 ILMANLAADUN MITTAUSJÄRJESTELMÄ...11 4 SÄÄOLOSUHTEET...12 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT...13 6 ILMANLAATUINDEKSI...15 6.1 INDEKSIN LASKEMINEN... 15 6.2 TURUN SEUDUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA... 16 7 TAUSTAPITOISUUDET UTÖSSÄ...17 8 ILMANLAATU TURUN KAUPUNKISEUDULLA...17 8.1 ILMANLAATU TURUSSA... 17 8.1.1 TURUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA... 17 8.1.2 TURUN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET... 18 8.1.3 TURUN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET... 19 8.1.4 TURUN HIUKKASPITOISUUDET... 21 8.1.5 TURUN OTSONIPITOISUUDET... 22 8.2 ILMANLAATU RAISIOSSA... 24 8.2.1 RAISION ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA... 24 8.2.2 RAISION RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET... 24 8.2.3. RAISION TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET... 26 8.2.2 RAISION HIUKKASPITOISUUDET... 28 8.3 ILMANLAATU NAANTALISSA... 3 8.3.1 NAANTALIN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA... 3 8.3.2 NAANTALIN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET... 3 8.3.3 NAANTALIN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET... 32 8.3.4 NAANTALIN HIUKKASPITOISUUDET... 34 8.4 ILMANLAATU KAARINASSA... 36 8.4.1 KAARINAN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA... 36 8.4.2 KAARINAN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET... 36 8.4.3 KAARINAN HIUKKASPITOISUUDET... 38 9 ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSIA...39 9.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN... 39 9.1.1 YLEISTÄ... 39 9.1.2 RIKKIDIOKSIDIN VAIKUTUKSET... 41 9.1.3 TYPEN OKSIDIEN VAIKUTUKSET... 41 9.1.4 HIUKKASTEN VAIKUTUKSET... 41 9.1.5 OTSONIN VAIKUTUKSET... 42 9.2 VAIKUTUKSET LUONTOON... 42 9.2.1 YLEISTÄ... 42 9.2.2 RIKKIDIOKSIDIN JA TYPEN OKSIDIEN VAIKUTUKSET... 43 9.2.3 ALAILMAKEHÄN OTSONIN VAIKUTUKSET... 43 9.2.4 HIILIDIOKSIDIN VAIKUTUKSET... 43

4 1 YHTEENVETO...44 1.1 MITTAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS... 44 1.2 PÄÄSTÖT... 44 1.3 ILMANLAATU TURUSSA... 44 1.4 ILMANLAATU RAISIOSSA... 45 1.5 ILMANLAATU NAANTALISSA... 45 1.6 ILMANLAATU KAARINASSA... 45 1.7 TERVEYSVAIKUTUKSET... 45 1.8 LUONTOVAIKUTUKSET... 46 1.9 VINKKEJÄ KUNTALAISILLE... 46 LÄHTEET...47 LIITE 1...49

5 LUETTELO KUVISTA KUVA AIHE SIVU 1 2 3 4 Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöjen kehitys Turun seudulla. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten typpidioksidipäästöjen kehitys Turun seudulla. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöjen kehitys Turun seudulla. Tuulensuunnan jakautuminen Turun Artukaisissa ja Juhannuskukkulalla vuonna 27. 5 Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin vuonna 27. 17 6 Turun keskustan ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 18 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä vuosina 1989 27. Ruissalon vuorokausiohjearvoon verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuosina 25 27. Ruissalon rikkidioksidin keskipitoisuus eri tuulen suunnilla vuonna 27. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä vuosina 1991 27. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Turun kauppatorilla vuosina 25 27. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Turun kauppatorilla vuosina 25 27. Kauppatorin typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot kauppatorilla vuosina 25 27. Kauppatorin hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Otsonipitoisuuksien korkeimmat 8 tunnin keskiarvot vuosina 25 27. Otsonipitoisuuksien kuukausikeskiarvot Ruissalossa ja Utössä vuonna 27. 18 Ruissalon otsonipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 24 19 Raision ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 25 2 21 22 23 24 25 Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Raision keskustassa, Kaanaalla ja Utössä vuosina 1989 27. Kaanaan vuorokausiohjearvoon verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuosina 25 27. Kaanaan rikkidioksidin keskipitoisuus eri tuulen suunnilla vuonna 27. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Raisiossa ja Utössä vuosina 1992 27. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Raisiossa vuosina 25 27. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Raisiossa vuosina 25 27. 26 Raision typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 29 1 11 12 13 19 19 2 2 21 21 22 22 23 23 24 26 26 27 27 28 28

6 27 28 29 Raision typpidioksidin keskipitoisuus eri tuulen suunnilla vuonna 27. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Raisiossa vuosina 25 27. Raision hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 3 Naantalin ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 31 31 32 33 34 35 36 Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Naantalissa ja Utössä vuosina 1989 27. Vuorokausiohjearvoon verrattavat rikkidioksidipitoisuudet Naantalissa vuosina 25 27. Naantalin rikkidioksidin keskipitoisuus eri tuulen suunnilla vuonna 27. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Naantalissa ja Utössä vuosina 199-27. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 25 27. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Naantalissa vuosina 25 27. 37 Naantalin typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 35 38 39 4 Naantalin typpidioksidin keskipitoisuus eri tuulen suunnilla vuonna 27. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 25 27. Naantalin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihtelut viikon eri ajankohtina. 41 Kaarinan ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 37 42 43 Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinassa vuosina 25 27. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Kaarinassa vuosina 25 27. 44 Kaarinan typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 39 45 46 Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinassa vuosina 25 27. Kaarinan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihtelut viikon eri ajankohtina. 47 Hiukkasten pääsy elimistöön. 41 29 3 3 32 32 33 33 34 34 35 36 36 38 38 39 4

7 SANASTO AOT4 Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiukkaspäästö Ohjearvo Otsoni (O 3 ) Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) Typen oksidit (NO X ) Iskemia Epidemiologia Alveoli Fagosytoiva solu AOT4-otsonialtistusindeksillä kuvataan otsonin kuormitusta, joka lasketaan 8 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 8 erotuksen kumulatiivisena summana määrätyltä ajanjaksolta laskettuna päivittäisistä tuntiarvoista. Halkaisijaltaan alle 1 mikrometrin (1 µm = 1/1 mm) kokoiset ilmassa leijuvat hiukkaset, jotka kulkeutuvat hengitysteihin. Hajuton, väritön ja mauton kaasu, jota muodostuu epätäydellisessä palamisessa ja joka voi aiheuttaa häkämyrkytyksen estäessään hengitettäessä hapen sitoutumista veren hemoglobiiniin. Hiukkasten kokonaismäärä päästössä. Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja rajaarvoihin. Kansalliset ohjearvot on määritelty Valtioneuvoston päätöksessä (48/96) ja ne ovat pääosin terveysperusteisia ja tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Hapen muoto, jossa molekyyli muodostuu kolmesta happiatomista. Otsoni on voimakas hapetin, joka korkeina pitoisuuksina ärsyttää hengitysteitä. Raja-arvot ovat ohjearvoja sitovampia, ja ne perustuvat EU-direktiiveihin. Ilmansuojeluviranomaisten on estettävä niiden ylittyminen käytettävissä olevin keinoin. Rikin oksidi, jota syntyy rikin tai rikkiä sisältävien yhdisteiden palaessa ilmassa. Myrkyllinen kaasu, joka aiheuttaa myös ympäristöhaittoja, kuten happamoitumista. Typen ja hapen muodostamat kaasumaiset yhdisteet typpidioksidi (NO 2 ) ja typpimonoksidi (NO). Typen oksideja syntyy pääasiassa palamisessa, ja ne aiheuttavat happamoitumista, rehevöitymistä, korroosiota ja terveydellisiä ongelmia sekä osallistuvat alailmakehän otsonin muodostumiseen. Paikallinen verenpuute, paikallinen verettömyys, kudoksen hapenpuute. Tieteenala joka tutkii tautien esiintyvyyttä suhteessa niiden vaaratekijöihin. Keuhkorakkulat (alveolus); noin puolen millimetrin läpimittaisia puolipalloja, joista suurin osa keuhkokudoksesta koostuu ja joiden seinämien läpi hengityskaasut vaihtuvat. Fagosyytti; veren ja muiden kudosten liikuntakykyisiä soluja, jotka sulkevat sisäänsä ja tuhoavat bakteereita ja muita vieraita kiinteitä osasia sekä elimistön omien solujen tuhoutuvia osasia.

8 1 JOHDANTO Ilmanlaadun seurannan järjestämiseksi Turun kaupunkiseudulle perustettiin vuonna 1988 ilmansuojelun yhteistyöryhmä. Nykyään yhteistyöryhmän muodostavat Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos, Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo, Turku Energia Oy, Varissuon Lämpö Oy, Fortum Lämpö Oy, Turun Satama sekä Aker Finnyards Oy. Käytännön tarkkailutyön ja raportoinnin hoitaa Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto. Vuonna 27 ilmanlaadun mittausverkosto käsitti yhteensä kuusi mittauspistettä (taulukko 1, kansikuva) sekä sääaseman, jossa mitattiin tuulen suuntaa ja nopeutta. Taulukko 1. Turun seudun ilmanlaadun mittauspiste ja mitattavat epäpuhtaudet. Mittauspiste Typen Hengitettävät Rikkidioksidi oksidit hiukkaset Otsoni Turku, Kauppatori X X Turku, Ruissalo X X X Raisio, keskusta X X Raisio, Kaanaa X Naantali, keskusta X X X Kaarina, keskusta X X Suurimmat epäpuhtauksien päästölähteet Turun seudulla ovat energiantuotanto ja teollisuus sekä liikenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on kuitenkin merkittävin vaikutus paikalliseen kaupunki-ilmanlaatuun. Energiantuotannon päästöissä on viime vuosina havaittu ainoastaan vuosittaisten tuotantomäärien vaihtelusta aiheutuneita muutoksia. Hiilimonoksidi (häkä), rikkidioksidi, hiilivedyt, hiukkaset (noki, tuhka jne.) ja typen oksidit (NO ja NO 2 ) ovat viisi merkittävintä ilman epäpuhtautta. Ilman epäpuhtaudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia.

9 2 PÄÄSTÖT 2.1 RIKKIDIOKSIDI Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt olivat vuonna 27 Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa yhteensä noin 37 tonnia; osa esitetyistä päästöistä perustuu vuosien 26 ja 25 tietoihin (liite 1). Laitosten sijaintikunnan mukaan kokonaispäästö jakaantui siten, että Naantalissa sijaitsevien laitosten osuus oli 86, Turun laitosten 13 ja Raision sekä Kaarinan laitosten alle 1 prosenttia päästöistä. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ovat pääsääntöisesti pienentyneet Turun seudulla vuoden 1986 jälkeen (kuva 1). Vuonna 27 kokonaispäästöt laskivat hieman vuoteen 26 verrattuna. Vuotuiset vaihtelut laitosten päästöissä aiheutuvat käyttömäärien vaihteluista sekä käytettävästä polttoaineesta. 16 Fortum voimal. Neste jalostamo Turku, lupavelv. SO2-päästö 1 t/a 12 8 4 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 vuosi Kuva 1. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöjen kehitys Turun seudulla. 2.2 TYPEN OKSIDIT Vuonna 27 Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa sijaitsevien ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten typen oksidien kokonaispäästö oli noin 375 tonnia; osa esitetyistä päästöistä perustuu vuosien 26 ja 25 tietoihin (liite 1). Kokonaispäästöt olivat vuonna 27 noin 36 tonnia pienemmät kuin vuonna 26. Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen typen oksidien päästöihin on vaikuttanut loppuvuodesta 27 1- ja 2-yksiköihin hankitut low-no X -polttimet. Laskennallisesti vuodelle 27 selvitetyt liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Turun seudulla yhteensä 124 t (VTT: Liisa 26). Liikenteestä aiheutuvat typen oksidien päästöt olivat Turussa 779 t/a, Raisiossa 28 t/a, Naantalissa 65 t/a ja Kaarinassa 188 t/a. Matalan päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöjen merkitys paikalliseen ilmanlaatuun on kuitenkin suurempi kuin lupavelvollisten laitosten. Lupavelvollisten laitosten ja liikenteen typpidioksidipäästöjen kehitys vuodesta 1989 alkaen on esitetty kuvassa 2. Laitosten päästöt vaihtelevat vuosittain käyttömäärien mukaan.

1 liikenne Fortum voimalaitos Neste jalostamo Turku, lupavelv. 1 NO2-päästö 1 t/a 8 6 4 2 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 vuosi Kuva 2. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten typpidioksidipäästöjen kehitys Turun seudulla. Liikenteen osuudessa on mukana Kaarinan liikenteestä aiheutuneet päästöt vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 21 liikenteen päästöjen laskentatapa on muuttunut. 2.3 HIUKKASET Ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Keväällä ja alkutalvella pitoisuudet kasvavat kesään verrattuna moninkertaisiksi kaduille ja jalkakäytäville levitetyn hiekoitushiekan pölytessä. Hiekoitushiekan lisäksi leijuva pöly sisältää tien pinnasta, autojen renkaista ja jarruista irronneita sekä autojen pakokaasujen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen sisältämiä hiukkasia. Tervahatun (25) tutkimuksen mukaan hiekoitus lisää suuresti hienojakoisen pölyn määrää, mutta pääosa pölystä oli peräisin asfaltista. Se syntyy renkaan ja asfaltin välissä olevan hiekan irrottaessa hienojakoista pölyä asfaltista. Liikenteen sekä energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöjen osuus ulkoilman hiukkaspitoisuuksissa on vähäinen. Pienen kokonsa vuoksi pakokaasuhiukkasten terveydellinen merkitys on kuitenkin suuri. Vuonna 27 ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt olivat Turun seudulla yhteensä noin 35 tonnia; osa esitetyistä päästöistä perustuu vuosien 26 ja 25 tietoihin (liite 1). Energiantuotannon ja teollisuuden ilmoittamat hiukkaspäästöt sisältävät koko hiukkasaineksen eivätkä siten ole verrattavissa mitattuihin hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuuksiin. Laitosten päästöt vaihtelevat vuosittain käyttömäärien mukaan, mutta päästöihin vaikuttaa myös käytettävä polttoaine. Liikenteen pakokaasuista aiheutuvat laskennalliset hiukkaspäästöt olivat vuonna 27 yhteensä noin 67 tonnia (VTT: Liisa 26). Liikenteestä aiheutuvat hiukkaspäästöt olivat Turussa 42, Raisiossa 11, Kaarinassa 1 ja Naantalissa 4 tonnia. Liikenteen ja tuulen kadun pinnasta uudelleen nostattaman pölyn ns. re-suspension määrää on vaikea arvioida. Lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöt laskivat vuonna 27 noin 38 tonnia vuoden 26 päästöihin verrattuna (kuva 3).

11 Fortum voimalaitos Neste jalostamo Turku, lupavelv. liikenne hiukkaspääästö 1 t/a 2,5 2 1,5 1,5 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 vuosi Kuva 3. Ympäristönsuojelulain nojalla lupavelvollisten laitosten hiukkaspäästöjen kehitys Turun seudulla. Liikenteen päästöihin on laskettu mukaan Kaarinan hiukkaspäästöt vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 21 liikenteen päästöjen laskentatapa on muuttunut. 3 ILMANLAADUN MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausjärjestelmä käsitti vuonna 27 kolme rikkidioksidin (SO 2 ), viisi typen oksidien (NO X ), neljä hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja yhden otsonin (O 3 ) mittauspisteen sekä Juhannuskukkulan sääaseman, jossa seurattiin tuulen suuntaa ja nopeutta. Mittauspaikat on valittu lähinnä Ilmatieteen laitoksen tekemien leviämisselvitysten perusteella. Sijoituksessa on lisäksi otettu huomioon väestön sijoittuminen, erilaisten laitosten (koulut, päiväkodit, sairaalat yms.) sijainti sekä luonnonsuojelullisesti merkittävät alueet. Kaupunkien keskustojen ilmanlaadun mittausasemilla seurattiin pääasiassa liikenteen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun. Hiukkaspitoisuuksien mittauksissa tarkkailtiin lähinnä liikenteen päästöjä sekä liikenteen ja tuulen kadunpinnasta nostattaman pölyn eli ns. re-suspension vaikutuksia pitoisuuksiin. Turun keskustassa ilmanlaatua tarkkailtiin kauppatorilla, jossa mitattiin typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Ruissalon mittauspisteellä mitattiin rikkidioksidin ja otsonin sekä typen oksidien pitoisuuksia. Otsonin mittauspisteellä pyrittiin seuraamaan otsonin pitoisuuksia keskusta-alueen ulkopuolella, sillä typen oksidit ovat mukana otsonin muodostumis- ja häviämisreaktioissa. Raisiossa ilmanlaatua tarkkailtiin kahdella mittauspisteellä, keskustassa ja Kaanaalla. Keskustan mittauspisteellä, Opinpolulla, mitattiin typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Kaanaalla mitattiin rikkidioksidipitoisuuksia. Raision mittausasemien sijainnit on valittu niin, että ne antavat tietoa myös Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun. Naantalin mittauspiste sijaitsi Asematorilla Naantalin keskustassa. Naantalissa mitattavia komponentteja olivat rikkidioksidi, typen oksidit sekä hengitettävät hiukkaset. Naantalin mittauspisteen sijainti on valittu siten, että se antaa tietoa myös Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun.

12 Kaarinan keskustan mittauspiste sijaitsi Kärrykadulla Voivalantien ja 11-tien välissä. Mittaukset aloitettiin maaliskuussa 24. Kaarinassa mitattavia komponentteja olivat typen oksidit ja hengitettävät hiukkaset. Mittauspiste sijaitsi koulun ja terveysaseman läheisyydessä, sillä niiden asiakasryhmät ovat erityisen herkkiä mahdollisille korkeille ilman epäpuhtauspitoisuuksille. Ilmanlaatumittausten laadunvarmennus Vuonna 27 mittausjärjestelmä toimi hyvin. Laitevioista johtuen Naantalin typpidioksidituloksia ei ole esitetty helmikuulta, Ruissalon maalis- ja heinäkuulta eikä Kaarinan huhtikuulta. Vuoden 27 aikana kaasuanalysaattorit kalibroitiin keskimäärin kerran kuudessa kuukaudessa ulkopuolisen konsultin toimesta, jolloin kalibroitiin myös hengitettävien hiukkasten analysaattorit. Kalibrointikierrokset osoittivat laitteiden toimivan hyvin. Lisäksi analysaattorien toiminnan varmistamiseksi niiden nolla- ja aluetasot tarkistettiin automaattisesti kerran vuorokaudessa. 4 SÄÄOLOSUHTEET Tiedot lämpötilasta, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä sademäärästä ja ilman suhteellisesta kosteudesta saatiin Ilmatieteen laitoksen Artukaisten säähavaintoasemalta. Tuulen suuntaa ja nopeutta sekä lämpötilaa seurattiin myös Juhannuskukkulan sääasemalla. Lämpötilaa seurattiin myös kauppatorin mittauspisteellä. TUULI Vuoden 27 keskimääräiseksi tuulen nopeudeksi mitattiin Artukaisissa 2,9 m/s. Tuulisinta oli huhtikuussa (3,5 m/s) ja vähätuulisinta helmikuussa (2,4 m/s). Tyyntä (alle 1 m/s) oli 4 % mittausajasta. Vuonna 27 vallitseva tuulensuunta oli Artukaisissa etelästä ja Juhannuskukkulalla lounaasta (kuva 4). länsi luode pohj 2 15 1 5 koill itä lounas kaakko Artukainen etelä Juhannuskukkula Kuva 4. Tuulensuunnan jakautuminen Turun Artukaisissa ja Juhannuskukkulalla vuonna 27.

13 LÄMPÖTILA Vuoden 27 keskilämpötila oli Turun kauppatorilla 6,9 C, Juhannuskukkulalla 6, C ja Artukaisissa 6,9 C. Ilmatieteen laitoksen Turun lentoasemalla normaalikautena 1971-2 mittaama lämpötilan pitkäaikainen keskiarvo on ollut +5,2 C. Vuositasolla keskilämpötila oli siten tavallista korkeampi. SADEMÄÄRÄ Vuoden 27 sademäärä oli keskimääräistä korkeampi. Kokonaissademäärä oli Turussa 72,1 mm. Pitkäaikaiskeskiarvo vuosilta 1971-2 on 699 mm. Tammi-, toukoja heinäkuussa satoi huomattavasti yli pitkäaikaiskeskiarvon. Helmikuussa sademäärä (6,6 mm) oli pitkäaikaista sademäärää (4 mm) huomattavasti pienempi. ILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS Turun Artukaisissa mitattu ilman suhteellinen kosteus oli vuonna 27 keskimäärin 82 %. Pitkäaikainen keskiarvo vuosilta 1971-2 on 79 %. 5 ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Mittaustulosten käsittelyssä ja tarkastelussa on käytetty perustana valtioneuvoston vuonna 1996 asettamia ilmanlaadun ohjearvoja (VNp 48/1996 ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista). Nämä ohjearvot hiilimonoksidin, typpidioksidin, rikkidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot (VNp 48/1996). Aine Hiilimonoksidi (CO) Typpidioksidi (NO 2 ) Rikkidioksidi (SO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 1 ) Ohjearvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely 2 mg/m 3 Tuntiarvo 8 mg/m 3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo 15 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 7 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 25 Kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste 8 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 7 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typpidioksidin osalta ohjearvoja ei ylitetty Turun seudulla vuonna 27. Myöskään rikkidioksidin pitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvoja Turun seudulla. Hengitettävät hiukkaset ylittivät ohjearvon Turussa helmi- ja maaliskuussa sekä muilla asemilla maaliskuussa. Valtioneuvosto on antanut vuonna 21 asetuksen ilmanlaadusta (711/21), jolla pannaan täytäntöön EY:n direktiivi 1999/3/EY ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista (taulukko 3) sekä eräitä ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin 1996/62/EY säännöksiä.

14 Taulukko 3. Valtioneuvoston vuonna 21 antamat raja-arvot (711/21). Aine Keskiarvon laskentaaika Raja-arvo (293 K, 11,3 kpa) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa Ajankohta, jolloin viimeistään pitoisuuksien tulee olla raja-arvoa pienemmät Rikkidioksidi 1 tunti 35 24 1.1.25 (SO 2 ) 24 tuntia 125 3 1.1.25 1 tunti 2 18 1.1.21 Typpidioksidi Kalenterivuosi (NO 2 ) 4-1.1.21 24 tuntia 5 1) 35 1.1.25 Hiukkaset Kalenterivuosi (PM 1 ) 4 1) - 1.1.25 Lyijy (Pb)* Kalenterivuosi,5 1) - 19.7.21 Hiilimonoksidi (CO)* 8 tuntia 2) 1-1.1.25 Bentseeni Kalenterivuosi (C 6 H 6 )* 5-1.1.21 1) Tulokset ilmaistaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa 2) Vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo, joka valitaan tarkastelemalla 8 tunnin liukuvia keskiarvoja. Kukin kahdeksan tunnin jakso osoitetaan sille päivälle, jona jakso päättyy * Lyijyn, hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuuksia ei mitattu Turun kaupunkiseudulla vuonna 27 Hengitettäville hiukkasille annetun raja-arvon numeroarvo (5 ) ylittyi Turun keskustassa 15, Raisiossa kahdeksana, Naantalissa seitsemänä ja Kaarinassa yhdeksänä vuorokautena. Muiden mitattujen epäpuhtauksien osalta raja-arvot tai raja-arvon numeroarvot eivät ylittyneet Turun seudulla. Valtioneuvosto antoi vuonna 23 asetuksen (783/23) alailmakehän otsonista. Asetuksessa on esitetty otsonille tavoitearvot vuodelle 21 (taulukko 4) sekä väestön tiedotus- ja varoituskynnysarvot (taulukko 5). Taulukko 4. Valtioneuvoston asetuksessa alailmakehän otsonista (783/23) esitetyt otsonin tavoitearvot vuodelle 21. Peruste Terveyshaittojen ehkäiseminen Kasvillisuuden suojeleminen Tavoitearvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely Korkein päivittäinen kahdeksan tunnin 12 keskiarvo, joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona AOT4 laskettuna 1.5. - 31.7. ajan tuntiarvoista, jotka mitataan klo 9-21 välisenä 18 h aikana (kesäaika: 1-22) viiden vuoden keskiarvona. Taulukko 5. Valtioneuvoston asetuksessa alailmakehän otsonista (783/23) esitetyt otsonin tiedotus- ja varoituskynnykset. Peruste Kynnysarvo (2 C, 1 atm) Tilastollinen määrittely Väestölle tiedottaminen 18 Tuntikeskiarvo Väestön varoittaminen 24 Tuntikeskiarvo

15 Ruissalossa otsonille annettua tavoitearvoa 12 ylittäviä pitoisuuksia ei mitattu vuonna 27. Otsonin AOT4-tavoitearvo vuodelle 21 kasvillisuuden suojelemiseksi on 18 h. Vuoden 27 Ruissalon otsonipitoisuuksista laskettu AOT4 luku on 2888 h. Otsonin tiedotus- ja varoituskynnyspitoisuudet eivät ylittyneet. 6 ILMANLAATUINDEKSI 6.1 INDEKSIN LASKEMINEN Vuoden 27 aikana ilmanlaatua kuvaava indeksi laskettiin Turun, Naantalin ja Kaarinan keskustojen sekä Raision mittausasemien tuloksista. Indeksiä laskettaessa mitattuja ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Turun keskustan indeksi koostui kauppatorin mittauspisteen typpidioksidin (NO 2 ) ja hengitettävän pölyn (PM 1 ) tuloksista. Naantalin mittauspisteellä indeksi koostui rikki- ja typpidioksidin sekä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Raision indeksi koostui keskustan mittauspisteen typpidioksidi- ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista sekä Kaanaan rikkidioksidipitoisuuksista. Kaarinan indeksi koostui typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaatuindeksin laskentatapaa muutettiin vuoden 22 alusta, jolloin indeksilaskenta muuttui tuntipohjaiseksi, joten se reagoi nopeasti ilmanlaadun vaihteluihin. Mitatuista epäpuhtauspitoisuuksista lasketaan tunneittain ns. alaindeksit, joista korkein tulos valitaan ilmanlaatuindeksiksi. Taulukossa 6 on esitetty ilmanlaatuindeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauksien taitepisteet. Taulukko 6. Ilmanlaatuindeksin laskennassa käytettävät epäpuhtauksien taitepisteet. Indeksin arvo 5 75 1 15 CO mg/m 3 (1 h) 4 8 2 3 NO 2 (1 h) 4 7 15 2 SO 2 (1 h) 2 8 25 35 O 3 (1 h) 6 12 15 18 PM 1 (1 h) 2 5 1 2 Indeksin sanallisessa luonnehdinnassa on otettu huomioon sekä terveys- että materiaali- ja luontovaikutukset. Indeksin määrittely on esitetty taulukossa 7. Vuorokauden tunti-indekseistä valitaan korkein arvo, joka määrittää koko vuorokauden korkeimman indeksiarvon. Taulukko 7. Indeksin määrittely (YTV). INDEKSI VÄRI LUONNEHDINTA 151 - VIOLETTI ERITTÄIN HUONO 11-15 PUNAINEN HUONO TERVEYS- VAIKUTUKSET Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Mahdollisia herkillä yksilöillä MUUT VAIKUTUKSET Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia 76-1 ORANSSI VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä pitkällä aikavälillä 51-75 KELTAINEN TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia - 5 VIHREÄ HYVÄ Ei todettuja pitkällä aikavälillä

16 Indeksistä tiedotettiin Turun kaupunkiseudun paikallislehdille ja -radioille lähetettävällä faksilla arkipäivisin, mikäli ilmanlaatu heikkeni huonoksi tai erittäin huonoksi ja tilanteen uskottiin kestävän useita tunteja. Turun Sanomien sääsivulla julkaistiin päivittäin Turun keskustan indeksiä. Reaaliaikaisesti indeksi oli näkyvissä Internetissä osoitteessa: www.ilmanlaatu.fi. 6.2 TURUN SEUDUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Vuonna 27 ilmanlaatu luokiteltiin Naantalissa ja Kaarinassa yleensä hyväksi ja Turun keskustassa ja Raisiossa yleensä tyydyttäväksi. Taulukko 8. Ilmanlaatuindeksin päivittäisten maksimiarvojen jakautuminen eri luokkiin vuonna 27. Turun keskusta Raisio Naantali Kaarina ERITTÄIN HUONO 2 4 2 9 HUONO 7 5 6 1 VÄLTTÄVÄ 61 32 3 27 TYYDYTTÄVÄ 24 214 156 132 HYVÄ 53 16 169 187 1% 8% 6% 4% 2% ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ % Turun keskusta Raisio Naantali Kaarina Kuva 5. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin vuonna 27. Ilmanlaatuindeksin vuorokauden korkeimmat arvot aiheutuivat Turussa yleensä typpidioksidin pitoisuuksista ja muilla asemilla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Korkeimmat indeksiarvot aiheutuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista kaikilla mittausasemilla. Ilmanlaatu luokitellaan yleensä hyväksi, kun tarkastellaan indeksien jakautumista tunneittain. Taulukossa 9 on esitetty indeksien jakautuminen tunneittain eri luokkiin. Taulukko 9. Indeksien jakautuminen eri luokkiin tunneittain. Turun keskusta (%) Raisio (%) Naantali (%) Kaarina (%) Erittäin huono Huono Välttävä 3 2 1 1 Tyydyttävä 31 19 13 12 Hyvä 66 79 85 86

17 7 TAUSTAPITOISUUDET UTÖSSÄ Turun seudun rikkidioksidin ja otsonin pitoisuuden taustapitoisuutta kuvaamaan valittiin Ilmatieteen laitoksen Utön mittauspisteeltä Korppoosta saadut mittaustulokset. Rikkidioksidin vuosikeskiarvo Utön tausta-asemalla vuonna 27 oli,45. Korkeimmat otsonipitoisuudet mitattiin Utössä huhti- ja toukokuussa, jolloin kuukausikeskiarvot olivat 77. Alhaisimmat otsonipitoisuudet mitattiin joulukuussa (53 ). 8 ILMANLAATU TURUN KAUPUNKISEUDULLA Seuraavissa kappaleissa on esitetty ilmanlaatujärjestelmän tuottamat rikkidioksidin, typpidioksidin, hiukkasten ja otsonin mittaustulokset ja niistä lasketut ilmanlaatuindeksit vuodelta 27. Pitoisuudet on laskettu 2 C lämpötilaan. Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) pitoisuudet on laskettu vallitsevaan ilmanpaineeseen ja lämpötilaan. 8.1 ILMANLAATU TURUSSA Turun keskustassa ilmanlaatuun vaikuttavat pääosin liikenteen päästöt sekä tuulen ja liikenteen maasta nostattama pöly. Teollisuuden päästöjen vaikutus Turun keskustan ilmanlaatuun on liikennettä pienempi. Ruissalossa ilmanlaatuun vaikuttaa lähinnä otsonipitoisuudet, mutta myös typen oksidit ja rikkidioksidi heikentävät Ruissalon ilmanlaatua. 8.1.1 TURUN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Turun keskustan ilmanlaatu oli indeksillä luonnehdittuna yleensä tyydyttävä (kuva 6). Ilmanlaatu luokiteltiin erittäin huonoksi kahtena ja huonoksi seitsemänä vuorokautena. Parhaimmillaan ilmanlaatu oli kesällä. erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. päivä Kuva 6. Turun keskustan ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27.

18 8.1.2 TURUN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Turun kauppatorilla, Ruissalossa sekä Utön tausta-asemalla vuosina 1989-27 on esitetty kuvassa 7. Vuonna 27 vuosikeskiarvo oli Ruissalossa 2 µg/m³, kauppatorilla rikkidioksidin mittaus lopetettiin vuodenvaihteessa 1999-2. Utössä vuosikeskiarvoksi mitattiin,45 µg/m³. Laajoilla maaja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla (VNp 48/96) rikkidioksidin vuosikeskiarvon ohjearvoksi on määritelty 2 µg/m³. Ktori Ruissalo Utö 25 2 15 1 5 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 vuosi Ruissalo 1989 4 1999 2 199 7 2 2 1991 6 21 2 1992 5 22 2 1993 4 23 3 1994 4 24 3 1995 3 25 2 1996 3 26 3 1997 2 27 2 1998 2 Kuva 7. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä vuosina 1989-27. Turussa rikkidioksidipitoisuuksien alenemiseen on 198-luvulta lähtien vaikuttanut pienten lämmitysyksiköiden siirtyminen kaukolämpöön. 199-luvun alussa pitoisuuksia laski vähärikkisen polttoöljyn käyttöönotto. Lisäksi rikinpoistolaitosten rakentaminen sekä liikenteen rikkipäästöjen vähentäminen ovat alentaneet pitoisuuksia. Ruissalossa korkeimmat rikkidioksidipitoisuuden vuorokausiohjearvoon (8 ) verrattavat pitoisuudet mitattiin helmi- ja lokakuussa (kuva 8), jolloin pitoisuudet olivat 13 eli 16 % ohjearvosta. Alhaisimmat vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet mitattiin tammikuussa, jolloin pitoisuus oli 4 eli 5 % ohjearvosta. 25 26 27 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 4 1 4 2 1 11 13 3 9 8 8 4 6 3 12 5 6 3 6 6 5 7 5 7 5 5 5 8 3 5 5 9 2 7 5 1 6 7 13 11 3 29 8 12 6 4 6 Kuva 8. Ruissalon vuorokausiohjearvoon verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuosina 25-27. Vuorokausiohjearvo on 8.

19 Korkeimmat tuntiohjearvoon (25 ) verrattavat pitoisuudet, 72 (29 % ohjearvosta), mitattiin marraskuussa. Alhaisimmat tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet mitattiin toukokuussa, jolloin pitoisuudet olivat 8 eli 3 % ohjearvosta. Kuvassa 9 on esitetty Ruissalon rikkidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin tuulen suunnan ollessa pohjoisesta. 34 32 3 28 26 1 N 2 5 4 6 8 1 24 22 2 S 12 14 16 Kuva 9. Ruissalon rikkidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla vuonna 27. 8.1.3 TURUN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET Turun keskustassa merkittävin typpidioksidin lähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot kauppatorin, Ruissalon ja Utön mittausasemilla vuosina 1991-27 on esitetty kuvassa 1. Vuonna 27 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli kauppatorilla 29 µg/m³ ja Ruissalossa 8 µg/m³. Vuosien 23 ja 24 Ruissalon typpidioksidipitoisuuksia ei ole esitetty mittauksessa olleiden häiriöiden vuoksi. Vuosikeskiarvolle ei ole annettu ohjearvoa, mutta sille on annettu raja-arvo 4 µg/m³. Kauppatori Ruissalo Utö 5 4 3 2 1 Ktori Ktori Rsalo 1991 44 2 34 1992 4 21 33 1 1993 4 22 37 12 1994 39 23 33-1995 37 24 31-1996 39 25 32 8 1997 36 26 33 9 1998 37 27 29 8 1999 36 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 vuosi Kuva 1. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Turun kauppatorilla, Ruissalossa ja Utössä vuosina 1991-27. Utön taustapitoisuus puuttuu vuodelta 27.

2 Kuvaan 11 on koottu kuukausittaiset typpidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot kauppatorilla vuosina 25 27. Vuorokausiohjearvo on 7 µg/m³. Vuonna 27 kauppatorilla suurin vuorokausiarvo mitattiin maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 61 µg/m³ (87 % ohjearvosta). Alhaisimmat vuorokausiarvot mitattiin syyskuussa pitoisuuksien ollessa 34 µg/m³ eli 49 % ohjearvosta. 25 26 27 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 44 56 44 2 53 62 6 3 61 58 61 4 55 4 37 5 48 45 42 6 36 29 35 7 36 33 37 8 33 41 48 9 38 52 34 1 57 53 44 11 53 53 54 12 76 6 5 Kuva 11. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Turun kauppatorilla vuosina 25 27. Kuvassa 12 on esitetty ohjearvoon verrattavat typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvot kuukausittain kauppatorilla. Tuntiohjearvo on 15 µg/m³. Kauppatorin korkein arvo 91 (61 % ohjearvosta) mitattiin maaliskuussa. Alhaisimmat tuntiarvot mitattiin kesäkuussa, jolloin pitoisuudet olivat 61 µg/m³ (41 % ohjearvosta). 25 26 27 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 73 82 89 2 87 1 73 3 121 11 91 4 96 73 65 5 71 79 65 6 61 53 61 7 64 52 62 8 53 7 76 9 73 85 6 1 91 8 77 11 91 89 83 12 114 93 86 Kuva 12. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot kuukausittain Turun kauppatorilla vuosina 25-27. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 13 on esitetty kauppatorin typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Sunnuntaisin pitoisuudet ovat merkittävästi alhaisemmat kuin arkipäivisin. Sunnuntain alhaisemmat pitoisuudet johtuvat pienemmistä liikennemääristä. Kauppatorin typpidioksidipitoisuudet vaihtelevat arkipäivisin liikennemäärien mukaan. Pitoisuudet ovat siten korkeimmillaan työmatkaliikenteen aikaan aamulla kello 7-9 ja alhaisimmillaan aamuyöllä.

21 6 4 2 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 13. Kauppatorin typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 8.1.4 TURUN HIUKKASPITOISUUDET Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo kauppatorilla vuonna 27 oli 18. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon ohjearvo 7 ylittyi helmi- ja maaliskuussa (kuva 14), jolloin vuorokausiarvot olivat 77 µg/m³ (11 % ohjearvosta) ja 8 (114 % ohjearvosta). Alhaisimmat vuorokausiarvot mitattiin heinäkuussa, jolloin vuorokausiarvo oli 22 µg/m³ (31 % ohjearvosta). 25 26 27 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 2 35 44 2 36 32 77 3 5 31 8 4 37 24 26 5 21 42 26 6 2 2 27 7 2 27 22 8 27 28 34 9 28 26 29 1 31 14 24 11 34 21 3 12 41 34 38 Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 µg/m³) verrattavat vuorokausikeskiarvot kauppatorilla vuosina 25-27. Kevään korkeat hiukkaspitoisuudet laskivat kauppatorilla, kun hiekoitushiekka oli poistettu kaduilta ja kadut oli pesty. Kauppatori kuuluu Turussa ruutukaava-alueella suoritettavan tehopuhdistuksen piiriin. Kauppatorilla hiukkaspitoisuuksiin vaikuttivat myös torialueella arkipäivisin suoritetut pesut.

22 Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 15 on esitetty kauppatorin hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Pitoisuudet olivat alhaisimmillaan sunnuntaisin sekä aamuöisin. 35 3 25 2 15 1 5 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonnaika Kuva 15. Kauppatorin hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 8.1.5 TURUN OTSONIPITOISUUDET Otsonia muodostuu alailmakehässä typen oksidien, hiilivetyjen ja auringon UV-säteilyn vaikutuksesta. Otsonia kulkeutuu ilmamassojen mukana etelästä. Kaupunkialueet toimivat ns. otsoninieluina, kun muut ilman epäpuhtaudet, lähinnä typpimonoksidi, reagoivat otsonin kanssa kuluttaen sitä. Otsonipitoisuuden mittaus aloitettiin Ruissalon Saaronniemessä tammikuussa 1999. Otsonille on annettu tavoitearvo 12 vuodelle 21 eli korkein päivittäinen kahdeksan tunnin keskiarvo, joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Otsonin tavoitearvo ei ylittynyt vuonna 27 (kuva 16). 25 26 27 25 26 27 15 12 9 6 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 62 72 68 2 79 74 81 3 97 96 11 4 116 137 11 5 113 148 97 6 12 145 14 7 17 116 95 8 112 14 98 9 116 97 91 1 71 68 69 11 64 75 71 12 74 72 65 Kuva 16. Otsonipitoisuuksien korkeimmat 8 tunnin keskiarvot vuosina 25 27.

23 Vuonna 27 korkein otsonin kuukausikeskiarvo (66 ) Ruissalossa mitattiin toukokuussa (kuva 17). Utössä korkeimmat kuukausikeskiarvot (77 ) mitattiin huhti- ja toukokuussa. Kuukausikeskiarvolle ei ole asetettu raja-arvoa. Ruissalo Utö 1 75 5 25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Ruissalo Utö 1 45 64 2 43 64 3 53 61 4 65 77 5 66 77 6 62 75 7 54 67 8 58 73 9 48 59 1 46 57 11 42 6 12 38 53 Kuva 17. Otsonipitoisuuksien kuukausikeskiarvot Ruissalossa ja Utössä vuonna 27. Kuvassa 18 on esitetty Ruissalon otsonipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Otsonin pitoisuuksissa on havaittavissa selvä vuorokausittainen rytmi, jolloin korkeimmat pitoisuudet mitataan iltapäivisin viikon jokaisena päivänä ja alhaisimmat aamuyöllä. 7 6 5 4 3 2 1 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 18. Ruissalon otsonipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina.

24 8.2 ILMANLAATU RAISIOSSA Raision ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä liikenteen typen oksidien päästöt. Raisiossa ei sijaitse merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä. 8.2.1 RAISION ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Raision ilmanlaatu oli indeksillä kuvattuna yleensä tyydyttävä (kuva 19). Korkeimmat indeksin arvot saatiin keväällä ja joulukuussa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien ollessa kohonneina. Ilmanlaatu luokiteltiin keväällä erittäin huonoksi kolmena vuorokautena ja huonoksi kolmena vuorokautena. Joulukuussa ilmanlaatu luokiteltiin yhtenä vuorokautena erittäin huonoksi ja kahtena vuorokautena huonoksi, joulukuun huonontunut ilmanlaatu johtui myös kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. päivä Kuva 19. Raision ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 8.2.2 RAISION RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Raision mittausasemilla sekä Utön taustaasemalla vuosina 1989-27 on esitetty kuvassa 2. Vuonna 27 vuosikeskiarvo oli Kaanaalla 3 µg/m³.

25 Raisio Kaanaa Utö 12 1 8 6 4 2 1989 1992 1995 1998 21 24 27 vuosi Kaanaa 1989 6 1999 4 199 7 2 3 1991 7 21 2 1992 7 22 3 1993 5 23 4 1994 5 24 3 1995 4 25 4 1996 4 26 4 1997 3 27 3 1998 - Kuva 2. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Raision keskustassa, Kaanaalla ja Utössä vuosina 1989-27. Merkittävimmät Raision ulkoilman rikkidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat päästölähteet ovat Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos sekä Turun länsi- ja pohjoisosissa sijaitsevat laitokset. Raision rikkidioksidipitoisuuksien aleneminen 199-luvulla onkin seurausta näiden laitosten päästöjen pienenemisestä. Vuoden 2 alussa rikkidioksidin mittaus Raision keskustan mittauspisteellä lopetettiin. Kaanaalla rikkidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat välillä 5-34 µg/m³ ohjearvon ollessa 8 µg/m³ (kuva 21). Korkein vuorokausiarvo 34 (43 % ohjearvosta) mitattiin joulukuussa. Korkein ohjearvoon (25 ) verrattava tuntiarvo mitattiin joulukuussa, jolloin pitoisuus oli 88 (35 % ohjearvosta). 25 26 27 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 9 18 4 2 11 18 12 3 1 8 12 4 7 7 8 5 1 7 5 6 4 11 5 7 6 1 6 8 7 8 8 9 15 4 11 1 2 3 14 11 19 1 11 12 12 3 34 Kuva 21. Kaanaan vuorokausiohjearvoon (8 ) verrattavat rikkidioksidipitoisuudet vuosina 25-27. Kuvassa 22 on esitetty Kaanaan rikkidioksidin keskipitoisuuden jakautuminen eri tuulen suunnilla. Kuvasta nähdään selvästi Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon päästöjen vaikutukset Kaanaan mittaustuloksiin.

26 34 32 3 28 26 N 15 1 5 2 4 6 8 1 24 22 2 S 12 14 16 Kuva 22. Kaanaan rikkidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla vuonna 27. 8.2.3. RAISION TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Raision ja Utön mittausasemilla vuosina 1992-27 on esitetty kuvassa 23. Vuonna 27 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Raision keskustassa 16 µg/m³. Vuoden 22 elokuussa Raision keskustan mittauspiste siirrettiin Nallinkadulta noin 6 metriä lounaaseen Nesteentien varteen keskustan rakennustöiden takia. Raisio Utö 4 3 2 1 1997 1999 21 23 25 27 vuosi Raisio 1997 22 1998 26 1999 24 2 23 21 27 22 29 23 21 24 17 25 19 26 18 27 16 Kuva 23. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Raisiossa ja Utössä vuosina 1992-27. Utön taustapitoisuus puuttuu vuodelta 27. Raision mittauspisteen paikkaa on siirretty elokuussa 22. Raja-arvo on 4. Kuvaan 24 on koottu kuukausittaiset typpidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Raision mittauspisteellä vuonna 27. Maaliskuussa mitattiin korkein typpidioksidipitoisuus vuorokausiarvon ollessa 64 (91 % ohjearvosta). Alhaisimmat typpidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot mitattiin heinäkuussa, jolloin pitoisuus oli 14 (2 % ohjearvosta).

27 25 26 27 25 26 27 8 1 3 78 28 2 45 52 63 6 3 45 49 64 4 33 29 36 4 5 25 32 25 6 22 15 3 7 27 2 14 2 8 27 22 31 9 36 38 23 1 36 39 31 11 52 38 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 12 64 58 32 kuukausi Kuva 24. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Raisiossa vuosina 25 27. Kuvassa 25 on esitetty ohjearvoon verrattavat typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvot Raisiossa kuukausittain. Vuonna 27 typpidioksidin tuntiarvot eivät ylittäneet ohjearvoa (15 ). Raisiossa korkein tuntiarvo 94 (63 % ohjearvosta) mitattiin maaliskuussa ja alhaisin arvo 35 (23 % ohjearvosta) heinäkuussa. 25 26 27 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 64 112 62 2 87 86 83 3 84 94 94 4 64 63 67 5 43 55 52 6 44 32 56 7 54 34 35 8 53 43 51 9 7 74 51 1 74 64 72 11 78 71 82 12 115 92 65 Kuva 25. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Raisiossa vuosina 25-27. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 26 on esitetty Raision typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Lauantai ja sunnuntai erottuvat selvästi arkipäivistä, mikä johtuu vähäisemmästä liikenteestä. Arkipäivisin pitoisuuksien vaihtelu seuraa liikenteen rytmiä, jolloin pitoisuudet ovat korkeimmillaan aamulla ja alhaisimmillaan aamuyöllä.

28 4 3 2 1 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 26. Raision typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Kuvassa 27 on esitetty Raision typpidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla vuonna 27. 32 3 28 26 34 N 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 24 12 22 2 S 16 14 Kuva 27. Raision typpidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla vuonna 27. 8.2.2 RAISION HIUKKASPITOISUUDET Raision keskustassa hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) mitattiin tehokeräysmenetelmällä vuodesta 199 vuoden 1995 kesäkuuhun. Jatkuvatoiminen PM 1 -esierottimella varustettu hiukkasanalysaattori otettiin käyttöön helmikuun 1995 lopulla. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli vuonna 27 Raisiossa 15 µg/m³. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo ylittyi Raisiossa vuonna 27 maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 12 (146 % ohjearvosta). Alhaisimmat vuorokausiarvot, 15 µg/m³ (21 % ohjearvosta), mitattiin Raisiossa heinäkuussa. Kuvassa 28 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattava vuorokausikeskiarvo Raision keskustassa kuukausittain vuosina 25-27.

29 25 26 27 12 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 18 18 36 2 29 3 42 3 78 54 12 4 45 62 38 5 2 41 24 6 16 18 22 7 16 25 15 8 2 24 25 9 21 27 27 1 29 14 2 11 28 16 22 12 2 17 39 Kuva 28. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Raisiossa vuosina 25-27. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 29 on esitetty Raision hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Tarkasteltaessa pitoisuuksia viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan havaitaan, että pitoisuudet olivat alhaisimmillaan aamuöisin. 3 2 1 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 29. Raision hengitettävien hiukkasten pitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina.

3 8.3 ILMANLAATU NAANTALISSA Naantalin ilmanlaatuun vaikuttavat Naantalissa sijaitsevat energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset. Osa Naantalin keskustan päästöistä on peräisin liikenteestä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ilmassa johtuvat pääosin tuulen ja liikenteen maasta nostattamasta pölystä. 8.3.1 NAANTALIN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Naantalin ilmanlaatu oli indeksillä kuvattuna yleensä hyvä (kuva 3). Korkeimmat indeksin arvot saatiin maaliskuussa ja joulukuussa, ja ne aiheutuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Ilmanlaatu luokiteltiin Naantalin keskustassa erittäin huonoksi kahtena ja huonoksi kuutena vuorokautena. erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. päivä Kuva 3. Naantalin keskustan ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 8.3.2 NAANTALIN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET Naantalissa suurimmat rikkidioksidin päästölähteet ovat Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitos, joiden osuus Turun seudun lupavelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöistä oli vuonna 27 noin 86 %. Naantalissa rikkidioksidipitoisuuksien alenemiseen on vaikuttanut lähinnä jalostamon ja voimalaitoksen päästöjen pienentyminen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana laitosten yhteispäästöt ovat laskeneet 5 5 tonnista noin 3 2 tonniin. Molemmilla laitoksilla on käytössä rikinpoistojärjestelmä. Rikkidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys Naantalissa sekä Utön tausta-asemalla vuosina 1989-27 on esitetty kuvassa 31. Vuonna 27 vuosikeskiarvo oli Naantalissa 2 µg/m³.

31 Naantali Utö 1 8 6 4 2 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 vuosi Naantali 1989 7 1999 3 199 8 2 3 1991 9 21 3 1992 7 22 3 1993 5 23 2 1994 5 24 3 1995 3 25 3 1996 4 26 4 1997 3 27 2 1998 3 Kuva 31. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvojen kehitys Naantalissa ja Utössä vuosina 1989 27. Naantalissa kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat välillä 1-28 µg/m³ vuorokausiohjearvon ollessa 8 µg/m³ (kuva 32). Vuoden suurin ohjearvoon verrattava vuorokausiarvo (28 µg/m³ eli 35 % ohjearvosta) mitattiin helmikuussa. 25 26 27 25 26 27 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 8 18 1 2 11 39 28 3 15 24 7 4 5 11 5 5 7 8 5 6 11 7 8 7 13 4 5 8 13 8 9 3 3 7 1 5 3 3 11 7 19 7 12 18 2 25 Kuva 32. Vuorokausiohjearvoon (8 ) verrattavat rikkidioksidipitoisuudet Naantalissa 25-27. Korkein ohjearvoon verrattava tuntiarvo mitattiin helmikuussa, jolloin pitoisuus oli 117 (47 % ohjearvosta). Kuvassa 33 on esitetty Naantalin rikkidioksidin keskipitoisuus eri tuulen suunnilla. Kuvasta nähdään selvästi Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon päästöjen vaikutukset Naantalin mittaustuloksiin.

32 34 32 3 28 26 N 15 1 5 2 4 6 8 1 24 22 2 S 14 16 12 Kuva 33. Naantalin rikkidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla vuonna 27. 8.3.3 NAANTALIN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET Naantalin keskustan typen oksidien mittauspiste on perustettu lähinnä keskustan ilmanlaadun sekä Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen päästöjen seurantaan. Viime vuosina tehtyjen mittavien ilmansuojelutoimenpiteiden seurauksena voimalaitoksen päästöjen vaikutus Naantalin ilmanlaatuun on pienentynyt. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Naantalin ja Utön mittausasemilla vuosina 199-27 on esitetty kuvassa 34. Vuonna 27 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Naantalissa 13 µg/m³. Vuoden 1999 alussa mittauspiste siirrettiin Karvetista Naantalin keskustaan. Naantali Utö 4 3 2 1 Naantali 199 12 1999 19 1991 14 2 16 1992 1 21 18 1993 12 22 19 1994 15 23 16 1995 12 24 19 1996 14 25 12 1997 18 26 13 1998 15 27 13 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 vuosi Kuva 34. Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot Naantalissa ja Utössä. Utön taustapitoisuus puuttuu vuodelta 27. Raja-arvo on 4. Kuvaan 35 on koottu kuukausittaiset typpidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalin mittauspisteessä. Naantalissa korkeimmat typpidioksidin vuorokausiarvot mitattiin maaliskuussa, jolloin pitoisuudet olivat 35 (5 % ohjearvosta). Alhaisimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin heinäkuussa pitoisuuden ollessa 13 (19 % ohjearvosta).

33 25 26 27 25 26 27 7 1 18 56 16 6 2 31 42-5 3 41 38 35 4 24 3 19 4 5 17 23 15 3 6 22 11 21 2 7 19 15 13 8 2 2 22 1 9 22 17 19 1 27 21 23 11 3 26 27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 12 5 25 31 kuukausi Kuva 35. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 25-27. Naantalin typpidioksidin pitoisuuksia ei ole ilmoitettu helmikuulta laiteviasta johtuen. Vuonna 27 typpidioksidin tuntiarvot eivät ylittäneet ohjearvoja (kuva 36). Korkeimmat tuntiarvot mitattiin joulukuussa, jolloin pitoisuus oli 69 (46 % ohjearvosta). Alhaisimmat tuntiarvot mitattiin heinäkuussa, jolloin pitoisuudet olivat 27 (18 % ohjearvosta). 25 26 27 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 4 79 42 2 76 79-3 91 81 63 4 56 67 43 5 46 57 34 6 4 36 37 7 4 28 27 8 43 5 48 9 5 37 34 1 49 45 44 11 57 48 56 12 65 86 69 Kuva 36. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Naantalissa vuosina 25-27. Naantalin typpidioksidin pitoisuuksia ei ole ilmoitettu helmikuulta laiteviasta johtuen. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 37 on esitetty Naantalin typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Tarkasteltaessa pitoisuuksia eri viikonpäivien välillä havaitaan niiden olevan alhaisemmat viikonloppuisin. Arkipäivisin korkeimmat pitoisuudet Naantalissa ajoittuivat aamuun kello 6-9. Pienimmillään pitoisuudet olivat aamuyöllä kello 2-5.

34 3 25 2 15 1 5 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 37. Naantalin typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Naantalin korkeimmat typpidioksidin keskipitoisuudet mitattiin tuulen puhaltaessa itäkaakkoissuunnalta (kuva 38). 32 34 N 2 15 2 4 3 1 6 28 26 5 8 1 24 12 22 2 S 16 14 Kuva 38. Naantalin typpidioksidin keskipitoisuus ( ) eri tuulen suunnilla vuonna 27. 8.3.4 NAANTALIN HIUKKASPITOISUUDET Jatkuvatoimiset hengitettävien hiukkasten mittaukset aloitettiin Naantalissa joulukuussa 1996, jolloin ilmanlaadun mittauspiste sijaitsi Karvetissa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Naantalissa vuonna 27 oli 13 µg/m³. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (7 ) ylittyi Naantalissa vuonna 27 maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 72 (13 % ohjearvosta). Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa, jolloin pitoisuus oli 18 (26 % ohjearvosta). Kuvassa 39 on esitetty hengitettävien hiukkasten ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa kuukausittain.

35 25 26 27 9 6 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 18 22 3 2 26 27 26 3 83 52 72 4 44 63 24 5 18 43 27 6 13 2 2 7 17 25 18 8 21 24 22 9 22 26 22 1 25 27 19 11 27 18 2 12 2 16 49 Kuva 39. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 25-27. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 4 on esitetty Naantalin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihtelut viikon eri ajankohtina. Pitoisuuksia tarkasteltaessa voidaan niiden todeta vaihtelevan liikennemäärien mukaan. Arkisin pitoisuudet ovat siten korkeimmillaan työmatkaliikenteen aikaan aamulla kello 7-1 ja alhaisimmillaan kello 3-5. 3 2 1 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 4. Naantalin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihtelut viikon eri ajankohtina.

36 8.4 ILMANLAATU KAARINASSA Kaarinan ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä liikenteen typen oksidien päästöt. Kaarinassa ei sijaitse merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä. Keväisin katupöly huonontaa Kaarinan ilmanlaatua. Mittaukset nykyisellä paikalla aloitettiin maaliskuussa 24. 8.4.1 KAARINAN ILMANLAATU INDEKSILLÄ KUVATTUNA Kaarinan ilmanlaatu oli indeksillä kuvattuna yleensä hyvä (kuva 41). Erittäin huonoksi ilmanlaatu luokiteltiin Kaarinassa yhdeksänä ja huonoksi 1 vuorokautena. Korkeimmat indeksin arvot aiheutuivat kohonneista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. Mitattuihin pitoisuuksiin on saattanut vaikuttaa mittausaseman läheinen työmaa. erittäin huono huono välttävä tyydyttävä hyvä 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. päivä Kuva 41. Kaarinan ilmanlaatu indeksillä kuvattuna vuonna 27. 8.4.2 KAARINAN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUDET Typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Kaarinassa vuonna oli 27 11, kun se vuonna 26 oli 12 µg/m³ ja vuonna 25 1. Kuvaan 42 on koottu kuukausittaiset typpidioksidin ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinan mittauspisteessä. Ohjearvopitoisuus (7 ) ei ylittynyt vuonna 27. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin tammikuussa, jolloin pitoisuus oli 46 (66 %). Alhaisimmat pitoisuudet (9, 13 % ohjearvosta) mitattiin heinäkuussa.

37 25 26 27 25 26 27 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 22 8 46 2 37 4 44 3 49 38 4 4 32 17-5 12 3 14 6 17 14 13 7 14 14 9 8 12 19 16 9 15 21 14 1 25 29 21 11 45 31 33 12 43 54 33 Kuva 42. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinassa vuosina 25-27. Kaarinan typpidioksidin pitoisuuksia ei mitattu huhtikuussa laiteviasta johtuen. Vuonna 27 typpidioksidin tuntiarvot eivät ylittäneet ohjearvoa (15 ) (kuva 43). Kaarinassa korkein tuntiarvo 91 (61 % ohjearvosta) mitattiin tammikuussa ja matalin 28 (19 % ohjearvosta) heinäkuussa. 25 26 27 25 26 27 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 1 59 146 91 2 81 67 76 3 88 81 72 4 65 54-5 39 71 46 6 43 38 42 7 35 43 28 8 29 58 44 9 37 56 38 1 71 55 48 11 76 72 67 12 88 116 66 Kuva 43. Typpidioksidin ohjearvoon verrattavat tuntikeskiarvot Kaarinassa vuosina 25 27. Kaarinan typpidioksidin pitoisuuksia ei mitattu huhtikuussa laiteviasta johtuen. Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Kuvassa 44 on esitetty Kaarinan typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. Lauantai ja sunnuntai erottuvat selvästi arkipäivistä johtuen vähäisemmästä liikenteestä. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin arkiaamuisin kello 7 9 sekä yleensä iltapäivisin (kello 13 15).

38 25 2 15 1 5 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 44. Kaarinan typpidioksidipitoisuuden vaihtelut viikon eri ajankohtina. 8.4.3 KAARINAN HIUKKASPITOISUUDET Kaarinan keskustassa hengitettäviä hiukkasia mitataan jatkuvatoimisella PM 1 - esierottimella varustetulla hiukkasanalysaattorilla. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo vuonna 27 oli 13. Kaarinan mittauspisteellä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvon (kuva 45) maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 14 (149 % ohjearvosta). Pienin vuorokausiarvo, 13 (19 % ohjearvosta), mitattiin heinäkuussa. 25 26 27 12 1 8 6 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi 25 26 27 1 16 15 3 2 22 3 43 3 57 5 14 4 41 43 25 5 15 51 26 6 3 2 39 7 19 22 13 8 21 26 22 9 23 22 21 1 25 9 18 11 31 25 19 12 24 18 34 Kuva 45. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Kaarinassa vuosina 25-27.

39 Pitoisuusjakauma viikonpäivittäin ja kellonajoittain Tarkasteltaessa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia viikonpäivien eri ajankohtina havaitaan, että pitoisuudet olivat suurimmillaan arkipäivien aamun ruuhkahuippujen aikaan sekä keskiviikko- ja torstai-iltaisin ja alhaisimmillaan viikonloppuisin (kuva 46). 25 2 15 1 5 Ma 12 Ti 12 Ke 12 To 12 Pe 12 La 12 Su 12 viikonpäivä, kellonaika Kuva 46. Kaarinan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihtelut viikon eri ajankohtina 9 ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUKSIA 9.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN 9.1.1 YLEISTÄ Alla olevissa kappaleissa on esitetty kirjallisuudesta ja internetistä löytyviä yleisiä viittauksia ilmansaasteiden terveysvaikutuksiin. Turun seudulla epäpuhtauksien pitoisuudet ilmassa ovat kuitenkin yleensä tasolla, jolla vain herkät väestöryhmät kuten astmaatikot saavat lieviä oireita. Erityisen alttiita ilmansaasteiden vaikutuksille ovat sikiöt ja erittäin nuoret lapset. Herkkiä ihmisryhmiä ovat myös vanhukset, allergia- ja astmaoireista kärsivät sekä muille toksisille materiaaleille altistuneet. (WHO, 24). WHO ja EEA (22) raportoivat yhteisjulkaisussaan, että useissa tutkimuksissa on löydetty selvä riippuvuus korkeiden ilmansaastepitoisuuksien (erityisesti hengitettävät hiukkaset) ja lapsikuolleisuuden välillä. Häkä, rikkidioksidi, hiilivedyt, hiukkaset (noki, tuhka jne.) ja typen oksidit ovat merkittävimmät ilmansaasteet. Näistä ulkoilmassa esiintyvä häkä on terveydelle vaarallinen ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa (syvissä katukuiluissa, liikennetunneleissa). Rikkidioksidin merkitys on vähentynyt pitoisuuksien pienenemisen myötä, mutta typen oksidien ja hiukkasten suhteellista terveysmerkitystä pidetään huomattavana. Merkittävin ilmanlaatua heikentävä komponentti saattaa olla erittäin pienet hiukkaset, jotka ovat läpimitaltaan vain muutamia kymmeniä nanometrejä. Niitä syntyy etenkin liikenteen pakokaasuista. (Koulu ja Tuomisto, 1996). YTV:n (23) julkaisun mukaan: "Nenän kautta hengitettäessä 1 μm suuremmat ja suun kautta hengitettäessä yli 15 μm hiukkaset eivät pääse syvemmälle hengitysteihin. Valtaosa henkitorveen päätyneistä 5-1 μm kokoisista hiukkasista jää kurkkutorveen ja keuhkoputkien alueelle. Pienemmät hiukkaset (alle 2 μm) todennäköisimmin pystyvät seuraa-

4 maan ilmavirtausta ja päätyvät syvemmälle hengitysteihin. Ultrapienet hiukkaset (alle,1 μm) voivat siirtyä keuhkoista edelleen verenkiertoon. Verenkierrossa hiukkasia on havaittu jo minuutin kuluttua hengittämisen jälkeen, maksimipitoisuus saavutettiin 1-2 minuutin välillä ja tämä taso säilyi aina 6 minuuttiin saakka." Kansallisessa ympäristöterveysohjelmassa (Ympäristöterveystoimikunta, 1997) on arvioitu, että yhdyskuntailman epäpuhtaudet (erityisesti hiukkaset), aiheuttavat Suomessa vuosittain 2 4 ennenaikaista kuolemaa, 3 astmaoireiden pahentumista ja 3 4 lasten hengitystieinfektiota (Jokiniemi et al., 2). WHO (24) on arvioinut laajassa tutkimuksessaan, että Euroopan tasolla ulkoilman pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain 725 menetettyä elinvuotta. Kuvassa 47 on kuvattu havainnollisesti hiukkasten pääsyä elimistöön. Kuva 47. Hiukkasten pääsy elimistöön (Hengitysliitto, 24). Pienten hiukkasten lisäksi myös otsonin on pystytty osoittamaan aiheuttavan epidemiologisesti mitattavan kuolleisuuden lisääntymisen. WHO on arvioinut 1 4 ihmisen kuolevan vuodessa Euroopassa ilmansaasteiden takia vähintään vuoden ennenaikaisesti. Kyse on paitsi hengitystiesairauksista, myös verenkiertoelimistön sairauksista. Keuhkoahtaumataudin ja keuhkoemfyseeman (pienentää diffuusiokapasiteettia, mikä johtuu keuhkorakkuloiden väliseinämien osittaisesta tuhoutumisesta ja diffuusiopinnan pienentymisestä sekä keuhkojen veritilavuuden vähentymisestä) kiistaton osoittaminen ilman saastumisesta johtuvaksi on vaikeaa, mutta yhteys on todennäköinen. Näiden tautien oireet pahenevat selvästi ilmanlaadun huonontuessa. Ilmanlaadulla on varsin selvä yhteys astman oireisiin. (Koulu ja Tuomisto, 1996) On käynyt ilmeiseksi, että ilman saastuminen lisää, mitattavissa määrin myös Suomessa, lasten infektioita ja infektio-oireita (esim. yskä). Todennäköisimmät infektioiden aiheuttajat ovat hiukkaset, typen oksidit ja otsoni. Keuhkosyöpäsairastuvuuden yhteyttä ilmanlaatuun on vaikea osoittaa, koska sekoittavia tekijöitä on useita (mm. tupakointi). Kuitenkin esimerkiksi amerikkalaisissa tilastoissa keuhkosyöpäkuolleisuudella ja väestön odotettavissa olevalla eliniällä on yhteys kaupungin ilman pitkäaikaiseen laatuun. (Koulu ja Tuomisto, 1996). Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin korkeiden hiilimonoksidipitoisuuksien ja sydän- sekä verisuonisairauksista johtuvan kuolleisuuden välillä merkitsevä yhteys, voimakkaimmin kolmen vuorokauden viiveellä. Kun yhdyskuntailman häkäpitoisuus kohosi 1 mg/m 3, kokonaiskuolleisuusriski nousi 3,7 % ja sydän- ja verisuonisairauskuolleisuus 5,6 %. (Pönkä ja Virtanen, 2)