18.11.2016 Määräyksen 33 perustelut ja soveltaminen Hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta MPS 33
MPS 33 1 (38) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA... 2 1 Muutokset... 2 1.1 Harvaanasuttujen alueiden taajamat... 2 1.2 Muutoksia MPS:ssa... 3 2 Muutoshistoria... 3 2.1 Hätäpaikannuksen tarkkuus ja luotettavuus... 3 2.2 ecall... 3 2.3 Hätäliikenteen ohjaus... 3 2.4 112SMS-tarkentavat vaatimukset... 3 2.5 Dokumentointivaatimukset... 4 2.6 Harvaanasuttujen alueiden taajamat... 4 3 Vaikutukset... 4 3.1 Ehdotuksen perusteet... 4 3.2 Tietoyhteiskuntavaikutukset... 5 3.3 Taloudelliset vaikutukset... 5 3.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan... 5 3.5 Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset... 5 B-OSA PYKÄLÄKOHTAISET PERUSTELUT JA SOVELTAMISOHJEET... 5 LUKU 1 YLEISET SÄÄNNÖKSET... 5 1 2 Määräyksen tarkoitus... 6 Soveltamisala... 6 2.1 Hätäpuhelu... 6 2.2 Hätätekstiviesti... 7 2.3 Yleinen viestintäverkko... 7 3 Määritelmät... 7 3.1 Hätäpuhelu... 7 3.2 Hätätekstiviesti... 7 3.3 Harvaanasuttu alue... 8 3.4 Taajama ja keskustaajama... 9 LUKU 2 HÄTÄLIIKENTEEN TOTEUTUS JA OHJAUS... 10 4 Hätäliikenteen toteutus... 10 4.1 Mahdollisuus soittaa hätäpuhelu... 10 4.2 Liittymää koskevien rajoitusten vaikutus... 10 4.3 Hätäpuhelun mukana välitettävät tiedot... 12 4.4 Hätäpaikannuksen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimukset... 13 4.5 ecall-ilmaisintiedon välitys hätäkeskukseen... 14 5 Hätäliikenteen ohjaus... 15 5.1 Alueellinen ohjaus... 15 5.2 Hätäpuheluiden ohjauksen dokumentointi... 16 5.3 Hätätekstiviestien ohjaus... 17 5.4 Yritysverkosta tulevien puheluiden ohjaus... 19 5.5 Ennakkosiirtopalvelun rajoitus... 19 5.6 Kutsuvan liittymän numeron siirto... 19 LUKU 3 HÄTÄPUHELUIDEN VARMISTAMINEN... 20 6 Hätäpuheluiden yleinen varmistaminen... 20 6.1 Hätäpuheluiden priorisointi... 20 6.2 Hätäpuheluiden priorisoinnin dokumentointi... 21 6.3 Priorisointi varmistavalla yhteydellä... 22 6.4 Yhteydet hätäkeskuksen ja liitäntäteleyrityksen välillä... 22 6.5 Tukiaseman kantoaaltojen ajaminen alas... 23 7 Hätäpuheluun käytettävän verkon varmistaminen harvaanasuttujen alueiden taajamissa.. 23
MPS 33 2 (38) 7.1 Fyysisen varmistamisen yleiset perustelut... 23 7.2 Fyysisen varmistamisen soveltamisen perusperiaatteet (kuva)... 24 7.3 Hätäpuheluiden varmistaminen matkaviestinverkoissa... 25 7.4 Hätäpuheluiden varmistaminen kiinteässä verkossa... 27 7.5 Dokumentointivaatimus... 28 LUKU 4 VOIMAANTULOSÄÄNNÖKSET... 28 8 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset... 28 9 Tiedonsaanti ja julkaiseminen... 29 C-OSA MÄÄRÄYKSEN AIHEPIIRIIN LIITTYVÄT MUUT ASIAT... 30 1 VoIP-hätäpuheluiden paikannus... 30 2 Tiedottaminen hätäliikenteen häiriöistä... 30 3 SIMittömien ja roaming -hätäpuheluiden paikantaminen... 31 4 VoLTE ja VoWiFi -hätäpuhelut... 31 D-OSA LAINSÄÄDÄNTÖ... 33 1 Määräyksen lainsäädäntöperusta... 33 1.1 Suomen lainsäädäntö... 33 1.2 EU-lainsäädäntö... 33 2 Muut asiaan liittyvät säännökset... 34 2.1 Tietoyhteiskuntakaari... 34 2.2 n tekniset määräykset... 35 VIITELUETTELO... 36 LIITELUETTELO... ERROR! BOOKMARK NOT DEFINED. A-OSA Keskeiset muutokset ja muutoshistoria 1 Muutokset 1.1 Harvaanasuttujen alueiden taajamat Määräyksen aiemmissa versioissa harvaanasuttujen alueiden taajamat määriteltiin kulloisenkin kunta-, kuntaluokitus- ja taajamatilanteen mukaisesti Tilastokeskuksen tietoihin pohjautuen. Näissä tiedoissa tapahtuu vuosittain muutoksia, joten määräyksen liitteen taajamaluettelossa tulisi jatkossakin tapahtumaan muutoksia molempiin suuntiin (sekä uusia taajamia mukaan että taajamia pois). Määräystä muutettiin nyt siten, että taajamaluettelon pohjaksi otettiin määräyksen edellisessä versiossa määritelty vuoden 2015 loppuun mennessä edellytetty taajamien varmistustilanne. Jatkossa liitteen taajamaluetteloon ei tehdä muita muutoksia kuin kuntien yhdistymisten tapauksessa yhdistyvän kunnan taajamat siirretään uuden kunnan alle.
MPS 33 3 (38) 1.2 Muutoksia määräyksen perusteluissa ja soveltamisessa (MPS) SIMmittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden hätäpuheluiden paikannus SIMmittömien ja kansainvälisten verkkovierailijoiden roaminghätäpuheluiden paikannus ei ole ollut mahdollista pull-menettelyä (kyselymenettely) käytettäessä. Nyt paikannus on tullut mahdolliseksi yhden teleyrityksen verkossa. MPS:ään on lisätty lyhyt kuvaus käytettävästä menettelystä. Hätätekstiviestien tarkempi kuvaus Hätätekstiviestien käyttöönoton lähestyessä myös tekninen toteutus teleyritysten verkoissa on tarkentunut. MPS:ään on lisätty kuvaus hätätekstiviestien käyttöön liittyvistä asioista sekä lyhyt kuvaus teknisestä toteutuksesta. 2 Muutoshistoria 2.1 Hätäpaikannuksen tarkkuus ja luotettavuus Yleispalveludirektiivin 2002/22/EY [1] ja siihen direktiivillä 2009/136/EY [2] tehtyjen muutosten mukaisen artiklan 26 mukaan "Competent regulatory authorities shall lay down criteria for the accuracy and reliability of the caller location information provided." Yleiseurooppalaisia vaatimuksia hätäpaikannuksen tarkkuudelle ja luotettavuudelle ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä, joten määräykseen lisättiin vuoden 2015 päivityksen yhteydessä vaatimuksia (4 5 momentti) lähinnä verkkojen nykyisen toiminnan sekä projektiryhmän PT ES raportin suositusten pohjalta. 2.2 ecall Määräykseen lisättiin vuoden 2015 päivityksessä ecall-palvelua (ajoneuvojen hätäilmoitusjärjestelmä) koskevat vaatimukset viestintäverkoille. ecalljärjestelmä on käytettävissä, kun ajoneuvolaitteissa, viestintäverkoissa ja hätäkeskuksissa kaikissa on toteutettu ecall-toiminnallisuudet. Viimeisimpien EU-tasoisten päätösten mukaan ecall-käyttöönotto hätäkeskuksissa tulee tapahtua 1.10.2017 mennessä. 2.3 Hätäliikenteen ohjaus Vuodesta 2017 alkaen käyttöönotettavan hätäkeskustietojärjestelmän myötä hätäpuheluiden ohjaus viestintäverkoissa tulee muuttumaan. Määräyksen vuoden 2015 päivityksen aikana hätäliikenteen ohjauksen vaatimukset muutettiin kattamaan sekä silloinen ohjausmalli että uusi palvelinsalimalli. 2.4 112SMS-tarkentavat vaatimukset 112-hätätekstiviesti (112SMS) otetaan käyttöön Suomessa vuonna 2017 uuden hätäkeskustietojärjestelmän ERICAn myötä. Tällöin tekstiviestejä välittävä teleyritys ohjaa hätätekstiviestit teleyritykselle, jonka kanssa hätävi-
MPS 33 4 (38) ranomainen on sopinut hätätekstiviestien välittämisestä hätäkeskusten järjestelmään. Asiaa koskeva vaatimus lisättiin määräykseen edellisen päivityksen yhteydessä. 2.5 Dokumentointivaatimukset Määräykseen lisättiin edellisen päivityksen yhteydessä tämän määräyksen kannalta relevantit dokumentointivaatimukset. 2.6 Harvaanasuttujen alueiden taajamat 3 Vaikutukset Määräyksen liite 1 määrittelee harvaanasuttujen alueiden taajamat, joissa hätäpuheluun käytettävä verkko tulee varmistaa. Liite 1 päivitettiin vastaamaan kunta-, kuntaluokitus- ja taajamatilanteen osalta määräyksen päivitysajankohtana vuonna 2014 tiedossa ollutta tilannetta. Tässä luvussa kuvataan määräyksen vaikutukset. 3.1 Muutosten perusteet Määräyksessä M33 muutetaan perusteita, joilla määritellään ne harvaanasuttujen alueiden taajamat ja keskustaajamat, joissa määräys edellyttää hätäliikenteen varmistamista. Aiempien määrittelyperusteiden mukaisesti määräyksen liitteenä olevaa taajamataulukkoa pitäisi muuttaa aina kuntajaossa, Tilastokeskuksen määritelmissä, maaseudun kolmijaossa ja taajamaluettelossa tapahtuvien muutosten yhteydessä. Määräys ja siihen liittyvä taajamaluettelo päivitettiin vuonna 2014. Tällöin taajamaluetteloon jouduttiin määrittelyjen pohjalta tekemään runsaasti muutoksia. Tilastokeskuksen taajamalistauksen pohjalta luetteloon lisättiin 19 taajamaa. Kuntamuutosten, kuntaluokitusmuutosten ja Tilastokeskuksen taajamalistauksessa tapahtuneiden muutosten pohjalta liitteestä poistettiin yhteensä 54 taajamaa. Poistuneiden taajamien osalta perustelumuistiossa todettiin, että vaikka näitä taajamia ei enää liitteeseen sisällykään, muutos ei tarkoita, että määräyksen edellisen version pohjalta toteutettuja varmistuksia pitäisi purkaa. Kuntamuutosten, kuntaluokitusmuutosten ja Tilastokeskuksen taajamalistauksessa tapahtuvien muutosten määrä ei tulle jatkossa ainakaan laskemaan. Tällöin määräyksen liitteen taajamaluettelossa tulisi jatkossakin tapahtumaan jatkuvasti muutoksia molempiin suuntiin (sekä uusia taajamia mukaan että taajamia pois). Jos taajama sisältyy määräyksen liitteeseen ja sen varmistus on toteutettu määräyksen edellyttämällä tavalla, olisi tarkoituksenmukaista, ettei taajama poistu taajamaluettelosta hallinnollisten muutosten takia. Vastaavasti liitteeseen ei ole tarkoituksenmukaista lisätä taajamia vain tilastoihin pohjautuviin hallinnollisiin päätöksiin perustuen.
MPS 33 5 (38) Määräyksen taajamaluettelon päivitys vuonna 2014 perustui vuoden 2014 kuntatilanteeseen ja vuoden 2012 taajamalistaukseen. Määräyksen mukaisesti teleyritysten tuli varmistaa, että kyseisten taajamien osalta määräyksen edellyttämät varmistukset oli toteutettu viimeistään 31.12.2015. Määräystä muutetaan siten, että määräyksen päivityksessä vuonna 2016 pohjaksi otetaan vuoden 2015 loppuun mennessä edellytetty taajamien varmistustilanne. Liitteen taajamaluettelo säilytetään taajamien osalta jatkossa ennallaan kuitenkin siten, että kuntien yhdistymisten tapauksessa yhdistyvän kunnan taajamat siirtyvät uuden kunnan alle. Tällöin Tilastokeskuksen tekemillä kuntaluokitusmuutoksilla ja taajamamuutoksilla ei ole enää vaikutusta määräyksen liitteen taajamaluetteloon. 3.2 Tietoyhteiskuntavaikutukset Hätäliikenteen turvaaminen erilaisissa viestintäverkon häiriötilanteissa on osa viestintäverkon yleisen toimintavarmuuden parantamista. Kaupungeissa ja muilla tiheään asutuilla alueilla viestintäverkkojen ja samalla myös hätäliikenteen varmistaminen toteutuu kaupallisista syistä. Harvaanasutuilla alueilla tällaista kaupallista painetta ei ole ja siksi varmistamisvaatimusten sisällyttäminen määräykseen on perusteltua. 3.3 Taloudelliset vaikutukset Määräystä ehdotetaan muutettavaksi siten, että määräyksen päivityksessä vuonna 2016 pohjaksi otetaan vuoden 2015 loppuun mennessä edellytetty taajamien varmistustilanne. Teleyritysten on tullut toteuttaa edellisen määräyksen edellyttämät muutokset vuoden 2015 loppuun mennessä ja määräysmuutoksessa uusia taajamia ei tule varmistettavaksi. Näin ollen muutoksella ei ole taloudellisia vaikutuksia. 3.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Muutos helpottaa ssa tehtävää määräyksen taajamaluettelon ylläpitoa, koska jatkossa muutoksia luetteloon aiheutuu vain kuntamuutoksista. 3.5 Ympäristövaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Muutoksella ei ole ympäristövaikutuksia eikä yhteiskunnallisia vaikutuksia. B-OSA Pykäläkohtaiset perustelut ja soveltamisohjeet Luku 1 Yleiset säännökset Tässä luvussa käsitellään määräyksen luvussa 1 annettuja velvoitteita.
MPS 33 6 (38) 1 Määräyksen tarkoitus Määräys sisältää vaatimukset, joilla yleisten viestintäverkkojen osalta varmistetaan hätäpuheluiden ja hätätekstiviestien sekä niihin liittyvän hätäpalvelun kannalta olennaisen informaation siirtyminen viestintäverkoista hätäkeskuksiin. Määräyksen vaatimukset myös varmistavat hätäpuheluille normaaleja puheluja paremmat onnistumismahdollisuudet erilaisissa viestintäverkon ruuhka- ja häiriötilanteissa. 2 Soveltamisala 2.1 Hätäpuhelu Tämä määräys koskee hätäpuheluita ja hätätekstiviestejä yleisessä viestintäverkossa. Hätäpuhelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä puhelua yleiseen hätänumeroon 112. Määräyksen soveltamisalaa laajennettiin jo vuonna 2006 puhelinpalvelusta puheluun. Puhelinpalvelun määritelmä olisi sulkenut pois numeroinnin kannalta yksisuuntaiset VoIP-palvelut, sillä se kattaa ainoastaan kaksisuuntaiset puhelupalvelut, joissa voi sekä soittaa että vastaanottaa puheluita samalla numerolla. Jos esimerkiksi yksisuuntaisesta VoIP-palvelusta on mahdollista soittaa puheluja kansallisessa muodossa, käyttäjän täytyy siis pystyä soittamaan myös hätäpuhelu. Puitedirektiivin 2002/21/EY [6] ja siihen direktiivillä 2009/140/EY [7] tehtyjen muutosten mukaan puhelulla tarkoitetaan yleisesti saatavilla olevan sähköisen viestintäpalvelun avulla luotua yhteyttä, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen puheviestinnän. Määritelmä edellyttää siis, että tarjottu viestintäpalvelu on yleinen (eikä rajatulle käyttäjäpiirille tarjottu) ja että ääniyhteys on kaksisuuntainen. Sen sijaan määritelmässä ei puututa siihen, miten puhelinnumeroa voidaan käyttää. Tässä määräyksessä puhelulla tarkoitetaan yleisessä viestintäverkossa tarjottavaa viestintäpalvelua, josta on mahdollista soittaa puheluja kansallisessa muodossa määriteltyihin puhelinnumeroihin. On kuitenkin huomattava, että osaa määräyksen velvoitteista sovelletaan vain puhelinverkon liittymiin, jolla tarkoitetaan käytännössä samaa kuin kaksisuuntaisella puhelinpalvelulla. Määräyksen hätäpuhelua koskevat vaatimukset koskevat ainoastaan puheluja hätänumeroon 112. On kuitenkin syytä huomata, että tietoyhteiskuntakaaren 321 :ssä säädetyt vaatimukset tietojen antamisesta hätäilmoituksia vastaanottaville viranomaisille ja lain 132 :n 6 momentissa mainittu kutsuvan yhteyden tunnistuksen eston ohittaminen tulevat sovellettaviksi riippumatta siitä, onko viranomaisen hätänumerona 112 vai jokin muu numero.
MPS 33 7 (38) 2.2 Hätätekstiviesti Hätätekstiviestillä tarkoitetaan tässä määräyksessä matkaviestinverkon SMS -sanomaa, jonka käyttäjä voi lähettää numeroon 112. 2.3 Yleinen viestintäverkko Tietoyhteiskuntakaaren 278 koskee puhelinverkossa toimivaa teleyritystä. Puhelinverkolla tarkoitetaan pääasiallisesti kohdeviestintään käytettävää kiinteää puhelinverkkoa tai matkaviestinverkkoa. Myös IP-pohjainen verkko katsotaan puhelinverkoksi siltä osin, kuin sitä käytetään kohdeviestintään. Määräyksen soveltamisalaksi on määritelty yleinen viestintäverkko. Tietoyhteiskuntakaaren mukaan yleisellä viestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota käytetään viestintäpalvelujen tarjontaan ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Näin IP-pohjaisissa tai muissa verkoissa ei tarvitse arvioida, onko kysymyksessä puhelinverkko vai ei. Olennaisinta soveltamisalan kannalta on se, että määräys koskee puhelinnumeroilla valittavaa liikennettä. Lain säännös ei siis rajoitu ainoastaan puhelinpalveluun, vaan se koskee kaikkia yleisessä puhelinverkossa toimivia teleyrityksiä eli sekä verkko- että palveluyrityksiä riippumatta siitä, tarjoavatko ne itse puhelinverkon liittymiä loppuasiakkaille. Jos verkkoa tai siellä tarjottavaa palvelua tarjotaan vain rajatulle käyttäjäpiirille, määräystä ei sovelleta. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän ERICAn käyttöönoton myötä kaikki hätäliikenne yleisistä viestintäverkoista ohjataan liitäntäoperaattorien kautta hätäkeskusten palvelinsaleihin (tai erikoistilanteissa liitäntäoperaattorien kautta suoraan hätäkeskuksiin). Liitäntäoperaattorien ja palvelinsalien/hätäkeskusten väliset yhteydet ja niiden varmistukset hoidetaan kyseisten operaattorien ja hätäkeskuslaitoksen sopimalla tavalla. 3 Määritelmät 3.1 Hätäpuhelu Tässä kappaleessa kuvataan määräyksessä käytetyt määritelmät. Hätäpuhelulla tarkoitetaan tässä määräyksessä puhelua yleiseen hätänumeroon 112. Asiaa on käsitelty tarkemmin edellä soveltamisalan perusteluissa. 3.2 Hätätekstiviesti Hätätekstiviestillä tarkoitetaan tässä määräyksessä matkaviestinverkon SMS -sanomaa, jonka käyttäjä voi lähettää numeroon 112.
MPS 33 8 (38) 3.3 Harvaanasuttu alue Tässä määräyksessä harvaanasuttuna alueena pidetään vuoden 2014 määräyspäivityksessä määriteltyä aluetta. Alueen määrittely perustui Tilastokeskuksen kyseisen ajankohdan tietoihin. Tilastokeskuksen määrittely: Harvaanasutulla alueella tarkoitetaan tässä määräyksessä Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaisia maaseutumaisia kuntia sekä niitä taajaan asuttuja kuntia, jotka on maaseudun kehittämisohjelmassa luokiteltu harvaan asutuksi maaseuduksi. Harvaanasutun alueen määrittelemisessä käytetään Tilastokeskuksen tilastollista kuntaryhmitystä. 1 Määritelmällä rajataan ne kunnat, joiden alueella teleyrityksen on tämän määräyksen perusteella tarvittaessa toteutettava verkon varmistuksia erityisesti hätäliikenteen toimintavarmuuden parantamiseksi. Tilastokeskus jaottelee kunnat taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen ryhmään: maaseutumaisiin kuntiin, taajaan asuttuihin kuntiin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Tämän määräyksen varmistamisvaatimusten tarkoitus on parantaa hätäliikenteen toimintavarmuutta erityisesti harvaanasutuilla alueilla. Siksi mukaan on poimittu maaseutumaiset kunnat. Lisäksi on poimittu mukaan osa taajaan asutuista kunnista. Poimintaperusteena on käytetty Tilastokeskuksen maaseudun kolmijakoa, joka on tehty EU-ohjelmakaudelle 2007-2013 erityisesti maaseudun kehittämistarpeita varten. 2 Maaseudun kolmijaon ryhmät ovat harvaan asuttu maaseutuun, ydinmaaseutu ja kaupunkien läheinen maaseutu ja näistä on poimittu hätälii- 1 http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kuntaryhmitys/001-2014/luokitusavain.html Tilastokeskus on ottanut käyttöön tilastollisen kuntaryhmityksen vuodesta 1989 lähtien. Luokitus erottelee kuntia kaupunkimaisuuden ja maaseutumaisuuden mukaan. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat. Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000. Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. 2 http://www.stat.fi/tup/msind/esittely.html http://www.stat.fi/tup/msind/msind_aluetyypit.html
MPS 33 9 (38) kennevarmistuksen piiriin harvaan asuttuun maaseutuun kuuluvat kunnat. 3 Tilastokeskuksen luokittelukriteerit eivät luonnollisestikaan perustu erityisesti viestintäverkon kehitystarpeisiin, mutta ne ovat virallisia, neutraaleja ja yleisten yhteiskunnallisten kehittämistarpeiden takia luotuja harvaan asuttujen alueiden luokitteluja. Niiden voidaan olettaa kohdistuvan niille alueille, joilla viestintäverkon varmistustarpeet hätäliikenteen kannalta eivät välttämättä toteudu ilman erityisiä vaatimuksia. 3.4 Taajama ja keskustaajama Tässä määräyksessä harvaanasutun alueen taajamana ja keskustaajamana pidetään vuoden 2014 määräyspäivityksessä määriteltyjä taajamia. Taajamien määrittely perustui Tilastokeskuksen kyseisen ajankohdan tietoihin. Tilastokeskuksen määrittely: Taajamalla tarkoitetaan tässä määräyksessä Tilastokeskuksen määritelmän mukaista asutuskeskittymää. Määritelmällä poimitaan harvaanasuttujen alueiden kuntien alueelta ne kohteet, joihin verkon varmistus on hätäliikenteen toimintavarmuuden parantamiseksi ulotettava. Tilastokeskuksen määrittelemä tilastollinen taajama on vähintään 200 asukkaan asutuskeskittymä, jossa asuinrakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Rajaukseen eivät vaikuta hallinnolliset, kuten kunnan tai läänin, rajat. Tilastokeskus määrittää taajamat viiden vuoden välein. Keskustaajamalla tarkoitetaan tässä määräyksessä kunnan hallinnollisen tai taloudellisen toiminnan kannalta merkittävää taajamaa, joka on Tilastokeskuksen määrittelyjen mukainen keskustaajama (kt) tai kirkonkylä (kk). Määritelmä perustuu Tilastokeskuksen taajamatilastoon, eikä siihen merkittyjen keskustaajamien tai kirkonkylien alueellista, hallinnollista tai taloudellista merkitystä arvioida uudestaan tämän määräyksen vaatimuksien kannalta. Keskustaajamat liittyvät tässä määräyksessä kiinteän puhelinverkon keskittimien varmistusvaatimuksiin. Tämän määräyksen liitteenä on luettelo määräyksessä tarkoitetuista harvaanasuttujen alueiden kunnista ja niiden taajamista. (LIITE 1). Taajamat, jotka ulottuvat usean kunnan alueelle, on luettelossa otettuhuomioon vain kertaalleen ja sen kunnan koh- 3 http://www.stat.fi/tup/msind/msindaluejaot5.xls
MPS 33 10 (38) dalla, jossa pääosa taajamasta sijaitsee. Jos kyseinen kunta ei ole harvaan asuttu kunta, taajamaa ei ole sisällytetty luetteloon. Luetteloon ei ole sisällytetty kuntia, joissa ei ole yhtään Tilastokeskuksen määrittelyjen mukaista taajamaa. Jatkossa määräyksen liitteen 1 taajamaluettelossa tapahtuu muutoksia vain kuntamuutosten yhteydessä siten, että kuntien yhdistymisten tapauksessa yhdistyvän kunnan taajamat siirretään uuden kunnan alle. Luku 2 Hätäliikenteen toteutus ja ohjaus Tässä luvussa käsitellään määräyksen luvussa 2 annettuja velvoitteita. 4 Hätäliikenteen toteutus 4.1 Mahdollisuus soittaa hätäpuhelu Puhelupalvelua tarjoavan teleyrityksen on tarjottava käyttäjälle mahdollisuus soittaa hätäpuhelu ja matkaviestinliittymän tapauksessa lisäksi mahdollisuus lähettää hätätekstiviesti. Perustelut Tietoyhteiskuntakaaren 278 :n perusteella hätäpuhelun tulee olla mahdollinen, mikäli muut puhelut ovat mahdollisia. Vaatimus on kirjattu myös tekniseen määräykseen varmistamaan se, että hätäpuhelumahdollisuus tarjotaan verkon toteutustekniikasta riippumatta. Määräys koskee siis myös VoIP-tekniikalla toteutettuja puheluita siltä osin kuin ne toteutetaan puhelinverkossa toimivan teleyrityksen verkossa. Lisäksi tietoyhteiskuntakaaren 278 :n mukaan puhelinverkossa toimiva teleyritys on velvollinen osaltaan huolehtimaan siitä, että käyttäjät saavat tekstiviestillä yhteyden maksutta yleiseen hätänumeroon 112. Tekstiviestien lähetys on nykyisellään pääsääntöisesti mahdollista vain matkaviestinverkon liittymistä ja siltä osin määräystekstissä tarkennetaan vaatimus kohdistumaan vain matkaviestinverkkoihin. Soveltaminen Tilaajan valitessa yleisen hätänumeron 112, verkon tulee muodostaa hätäpuhelu ja välittää hätätekstiviesti määräyksessä jäljempänä kuvatulla tavalla. VoIP-puheluiden osalta teknisen toteutuksen määrittely Internetverkkoihin ei kaikilta osiltaan ole vielä valmis, joten niiltä osin teleyritysten tulee täyttää määräyksen vaatimukset käytettävissä olevien teknisten ratkaisujen puitteissa. 4.2 Liittymää koskevien rajoitusten vaikutus Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätäpuhelu voidaan soittaa
MPS 33 11 (38) 1) käyttäjästä johtuvista syistä rajoitetusta tai suljetusta toimintakuntoisesta puhelinverkon liittymästä, 2) ennakkoon maksetusta puhelinverkon liittymästä (prepaid), jonka saldo on loppunut, sekä 3) matkaviestimestä, jossa ei ole liittymää yksilöivää korttia sekä 4) matkaviestimestä, jossa on toisen teleyrityksen liittymän yksilöivä kortti. Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätätekstiviesti voidaan lähettää 2 momentin kohtien 1) ja 2) tapauksissa.perustelut Vaatimusten tavoitteena on varmistaa hätäpuheluiden onnistuminen myös niissä tapauksissa, joissa liittymä teknisesti on toimintakykyinen, mutta normaalien puheluiden soittaminen on estynyt jostain muusta syystä. Käyttäjästä johtuva liittymän rajoittamisen ja sulkemisen syyt on todettu tietoyhteiskuntakaaren 115 :ssä. Rajoituksen tai sulkemisen syynä voivat olla esimerkiksi erääntynyt maksu tai liittymälle asetetun käyttörajan ylittyminen.. Hätäpuhelu ja hätätekstiviesti ovat ilmaisia, joten liittymän rajoittamisella tai sulkemisella tai saldon loppumisella ei tule olla vaikutusta niiden toimintaan. Teleyrityksen velvoite huolehtia siitä, että hätäpuhelu on mahdollista soittaa liittymästä, jossa ei ole liittymän yksilöivää korttia, turvaa käyttäjän mahdollisuutta soittaa hätäpuhelu tapauksissa, joissa käytettävissä on toimiva matkapuhelin, mutta puhelimessa ei ole lainkaan SIM-korttia. Teleyrityksen velvoite huolehtia siitä, että hätäpuhelu on mahdollista soittaa matkaviestimestä, jossa on toisen teleyrityksen liittymän yksilöivä kortti mahdollistaa sen, että hätäpuhelu voidaan soittaa myös silloin, kun käyttäjä on oman matkaviestinverkon kuuluvuusalueen ulkopuolella. Tällöin matkapuhelimen on mahdollista käyttää hätäpuhelussa toisen teleyrityksen verkkoa. Hätäpuhelun onnistumisen edellytyksenä on se, että käyttäjä on jonkin matkaviestinverkon kuuluvuusalueella. Soveltaminen Hätäpuhelu ja hätätekstiviesti on oltava mahdollisia käyttäjästä johtuvista syistä rajoitetusta tai suljetusta toimintakuntoisesta puhelinverkon liittymästä ja ennakkoon maksetusta liittymästä saldon loputtua teleyrityksen määrittelemän ajan (esim. 12 kk), minkä jälkeen liittymä poistetaan verkko-operaattorin rekistereistä. Teleyrityksen keskusparametrien tulee olla asetettuna siten, että SIMmittömät hätäpuhelut ja hätäpuhelut toisen teleyrityksen verkon kautta ovat mahdollisia.
MPS 33 12 (38) 4.3 Hätäpuhelun mukana välitettävät tiedot Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätäpuhelun mukana välitettävän kutsuvan liittymän numero on sellainen, että 1) sen avulla on mahdollista saada tarvittavat tiedot asianomaisesta tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta, 2) se mahdollistaa takaisinsoiton kyseiseen liittymään ja 3) matkaviestinliittymän tapauksessa se lisäksi mahdollistaa kyseisen matkaviestinliittymän paikannuksen. Perustelut Kutsuvan liittymän numeron oikeellisuudesta säädetään n määräyksessä 28 [8]. Sen mukaan kutsuvan liittymän numero on siirrettävä teleyritysten välillä, numeroa ei pääsääntöisesti saa muuttaa sen siirtyessä viestintäverkon läpi ja lähtöverkon teleyrityksen on huolehdittava siitä, että sen lähtevissä puheluissa välittämä kutsuvan liittymän numero on oikea ja yksikäsitteinen. Viestintäverkoissa tarjottavien palvelujen teknisen kehityksen myötä hätäpuheluiden mukana välitettävälle kutsuvan liittymän numerolle on tarpeen asettaa lisävaatimuksia. Asiakkaalla voi esimerkiksi olla samalla puhelinnumerolla kaksi eri SIM-korttia ja ne voivat olla eri päätelaitteissa. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa se, että hätäkeskus pystyy vastaanottamansa numeron perusteella pyytämään ja saamaan ne tarpeelliset tiedot, joista säädetään erikseen. Prepaid -liittymien kohdalla teleyritys ei välttämättä ole rekisteröinyt tilaajan taikka käyttäjän tietoja eikä niitä siten ole saatavissa teleyrityksen rekistereistä. Siitä huolimatta prepaid -liittymänkin kohdalla on välitettävä kutsuvan liittymän numero oikein mahdollisia jatkotutkimuksia ja paikantamista varten. Lisäksi kutsuvan liittymän numeron on oltava sellainen, että se mahdollistaa takaisinsoiton hätäkeskuksesta kutsujan liittymään. Poikkeuksena tästä ovat niin sanotut SIMmittömät puhelut, joissa hätäkeskuksiin välittyy operaattorikohtainen, yleensä keskuksen ilmaiseva numero. Takaisinsoitto ei näissä tapauksissa ole mahdollinen. Soveltaminen Teleyrityksen tulee varmistaa, että hätäpuhelun mukana välitettävä kutsuvan liittymän numero täyttää tässä määräyksessä asetetut vaatimukset. Hätäpuhelun mukana välitettävä kutsuvan liittymän numero ei näin ollen välttämättä ole sama kuin kyseisestä liittymästä lähtevien muiden puheluiden mukana välitettävä kutsuvan liittymän numero.
MPS 33 13 (38) 4.4 Hätäpaikannuksen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimukset Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätäilmoitukseen liittyvien, hätäviranomaiselle toimitettavien osoite- ja sijaintitietojen tarkkuus ja luotettavuus täyttävät seuraavat vaatimukset: 1) osoitetiedot kiinteän verkon liittymien ja matkaviestinverkon liittymien osalta ovat korkeintaan yhden vuorokauden ikäisiä ja ne sisältävät liittymälle ilmoitetun osoitteen 2) matkaviestinverkon verkkopaikannuksen sijaintitiedot osoittavat liittymän sijainnin vähintään solun tarkkuudella Perustelut Tietoyhteiskuntakaaren 321 mukaan teleyritys on velvollinen luovuttamaan hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle, meripelastuslohkokeskukselle ja poliisille käsiteltäväksi: 1) sen liittymän tunnisteen sekä liittymän ja päätelaitteen sijaintitiedot, josta hätäilmoitus on tehty, ja tiedot liittymän tilaajasta, käyttäjästä ja asennusosoitteesta; sekä 2) hätäilmoituksen kohteena olevan henkilön käyttämän päätelaitteen ja liittymän sijainnin ilmaisevat yhteystiedot ja sijaintitiedot, jos henkilö on hätäilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa Sijaintitiedot ja osoitetiedot ovat hyödyllisiä ainoastaan silloin, kun niiden tarkkuus ja luotettavuus ovat riittävällä tasolla. Paikannuksen tarkkuus- ja luotettavuusvaatimusten kiristäminen nykyisestä käytännöstä aiheuttaisi investointikustannuksia teleyrityksille. Koska teleyrityksillä ei ole kaupallisista syistä aikomuksia parantaa verkkopaikannuksen tarkkuutta tai luotettavuutta, investointikustannukset jäisivät viranomaisen korvattaviksi kustannuksiksi. Tästä syystä määräykseen nyt lisätyt vaatimukset on asetettu tasolle, joka vastaa nykyisiä käytäntöjä. Mikäli Euroopan tasolla päästään yhteisymmärrykseen tiukemmista vaatimuksista, myös määräystä tullaan päivittämään tarpeellisilta osilta. Hätäpaikannuksen tarkkuutta voidaan olennaisesti parantaa, mikäli hätäpuhelun yhteydessä päätelaite lähettää itse generoimansa (GNSS, WiFiperusteiset) paikannustiedot hätäkeskukseen. Tällainen menetelmä on jo käytössä hätäkeskuksissa. Koska menetelmiä on kansainvälisesti käytössä ja kokeiltavana useita erilaisia, Euroopassa on käynnistynyt yhden eurooppalaisen menetelmän standardointi. Kun standardoinnissa on päästy lopputulokseen, mahdolliset tarpeet myös tämän määräyksen päivittämiseen tulee selvittää. Jatkossa verkkopaikannustietoja kannattaa joka tapauksessa käyttää edelleen paikannuksessa mm. varmistamaan päätelaitteen antaman tarkan tiedon oikeellisuutta, vaikka tarkka paikannustieto saataisiinkin päätelaitteesta suoraan.
MPS 33 14 (38) Soveltaminen Osoitetietojen haussa hätäkeskukset käyttävät nyt kaupallista luettelotietokantaa ja jatkossa isoimpien teleyritysten tapauksessa erillistä viranomaiskäyttöön tarkoitettua osoitetietokantaa. Osoitetiedot päivittyvät tietokantoihin joko reaaliaikaisesti tai vuorokauden välein. Viranomaistietokannan tapauksessa tietokanta hakee tiedot teleyritysten järjestelmistä. Nykyisin käytössä olevassa kaupallisessa luettelotietokannassa osoitetiedot perustuvat liittymien haltijoiden ilmoittamiin tietoihin. Niiden osalta ehdotonta tarkkuusvaatimusta ei voida asettaa. Tästä syystä asia on kirjattu muotoon, jonka mukaan tietojen tulee osoittaa liittymälle ilmoitettu osoite. Viranomaistietokantaan sijainti ilmoitetaan asennusosoitteena. Matkaviestinverkoissa solun tarkkuus tarkoittaa sitä, että sijainti ilmoitetaan sen solun massakeskipisteen koordinaatteina, jonka alueella matkaviestin on. Kaikilla teleyrityksillä on tällä hetkellä käytössä solupaikannusta tarkentavia menetelmiä. Mikäli teleyrityksillä ei ole jatkossa tarvetta kaupallisista syistä ylläpitää kyseisten tarkentavien menetelmien edellyttämiä järjestelmiä ja ylläpito aiheuttaisi investointikustannuksia, määräys edellyttää kuitenkin vähintään solupaikannustiedon tasoisen verkkopaikannustiedon toimittamista hätäkeskuksille myös jatkossa. 4.5 ecall-ilmaisintiedon välitys hätäkeskukseen Teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että hätänumeron 112 käyttöön perustuvien ajoneuvojen hätäpuhelujen (ecall) yhteydessä päätelaitteelta saatu ecall-ilmaisintieto välitetään hätäpuhelun mukana hätäkeskukseen. Perustelut ecall-palvelulla tarkoitetaan ajoneuvojen hätäilmoitusjärjestelmää, jossa ajoneuvoon sijoitettu laite lähettää onnettomuustilanteessa automaattisesti tai tarvittaessa käyttäjän aktivoimana hätäilmoituksen hätäkeskukseen. Hätäilmoitus sisältää muun muassa ajoneuvolaitteen GNSS -laitteen antamaan tietoon perustuvan ajoneuvon tarkan sijaintitiedon. Tietoyhteiskuntakaaren 278 :n perusteluissa (HE 221/2013 vp, s. 200) todetaan, että komissio on antanut suosituksen EU:n laajuisen ecallpalvelun tukemisesta sähköisissä viestintäverkoissa hätänumeroon 112 perustuvien ajoneuvojen hätäpuhelujen ( ecalls ) välittämiseksi (2011/750/EU). ecall-puhelut rinnastetaan tavallisiin puheluihin ja teleyrityksen on myös toteutettava ecall ja välitettävä ecall-puhelut maksutta siten kuin erikseen määritellään. Tarkemmat tekniset vaatimukset annetaan n määräyksessä. ecall-järjestelmä on käytettävissä, kun ajoneuvolaitteissa, viestintäverkoissa ja hätäkeskuksissa kaikissa on toteutettu ecall-toiminnallisuudet. Viimeisimpien EU-tasoisten päätösten mukaan ecall-käyttöönotto hätäkeskuksissa tulee tapahtua 1.10.2017 mennessä. Toteutus viestintäverkoissa tulee tapahtua ennen sitä ja muun muassa testaustarkoituksia varten toi-
MPS 33 15 (38) minnallisuuden on hyvä olla toteutettuna verkossa hyvissä ajoin ennen koko järjestelmän käyttöönottoa. ecall-toteutuksen viestintäverkoille asettamat vaatimukset on sisällytetty jo määräykseen aiempaan versioon (4 6. momentti). ecall-puhelu on normaali hätäpuhelu muutoin, mutta merkinannossa tulee lisäksi siirtää ns. ecall-ilmaisintieto (ecall flag). ecall-ilmaisinta ei käytetä Suomessa väylöitykseen tiettyyn hätäkeskukseen, mutta ecall ilmaisintiedon avulla hätäkeskuspäivystäjälle voidaan indikoida, onko kyseessä automaattisesti vai manuaalisesti generoitu hätäpuhelu. Varsinainen ecall-informaatio kulkee hätäpuhelun avaamassa puhekanavassa äänitaajuusmodeemin signaalina. Signaali kulkee ajoneuvopäätelaitteesta hätäviranomaisen vastaanottopisteeseen viestintäverkon läpi ilman, että teleyritys vaikuttaa siihen muutoin kuin varmistamalla puhekanavan avaamisen. Tästä syystä tässä määräyksessä ei käsitellä kyseistä modeemisignaalia ja sen määritteleviä standardeja. Soveltaminen Lähtökeskuksen tulee tunnistaa liittymämerkinannossa vastaanottamansa ecall-ilmaisin ja muodostaa verkossa käytettävä väylöitysnumero sen mukaisesti. on kirjeellä 30.10.2012 [9] varannut seuraavat ohjausnumerot ecall-käyttöön: Manually initiated ecall 112 -> 0X(Y) 0C abc 115 Automatically initiated ecall 112 -> 0X(Y) 0C abc 116 5 Hätäliikenteen ohjaus 5.1 Alueellinen ohjaus Teleyrityksen tulee siirtää hätäpuhelun mukana tieto siitä, miltä hätäkeskusten yhteistoiminta-alueelta puhelu on lähtöisin, mikäli tieto on verkosta saatavissa. Teleyrityksen tulee ohjata hätäpuhelut ohjaustiedon mukaisella ja hätäviranomaisen ja teleyritysten sopimalla tavalla hätäviranomaisen järjestelmään. Käyttäjän mahdollisesti valitseman telealueen suuntanumeron ei pidä vaikuttaa verkossa muodostettavaan ohjaustietoon. Perustelut Hätäkeskustoiminta perustuu hätäkeskusten yhteistoiminta-alueisiin, joissa peruslähtökohtana on kunkin alueen hätäpuheluiden ohjaaminen kyseistä aluetta palvelevaan hätäkeskukseen. Hätäpuheluiden ohjaus tulee muuttumaan uuden hätäkeskustietojärjestelmän käyttöönoton myötä. Siirtymäkauden aikana ohjausmuutoksia joudutaan tekemään useaan otteeseen. Olennaista on, että verkoissa muodostettu ohjaustieto mahdollistaa hätäpuheluiden asianmukaisen ohjauksen sekä teleyritysten että hätäviranomaisen järjestelmissä. Ohjauksista sovitaan
MPS 33 16 (38) hätäviranomaisen ja teleyritysten kesken. Käytännössä tämä tapahtuu Hätäkeskuslaitoksen alueellisesti kokoon kutsumissa teleyrityspalavereissa. Lähtökohtana on, että käyttäjän tarvitsee valita ainoastaan hätänumero 112 hätäpuhelun soittamiseksi. Mikäli käyttäjä kuitenkin valitsee hätänumeron eteen telealueen suuntanumeron, se ei saa vaikuttaa hätäpuhelun ohjaukseen. Soveltaminen Hätäpuheluiden ohjaustieto perustuu pääsääntöisesti tuloväylään keskittimestä ja tukiasemasta. Tuloväylän perusteella lähtökeskus valitsee asianmukaisen väylöitysnumeron väylöitystaulukosta. VoIP-puheluiden tapauksessa, joissa käyttäjä voi kytkeytyä verkkoon minkä tahansa internetyhteyspalvelun välityksellä, puhelun väylöityksessä ei välttämättä ole tietoa käyttäjän sijainnista. Mikäli verkkotekninen toteutus ei mahdollista oikean väylöitystiedon muodostamista, käyttäjälle voidaan antaa mahdollisuus ilmoittaa sijaintinsa vähintään kunnan tarkkuudella. Käyttäjällä tulee olla mahdollisuus päivittää tieto milloin tahansa. Vastuu tällaisen tiedon oikeellisuudesta on käyttäjällä. Mikäli ohjausta ei kyetä toteuttamaan verkosta eikä käyttäjältä saadun tiedon perusteella, asiakkaille on tiedotettava asiasta tietoyhteiskuntakaaren 108 ja 129 mukaisesti. Hätäpuheluiden ajantasaista väylöitystaulukkoa Hätäkeskusalueet ja ohjausnumerot ylläpidetään n www-sivuilla hätäliikennemääräyksen 33 yhteydessä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän myötä hätäpuheluiden ohjauksessa tulee tapahtumaan muutoksia. Nyt hätäpuhelut ohjataan yleisen viestintäverkon kautta hätäkeskuksiin saakka. Jatkossa hätäpuhelut ohjataan hätäviranomaisten sopimien liitäntäoperaattoreiden kautta hätäkeskusten keskitettyihin palvelinsaleihin ja niistä edelleen hätäpuhelun mukana tulevan tiedon perusteella asianmukaiseen hätäkeskukseen. Yhteyksien palvelinsaleihin ollessa jostain syystä poikki liitäntäoperaattorit pystyvät ohjaamaan hätäpuhelut suoraan aluetta palvelevaan hätäkeskukseen. Liitäntäoperaattoreiden ja palvelinsalien/hätäkeskusten välisten yhteyksien toteutus perustuu hätäkeskuslaitoksen ja asianomaisten liitäntäoperaattoreiden välisiin sopimuksiin, eikä kyseisten yhteyksien toteutus pääsääntöisesti kuulu tämän määräyksen piiriin. 5.2 Hätäpuheluiden ohjauksen dokumentointi Teleyrityksen tulee dokumentoida hätäpuheluiden ohjauksessa noudatettavat käytännöt teknologiakohtaisesti. Perustelut Hätäpuheluiden ohjauksessa käytettävät väylöitysnumerot muodostetaan eri teknologioissa eri tietoon perustuen. Hätäpuheluiden oikeat väylöitys-
MPS 33 17 (38) numerot mahdollistavat hätäpuheluiden ohjaamisen asianmukaiseen hätäkeskukseen ja sen myötä mahdollisimman tehokkaan hätäpuhelun käsittelyn. Teleyritysten verkoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, esimerkiksi uusia tukiasemia otetaan käyttöön. Muutosten yhteydessä myös hätäpuheluiden väylöitysmuutoksista tulee huolehtia asianmukaisesti. Väylöitysperiaatteiden dokumentit varmistavat, että kaikilla muutoksia tekevillä on käytettävissään asianmukaiset tiedot väylöitysten tekemiseksi. Soveltaminen Hätäpuheluiden väylöitysnumeron muodostusperiaatteet tulee kuvata erikseen kiinteässä verkossa, matkaviestinverkossa ja VoIP-palveluissa. Dokumentoinnista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat: - väylöitysnumeron muodostamisen yleinen peruste ja mahdolliset erityistapaukset teknologiakohtaisesti (esimerkki kuvauksen tarkkuudesta: tukiasemalta tuleva väylä (tukiaseman sijaintikunta) kaikissa matkaviestinkeskuksissa) - käytetty väylöitystaulukko (esimerkki: käytetty n sivuilta löytyvää väylöitystaulukkoa) 5.3 Hätätekstiviestien ohjaus Tekstiviestejä välittävän teleyrityksen tulee ohjata hätätekstiviestit teleyritykselle, jonka kanssa hätäviranomainen on sopinut hätätekstiviestien välittämisestä hätäkeskusten järjestelmään. Perustelut Hätätekstiviestien välittämisessä on kansallisesti päädytty malliin, jossa yksi teleyritys välittää kaikilta teleyrityksiltä tulevat hätätekstiviestit hätäkeskusten järjestelmään. Hätätekstiviesti mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen henkilöille, joilla ei ole jostain syystä mahdollista tehdä hätäilmoitusta hätäpuheluna 112- numeroon. Hätäilmoituksen tekemiseen tekstiviestillä liittyy useita puutteita hätäpuheluun verrattuna: - hädässä olijan ja päivystäjän välinen kommunikaatio on hidasta - kuntakoodi ei ole käytettävissä ilmoituksen ohjaamisessa - hätätekstiviestiä ei voi lähettää, jos puhelimessa ei ole SIM-korttia - hätätekstiviestiä ei voi lähettää, jos ei ole yhteydessä oman palveluntarjoajan verkkoon tai tukeutuu verkkoon, jonka kanssa ei ole roamingsopimusta - hätätekstiviestejä ei pystytä priorisoimaan (perillemenoa ei taata ja välitysviiveet voivat olla merkittäviä)
MPS 33 18 (38) - puhelin ei välttämättä suostu vastaanottamaan hätätekstiviestejä, jos sen muisti on täynnä Monista puutteista huolimatta hätätekstiviestin toteutus on nähty tärkeäksi, koska se mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen erityisryhmille, joille muita mahdollisia tapoja ei välttämättä ole olemassa. Hätätekstiviestin käyttö edellyttää ennakkorekisteröitymistä hätäkeskustoiminnasta annetun lain 692/2010 13 b mukaisesti: Hätätekstiviesti Hätätekstiviestillä tarkoitetaan tässä laissa tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 278 :n 1 momentissa tarkoitettua tekstiviestiä. Hätäilmoituksen voi hätätekstiviestiä käyttämällä tehdä vain se, joka on rekisteröitynyt palveluun. Alle 18-vuotiaan voi rekisteröidä hänen huoltajansa tai muu edunvalvoja. Alaikäisen omaan rekisteröitymishakemukseen tulee liittää hänen huoltajansa suostumus. Rekisteröinti on voimassa enintään kaksi vuotta kerrallaan siitä, kun hakija on saanut ilmoituksen rekisteröinnin hyväksymisestä. Jos rekisteröimätön henkilö tekee hätäilmoituksen käyttämällä hätätekstiviestiä, Hätäkeskuslaitos lähettää hänelle vastausviestin, joka sisältää pyynnön hätäpuhelun soittamiseen ja ohjeen rekisteröitymiseen. Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rekisteröitymistä koskevasta menettelystä ja rekisteröinnin vastaanottamista koskevasta menettelystä. Teleyritykset siis välittävät kaikki hätätekstiviestit hätäkeskusten järjestelmään ja päätös käsittelytavasta tehdään hätäkeskusten järjestelmässä. Soveltaminen Hätätekstiviestit siirtyvät käyttäjältä kunkin teleyrityksen omiin tekstiviestikeskuksiin. Sieltä kukin teleyritys ohjaa hätätekstiviestit edelleen liitäntäteleyritykselle, jonka kanssa hätäviranomainen on sopinut hätätekstiviestien välittämisestä hätäkeskusten järjestelmään. Liitäntäteleyritys ja muut teleyritykset sopivat käytettävästä rajapinnasta keskenään. Tekstiviestistandardit ja niihin pohjautuvat tekniset toteutukset eivät mahdollista hätäpuheluita vastaavien väylöitysnumeroiden käyttöä hätätekstiviesteissä. Tekstiviestejä välittävillä teleyritysten tekstiviestikeskuksilla ei ole tietoa siitä, miltä alueelta niiden vastaanottamat tekstiviestit olivat lähtöisin. Tästä syystä niillä ei ole myöskään mahdollisuutta asettaa vastaavaa tietoa lähteviin viesteihin.
MPS 33 19 (38) Tekstiviesteissä on kuitenkin aina mukana kutsuvan liittymän numero, jonka avulla liittymä voidaan paikantaa matkaviestinten paikannusjärjestelmän avulla. Hätäkeskusten palvelinsali tai tekstiviestin vastaanottanut hätäkeskus voi paikantaa liittymän ja ohjata tarvittaessa tekstiviestin toiseen hätäkeskukseen. 5.4 Yritysverkosta tulevien puheluiden ohjaus Teleyrityksen tulee huolehtia yritysverkosta (yrityksen sisäisestä IPverkosta, vaihdeverkosta tai vastaavasta muusta verkosta) tulevien hätäpuheluiden mahdollisesta uudelleenohjauksesta ja siihen tarvittaessa liittyvästä numeromuunnoksesta lähtökeskuksessa tai vastaavassa siten, että edellä mainitusta verkosta saadun tiedon perusteella puhelun mukana siirretään tieto siitä, miltä hätäkeskusten yhteistoiminta-alueelta puhelu on lähtöisin. Perustelut Yritysverkko voi kattaa koko Suomen, mutta sillä voi olla liitäntä yleiseen viestintäverkkoon vain yhdessä pisteessä. Jotta hätäpuheluiden ohjaus soittajan paikasta määräytyvään hätäkeskukseen olisi myös tässä tapauksessa mahdollista, yleisen verkon tulee kyetä siirtämään asianmukainen ohjaustieto, mikäli yritysverkosta saadaan ohjauksessa tarvittava tieto. Soveltaminen Määräyksen vaatimukset koskevat vain yleisen verkon osuutta. Teknisen toteutuksen osalta on antanut suosituksen 309/2014 S hätäliikenteen ohjaamisesta yritysverkoista [10]. 5.5 Ennakkosiirtopalvelun rajoitus Teleyrityksen tulee osaltaan huolehtia siitä, että puhelua ei voi ennakkosiirtopalvelussa siirtää yleiseen hätänumeroon 112. Perustelut Puheluiden tahallinen tai tahaton ennakkosiirto yleiseen hätänumeroon 112 voisi aiheuttaa hätäkeskuksille merkittävän lisäkuorman erilaisten hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden vastaanoton muodossa. Tästä syystä on perusteltua varmistaa teknisesti, ettei tällainen ennakkosiirto ole mahdollinen. Soveltaminen Tilaajan yrittäessä ennakkosiirtopalvelun aktivointia siten, että kohdenumero on yleinen hätänumero 112, aktivointi estetään. 5.6 Kutsuvan liittymän numeron siirto Hätäpuhelun tai hätätekstiviestin hätäviranomaiselle välittävän teleyrityksen tulee huolehtia siitä, että kutsuvan liittymän numero siirretään hätäpu-
MPS 33 20 (38) helun ja hätätekstiviestin yhteydessä aina, kun numero on vastaanotettu ja hätäviranomaisen liitäntä mahdollistaa numeron siirron. Perustelut Hätäkeskus käyttää hätäpuhelun ja hätätekstiviestin mukana vastaanottamaansa kutsuvan liittymän numeroa kyseisen tilaajan osoitetietojen haussa ja matkaviestinliittymän tapauksessa myös matkaviestinpaikannukseen. Soveltaminen Kutsuvan liittymän numeron siirron tekninen toteutus hätäpuheluissa on kuvattu hätäkeskuksen ja yleisen viestintäverkon välillä käytettävien merkinantojärjestelmien standardeissa. ISDN-liittymän merkinannon (ILM, DSS1) kansallinen määrittely sisältyy suositukseen GFI9302 [11]. SIP - merkinannon kansallinen määrittely sisältyy n suositukseen 202/2014 S [12]. Hätätekstiviesteissä kutsuvan liittymän numeron siirto liitäntäteleyritykselle tapahtuu kuten muissakin tekstiviesteissä. Menettelyt on kuvattu 3GPP:n laatimissa tekstiviestistandardeissa. Luku 3 Hätäpuheluiden varmistaminen 6 Hätäpuheluiden yleinen varmistaminen 6.1 Hätäpuheluiden priorisointi Teleyrityksen on priorisoitava hätäpuhelut yleisessä viestintäverkossa. Perustelut Hätäpuheluiden tärkeyden vuoksi on perusteltua edellyttää, että ne käsitellään viestintäverkoissa etuoikeutettuina muuhun liikenteeseen nähden. Soveltaminen Piirikytkentäisissä verkoissa keskusten välisillä yhteyksillä hätäpuheluiden priorisointi toteutetaan joko etuoikeutettu suunta -toiminnolla tai hätäpuheluille varatuilla erillisväylillä. Etuoikeutettu suunta -toiminnossa hätäpuhelut käsitellään etuoikeutettuina muihin puheluihin nähden varattaessa keskuksien liikenne- tai ohjauselimiä. Mikäli kaikki yhdysjohdot ovat varattuina, hätäpuhelu jää odottamaan ja saa käyttöönsä ensimmäisen vapautuvan johdon. Odotusajan enimmäispituus tulee asetella keskuksissa 20-30 sekuntiin. Erillisväylien avulla on mahdollista varmistaa hätäpuheluiden onnistuvuus paremmin kuin etuoikeutetun suunnan käytöllä. Useilla operaattoreilla on hätäpuheluiden erillisväylät käytössä.
MPS 33 21 (38) Matkaviestinverkkojen radioliitännässä hätäpuheluiden priorisointi toteutetaan jonotustoiminnolla spesifikaatiossa 3GPP TS 24.008 "Technical Specification; 3rd Generation Partnership Project; Technical Specification Group Core Network and Terminals; Mobile radio interface Layer 3 specification; Core network protocols; Stage 3" [13] kohdassa 5.2.1.10 kuvatulla tavalla. 5.2.1.10 Call queuing at mobile originating call establishment If an idle traffic channel is not available at the assignment instant, the network may place the traffic channel request in a queue. Calls arriving when all positions in the queue are occupied shall be cleared by the network using the cause #34 "no circuit/channel available". The maximum queuing interval is supervised by the network. The limit is a network dependent choice. In case the network is not able to allocate a traffic channel within the queuing limit, the network will release the call using cause #34 "no circuit/channel available". Jonotusaika asetetaan arvoon 30 sekuntia. Matkaviestinverkkojen standardit mahdollistavat sen, että radioliitännässä hätäpuhelulla ei ole mitään etuoikeutta, se voi jäädä jonottamaan ensimmäistä vapautuvaa radiokanavaa tai hätäpuhelun alta voidaan purkaa jokin käynnissä oleva muu kuin hätäpuhelu. Suomessa viestintäverkossa ei perinteisesti puheluita ole purettu hätäpuhelun alta ja tällaisen toiminnon käyttöönotto edellyttäisi perustuslain mukaisesti lain tasoista normia. Tästä syystä puhelun purkua hätäpuhelun alta ei käytetä. IP-verkoissa erityistä hätäpuheluiden priorisointia ei ole toistaiseksi määritelty. Teleyrityksillä puhepaketit ovat pääsääntöisesti priorisoituja muuhun liikenteeseen nähden ja tämä useimmissa tapauksissa varmistaa myös hätäpuhelupakettien läpimenon, koska puheen osuus IP-verkon liikenteestä on pieni. Puheluiden priorisointia on käsitelty määräyksen 58 [14] perusteluissa, joissa muun muassa suositellaan, että teleyritykset sijoittavat puhepalvelut laatuluokkaan 0. Laatuluokkatiedon siirtämisestä teleyritysten välillä ei kuitenkaan ole sovittu. Hätäpuhelujen priorisoinnille IP-verkoissa ei pystytä asettamaan yksityiskohtaisia vaatimuksia, mutta lähtökohtana on, että teleyritys antaa hätäpuheluille verkossaan mahdollisimman korkean prioriteetin teknisten mahdollisuuksien puitteissa. 6.2 Hätäpuheluiden priorisoinnin dokumentointi Teleyrityksen tulee dokumentoida hätäpuheluiden priorisoinnissa noudatettavat käytännöt teknologiakohtaisesti. Perustelut Hätäpuheluiden priorisointi on mahdollista toteuttaa eri tavoin eri teknologioissa. On tärkeää varmistaa, että toteutetut priorisoinnit säilyvät tehtäessä verkkoon muutoksia. Priorisointimenetelmien dokumentit varmistavat
MPS 33 22 (38) sen, että verkkoon muutoksia tekevillä on käytettävissään asianmukaiset tiedot myös käytössä olevista priorisointikäytännöistä. Soveltaminen Teleyritys kuvaa käyttämänsä hätäpuheluiden priorisointikäytännöt perinteisillä kiinteän verkon yhteyksillä, matkaviestinverkkojen radiorajapinnassa ja IP-yhteyksillä. Dokumentoinnista tulee käydä ilmi käytössä oleva priorisointimenetelmä teknologiakohtaisesti (esimerkki kuvauksen tarkkuudesta: perinteisillä kiinteän verkon yhteyksillä hätäpuheluiden priorisointiin käytetään erillisväyliä) 6.3 Priorisointi varmistavalla yhteydellä n määräyksen 54 tärkeysluokan 1 ja 2 komponenttien ja niiden välisten yhteyksien varmistukset tulee toteuttaa siten, että myös varmistavalla yhteydellä hätäpuhelut ovat samalla tavoin priorisoitua liikennettä kuin yhteydellä, jota se varmistaa. Perustelut Määräyksen 54 [15] vaatimukset varmistavat sen, että tärkeysluokan 1 ja 2 komponentit ja niiden väliset yhteydet on varmistettu. Kun liikenne siirtyy vika-, häiriö- tai muussa tilanteessa varmistavalle yhteydelle, kokonaisliikenteen uudelleenjakautumisen myötä varmistavalla yhteydellä voi esiintyä ylikuormitusta (estoa). Tästä syystä myös varayhteydellä tulee olla etuoikeus hätäpuheluille. Soveltaminen Hätäpuheluiden priorisointi voidaan toteuttaa kohdassa 6.1 kuvatuilla eri tavoilla tekniikasta riippuen. Varayhteydellä hätäpuheluiden priorisoinnin tulee olla samalla tavoin toteutettu kuin pääyhteydellä. 6.4 Yhteydet hätäkeskuksen ja liitäntäteleyrityksen välillä Yhteydet hätäkeskuksen ja sen yleiseen viestintäverkkoon liittävän teleyrityksen välillä tulee varmistaa. Perustelut Hätäkeskukset sijaitsevat isoilla paikkakunnilla, joilla yhteyksien järjestäminen kahdella toisiaan varmistavalla väylällä joko yhden teleyrityksen verkkoon kahdessa pisteessä tai kahden eri teleyrityksen verkkoon ei ole käytännössä ollut ongelmallista ja tältä osin tilanne tullee edelleen helpottumaan hätäkeskusten määrän vähentyessä. Hätäkeskus ja liitäntäoperaattorit sopivat yhteyksien ja varmistusten toteutuksesta ja kustannuksista keskenään. Kyseessä on kuitenkin hätäpuheluiden kannalta kriittinen yhteys, joten varmistusvaatimuksen sisällyttäminen edelleen määräykseen on nähty tarpeellisena.
MPS 33 23 (38) Soveltaminen Varmistavat yhteydet tulee toteuttaa mahdollisimman toisistaan riippumattomasti. Tällöin tulee ottaa huomioon mm. siirtoyhteyksien toteutus eri reittejä käyttäen, virransyöttölaitteiden riippumattomuus jne. Jatkossa, kun hätäpuhelut tullaan väylöittämään yleisestä verkosta vain muutamaan hätäkeskusten määrittelemään liitäntäpisteeseen, vaatimus kohdistuu vain yhteyksiin yleisestä verkosta kyseisiin liitäntäpisteisiin. Kyseisten liitäntäpisteiden ja hätäkeskusten väliset yhteydet eivät kuulu tämän määräyksen soveltamisalaan. 6.5 Tukiaseman kantoaaltojen ajaminen alas Teleyrityksen tulee varmistaa, että matkaviestinverkkojen tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen siirtoyhteyden katketessa tukiaseman kantoaallot ajetaan alas. Perustelut Mikäli matkaviestinverkon tukiasema tai tukiasemayhteys ylöspäin vikaantuu, matkaviestin pystyy muodostamaan hätäpuhelun toisen teleyrityksen matkaviestinverkon kautta, mikäli matkaviestin on kyseisen verkon peittoalueella. Tältä osin eri teleyritysten matkaviestinverkot voivat varmistaa toisiaan edellyttäen, että siirtoyhteydet on toteutettu toisistaan riippumatta. Teleyritysten tulee kuitenkin varmistaa, että siirtoyhteyden katketessa myös tukiaseman kantoaallot ajetaan alas, jolloin matkaviestin pystyy käyttämään toista verkkoa SIM-korttia poistamatta. Soveltaminen Matkaviestinverkoissa on toteutettu ominaisuus, joka mahdollistaa tukiaseman automaattisen sammumisen tukiaseman ja tukiasemaohjaimen välisen siirtoyhteyden katketessa. Toiminto on kuitenkin mahdollista parametrisoida toimimaan myös muulla tavalla. Vaatimus varmistaa sen, että parametrit on asetettu hätäpuheluiden kannalta asianmukaisella tavalla. Oman verkon puuttuessa hätäpuhelu käyttää toisen teleyrityksen verkkoa, mikäli tällainen on käytettävissä. Hätäpuhelu on tällöin ns. SIMmitön hätäpuhelu ja onnistuu riippumatta siitä, onko päätelaitteessa SIM-kortti tai ei. Hätätekstiviestien lähetys ei kuitenkaan onnistu, koska kaikkien tekstiviestien lähetys edellyttää yhteyttä omaan verkkoon ja SIM-korttia. 7 Hätäpuheluun käytettävän verkon varmistaminen harvaanasuttujen alueiden taajamissa 7.1 Fyysisen varmistamisen yleiset perustelut Määräyksen 54 mukaiset varmistusvaatimukset koskevat viestintäverkkojen ja -palvelujen tärkeysluokkien 1 ja 2 komponentteja ja niiden välisiä yhteyksiä, joten kyseisen määräyksen vaatimusten pohjalta harvaan asut-
MPS 33 24 (38) tujen alueiden taajamien viestintäyhteyksiä ei pääsääntöisesti tarvitse varmistaa. Erityisen ongelmallisiksi muodostuvat tilanteet, joissa tietyn alueen koko viestintä on yhden siirtoyhteyden varassa. Tällaisia yhteyksiä ovat kiinteän puhelinverkon keskuksen ja sen alaisten keskittimien väliset yhteydet ja matkaviestinverkon tukiasemaohjaimen ja sen alaisten tukiasemien väliset yhteydet. Mikäli kaikki yhteydet haluttaisiin turvata yksittäisen siirtoyhteyden vikaantumiselta, kaikilla verkkoelementtien välisillä siirtoyhteyksillä pitäisi olla korvaava fyysisesti riippumaton siirtoyhteys. Varmistavaan siirtoyhteyteen voitaisiin tietysti ketjuttaa usean verkkoelementin varmistava siirtoyhteys. Hätäliikenteessä tärkein viestintämuoto on edelleen hätäpuhelu, vaikka muita viestintätapoja kuten tekstiviesti ollaan ottamassa käyttöön, tai niitä on jo jossain määrin käytössä. Tästä syystä hätäliikenteen varmistamisessa pyritään ensisijaisesti varmistamaan hätäpuheluiden toiminta. Täydellinen varmistus vaatisi teleyrityksiltä hyvin suuria investointeja, eikä sellaisen edellyttäminen ole suhteellisuusperiaatteen mukaista. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla on kuitenkin myös melko suuriakin taajamia, joiden koko televiestintä voi olla yhden siirtoyhteyden varassa. Kyseisen siirtoyhteyden vikaantuessa myös hätäpuhelut estyvät. Koska verkon täydellistä varmistusta ei nähdä kohtuulliseksi vaatia, lähtökohdaksi on otettu taajamien hätäpuheluiden varmistaminen harvaanasuttujen alueiden kunnissa. Tiheään asutuilla alueilla teleyritykset ovat varmistaneet omia verkkojaan kaupallisista ja kilpailullisista syistä ja lisäksi kyseisillä alueilla teleyrityksillä on toisistaan riippumattomia verkkoja. Ongelmia varmistuksissa on esiintynyt pääsääntöisesti harvaanasutuilla alueilla. Näistä lähtökohdista on perusteltua, että teleyritykset voivat jättää määräyksen edellyttämissä lisävarmistusten selvitys-, suunnittelu- ja toteutustoimenpiteissä tiheimmin asutut alueet ulkopuolelle. Tällä perusteella Tilastokeskuksen tilastollisen kuntaryhmityksen mukaiset kaupunkimaiset kunnat ja taajaan asutut kunnat jätetään tämän määräyksen mukaisten taajamien hätäpuheluiden varmistustarkastelujen ulkopuolelle. Tässä määräyksessä käytettävä aluerajaus on määritelty tarkemmin 3 :n perusteluissa ja kunta- ja taajamaluettelo on määräyksen liitteenä. Matkaviestinverkoissa ja kiinteässä verkossa muun muassa verkkorakenne ja sitä kautta hätäpuheluiden varmistamismahdollisuudet poikkeavat selkeästi toisistaan. Tästä syystä määräyksen lähtökohdaksi on otettu, että matkaviestinverkkoja ja kiinteää verkkoa käsitellään hätäpuheluiden varmistamisen suhteen erikseen. 7.2 Fyysisen varmistamisen soveltamisen perusperiaatteet (kuva) Taajamien hätäpuheluiden varmistamisen perusperiaate on esitetty seuraavassa kuvassa.
MPS 33 25 (38) Kuvan mukaisesti peruslähtökohtana on, että sekä keskittimellä että tukiasemalla on kaksi riippumatonta yhteyttä varmistusrenkaaseen. Mikäli varmistusrenkaan liitäntäpiste ja tukiasema/keskitin sijaitsevat samassa rakennuksessa, niiden välistä yhteyttä ei tarvitse varmistaa. Mikäli varmistusrenkaan liitäntäpiste ja keskitin tai tukiasema sijaitsevat lähellä toisiaan (maksimissaan luokkaa muutamia satoja metrejä) ja yhteys on toteutettu kokonaisuutena tavalla, jossa siirtoyhteyden vikaantumistodennäköisyys on hyvin pieni, yhteyttä ei tarvitse varmistaa. Tämän edellytyksenä on, että teleyritys perustelee taajamakohtaisessa varmistusten toteutussuunnitelmassaan, miksi kyseisen siirtoyhteyden varmistamista ei katsota tarpeelliseksi. Vikaantumistodennäköisyyteen voi vaikuttaa esimerkiksi se, kulkeeko yhteys rakennetulla alueella vai maastossa. 7.3 Hätäpuheluiden varmistaminen matkaviestinverkoissa Teleyrityksen tulee varmistaa, että yksittäinen siirtoyhteyskatkos 2G- ja 3G-matkaviestinverkon tukiaseman ja n määräyksen 54 mukaisen tärkeysluokan 2 komponentin välillä ei estä hätäpuheluiden toimintaa matkaviestinverkkojen kautta minkään taajaman koko alueella. Perustelut Matkaviestimien kautta soitetaan nykyisin pääosa hätäpuheluista. Tästä syystä erityisesti matkaviestinverkkojen hätäpuheluiden varmistaminen on tärkeää. Soveltaminen