TOUKOKUU 2014 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS riville Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois- Savossa 2014
Sisältö Esipuhe... 1 1 Kohderyhmä... 2 1.1 Nuorten määrä 2013... 2 1.2 Ulkopuolella olevat nuoret... 3 1.3 Nuorisotyöttömyys 2007-2013... 8 1.4. Mitä kohderyhmälle tapahtuu yleissivistävän koulutuksen jälkeen... 10 2 Pohjois-Savon alueen nuorisotyöttömyys... 13 2.1 Työttömien nuorten määrä... 13 2.2 Nuorten osallistuminen työvoimapalveluihin... 15 2.3 Muut palvelut... 17 3. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta... 19 3.1 Etsivä nuorisotyö... 19 3.2 Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret... 21 3.3 Nuorten työpajatoiminta... 25 4 Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto... 27 5 Opiskelu ja opiskelupaikat... 28 5.1 Alueen oppilaitokset/opiskelijamäärät... 28 5.2 Opintojen keskeyttäminen... 29 Liitteet... 30
Esipuhe Tämä selvitys on koottu vuoden 2013 alusta voimaan astuneeseen nuorisotakuuseen liittyen. Työssä on yhdistetty saatavuuden mukaan niin Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön kuin opetus- ja kulttuuriministeriön tilastotietoja. Alkuperäinen selvitys on laadittu keväällä 2013 mutta tietoja on päivitetty alkuvuodesta 2014 tilastojen saatavuuden mukaan. Tavoitteena on ollut tuottaa tilastollinen taustaselvitys nuorisotakuun toimeenpanon ja seurannan tueksi. Selvitykseen on koottu tilastotietoja siitä, mille nuorten tilanne näyttää Pohjois-Savossa. Tarkoituksena ei ole pelkästään tarjota tietoa nuorisotakuun toteuttamista varten vaan toivon sen myös antavan aineksia esimerkiksi hankkeiden suunnitteluun ja kohdentamiseen alueella. Vuonna 2013 Pohjois-Savossa asui 24 183 17-24-vuotiasta nuorta. Keskimäärin vuoden 2013 aikana nuoria työttömiä oli 3744 henkilöä. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia 20-29-vuotiat nuoria oli vuonna 2013 Pohjois-Savossa 4386. Nämä nuoret ovat nuorisotakuuseen kuuluvan nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmää. Osaamisohjelman tavoitteena on tarjota ilman tutkintoa oleville nuorille lisämahdollisuuden hakeutua ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Vuoden 2013 aikana nuoret osallistuivat yleisimmin työkokeiluun (1634 alkanutta jaksoa). Palkkatuetun työn aloitti vuoden aikana 686 nuorta. 25-29-vuotiailla nuoret osallistuivat TE-palveluista eniten työkokeiluuun ja työnhakuvalmennukseen. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki muuttui vuoden 2013 alusta, ja muutoksen myötä myös TE-toimistoissa asiakkaille tarjottavat palvelut uudistuivat. Siksi vuoden 2013 tiedot palveluihin osallistumisesta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Jos työttömien nuorten määrää peilataan alueen nuorten kokonaismäärään, on tilanne alueella kohtuullisen hyvä. Vuonna 2013 työttömien nuorten osuus kaikista Pohjois-Savossa asuvista nuorista oli 10,2 %. Alimmillaan työttömien nuorten suhde kaikkiin kunnassa asuviin nuoriin oli Tervossa (7,1%) ja korkeimmillaan Varkaudessa (14,2) Pienten kuntien osalta on muistettava se, että pienetkin muutokset nuorten määrässä voivat vaikuttaa suuresti kokonaistilanteeseen. Nuorisotakuun yhteydessä on keskusteltu paljon myös syrjäytymisestä. Syrjäytyminen voidaan määritellä monin eri tavoin, joten tarkkojen lukujen esittäminen syrjäytyneiden nuorten määrästä on hankalaa. Tässä työssä on kuitenkin esillä vaihtoehtoisia tulkintoja siitä, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse Pohjois-Savon alueella. Tilastoihin perustuvat arviot syrjäytyneiden määrästä perustuvat usein työmarkkinoiden tai koulutuksen ulkopuolella olemiseen. Niissä ei kuitenkaan näy muu sosiaalisesti merkittävä toiminta kuten esimerkiksi nuoren osallistuminen vapaaehtois- tai järjestötoimintaan. Tutkimusten mukaan nuorten itsensä käsitys syrjäytymisestä määrittyy juuri yhteenkuuluvuuden ja ystävyyssuhteiden ongelmien kautta. 1
1 Kohderyhmä 1.1 Nuorten määrä 2013 Vuoden 2013 alusta voimaan astuneen nuorisotakuun kohderyhmänä ovat kaikki alle 25-vuotiaat nuoret ja alle 30- vuotiaat vastavalmistuneet. Vastavalmistuneella tarkoitetaan nuorisotakuun yhteydessä henkilöitä, joiden valmistumisesta on aikaa alle vuosi. Pohjois-Savon maakunnassa oli vuonna 2013 yhteensä 38 460 nuorta ikäryhmässä 17-29-vuotta. Pohjois- Savon osuus koko maan 17-29-vuotiaista on 4,4 %. Kyseiseen ikäryhmään kuuluvien nuorten määrä on laskenut Pohjois-Savossa muutamalla sadalla vuodesta 2012. Taulukko 1. Nuorten määrä maakunnittain vuonna 2013 17-24-v. 25-29-v. KOKO MAA 535 103 339 934 MANNER-SUOMI 532 539 338 388 Uudenmaan maakunta 159 570 114 269 Varsinais-Suomen maakunta 46 762 29 516 Satakunnan maakunta 20 165 11 751 Kanta-Hämeen maakunta 15 644 8 997 Pirkanmaan maakunta 50 030 33 982 Päijät-Hämeen maakunta 18 813 10 647 Kymenlaakson maakunta 15 376 8 973 Etelä-Karjalan maakunta 12 109 6 941 Etelä-Savon maakunta 12 919 7 142 Pohjois-Savon maakunta 24 183 14 277 Pohjois-Karjalan maakunta 16 407 9 326 Keski-Suomen maakunta 28 944 17 286 Etelä-Pohjanmaan maakunta 18 198 10 381 Pohjanmaan maakunta 18 861 11 220 Keski-Pohjanmaan maakunta 6 840 3 948 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 43 018 25 654 Kainuun maakunta 6 971 3 938 Lapin maakunta 17 729 10 140 Ahvenanmaa 2 564 1 546 Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savon alueen nuoret ovat keskittyneet Kuopioon. Hieman yli puolet koko maakunnan 17-29- vuotiaista nuorista asuu Kuopiossa. Nuorten määrä on pienin Rautavaaralla. Tarkemmat kuntakohtaiset nuorten lukumäärät on esitetty taulukossa 2. 2
Taulukko 2. Pohjois-Savon nuorten määrä kunnittain ja ikäryhmittäin vuonna 2013 17-24-v. 25-29-v. Pohjois-Savon maakunta 24 183 14 277 Iisalmi 2 055 1 250 Juankoski 332 161 Kaavi 191 124 Keitele 153 91 Kiuruvesi 753 366 Kuopio 13 315 7 956 Lapinlahti 747 483 Leppävirta 603 372 Maaninka 205 155 Pielavesi 305 169 Rautalampi 211 108 Rautavaara 87 64 Siilinjärvi 1 709 1 104 Sonkajärvi 341 162 Suonenjoki 506 334 Tervo 99 66 Tuusniemi 159 89 Varkaus 1 985 978 Vesanto 132 78 Vieremä 295 167 Lähde: Tilastokeskus 1.2 Ulkopuolella olevat nuoret Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä kokosi vuonna 2012 Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? analyysin 15-29-vuotiaista syrjäytyneistä nuorista. Analyysissä syrjäytynyt nuori määriteltiin nuoreksi, joka on työvoiman ja opiskelun ulkopuolella eikä hänellä ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Koko maassa pelkän perusasteen varassa olevia, työvoiman ulkopuolisia nuoria (15-29-v.) on yhteensä noin 51 300, joka on noin 5 % koko ikäluokasta. Myrskylän arvion mukaan näistä nuorista 32 500 ei ole ilmoittautunut edes työnhakijaksi. Ylioppilaat ja alle 7-vuotiaiden lasten vanhemmat on jätetty kokonaan Myrskylän tarkastelun ulkopuolelle. Tarkemmat osuudet maakunnittain esitetään kuvassa yksi. 3
Kuva 1. Syrjäytyneiden osuus 15-29-vuotiaista maakunnittain tarkasteltuna vuoden 2010 tietojen mukaan Lähde: Pekka Myrskylä/Kunnolla ammattiin seminaarin aineisto 4
Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Kuvissa kaksi ja kolme on esitetty sivistystoimentarkastaja Erik Häggmanin kuntakohtaisia arvioita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista alle 25-vuotiaista nuorista. Laskelmien pohjana ovat keskimääräiset työttömien nuorten määrät vuodelta 2013. Arviona on, että ulkopuolella olevien nuorten osuus on joko 0,5 (ulkopuolella min) tai 1,5 (ulkopuolella max) nuorta jokaista työtöntä nuorta kohti. Arvioihin sisältyy myös työttömien nuorten määrä. Kuva 2. Arvio ulkopuolella olevista nuorista, Pohjois-Savon yli 20 000 asukkaan kunnat 2500 2000 1500 Työttömät nuoret keskimäärin Ulkopuolella min 1000 Ulkopuolella max 500 0 Iisalmi Kuopio Siilinjärvi Varkaus Lähde: Arvio etsivän nuorisotyön kohderyhmän suuruudesta 2014 Kuva 3. Arvio ulkopuolella olevista nuorista, Pohjois-Savon alle 20 0000 asukkaan kunnat 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Työttömät nuoret keskimäärin Ulkopuolella min Ulkopuolella max Lähde: Arvio etsivän nuorisotyön kohderyhmän suuruudesta 2014 Ulkopuolella olevien nuorien määrää voidaan myös hahmottaa sen avulla, kuinka moni nuori on parhaillaan koulutuksen ulkopuolella tai ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Taulukossa 3 on tarkemmat kuntakohtaiset osuudet niistä nuorista, jotka eivät tarkasteluvuonna ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Pohjois-Savon keskiarvo vuodelta 2012 on 9,2 %, kun koko maan vastaava luku oli 10,8 %. Vuoden 2012 väki- 5
lukuun pohjautuen Pohjois-Savossa on yhteensä noin 2300 17-24-vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta ja jotka eivät olleet opiskelijoita kyseisenä vuonna. Taulukko 3. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat kunnittain, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 2012 Pohjois-Savo 9,4 9,2 Iisalmi 8,6 8,9 Juankoski 8,4 9,2 Kaavi 10,7 16,5 Keitele 9,2 12,6 Kiuruvesi 12 12 Kuopio 8,2 8 Lapinlahti 11,3 10,9 Leppävirta 9,6 9,8 Maaninka 9,9 14 Pielavesi 9,7 8,9 Rautalampi 12,5 10,5 Rautavaara 12,2 10,2 Siilinjärvi 9,3 8,6 Sonkajärvi 13,6 11,3 Suonenjoki 15,9 14,9 Tervo 7 10,2 Tuusniemi 11,3 16 Varkaus 11,9 10,2 Vesanto 15,1 14,1 Vieremä 12,5 14,6 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan ole pysyvää. Myrskylän arvion mukaan pysyvästi syrjäytyminen koskee joka kolmatta. Maahanmuuttajien lisäksi korkea syrjään jäämisen riski on pelkän peruskoulututkinnon suorittaneilla. Tutkinnon suorittamisella on syrjäytymisen lisäksi myös merkittävä vaikutus työuraan ja sen pituuteen. Myrskylän arvion mukaan vuonna 2010 18-vuotiaan työvuosien odotusarvo oli 25,4 vuotta pelkän perusasteen ja 32 vuotta keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Perusasteen tutkinnon suorittaneen työttömyysvuosien odotearvo on 4,7 vuotta ja keskiasteen suorittaneella 3,2 vuotta. Tutkinnon suorittaminen siis vähentää työttömyysvuosia keskimäärin 1,5 vuodella ja pidentää työuraa 6,6 vuodella. 6
Taulukko 4. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleva väestö Pohjois-Savossa kunnittain vuonna 2012 15-19 20-24 25-29 Pohjois-Savon maakunta yhteensä 12731 2509 1877 Iisalmi 1126 214 171 Juankoski 232 30 30 Kaavi 160 20 23 Keitele 97 17 17 Kiuruvesi 511 92 51 Kuopio 5346 1230 890 Lapinlahti 527 100 86 Leppävirta 497 54 63 Maaninka 184 26 16 Pielavesi 240 37 34 Rautalampi 149 20 26 Rautavaara 49 11 18 Siilinjärvi 1287 154 114 Sonkajärvi 234 37 26 Suonenjoki 366 68 55 Tervo 73 12 11 Tuusniemi 123 21 20 Varkaus 1205 306 192 Vesanto 109 16 13 Vieremä 216 44 21 Lähde: Tilastokeskus Seuraava taulukko kertoo, kuinka suuri osa ikäluokasta on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon vuoden 2011 loppuun mennessä. Naiset ovat suorittaneet peruskoulun jälkeisiä tutkintoja hieman useammin kuin miehet. Keskiasteen tutkinnoksi luetaan ylioppilas- ja ammattikoulututkinnot. Korkea-asteen tutkintoja ovat ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa suoritetut tutkinnot. Taulukko 5. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut Pohjois-Savon väestö koulutusasteen ja iän mukaan vuonna 2011 15-19 20-24 25-29 Tutkinnon suorittaneet yhteensä, % 13,6 83,4 86,5 Keskiaste, % 13,6 78,5 57,9 Korkea-aste, % 4,9 28,6 Lähde: Tilastokeskus 7
1.3 Nuorisotyöttömyys 2007-2013 Taulukko 6. Työttömien nuorten (15-24-v.) määrä maakunnittain vuosina 2007-2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KOKO MAA 63446 64733 79996 79015 76379 75154 82448 UUSIMAA 10998 11129 15669 15844 15787 15686 17931 VARSINAIS-SUOMI 4717 4883 6313 6280 6303 6341 6916 SATAKUNTA 3000 2882 3529 3585 3321 3274 3554 KANTA-HÄME 1917 1968 2660 2663 2399 2347 2704 PIRKANMAA 5916 6295 8197 8332 7735 7387 8079 PÄIJÄT-HÄME 2531 2564 3370 3297 3188 3199 3525 KYMENLAAKSO 2345 2443 2980 3037 3182 2969 3236 ETELÄ-KARJALA 1916 1936 2281 2167 2077 2086 2228 ETELÄ-SAVO 2151 2166 2438 2368 2275 2303 2394 POHJOIS-SAVO 3546 3657 4210 4033 3795 3640 3744 POHJOIS-KARJALA 2835 2961 3221 2874 2846 2692 2964 KESKI-SUOMI 4586 4534 5122 5249 5156 5131 5733 ETELÄ-POHJANMAA 2286 2386 3008 2824 2644 2648 2886 POHJANMAA 1428 1494 1988 2020 1830 1753 2003 KESKI-POHJANMAA 951 949 1109 1077 988 974 1095 POHJOIS-POHJANMAA 6743 7040 7891 7679 7444 7501 8140 KAINUU 1574 1546 1496 1502 1353 1271 1535 LAPPI 3744 3666 4238 3889 3755 3645 3455 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 1520 Nuorten työttömyysaste ja sitä myötä työttömien nuorten määrä reagoi herkästi suhdannetaantumaan. Vastavalmistuneet nuoret, joilla on vähän työkokemusta, jäävät kokeneempia työnhakijoita helpommin ilman työpaikkaa yleisen työllisyystilanteen huonontuessa. Nuoret työskentelevät usein myös suhdanneherkillä aloilla määräaikaisissa työsuhteissa, joka heijastuu suhdanteiden muuttuessa nopeasti työttömien nuorten määrään. Nuorisotakuun tavoitteena on nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ja nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. Tavoitteena on tarjota nuorelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään ennen kolmen kuukauden työttömyyden täyttymistä. Taulukko 7 kertoo, kuinka monella prosentilla alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 3 kuukautta. Pohjois-Savossa vuonna 2013 16,9 %:lla alle 25-vuotiaista työttömistä työttömyyden kesto oli yli kolme kuukautta.. 8
Taulukko 7. Alle 25-vuotiaiden työttömien virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen vuosina 2007-2013, % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KOKO MAA 13,1 13,3 21,6 19,2 17,5 19,4 25,6 UUSIMAA 10,9 10,4 19,1 17 13,4 14,5 23,6 VARSINAIS-SUOMI 9,5 10,5 21 18,9 18 20,4 24,5 SATAKUNTA 16,1 14,6 23,7 20,4 20,6 21,3 21,6 KANTA-HÄME 11,3 11,9 19,1 17,8 17 16 21,7 PIRKANMAA 12,9 15,3 28,5 26,5 21,8 23,7 33,7 PÄIJÄT-HÄME 19,2 15,3 22,1 19,6 16,9 19,5 27,1 KYMENLAAKSO 17 17,7 26,3 23,5 25,9 27,9 31,2 ETELÄ-KARJALA 18,9 20,1 28,6 23,7 23,6 26 27,6 ETELÄ-SAVO 12,3 12,1 18,2 16,9 15,1 19,1 23 POHJOIS-SAVO 11,7 12,9 22 18 16,4 17,7 16,9 POHJOIS-KARJALA 13,7 13,6 20,2 17,1 12,6 17,2 20,9 KESKI-SUOMI 14,2 14,4 21,3 19,8 21,5 24,4 31,6 ETELÄ-POHJANMAA 9,7 11 20,9 17,4 14,9 17,5 20,4 POHJANMAA 9,9 10,8 21,3 19,2 15,8 16 24,7 KESKI-POHJANMAA 9,3 10,4 14 11,8 12 13,8 20,3 POHJOIS-POHJANMAA 14,5 14,9 21,5 19,4 20,5 23,6 30,1 KAINUU 15,7 14,2 18,5 15,6 14,3 16,6 27,6 LAPPI 14,5 12,6 20 18,1 17,3 18 26,4 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 1355 Nuorisotakuun piiriin kuuluvat myös 25-29-vuotiaat vastavalmistuneet. Myös tässä ikäryhmässä tavoitteena on tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Vastavalmistuneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, joiden valmistumisesta on tarkasteluajankohtana kulunut alle vuosi. Vastavalmistuneiden virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen on suurempi kuin nuoremmassa ikäryhmässä. Lukumäärältään vastavalmistuneet 25-29-vuotiaat työttömät nuoret on kuitenkin pienempi ryhmä kuin alle 25-vuotiaat nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret. Esimerkiksi Pohjois-Savossa oli vuonna 2013 keskimäärin 14 25-29-vuotiasta vastavalmistunutta nuorta, joiden työttömyys kesti yli kolme kuukautta. 9
Taulukko 8. 25-29-vuotiaiden vastavalmistuneiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen, % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KOKO MAA 17,2 18,2 26,5 24,6 25,7 29,9 37,4 UUSIMAA 18,4 18,2 26,4 25,3 26,2 29,1 39,1 VARSINAIS-SUOMI 13,4 15,1 29,4 19,6 20,3 25,7 35,2 SATAKUNTA 17,4 19,4 25 22,1 25,2 31,9 33,6 HÄME 20,2 16,3 25,7 26,6 24,3 26,5 42,5 PIRKANMAA 15,1 20,5 33,5 36,4 36,2 38,5 46,5 KAAKKOIS-SUOMI 24,2 22,6 33,6 31 28,1 33,2 43,7 ETELÄ-SAVO 18,1 23,2 20 20,7 23,8 28,5 33,3 POHJOIS-SAVO 23 24,9 31,3 26,7 26,3 24,7 27,1 POHJOIS-KARJALA 16,9 19,8 22,9 22,7 24,9 34,2 32 KESKI-SUOMI 17,6 15,9 19,8 22,2 26,6 32,7 37 ETELÄ-POHJANMAA 11,1 14,2 27,9 15,6 14,6 24,8 24,7 POHJANMAA 15,1 13,9 22,6 25,5 21,1 23,5 33,6 POHJOIS-POHJANMAA 17,1 17,6 25,9 22,9 27,3 31,8 40,9 KAINUU 23,6 23,5 30 19,2 20,9 29,5 35,1 LAPPI 15,1 16,7 21,4 20,6 23,5 25,4 33,9 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto 1355 1.4. Mitä kohderyhmälle tapahtuu yleissivistävän koulutuksen jälkeen Pekka Myrskylä selvityksen myötä syrjäytyminen ja erityisesti pelkän peruskoulutuksen varassa olevien nuorten tilanne on nostettu esiin. Vuonna 2011 koko Suomessa 9,1 % peruskoulun päättäneistä nuorista ei sijoittunut välittömästi peruskoulun jälkeen tutkintotavoitteiseen opiskeluun. Pohjois-Savossa peruskoulun 9. luokan päättää vuosittain noin 3000 nuorta. Vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä 298 (10,3 %) ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua saman vuoden aikana. Pohjois-Savossa kirjoittaa vuosittain ylioppilaaksi noin 1500 nuorta. Heistä lähes puolet ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua samana vuonna kun he saivat ylioppilastodistuksen. Lukua voi osaltaan selittää se, että osa ylioppilaista aloittaa varusmiespalveluksen samana vuonna kuin saa ylioppilastodistuksen. 10
Kuva 4. Pohjois-Savon 9. luokan päättäneet ja tutkintotavoitteisen opiskelun jatkaminen vuosina 2007-2012 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Peruskoulun 9. luokan päättäneet yhteensä Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2012 noin 20 % eli lähes 300 kaikista Pohjois-Savon uusista ylioppilaista ei hakenut lainkaan jatkoopintoihin ylioppilasvuonnaan. Vastaava luku koko maan osalta on noin 23 %. Pohjois-Savon ylioppilaista suurin osa hakee vain yliopistokoulutukseen. Vähiten uudet ylioppilaat hakevat ammatilliseen koulutukseen. Taulukko 9. Ylioppilaiden välitön hakeminen jatko-opintoihin Pohjois-Savon lukioissa 2008 2009 2010 2011 2012 Ylioppilaat yhteensä 1648 1572 1513 1422 1421 Ammatilliseen koulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet 40 34 34 36 34 Vain ammattikorkeakoulukoulutukseen (amk) ylioppilasvuonna hakeneet 449 398 358 337 266 Sekä amk- että yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet 362 374 421 395 361 Vain yliopistokoulutukseen ylioppilasvuonna hakeneet 414 428 428 398 478 Ei hakenut ylioppilasvuonna jatko-opintoihin 383 338 272 256 282 Lähde: Tilastokeskus 11
Tilastokeskuksen tietojen mukaan ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui vuonna 2012 verrattuna vuoteen 2011. Koko maan tasolla 62,5 % vuoden 2012 ylioppilaista ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua ylioppilasvuonna. Pohjois-Savossa 56 % ylioppilaista ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua heti ylioppilasvuonna. Yleisimmin ylioppilaat jatkoivat opiskelua yliopistokoulutuksessa. Ylioppilaita, jotka eivät jatka opintojaan heti ylioppilasvuonna, on Pohjois-Savossa vuosittain noin 800. Kuva 5. Pohjois-Savon ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin 2008-2012 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua yliopistokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammattikorkeakoulukoulutuks essa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa 0 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus 12
2 Pohjois-Savon alueen nuorisotyöttömyys 2.1 Työttömien nuorten määrä Tässä osiossa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Pohjois-Savon alueen nuorisotyöttömyyttä. Tiedot esitetään joko kunta- tai ELY-keskustasolla niiden saatavuudesta riippuen. Kuntakohtaisten tietojen käyttöä rajoitta pienempien kuntien osalta myös peittosäännöt, jolloin alle viiden henkilön tuloksia ei esitetä. Taulukossa 10 on esillä tiedot vuoden 2013 osalta 17-24-vuotiaiden nuorten määrästä kunnittain sekä keskimääräisestä työttömyydestä ja laajasta työttömyydestä. Laajaan työttömyyteen on laskettu mukaan myös ne työttömät nuoret, jotka ovat osallistuneet TE-toimistojen tarjoamiin palveluihin. Vuoden 2013 alusta alkaen työnhakijoiden käytössä olevia TE-palveluita ovat työkokeilu, ura- tai työnhakuvalmennus, palkkatuettu työ tai työvoimakoulutus. Tarkemmat tiedot yksittäisiin palveluihin osallistuneista työnhakijana olleista nuorista esitetään osiossa 2.2. Taulukko 10. Työttömien 17-24-vuotiaiden nuorten määrä ja laaja työttömyys Pohjois-Savossa kunnittain vuonna 2013 17-24-vuotiaiden nuorten määrä Työttömät Laaja työttömyys Iisalmi 2 055 208 325 Juankoski 332 28 39 Kaavi 191 20 29 Keitele 153 11 19 Kiuruvesi 753 72 125 Kuopio 13 315 806 1180 Lapinlahti 747 52 88 Leppävirta 603 52 89 Maaninka 205 11 17 Pielavesi 305 24 40 Rautalampi 211 13 25 Rautavaara 87 8 10 Siilinjärvi 1 709 106 151 SonkajärviI 341 25 40 Suonenjoki 506 31 51 Tervo 99 6 9 Tuusniemi 159 10 14 Varkaus 1 985 249 367 Vesanto 132 6 15 Vieremä 295 17 28 Lähde: Työnvälitystilasto, 1510 ja Tilastokeskus 13
Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Maaninka Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Vesanto Vieremä Kuva 6. Pohjois-Savon alle 25*vuotiaat nuoret ja työttömät nuoret kunnittain, alle 20 000 asukkaan kunnat 800 700 600 500 400 300 200 100 0 17-24-vuotiaat Työttömät 17-24-vuotiaat Lähde: TEM, Työnvälitystilasto ja Tilastokeskus Kuva 7. Pohjois-Savon alle 25*vuotiaat nuoret ja työttömät nuoret kunnittain, yli 20 000 asukkaan kunnat 800 700 600 500 400 300 200 100 0 17-24-vuotiaat Työttömät 17-24-vuotiaat Lähde: TEM, Työnvälitystilasto ja Tilastokeskus 14
Taulukko 11. Alle 25-vuotiaiden työttömyyden kesto keskimäärin Pohjois-Savossa vuosina 2007-2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koko maa 13 11 12 15 13 16 14 Pohjois-Savo 13 12 13 15 14 17 13 Lähde: Työnvälitystilasto Taulukko 12. Ulkomaalaistaustaiset alle 25-vuotiaat työnhakijat Pohjois-Savossa vuosina 2007-2013 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Eu-kansalaiset 12 14 14 13 8 18 20 Muut ulkomaalaiset 51 49 48 42 49 45 62 Lähde: Työnvälitystilasto, 1215 Ulkomaalaisia nuorisotakuun piiriin kuuluvia työnhakijoita on Pohjois-Savossa vähän. Suurin osa ulkomaalaisista nuorista työttömistä tulee EU-maiden ulkopuolelta. EU-maiden ulkopuolisten nuorien määrä riippuu osittain siitä, kuinka paljon Pohjois-Savon kunnat ottavat vuosittain vastaan pakolaisia. 2.2 Nuorten osallistuminen työvoimapalveluihin Uusi laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta astui voimaan vuoden 2013 alusta, minkä takia myös TEtoimistossa tarjolla olevat palvelut muuttuivat ja osa aiemmin käytössä olleista palveluista jäi pois palveluvalikoimasta. Kaikki työvoimapalvelut lukuun ottamatta työttömyysetuudella tuettua omaehtoista opiskelua ovat edelleen myös alle 25-vuotiaiden nuorten käytettävissä. Ennen vuotta 2013 yleisin palvelu nuorten kohdalla on ollut työharjoittelu. Vuonna 2012 noin 47 % Pohjois-Savossa TE-palveluihin osallistuneista nuorista oli työharjoittelussa. Työelämävalmennukseen osallistui noin 36 % kaikista TE-toimiston palveluihin osallistuneista nuorista. Vähiten nuorten käyttämä palvelu vuosina 2006-2012 oli starttiraha, jolla tuetaan yrittäjän toimeentuloa yrityksen käynnistysvaiheessa. Vuonna 2012 koko Pohjois-Savossa alkoi 469 starttirahajaksoa, joten noin 5 % tuen saajista oli alle 25- vuotiaita. Lainsäädännön muutoksesta johtuen vuoden 2013 tilastot esitetään omina taulukoinaan ilman vertailua aikaisempien vuosien tilanteeseen. 15
Taulukko 13. Alle 25-vuotiaiden alkaneet työllistämisjaksot palvelun mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella vuosina 2006-2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Palkkatuki (perustuki) 410 366 261 211 519 365 279 Työllistäminen valtiolle 13 13 10 9 20 9 0 Starttiraha 37 25 43 42 53 45 25 Työharjoittelu työmarkkinatuella 2318 2325 1961 2165 1245 1128 1115 Työelämävalmennus työttömyysetuudella 0 0 0 0 1041 867 887 Muut (v. 2010 asti käytössä olleet toim.pit.) 103 52 59 95 0 0 0 Yhteensä 2889 2786 2334 2522 2881 2417 2307 Lähde: TEM, Työvälitystilasto, 4510 Taulukko 14. 25-29-vuotiaiden alkaneet työllistämisjaksot palvelun mukaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Palkkatuki (perustuki) 388 326 239 242 295 271 182 Työllistäminen valtiolle 22 15 14 15 22 22 4 Starttiraha 86 67 72 77 60 73 39 Työharjoittelu työmarkkinatuella 329 405 325 307 13 4 3 Työelämävalmennus työttömyysetuudella 0 0 0 0 509 571 506 Muut (v. 2010 tai 2007 asti käytössä olleet toim.pit.) 83 37 51 72 0 0 0 Yhteensä 911 851 703 715 904 944 734 Lähde: TEM, Työvälitystilasto, 4510 Taulukko 15. Palkkatukityö, starttiraha ja TE-palveluihin osallistuminen Pohjois-Savossa vuonna 2013 15-24 25-29 Palkkatuki (pt) 686 301 Starttiraha 29 61 Työkokeilu 1634 529 Kuntouttava työtoiminta 580 320 Omaehtoinen opiskelu 301 Työnhakuvalmennus 735 151 Työhönvalmennus 74 43 Uravalmennus 99 45 Lähde: TEM, työnvälitystilasto, 4510 ja 5415, 3570 Taulukossa 15 on esitetty ikäryhmittäin Pohjois-Savon alueen nuorten osallistuminen työvoimapoliittiseen koulutukseen vuosina 2010-2013. Valmentava koulutus antaa valmiuksia ammatinvalintaan ja koulutuksen aikana selkiytetään osallistujan erilaisia ammatillisia vaihtoehtoja. Valmentavan koulutuksen alle luetaan myös maahanmuuttajille suunnattu kotoutumiskoulutus. Ammatillinen työvoimakoulutus on ammatilliseen tutkintoon tai tutkinnon osaan tähtäävää koulutusta. 16
Taulukko 16. Pohjois-Savon alueen nuorten osallistuminen työvoimakoulutukseen ikäryhmittäin esitettynä 2010-2012 Vuosi Ammatillinen Valmentava 2010 alle 25-v. 393 314 25-29 525 191 2011 alle 25-v. 366 289 25-29 502 191 2012 alle 25-v. 368 240 25-29 418 153 2013 alle 25-v. 493 90 25-29 573 92 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 3510 2.3 Muut palvelut Työvoimapalveluiden lisäksi työnhakijoille on tarjolla TE-toimistossa myös muita palveluita. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan kesto määräytyy yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Kaikista Pohjois-Savon alueella kuntouttavan työtoiminnan vuonna 2012 aloittaneista henkilöistä alle 25-vuotiaita nuoria oli n. 9,5 %. Vuonna 2012 Pohjois-Savossa laadittiin aktivointisuunnitelma 510 nuorelle, joista 22 % aloitti kuntouttavan työtoiminnan. Taulukko 17. Muut palvelut, alle 25-vuotiaat, Pohjois-Savo 2006-2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuorottelupaikkaan välitetyt 144 159 161 113 110 126 124 Arvioinnit ja kokeilut 20 22 12 13 33 20 14 Työkokeilu työpaikalla 93 79 59 54 58 58 82 Kuntouttava työtoiminta 21 25 39 26 95 106 114 Omaehtoinen opiskelu 0 0 0 0 0 1 1 Avo- ja kunt.toimenpide(-2012) 231 169 111 99 164 178 222 Matka-avustus 30 60 63 44 38 30 29 Liikkuvuusavustus 505 600 590 456 402 489 308 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 5410 17
Taulukko 18. Muut palvelut, 25-29 vuotiaat, Pohjois-Savo 2006-2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuorotteluvapaalle jääneet 1 1 4 2 2 1 2 Vuorottelupaikkaan välitetyt 135 149 155 102 85 125 132 Arvioinnit ja kokeilut 30 23 23 24 22 21 23 Työkokeilu työpaikalla 77 61 59 53 69 83 64 Kuntouttava työtoiminta 34 35 72 82 183 145 199 Omaehtoinen opiskelu 0 1 0 1 173 229 229 Avo- ja kunt.toimenpide(-2012) 79 82 72 91 144 125 98 Matka-avustus 25 34 33 34 22 26 24 Liikkuvuusavustus 466 465 479 421 397 389 286 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 5410 Lisäksi nuorille on tarjolla Pohjois-Savon alueella työnhakuklubeja. Työnhakuklubin tavoitteena on parantaa asiakkaan työnhakutaitoja niin, että asiakkaalla on valmiudet omatoimiseen työnhakuun. Työnhakuklubissa asiakas tutustuu työnhakuprosessiin ja oppii käyttämään eri työnhakukanavia ja arvioimaan laaja-alaisesti eri työpaikkavaihtoehtoja oman työnhakunsa näkökulmasta. Nuorille on ollut mahdollista ostaa myös henkilökohtaista työhönvalmennusta. Työhönvalmennus on palvelu, jossa asiakkaalle tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa ja tukea työpaikan hankkimisessa sekä tarvittaessa työsuhteen aikana, erityisesti työsuhteen alussa. Työnantaja saa tietoa työnhakijan osaamisesta sekä TE-toimiston palveluista ja taloudellisista tuista. Työhönvalmennuksen sisältö voi olla eri asiakkailla erilainen, koska palvelun sisältö määritellään asiakkaan tarpeiden mukaan. Vuoden 2012 osalta työnhakuklubeista eikä työhönvalmennuksesta ole saatavilla koko Pohjois-Savoa kattavia yhtenäisiä tilastoja. Taulukko 19. Muihin palveluihin osallistuminen vuonna 2013 Alle 25-vuotiaat 25-29-vuotiaat Vuorotteluvapaasijaiset 119 156 Kuntouttava työtoiminta 580 320 Matka-avustus 23 15 Liikkuvuusavustus 127 214 Lähde: TEM, Työnvälitystilasto, 5410 18
3. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta 3.1 Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyö tavoitteena on auttaa alle 29-vuotiaita koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria ja auttaa heitä saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö keskittyy nuoriin, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Vuonna 2011 noin 70 %:ssa Suomen kaikista kunnista oli valtionavulla tuettua etsivää nuorisotyötä.. Etsivästä nuorisotyöstä säädetään nuorisolaissa. Lain mukaan kunta voi toteuttaa palvelun itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai hankkia sen nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä. Nuorisotyötä koskevissa tilastoissa on huomioitava, että nuorisotoimen alalla Pohjois-Savon ELY-keskuksen toiminta kattaa myös Pohjois-Karjalan sekä Etelä-Savon maakunnat. Alla esitettyjen tilastojen otsikoissa on kerrottu, onko kyse maakunta- vai ELY-keskuksen tasosta. Ellei muuta ole ilmoitettu, on esitetyt tiedot poimittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa laadituista vuosittaista valtakunnallisesta etsivää nuorisotyötä koskevasta raportista. Vuoden 2013 alusta aiemmin ELY-keskuksissa hoidetut kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät siirtyivät Itä-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) hoidettavaksi. Taulukko 20. Etsivän nuorisotyön valtion rahoitus 2008-2014 ELY-keskuksittain. ELY-keskus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lappi 117 000 152 000 472 200 605 500 766 700 798 200 700 000 Pohjanmaa 717 000 645 000 1 733 000 2 172 000 2 890 000 3 125 000 3 200 000 Pohjois-Pohjanmaa 260 000 295 000 800 000 1 000 000 1 320 000 1 443 750 1 400 000 Pohjois-Savo 365 000 370 000 1 112 000 1 279 700 1 407 500 1 644 000 1 600 000 Uusimaa 671 000 700 000 2 000 300 1 948 800 2 828 000 3 737 500 3 800 000 Varsinais-Suomi 370 000 338 000 749 000 903 700 1 113 000 1 214 300 1 300 000 Koko maa 2 500 000 2 500 000 6 866 500 7 909 700 10 325 200 11 962 750 12 000 000 19
Taulukko 21. Etsivän nuorisotyön saatavuus maakunnittain Maakunta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Etelä-Karjala 5 6 8 9 10 9 Etelä-Pohjanmaa 19 13 18 19 19 18 Etelä-Savo 5 4 11 13 15 12 Kainuu 1 1 5 8 7 9 Kanta-Häme 0 0 6 11 11 11 Keski-Pohjanmaa 5 1 2 3 8 8 Keski-Suomi 6 4 11 17 20 19 Kymenlaakso 5 6 6 5 7 7 Lappi 4 6 8 15 18 20 Pirkanmaa 15 12 11 13 20 20 Pohjanmaa 5 5 13 11 14 14 Pohjois-Karjala 10 9 11 12 12 12 Pohjois-Pohjanmaa 19 20 26 30 31 27 Pohjois-Savo 7 8 13 15 18 18 Päijät-Häme 2 2 3 4 9 10 Satakunta 1 4 11 17 20 19 Uusimaa 10 11 21 22 24 26 Varsinais-Suomi 28 19 23 23 24 26 Koko maa 147 131 207 247 287 285 Taulukon 19 tiedot ovat vuotta 2013 koskevasta kyselystä, jonka mukaan Pohjois-Savossa on yksi kunta, jossa ei ole saatavilla etsivän nuorisotyön palveluja. Iisalmi on toteuttanut etsivää nuorisotyötä myös Vieremän osalta, mikä selittää yhden kunnan puuttumisen tilastosta. Pohjois-Savossa etsivään nuorisotyöhön kohdentui vuonna 2013 46,8 henkilötyövuotta. Lisäksi on 1,5 henkilötyövuoden resurssi Nuorten Palvelu ry:n toteuttamassa Etsivän nettityön hankkeessa. Ennaltaehkäisevän nuorisotyön resursseja on 1 henkilötyövuosi Rautavaaran Metsäkartanolla tapahtuvaan Nuotta-valmennukseen. Taulukko 22. OKM:n rahoittamat etsivän nuorisotyön henkilötyövuodet ELY-keskuksittain 2008-2013 Ely-keskus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lappi 6 7 18,5 23,55 26,35 26,35 Pohjanmaa 36 30 58,5 73,00 94 100 Pohjois-Pohjanmaa 11 13 25 34,00 44 47 Pohjois-Savo 15 14 37,5 43,40 48,15 46,8 Uusimaa 30 52,5 66,95 66,10 94,5 103,2 Varsinais-Suomi 16 17 25,5 32,40 38,9 40,8 Koko maa 114 133,5 231,95 272,45 345,9 364,15 20
3.2 Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret Tavoitetulla nuorella tarkoitetaan sitä, että etsivät nuorisotyöntekijät ovat käyneet nuoren kanssa keskustelua henkilökohtaisemmalla tasolla niin, että esimerkiksi nuoren tuen tarve on selvitetty. Taulukko 23. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä maakunnittain vuosina 2008-2013 Maakunta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 muutos 2012-2013 % Etelä-Karjala 67 168 227 255 347 424 77 22,19 Etelä-Pohjanmaa 159 197 253 363 506 623 117 23,12 Etelä-Savo 222 97 240 374 602 703 101 16,78 Kainuu 12 3 83 236 352 454 102 28,98 Kanta-Häme 0 0 22 244 274 393 119 43,43 Keski-Pohjanmaa 25 24 62 123 207 391 184 88,89 Keski-Suomi 91 248 434 986 1265 1329 64 5,06 Kymenlaakso 29 101 148 246 268 294 26 9,70 Lappi 137 158 197 667 1042 867-175 -16,79 Pirkanmaa 182 338 314 554 988 1235 247 25,00 Pohjanmaa 21 69 227 301 397 503 106 26,70 Pohjois-Karjala 118 91 156 266 299 327 28 9,36 Pohjois-Pohjanmaa 128 271 668 868 1307 1656 349 26,70 Pohjois-Savo 126 409 323 804 1033 1127 94 9,10 Päijät-Häme 57 66 77 122 387 635 248 64,08 Satakunta 23 109 145 291 429 658 229 53,38 Uusimaa 437 654 1567 2498 3980 3878-102 -2,56 Varsinais-Suomi 165 360 581 843 931 1130 199 21,37 Koko maa 1999 3363 5724 10041 14614 16627 2013 13,77 21
Taulukko 24. Etsivän nuorisotyön vuosina 2008-2013 tavoittamien nuorten sukupuolijakauma 2008 2009 2010 2011 2012 2013 ELY-keskus N M N M N M N M N M N M Lappi 43 94 62 96 81 116 262 405 470 572 330 537 Pohjanmaa 200 278 312 564 486 804 920 1407 1326 2037 1684 2355 Pohjois-Pohjanmaa 75 65 120 154 360 391 496 608 730 929 873 1279 Pohjois-Savo 158 308 238 359 250 469 590 854 893 1041 994 1163 Uusimaa 177 413 297 692 650 1391 1214 2151 2053 3203 2241 3383 Varsinais-Suomi 63 125 181 288 265 461 458 676 514 846 697 1091 Koko maa 716 1283 1210 2153 2092 3632 3940 6101 5986 8628 6819 9808 Taulukko 25. Vuonna 2013 etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret ikäryhmittäin ja maakunnittain Maakunta - 15v. 16-20v. 21-25v. 26-28v. Ei rek. tietoa Yhteensä Etelä-Karjala 10,87 55,25 30,76 3,13 0,00 100,00 Etelä-Pohjanmaa 2,65 66,75 27,11 3,37 0,12 100,00 Etelä-Savo 6,03 55,27 33,26 5,10 0,35 100,00 Kainuu 7,90 66,61 20,47 5,03 0,00 100,00 Kanta-Häme 2,11 65,09 25,09 3,51 4,21 100,00 Keski-Pohjanmaa 5,16 64,82 22,37 6,50 1,15 100,00 Keski-Suomi 4,27 61,53 29,41 4,79 0,00 100,00 Kymenlaakso 0,81 75,81 21,75 1,63 0,00 100,00 Lappi 24,74 50,52 20,43 3,41 0,90 100,00 Pirkanmaa 1,17 59,98 33,94 4,56 0,35 100,00 Pohjanmaa 1,54 68,62 26,15 3,38 0,31 100,00 Pohjois-Karjala 9,50 71,09 18,22 1,19 0,00 100,00 Pohjois-Pohjanmaa 7,32 60,91 25,61 4,79 1,37 100,00 Pohjois-Savo 11,62 55,87 23,63 3,07 5,81 100,00 Päijät-Häme 4,22 71,59 23,20 0,78 0,22 100,00 Satakunta 1,93 66,74 28,49 2,84 0,00 100,00 Uusimaa 8,43 53,08 18,84 2,40 17,25 100,00 Varsinais-Suomi 0,80 72,93 22,96 3,25 0,07 100,00 Koko maa 7,21 59,20 23,39 3,23 6,97 100,00 22
Taulukko 26. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten toiminta tavoitettaessa, Pohjois-Savon alue v. 2013 Toiminta tavoitettaessa Pohjois-Savo Peruskoulussa 159 Työssä käyvä 60 Työttömäksi ilmoittautunut työnhakija 255 Työtön, ei työttömäksi ilmoittautunut 141 Opiskelija 266 Sairaana 43 Eläkkeellä 6 Asevelvollisuus 16 Kotona (lastenhoito) 30 Kotoutumistoimenpiteessä 2 Muu 41 Ei tietoa 108 Yhteensä 1127 Suurin osa Pohjois-Savossa vuonna 2013 tavoitetuista nuorista oli työttömiä työnhakijoita (taulukko 24). Valtakunnallisesti etsivän nuorisotyön tavoittamissa nuorissa oli eniten työttömäksi ilmoittautuneita työnhakijoita sekä työttömiä, ei työttömäksi ilmoittautuneita nuoria. Taulukko 27. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten koulutustausta Pohjois-Savossa 2013. Koulutustausta % Peruskoulussa 13,75 % Peruskoulu keskeytynyt 0,53 % Peruskoulu suoritettu 8,16 % Suorittamassa lukiota 5,15 % Lukio keskeytynyt 2,57 % Lukio suoritettu 0,35 % Ylioppilas 1,69 % Suorittamassa ammatillista perustutkintoa 14,82 % Keskeytynyt ammatillinen perustutkinto 35,76 % Ammatillinen perustutkinto suoritettu 6,83 % Keskeytynyt alempi korkeakoulututkinto 0,18 % Alempi korkeakoulututkinto suoritettu 0,09 % Muu 1,33 % Lähtömaassa suoritettu koulutus/tutkinto määrä 0,09 % Ei tietoa 8,70 % 23
Taulukko 28. Mitä kautta etsivän nuorisotyön nuoret tavoitettu, v. 2013 Mitä kautta Pohjois-Savo Peruskoulun 8,3 Lukion 4 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen 27,8 Nuorisotyön 2,8 Työpajan 2,8 Sosiaalitoimen 13,2 Terveystoimen 3 Työ-ja elinkeinohallinnon 2,5 Puolustusvoimien (TimeOut) 2,7 Vanhempien/vanhemman yhteydenotto 2,4 Kaverien 0,9 Katutyön 1,1 Nuoren yhteydenotto sähköisenmedian kautta 2,1 Nuoren suoran yhteydenoton 18,9 Muuta 7,5 Yhteensä 100 Taulukko 29. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten jatkotoimenpiteet v. 2013 Nuorten tilanne Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt kokonaan Etelä-Karjala 100 70 26,9 3,1 Etelä-Pohjanmaa 100 75,6 20,4 4 Etelä-Savo 100 66,9 23,3 9,8 Kainuu 100 80 15,9 4,2 Kanta-Häme 100 84,7 10,7 4,6 Keski-Pohjanmaa 100 80,1 19,2 0,8 Keski-Suomi 100 79,8 19 1,1 Kymenlaakso 100 74,5 23,5 2 Lappi 100 82,6 13 4,4 Pirkanmaa 100 75,4 22,2 2,4 Pohjanmaa 100 84,3 14,1 1,6 Pohjois-Karjala 100 74,9 21,4 3,7 Pohjois-Pohjanmaa 100 72,2 22,2 5,7 Pohjois-Savo 100 61,5 32,8 5,7 Päijät-Häme 100 75,4 15,3 9,3 Satakunta 100 76,3 21 2,7 Uusimaa 100 71,3 25,3 3,4 Varsinais-Suomi 100 73,4 25,5 1,2 Koko maa 100 74 22,2 3,8 24
3.3 Nuorten työpajatoiminta Nuorten työpajat tarjoavat harjoittelu- ja työpaikkoja alle 29-vuotiaille nuorille. Pohjois-Savon alueella toimii 10 nuorten työpajaa, jotka toimivat 13 kunnan alueella. Vuonna 2011 Pohjois-Savossa työpajatoimintaan osallistui 859 alle 29-vuotiasta henkilöä. Pajat ja niiden toimialueet on esitelty tarkemmin taulukossa 27. Taulukko 30. Pohjois-Savon alueen nuorten työpajat ja niiden toiminta-alueet Työpaja Iisalmen nuorison tuki/iisalmen kehypaja Kiuruveden kaupunki/kiuruveden Luotsi-paja Kuopion seudun Tukeva-työvalmennussäätiö Monitaitoset Ry Rautalammin kunnan työpaja Rautavaaran työraitti ry Sonkajärven Nuorisontuki Ry Suonenjoen Rivertech ry Heli ry, Warkop Vesannon työpaja Toimintakunnat Iisalmi Kiuruvesi Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi, Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Sonkajärvi Suonenjoki Varkaus Vesanto Taulukko 31. Työpajalla valmentautujien lukumäärä vuonna 2011 Maakunta Nuoria (- 28) yhteensä Työpajalla valmentautujia yhteensä Etelä-Karjala 355 865 Etelä-Pohjanmaa 481 746 Etelä-Savo 233 415 Kainuu 177 323 Kanta-Häme 285 450 Keski-Pohjanmaa 340 657 Keski-Suomi 794 1562 Kymenlaakso 528 1146 Lappi 800 1754 Pirkanmaa 2001 3667 Pohjanmaa 543 1012 Pohjois-Karjala 390 403 Pohjois-Pohjanmaa 969 1119 Pohjois-Savo 854 1378 Päijät-Häme 488 846 Satakunta 455 718 Uusimaa 2331 2758 Varsinais-Suomi 969 1640 Kaikki yhteensä 12993 21459 Lähde: Erik Häggman/varsinais-Suomen ELY-keskus 25
Pohjois-Savon alueen nuorten työpajojen toiminaan myönnettiin vuonna 2012 valtionavustusta yhteensä 690 000 euroa. Alkuvuodesta myönnettyä avustusta sai yhteensä kymmenen työpajaa. Loppuvuodesta 2012 myönnettiin valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan Pohjois-Savon alueella yhteensä 90 000 euroa kolmelle eri pajalle. Valtionavustuksella on tarkoitus purkaa jonoja nuorten työpajatoimintaan pääsemiseksi lisäämällä työpajoille nuorten valmentajia. Vuoden 2013 toukokuuhun mennessä ELY-keskus on myöntänyt kymmenelle nuorten pajalle valtionavustusta yhteensä 673 000 euroa. 26
4 Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Vuonna 2011 voimaan astuneen nuorisolain myötä kuntien on järjestettävä alueellaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Laki ei velvoita jokaista kuntaa perustamaan oma verkostoa vaan kunnat voivat myös koota yhteisen verkoston. Lain mukaan verkostoon tulee kuulua edustajat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimesta sekä työ- ja poliisihallinnosta. Verkostoon voi myös kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Pohjois- Savossa verkostoon kuuluu lain määrittelemien tahojen lisäksi esimerkiksi liikuntatoimen, vapaaehtoisjärjestöjen, seurakunnan sekä työnantajien edustajia. Verkoston tehtävät koskettavat kaikkia kunnassa asuvia alle 29-vuotiaita nuoria, eikä siinä käsitellä yksittäistä nuorta koskevia asioita. Lain mukaan verkoston tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Sen tehtäviä ovat mm. nuorten kasvu- ja elinoloja koskevien tietojen koonti, nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittaminen sekä nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon edistäminen. Kuvassa 7 on esitetty alkuvuoden 2013 tilanne ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuudesta Pohjois-Savossa. Verkosto toimii Pohjois-Savossa 18 paikkakunnalla. Kahdella kunnalla on yhteinen verkosto. Alueella on kolme kuntaa, joihin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on valmisteilla. Kuva 8. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kattavuus Pohjois-Savossa alkuvuodesta 2013 27
5 Opiskelu ja opiskelupaikat 5.1 Alueen oppilaitokset/opiskelijamäärät Taulukko 32. Pohjois-Savon peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset pois lukien peruskoulut, joissa vain vuosiluokat 1-6 Peruskoulut, vuosiluokat 7-9 Peruskoulut, vuosiluokat 1-9 Lukiot Ammatilliset oppilaitokset Pohjois-Savon maakunta 15 20 22 4 Iisalmi 1 1 1 1 Juankoski 1-1 - Kaavi - - - - Keitele - 1 - - Kiuruvesi 1-1 - Kuopio 5 7 6 2 Lapinlahti - 2 1 - Leppävirta 1-1 - Maaninka - 1 - - Nilsiä - 1 1 - Pielavesi - 1 1 - Rautalampi - 1 1 - Rautavaara - 1 1 - Siilinjärvi 2-1 1 Sonkajärvi 1-1 - Suonenjoki 1-1 - Tervo - 1 - - Tuusniemi 1-1 - Varkaus 1 1 1 - Vesanto - 1 1 - Vieremä - 1 1 - Lähde: Tilastokeskus 28
Taulukko 33. Pohjois-Savossa vuonna 2012 alkaneet oppisopimukset koulutusalan ja tutkintolajin mukaan Tutkintolajit yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Koulutusalat yhteensä 711 267 212 232 Humanistinen ja kasvatusala 22 20 2. Kulttuuriala 17 6 10 1 Yht.tiet. liiketal., hall.ala 244 38 71 135 Luonnontieteiden ala.... Tekniikan ja liikenteen ala 238 110 66 62 Luonnonvara- ja ympäristöala 30 25 4 1 Sos., terveys- ja liikunta-ala 87 49 29 9 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 73 19 30 24 Lähde: Tilastokeskus 5.2 Opintojen keskeyttäminen Pohjois-Savon alueella tutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen oli lukuvuonna 2009-2010 hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Ainoa poikkeus on ammattikorkeakouluopinnot, jossa keskeytti kyseisenä lukuvuonna 7,1 % tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista. Tilastoista ei käy ilmi, minkä ikäisiä keskeyttäjät ovat, joten keskeyttäneiden joukossa voi olla myös nuorisotakuun ikärajauksen ulkopuolelle jääviä henkilöitä. Taulukko 34. Opinnot kokonaan keskeyttäneet opiskelijat lukuvuonna 2011-2012 Koko maa Pohjois-Savo Koulutussektorit yhteensä 5,5 5,2 Lukiokoulutus 1,5 1,8 Ammatillinen koulutus 7,8 8 Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 5,9 Yliopistokoulutus 5,4 3,2 Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Savossa on meneillään kaksi opintoihin kiinnittymisen edistämiseen ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyyn tähtäävää hanketta, Kunnolla ammattiin ja TATU-Tartu tutkintoon. Molempien hankkeiden toteuttajatahona toimii Savon ammatti- ja aikuisopisto. Tartu tutkintoon -hankkeella on toimintaa sekä Kuopiossa, Iisalmessa (Ylä-Savon ammattiopisto) ja Pieksämäellä (koulutuskeskus Agricola). Kunnolla ammattiin hanke toimii Varkaudessa. Tarkempia tietoja kaikista Pohjois-Savon alueella toimivista nuorten hankkeista on liitteissä yksi sekä kaksi. 29
Liitteet Liite 1. Pohjois-Savon alueen nuoriin kohdistuvat ESR-rahoitteiset hankkeet ohjelmakaudelta 2007-2013. Listauksessa on huomioitu hankkeet, joiden pääasiallinen kohderyhmä ovat nuoret. Alla esiteltyjen hankkeiden lisäksi alueella toimii mm. yrittäjyyteen liittyviä hankkeita, joiden yhtenä kohderyhmänä ovat nuoret. Hankkeiden kuvaus RR-tietopalvelusta, jos muuta ei ole mainittu. S10053 Esteetön opintopolku työelämään 2008-2010 Hankkeen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja tuottaa mukana oleville korkeakouluille esteettömyyden toimenpideohjelma. Toimenpideohjelman tavoitteena oli sisältää ne toiminnat ja tehtävät, jotka liittyvät fyysiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen sekä kielelliseen esteettömyyteen. Hankkeen tavoitteena oli tukea yhteistyökumppaneiden työyhteisöjen esteettömyysselvityksiä ja toimenpiteitä esteettömyyden poistamiseksi. Hankkeen tuloksena tuotettiin esteettömyyden toimenpideohjelma, joka sisältää fyysisten esteiden poistamisen suunnitelman sekä malleja tunnistamaan ja huomioimaan kulttuurisia, kielellisiä ja sosiaalisia esteitä. Hankkeessa syntyi hyviä käytäntöjä joustavaan opiskeluun, opintojen ohjaukseen, opetusmenetelmiin ja työelämään. Opintopsykologitoiminnan ja opiskelutulkkauksen (esim. etä-tulkkauksen) mallintaminen lisäsivät erilaisten henkilöiden tasa-arvoa opiskelussa ja työelämässä. Tuloksena syntyi monimediaista materiaalia esteettömyyden eri osa-alueilta, jota voidaan käyttää opetuksessa, ohjauksessa, työyhteisöjen koulutuksessa ja perehdytyksessä sekä itsenäisessä opiskelussa. Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä S10897 Savon nuorisotiedotus 2009-2012 Savon nuorisotiedotusprojektin tavoitteena oli luoda Savon alueelle yhtenäinen ja kattava, hyvin nuoria tavoittava nuorisotiedotusverkosto. Tarjosimme alueen nuorille tasa-arvoiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelut asuinpaikasta riippumatta. Toimivan internetportaalin (www.po1nt.fi), fyysisen tiedotuksen sekä muun tiedotustoiminnan avulla tavoitimme ja pystyimme palvelemaan myös syrjäseutujen nuoria. Liitimme portaaliin nuorten kuulemiseen liittyvän osion (Aloitekanava.fi), jonka kautta nuoret voivat ottaa kantaa alueensa asioihin. Projektissa kokeiltiin uudenlaista fyysisen tiedotuksen mallia, jonka avulla nuoria pyritään tavoittamaan kouluympäristön kautta ja tiivistämään näin myös kunnallisen nuorisotyön ja koulujen välistä yhteistyötä. Projektin tavoitteena oli yhdessä alueella toimivien oppilaanohjaushankkeiden ja opinto-ohjaajien kanssa lisätä vapaa-aikasektorin ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä saada opintojenohjausta myös nuorten vapaa-aikaan ja heidän vanhempienkin tavoitettavaksi. Kokeilemme nettinuorisotalotoimintaa Savon alueella ja selvitämme mahdollisuuksia integroida toiminta nuorisotyön peruspalveluihin alueellisena yhteistyönä. Koulutuksen avulla saimme Savon alueen nuorisotyöntekijöille perustiedot nuorisotiedotuksesta. Ajatuksena on madaltaa raja-aitoja nuorisotiedotuksen ja perinteisen nuorisotyön välillä. 30
Toteuttaja: Kuopion kaupunki Hanke toimi myös Etelä-Savon alueella S11178 Nuorille töitä 2009-2012 Projektin toiminta-alueena oli Pohjois-Savon alua. Projektilla haettiin toimintamalleja, joilla hillittiin ammatillisen koulutuksen saaneiden alle 30-vuotiaiden nuorten työttömyyden kasvua ja huolehdittiin ammattiin koulutettujen nuorten työmarkkinakelpoisuuden ja osaamisen ylläpitämisestä. Projektin keskeisiä toimenpiteitä oli työnhakuklubitoiminnan tehostaminen ja kehittäminen tukemaan aktiivista työnhakua ja nopeaa työllistymistä. Klubitoiminta oli tarkoitus juurruttaa pysyväksi toimintamalliksi jokaiseen TEtoimistoon Pohjois-Savon alueella. Hankkeseen osallistuville nuorille rakennettiin yhdessä nuoren kanssa työllistymispolku, johon oli mahdollista liittää työelämävalmennuksen lisäksi palkkatuki, työvoimakoulutus tai omaehtoinen koulutus sekä oppisopimus. Nuoria kannustettiin hakeutumaan yritysvalmennukseen. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuneista 50% työllistyy pysyvään tai määräaikaiseen työsuhteeseen joko palkkatuella tai ilman. Niitä jotka eivät työllistyneet palkkatyöhön, ohjattiin täydennys- tai jatkokoulutukseen. Työpaikkoja etsittiin ensisijaisesti pienistä yrityksistä. Tavoitteena oli mm. etsiä vähintään 20 yksinyrittäjää, jotka palkkasivat hankkeen kautta ensimmäisen työntekijän. Ammattitaidon ylläpitämistä ja työkokemuksen saamista tuettiin työharjoittelulla ja työelämävalmennuksella. Projektin tärkein tulos oli Pohjois-Savon TE-toimistoon ostopalveluna hankitun työnhakuklubin nivoutuminen kiinteäksi osaksi koulutettujen nuorten asiakasprosessia. Klubit toimivat edelleen ja kokemukset ovat olleet hyviä. Yli 50 % hankkeeseen osallistuneista nuorista työllistyi hankkeen aikana ja osallistujamäärä ylitti alkuperäisen tavoitteen. Toteuttaja: Pohjois-Savon ELY-keskus S11470 Lähde voimaa matkalle 1.10.2010-31.12.2013 Projektin taustalla on tarve vähentää 16-29 -vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja nuorten huoltajien pikkulapsiperheitä uhkaavia tai niissä jo olevia sosiaalista syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Hankekuntien palvelutuotanto on ajautumasssa kestämättömään tilanteeseen, kun sosiaaliseen syrjäytymiseen on puututtu liian reaktiivisesti. Arvioiden mukaan esimerkiksi 16-19- vuotiaista ainakin 10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Merkittävänä ongelmana on nähty myös kuntien keskinäinen sekä muiden palveluntuottajien kanssa tekemä vähäinen yhteistyö. Projektin kohderyhmä: 1) Nuoret ja nuorten huoltajien perheet, joilla/joissa on: mielenterveys- tai päihdeongelmia peli- tai muita riippuvuuksia vajaakuntoisuutta tai heikkolahjaisuutta pitkittynyttä tarvetta toimeentulotukeen asunnottomuutta hyvin nuoret (alle 20- vuotiaat) huoltajat perusopetuksen päättäviä tai toisen asteen opinnot keskeyttäneitä riskiryhmään lukeutuvat vankilassa olevat tai sieltä juuri vapautumassa olevat nuoret 31
2) Käytännön toteutuksessa ja kehitystoiminnassa osallistujakuntien, kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden henkilöstö soveltuvin osin 3) Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoistoimijat, mm. päihde- ja mielenterveysjärjestöistä, seurakunnista sekä nuoriso- ja vapaaehtoisjärjestöistä 4) Alueen työnantajat 5) Muut yhteistyötahot, joista keskeisimpiä ovat paikalliset työvoimaviranomaiset sekä Kela Projektissa mallinnetaan ja kehitetään kansallisin ja ulkomaisten kehittämiskumppanuuksin sekä omana kehitystyönä syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia. Uutta toimintakulttuuria kehitetään ennaltaehkäisevään sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävään viranomaisten ja kolmannen sektorin organisoimaan palvelutuotantoon yhdessä nuorten, nuorten perheiden ja työnantajien kanssa. Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöprosesseja muutetaan moniammatillisiksi, saumattomiksi ja asiakaslähtöisiksi niin, että syrjäytymisuhkaan pystytään puuttumaan varhain ja tehokkaasti. Kehittämiskumppanuuksin ja hankkeen aikana tehtävän oman kehittämistyön avulla tuotetaan ja vakiinnuttaan ns. parhaita kansallisia ja kansainvälisiä käytänteitä osaksi hankekuntien palvelutuotantoa. Lopputuloksena nuoret integroituvat yhteiskuntaan ja sisäistävät riittävät elämänhallinnan taidot ja ns. terveet elämäntavat. Syrjäytymisuhassa elävien nuorten määrä tippuu nykyisestä 12 prosentista kuuteen prosenttiin. Palveluntuottajien ryhmätasoiset toiminnot tehostuvat, niiden vaikuttavuus paranee ja ne saadaan sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kestävälle pohjalle. Yksilötasoisen palveluiden määrä vähenee samanaikaisesti. Hanke toteutetaan 2010-2013. Siihen osallistuvat Siiliset-yhteistoiminta-alueen kunnat, Ylä-Savon sotekuntayhtymän kunnat, Kuopion kaupunki sekä Lapinlahden, Varpaisjärven ja Tuusniemen kunnat. Hanketta hallinnoi Siilinjärvi. Toteuttaja: Siilinjärven kunta/perusturvatoimiala S11785 Kunnolla ammattiin 2011-2013 Hankkeen tehtävänä on kehittää tehostetun ohjauksen mallia toisen asteen opintoihin kiinnittymisen tueksi sekä luoda alueelliset toimintakäytännöt peruskoulun päättävien ja päättäneiden nuorten jatko-opintoihin ohjautumiseen ja opiskelukyvyn moniammatilliseen tukemiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret, joiden opiskelukyky ei ole riittävä opintoihin ohjautumiseen ja kiinnittymiseen, vaan he tarvitsevat yksilöllisen toimintasuunnitelman ja tehostettua ohjausta tarvitsemansa tuen saamiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Yleisiä opiskelukyvyttömyyden syitä ovat erilaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä elämän hallinnan vaikeudet. Tuen tarve on usein tunnistettu ennen jatko-opintoihin hakeutumista, mutta tiedot ja toimintakäytännöt tuen tarpeen siirtämiseksi ja järjestämiseksi ovat sattumanvaraisia. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös nuorten palveluverkostot, joihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotyön, sivistystoimen ja työpajojen toimijat sekä hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten ohjaus- ja opiskelijahuoltohenkilöstö. Hankkeessa kehitetään ja vakiinnutetaan tehostetun ohjauksen malli, jonka tavoitteena on saattaa ja kiinnittää nuoret opintoihin. Tehostetun ohjauksen malli ulottuu yksittäisen opiskelijan ohjaamisesta opetushenkilöstön ja nuorten palveluverkoston ohjausosaamiseen ja -menetelmiin. Hankkeessa kokeillaan mm. koulutustakuun toteuttamisen mahdollisuutta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen sekä avomuotoisen kuntoutuksen mahdollisuutta osana opiskelijan opintoja. Hankkeessa pilotoidaan koulutuksen järjestäjän ja alueen palveluntuottajien mahdollisuuksia yhteistyössä tukea opiskelijoiden vapaa-aikaa ja elämänhallintaa. Hankkeen aikana rakennetaan ja vakiinnutetaan uusia yhteistyö- ja palvelumalleja sekä juurrutetaan olemassa olevia hyviä käytäntöjä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotyön, työpajojen ja oppilaitosten välille, osiksi kuntien ja koulutuksen järjestäjien suunnitelmia. Niiden avulla nuorten ohjaaminen palveluiden piiriin helpottuu, palveluista tiedottaminen tehostuu, ja riski koulutuksen keskeytymiselle ja 32