Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: 11.01.2017 The document is dated: This is a document that has been electronically signed by the Energy Authority. Esittelijä / Föredragande / Referendary Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker Nimi / Namn / Name: VÄRE VILLE JAAKKO MAURI Nimi / Namn / Name: Simo Nurmi Pvm / Datum / Date: 11.01.2017 Pvm / Datum / Date: Allekirjoitustapa / Signerat med / Signed with: 11.01.2017 Allekirjoitustapa / Signerat med / Signed with: Tämä paketti koostuu seuraavista osista: - Kansilehti (tämä sivu) - Alkuperäinen asiakirja tai alkuperäiset asiakirjat - Sähköiset allekirjoitukset. Nämä eivät ole näkyvillä tässä asiakirjassa, mutta ne on yhdistetty siihen sähköisesti. Tämä asiakirja on sinetöity sähköisellä allekirjoituksella. Sinetti takaa asiakirjan aitouden. Allekirjoitettu asiakirja alkaa seuraavalta sivulta. > Detta paket består av följande delar: - Titelblad (denna sida) - Originaldokument - Elektroniska signaturer. Dessa syns inte i detta dokument, med de är elektroniskt integrerade i det. Detta dokument har försetts med sigill genom elektronisk signatur. Sigillet garanterar dokumentets äkthet. Det signerade dokumentet börjar på nästa sida. > This document package contains: - Front page (this page) - The original document(s) - The electronic signatures. These are not visible in the document, but are electronically integrated. This file is sealed with a digital signature. The seal is a guarantee for the authenticity of the document. the signed document follows on the next page Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu EU-direktiivin (1999/93/EY) mukaisella allekirjoituksella. Detta dokument innehåller elektroniska signaturer enligt EU-direktivet (1999/93/EG) om ett gemenskapsramverk för elektroniska signaturer. This document contains electronic signatures using EU-compliant PAdES - PDF Advanced Electronic Signatures (Directive 1999/93/EC) >
Muistio 1 (7) Tehoreservikapasiteetin hankintaa koskevasta tarjouspyynnöstä esitetyt kysymykset Energiavirasto vastaa tässä muistiossa tehoreservin tarjouspyynnöstä (dnro ) esitettyihin kysymyksiin. Muistio toimitetaan kysymyksen esittäneille tahoille ja niitä tiedoksi pyytäneille tahoille sekä julkaistaan viraston internetsivulla. Tehoreservivoimalaitosten hankintaa ajalle 1.7.2017-30.6.2020 ja kulutusjoustoa ajalle 1.12.2017-28.2.2018, 1.12.2018-28.2.2019 ja 1.12.2019-28.2.2020 koskevasta tarjouspyynnöstä esitettiin Energiavirastolle 10 kysymystä. Lisäksi Energiavirasto vastaa kysymykseen 11, koska asiaa on tiedusteltu Energiavirastolta ja virasto katsoo sen selkeyttävän asiaa tasapuolisesti toimijoiden näkökulmasta. Energiavirasto korostaa, ettei se ota etukäteen kantaa yksittäisen laitoksen soveltuvuuteen tai soveltumattomuuteen tehoreserviin. Kysymys 1. Saako tehoreservissä oleva laitos tuottaa lämpöä (ilman sähkötuotantoa) sopimusaikana? Vastaus 1. Tehoreservilain (117/2011) 8 mukaan tarjottavan voimalaitoksen tulee olla erillinen voimalaitosyksikkö. Mikäli toimija tarjoaa voimalaitosta, joka tuottaa lämpöä jatkuvaluonteisesti, niin tällöin Energiavirasto katsoo, että toimija ei ole tarjonnut erillistä voimalaitosyksikköä tehoreserviin. Poikkeuksena Energiavirasto katsoo, että laitos voi tuottaa varatehona lämpöä muun lämmöntuotannon häiriötilanteessa. Mikäli voimalaitos tuottaa lämpöä muun lämmöntuotannon häiriötilanteissa, niin lämmön tuotanto ei saa missään olosuhteissa rajoittaa laitoksen toimimista tehoreservinä. Lisäksi tuottajan on tällaisissa tilanteissa kohdistettava tehoreserville vain sähköntuotannosta aiheutuvat kustannukset. Kysymys 2. Säännöt tehoreservijärjestelmään kuuluvien voimalaitosten käyttövalmiuden ylläpidolle, niiden käytölle sekä tuotetun sähkön tarjoamiseen markkinoille. Kohta 3, voimalaitosyksikön käyttö tuottajan omaan tarpeeseen. Saako tuottaja käyttää milloin tahansa yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon voimalaitosyksikköä omaan tarpeeseen reduktioajomallilla eli tuottaa kattilalla pelkästään lämpöä, turpiini ohitettuna?
Muistio 2 (7) Vastaus 2. Kysymykseen on vastattu kohdassa 1. Tehoreservin hankinta-asiakirjojen liitteessä 6 (käyttösäännöt, voimalaitokset) kappaleessa 3 on käsitelty voimalaitosyksikön käyttöä tuottajan omaan tarpeeseen sähköntuotannon osalta. Kysymys 3. Tehoreservin käyttösääntöjen vahvistamista koskevan Energiaviraston päätöksen mukaan käyttösäännöistä on poistettu ylivoimaisen esteen kirjaus Energiaviraston vaatimuksesta. Onko ylivoimainen este tarkoitus kirjata tehoreservistä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tai tarjoajien kanssa tehtävään käyttösopimukseen vai onko todella tarkoitus yleisten sopimustapojen vastaisesti tehdä sopimus täysin ilman ylivoimaisen esteen pykälää? Mikäli tarkoitus on tehdä sopimukset ilman ylivoimaisen esteen pykälää, eikö tämä riko tehoreservilain tavoitetta kustannustehokkaasta tehoreservistä nostamalla tarjoajien riskiä (yhdistettynä taseriskiin) kohtuuttomaksi? (Viitaten tarjouspyynnön kohdan viisi lauseeseen Kohtuullisella voitolla tarkoitetaan sitä pääoman tuottoastetta, jota keskivertoyritys edellyttäisi harkitessaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamista koko toimeksiannon keston ajan, ottaen huomioon riskin suuruus. ) Vastaus 3. Voittanut tarjoaja/tarjoajat tekevät käyttösopimuksen järjestelmävastuuseen määrätyn kantaverkonhaltijan kanssa tehoreservilain 10 mukaisesti. Käyttösopimuksessa sopimusosapuolet voivat sopia keskinäisistä sopimusehdoistaan. Fingridillä ei ole valtuuksia sopia velvotteista tehoreservilaista poikkeavalla tavalla. Energiavirasto ei erikseen vahvista kyseistä sopimusta. Tehoreservilaki ei tunne ylivoimaiseen esteen käsitettä. Nämä niin sanotut force majeure tilanteet otetaan tarvittaessa huomioon epäkäytettävyystilannetta koskevassa tehoreservilain 16 :n mukaisessa viranomaisharkinnassa hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Energiavirasto tulee antamaan epäkäytettävyyteen liittyvistä tapauksista valituskelpoisen päätöksen. Epäkäytettävyyden ja ylivoimaisen esteen kirjauksen muutoksilla on tarkoitus selkeyttää Energiaviraston ja Fingridin vastuita. Katso myös vastaus 4. Kysymys 4. Käyttösääntöjen kohtien 6 ja 5.2 sekä näitä kohtia koskevan päätöksen perustelun mukaan Energiavirasto päättää epäkäytettävyydestä tehtävän takaisiperinnän. Onko kohta tulkittavissa niin, että normaalissa teknisessä epäkäytettävyydessä ta-
Muistio 3 (7) kaisinperintä on ennakkopidätyksen mukainen, eli yhden tunnin epäkäytettävyydestä toimija menettää koko kyseisen vuorokauden korvauksen vai onko normaalissa teknisessä epäkäytettävyydessäkin takaisinperintä täysin Energiaviraston harkinnan varainen ilman minkäänlaista kattoa? Tullaanko tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tai tarjoajien kanssa tehtävässä käyttösopimuksessa rajaamaan jotenkin takaisinperinnän suuruutta normaalissa laitoksen epäkäytettävyystilanteessa johon ei liity esim. tahallisuutta, törkeätä huolimattomuutta tai vastaavaa? Mikäli takaisinperintää ei tulla rajaamaan, eikö tämä riko tehoreservilain tavoitetta kustannustehokkaasta tehoreservistä nostamalla tarjoajien riskiä (yhdistettynä taseriskiin) kohtuuttomaksi? (Viitaten tarjouspyynnön kohdan viisi lauseeseen Kohtuullisella voitolla tarkoitetaan sitä pääoman tuottoastetta, jota keskivertoyritys edellyttäisi harkitessaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamista koko toimeksiannon keston ajan, ottaen huomioon riskin suuruus. ) Vastaus 4. Energiavirasto toteaa, ettei käyttösäännöissä voida asettaa kategorista seuraamusta laitoksen ns. epäkäytettävyystilanteessa, vaan laitoksen epäkäytettävyyden arviointi ja sen johdosta laitokselle mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista päättäminen kuuluu lain mukaan Energiavirastolle, joka antaa asiasta valituskelpoisen päätöksen. Päätös perustuu kokonaisharkintaan, jossa huomioidaan asiaan vaikuttaneet syyt ja seuraukset. Energiavirasto toteaa, että epäkäytettävyystilanteessa on aina tapauskohtaisesti tutkittava, onko kyse tehoreservilain rikkomuksesta ja mitkä ovat rikkomuksen vaikutukset ylläpitokorvaukseen. Rikkomustilanteessa sanktion lopullinen suuruus määräytyy rikkomuksen mukaan ja se ei ole riippuvainen Fingridin ennakkoon tekemästä pidätyksestä. Katso myös vastaus 3. Kysymys 5. Käyttösääntöjen kohdan 2.4.2 mukaan Tuottaja vastaa voimalaitoksen ylös- ja alasajosta syntyvän tasepoikkeaman kustannuksista. ja aiemmin samassa kohdassa Fingrid ja tuottaja tekevät kiinteän kaupan Fingridin ilmoituksen mukaisesta energiamäärästä. Tulkitsemmeko oikein, että mikäli laitos tuottaa energiaa tehoreserviin aktivointi tuntien ulkopuolella, vastaa tuottaja näistä tunneista normaalin tuotannon tasesähkön periaattein? Ja tulkitsemmeko oikein, että mikäli tuotanto tehoreservin aktivointi tunneilla poikkeaa sovitusta kiinteästä toimituksesta, vastaa tuottaja poikkeamasta normaalin tuotannon tasesähkön periaattein? Edelleen onko tulkintamme oikea, että mikäli laitos epäkäytettävyyden vuoksi ei pääse verkkoon sovittuun käyttötuntiin mennessä ja kyseinen tunti on ylössäätö tunti ja ylössäädön hinta on esim. 5 000 eur / MWh, on tuottajalle tuleva kustannus 5 000 eur / MWh 3000 eur / MWh (tai muu spotin tekninen yläraja) x teho jolla laitos on aktivoitu tehoreserviin? Ja tämä riski pahimmillaan 20 h ajalta.
Muistio 4 (7) Vastaus 5. Tehoreservilaitos ei tuota sähköä tehoreserviin aktivointituntien ulkopuolella (aktivointi markkinoiden kautta tai Fingridin pyynnöstä) huomioiden kuitenkin käyttösääntöjen kohdan 2.4.2: Voimalaitosyksikön käynnistyessä vain yhdeksi tunniksi Tuottaja ja Fingrid voivat sopia kiinteän kaupan jo edeltävälle tunnille varmistaakseen voimalaitosyksikönsähköntuotannon kyseisellä tunnilla. Tuottaja vastaa voimalaitoksen ylös- ja alasajosta syntyvän tasepoikkeaman kustannuksista. Mikäli laitos tuottaa sähköä tehoreservin aktivointituntien ulkopuolella tai aktivointitunneilla, tuottaja vastaa näillä tunneilla tapahtuvista poikkeamista normaalin tuotannon tasesähkön periaattein. Voimalaitoksen käyttöä tuottajan omiin tarpeisiin on käsitelty voimalaitosten käyttösääntöjen kohdassa 3. Mikäli voimalaitos käynnistetään, toteutetaan kiinteä kauppa käyttösääntöjen kohdan 2.6 mukaisesti, jossa voimalaitokselle korvataan käyttösääntöjen kohtien 2.2. ja 2.3 mukaiset muuttuvat ja kiinteät kustannukset. Tuottajalla on aina tasesähköriski liittyen omaan tuotantoonsa. Riskiä ei voida siirtää muille osapuolille. On kuitenkin hyvä huomata, että tehoreserviä ei tarvitse eriyttää muusta tasehallinnasta vaan myös tehoreserviin pätevät normaalit tasehallinnan periaatteet. Tehoreserville maksetaan sen käynnistysvalmiudesta, joten on oletettavaa, että laitos myös käynnistyy kun sitä tarvitaan. Kysymys 6. Liite 1. Mitä tarjouspyynnön liitteen 1 alareunan kohdilla Käyttöhenkilöstön määrä 12 h valmiudessa ja Käyttöhenkilöstön määrä 1 kk valmiudessa oikeastaan tarkoitetaan? Kyseisessä valmiustilassa kyseisellä laitoksella tarvittava henkilöstön määrä mahdollinen kolmivuorotyö huomioituna, vai esim päivystysringissä oleva henkilöstön määrä vai käynnistyshetkellä tarvittavaa henkilöstön määrää? Vastaus 6. Tällä tarkoitetaan henkilöstömäärää, joka työskentelee tarjotulla laitosyksiköllä tai on valmiudessa laitoksen käyttöön. Määrällä tarkoitetaan ensisijaisesti henkilöstön kokonaismäärää, hyvä tapa ilmoittaa kokonaismäärä on esitys, josta tulee ilmi vuorokohtainen vahvuus ja vuorojen määrä. Liitteessä 2 tarjoajan on esitettävä kenttään kuvaus käyttövalmiuden ylläpidon toteutuksesta. Tässä toimijan tulee tarkentaa, miten käyttövalmiuden ylläpito on toteutettu.
Muistio 5 (7) Kysymys 7. Liite 2. Oman näkemyksemme mukaan tarjouspyynnön käyttösääntö sisältää tarjoajan kannalta katsottuna merkittäviä riskejä, jotka on tarjoukseen jotenkin hinnoiteltava. Jos tämä on tarkoitus, olisi perusteltua, että näin merkittävä kustannuserä olisi erikseen mainittu liitteen 2 kustannuserittelyssä. Vastaus 7. Tajouspyyntöasiakirjan kohdassa 5 todetaan Kohtuullisen voiton käsite (edellä kohtuullinen tuotto) on määritelty komission päätöksen (2012/21/EU) 5 artiklassa Kohtuullisella voitolla tarkoitetaan sitä pääoman tuottoastetta, jota keskivertoyritys edellyttäisi harkitessaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamista koko toimeksiannon keston ajan, ottaen huomioon riskin suuruus. Toimijan tulee siis arvioida riskinsä tarjousta määritettäessä. Kysymys 8. Tarjouspyynnössä sanotaan, että Tehoreservikuorma voi koostua yhdestä yksittäisestä kulutuskohteesta tai useammasta pienemmästä kulutuskohteesta, jotka ovat yhdistetty yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi (aggregoitu). Tuotantoprosessissa on samassa tilassa neljä saman kokoista moottoria, tyypillisesti käynnissä on koko ajan 2 4 moottoria eli sähkönkulutus 11 22 MW. Tarkoittaako tarjouskyselyn em. kohta, että aktivoinnissa vaatimuksena on a) tuotantoprosessin moottoreiden 4 x 5,5 MW sähkönkulutus kyetään 10 minuutin sisällä pudottamaan esim. tasolta 22 tasolle 12 MW (nettovaikutus 22-12 = 10 MW)? b) vai pitääkö tarjouksessa erikseen nimetä että kulutuksen säätö tehdään esim. moottoreilla 1 ja 3 (2* 5,5 MW = 11 MW) jotka ajetaan 10 minuutin sisällä tasolle 1 MW (nettovaikutus 10 MW)? c) vai pitääkö koko tehoreservikuorman aktivoitaessa pudota aina nollaan? Vastaus 8. Tarjottavan joustokohteen on kyettävä toteuttamaan vähintään 10 megawatin jousto 10 minuutin kuluessa käskyn antamisesta (tehoreservilaki 9 ). Vaatimus koskee siis nettovaikutusta, kuorman ei tarvitse välttämättä pudota nollaan (ckohta). A-kohdassa esitetty aktivointivaatimus koskien nettovaikutusta siis pitää paikkansa. Tarjousta annettaessa toimijan tulee liitteissä 3 ja 4 antaa tarkempi selvitys kuormasta sen säädettävyyteen liittyvien ominaisuuksien osalta. Kysymyksen esimerkin b-kohdassa toimijan ei itse joustoa toteutettaessa tarvitse erikseen määritellä, mitkä moottorit jouston toteuttavat. Tarjottavaa kuormaa on voitava mitata reaaliaikaisesti.
Muistio 6 (7) Kysymys 9. Tarjouspyyntöasiakirjan kohta 3. Voimalaitosyksikölle asetetut vaatimukset ja niitä koskevat säännöt ja sen alakohta 2. yksikkö kykenee käynnissä ollessaan vähintään 10 megawatin tehonlisäykseen 10 minuutin kuluessa käskyn antamisesta; Millä tehoalueella 10MWe/10min tulee olla voimassa ja tuleeko samalla täyttää viranomaisvaatimukset päästöjen osalta. Esim pienellä teholla kaasuturbiini ei välttämättä täytä päästöille asetettuja päästörajoja mutta täyttää 3.2 tehonnostovaatimukset. Jos kaasuturbiinin automaatinen ajotapa on ajaa se käynnistyskäskyn jälkeen täydelle teholle rampituksella 10MWe/10min tai nopeammin minimissään 80% teholle, jolloin NOX päästöt ovat alhaiset, täyttääkö ko ajotapa kohdan 3.2 vaatimuksen. Vastaus 9. Tehoreservilain 8 :n mukaisesti käynnissä ollessaan laitoksen on kyettävä 10 megawatin tehonlisäykseen 10 minuutissa. Energiavirasto katsoo, että laitoksella tulee kokonaisuutena olla kyky toteuttaa 10 megawatin tehonlisäys. Energiavirasto katsoo, että vaaditun säätönopeuden on toteuduttava keskimäärin nostettaessa tehoa minimiteholta maksimiteholle. Minimi- ja maksimitehon erotuksen ei tarvitse välttämättä olla 10 MW:a. Tehoreservin käyttösääntöjen (voimalaitokset) kohdan 2.7 mukaan Tehoreservikapasiteetin ollessa käynnissä, on Tuottaja velvollinen jättämään säätösähkömarkkinoille voimalaitosyksikkökohtaisen tehoreservitarjoukseksi merkityn ylössäätötarjouksen käytettävissä olevasta tuotantokapasiteetista ottaen huomioon voimalaitosyksikkökohtainen tehonnostokyky. Tehonnostonopeutta minimiteholta (maksimiteholle) [MW/min] kysytään tarjouspyynnön liitteessä 1. Tehoreservilain 8 1 momentin 4-kohdan mukaan yksikköön kohdistuvat ympäristöluvat ja -vaatimukset on oltava kunnossa siten, että ne eivät estä yksikön käyttämistä tehoreservijärjestelmän mukaisesti käyttösopimuksen voimassaoloaikana. Kysymys 10 Meillä on varmistettu/ylläpidetty tietyn sähköntuotantokapasiteetin käynnistysvalmiutta kuukausittain tehtävillä koekäytöillä (muutaman tunnin ajojakso minimiteholla). Olisiko näitä kapasiteetin ylläpitoon liittyviä koekäyttöjä mahdollista toteuttaa myös tehoreservin piiriin (myös talvijaksolla 1.12.-28.2.) kuuluvalla kapasiteetilla yhdessä sovittavina ajankohtina? Näin voisimme jatkossakin ylläpitää kapasiteetin käynnistys- ja käyttövalmiuden mahdollisimman korkealla tasolla.
Muistio 7 (7) Vastaus 10 Voimalaitoksen käyttöä tuottajan omaan tarpeeseen käsitellään käyttösääntöjen kohdassa 3: Tuottajan omaan tarpeeseen tapahtuva sähköntuotanto ei kuulu tehoreservilain mukaisen julkisen palvelun velvoitteen piiriin, joten sellaista voi tapahtua vain poikkeustapauksissa kuten Tuottajan käytössä olevien, Suomessa sijaitsevien, muiden voimalaitoksien vakavissa vauriotapauksissa. Tällainen voimalaitosyksikön käyttö ei saa heikentää julkisen palvelun velvoitteen täyttämistä. Nämä poikkeustapaukset voivat tulla kyseeseen muulloin kuin 1.12. - 28.2. välisenä aikana. Mikäli Tuottaja haluaa käyttää voimalaitosyksikköä omaan tarpeeseen, vaatii se Fingridin erikseen myöntämän luvan näissä poikkeustapauksissa. Luvan saatuaan Tuottaja vastaa kaikista säilönnän purkuun, käynnistykseen, käyttöön ja uudelleen säilöntään liittyvistä kustannuksista. Voimalaitosten käyttösääntöjen kohdan 1.7 mukaan Fingridillä on oikeus koekäyttää laitosta kerran talvikaudessa. Toimija voi kuitenkin koekäyttää laitosta talvikaudella ilman sähköntuotantoa. Tällaisella koekäytöllä ei saa olla vaikutusta julkisen palvelun velvoitteen suorittamiseen. Kysymys 11. Voiko vastapainevoimalaitoksen lauhdeperää tarjota tehoreserviin? Vastaus 11. Energiavirasto katsoo, että vastapainetuotannosta riippuvainen lauhdeperä ei ole erillinen voimalaitosyksikkö. Tehoreserviin tulee tarjota erillistä voimalaitosyksikköä. Osaa voimalaitoksen sähkötehosta ei voi tarjota tehoreserviin. Toimijan on myös huomioitava kysymyksien 1 ja 2 vastaukset koskien voimalaitoksen lämmöntuotantoa (ilman sähköntuotantoa).