Digitointitila asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto
Perustietoja Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitila avattiin asiakkaiden käyttöön maanantaina 15.8.2011 Tilassa on mahdollista muuttaa LP-levyjä, C-kasetteja ja VHS-videoita digitaaliseen muotoon Muokata kuvia, ääntä ja musiikkia skannata tekstiä, paperikuvia, dioja, negatiiveja ja negatiivifilmejä polttaa työt CD- tai DVD-levyille tai tallentaa työt muistitikulle tai omalle ulkoiselle siirrettävälle kovalevylle Tila varataan maksutta käyttöön 1 4 tunniksi kerrallaan
Digitointitilan sijainti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosasto, 3. krs. Entinen musiikin kuunteluhuone, joka on äänieristetty.
Perustamiskustannukset Digitointitilan perustamiskustannukset olivat noin 2000 euroa. Kasettinauhuri ja Panasonic-yhdistelmälaite saatiin ilmaiseksi. Eniten rahaa meni uuteen työasemaan ja ohjelmistoon. Osa ohjelmista ilmaisia (esim. Audacity).
Laitteet Internet-työasema (Hpz200) LP-soitin (ProJect Debut III USB) kasettinauhuri (Yamaha KX-393) DVD-VHS-yhdistelmälaite (Panasonic NV-VP3) skanneri (Epson Perfection V500 Photo) mikrofoni (Logitech Analog Desktop Microphone) kuulokkeet (AKG K530) DVD-VHS-yhdistelmälaite (LG RCT 689H) televisio (Grundig 4000C)
Ohjelmat kuvankäsittelyohjelma Adobe Photoshop Elements 6 äänieditointiohjelma Audacity 1.3 Beta videonmuokkausohjelma Cyberlink PowerDirector v7 Skannerin ohjelmat Mm. tasoa suurempien kuvien skannausohjelma Arcsoft Scan-n-stitch Deluxe ja tekstintunnistusohjelma ABBYY FineReader Windows 7, MS Office 2010 FIN, Internet Explorer, pdf-creator
Työaseman vaatimukset Työaseman on hyvä olla melko uusi, sillä varsinkin videotiedostojen käsittely vaatii tehoa ja levytilaa. Laadukas äänikortti Ulkoisissa äänikorteissa yleensä hieman vähemmän kohinaa ja häiriöitä. Joka tapauksessa pitää olla kunnollinen ADmuunnin, joka ei väritä ääntä.
Millainen on sopiva tila? Suljettu ja lukittava tila asiakkaiden yksityisyyden vuoksi. Asiakkaat digitoivat usein henkilökohtaista materiaalia, esim. omia häävideoitaan. Suljetussa tilassa myös parempi työrauha. Videonauhan digitointi voi kestää yli 2 tuntia, joten monet asiakkaat haluavat välillä poistua tilasta. Myös äänieristys on hyvä ominaisuus, sekä käyttäjän yksityisyyden että yleisen viihtyvyyden vuoksi.
Mitä vaaditaan henkilökunnalta? Osaamista, opettelua, asioiden selvittämistä, tekniikan tuntemusta, kokeilunhalua, neuvontaa, opastusta ja ennenkaikkea aikaa! Ensimmäisinä viikkoina kyselyitä tuli kymmeniä päivittäin ja edelleen digitointitilaan liittyvät tehtävät vievät hyvin paljon työaikaa. Henkilökunnan on osattava käyttää laitteita ja ohjelmia. Kaikkiin kysymyksiin ei voi varautua ennalta, jatkuvasti pitää etsiä uutta tietoa ja kokeilla asioita käytännössä.
Neuvontaa Tilan käytöstä täytyy kirjoittaa asiakkaille lyhyitä ja selkeitä, mutta yksityiskohtaisia ohjeita. Useimpia asiakkaita on kuitenkin neuvottava myös henkilökohtaisesti ainakin ensimmäisellä digitointikerralla. Henkilökunta oppii nopeasti ratkomaan yleisimmät ongelmat, mutta asiakkaat keksivät aina uusia.
Tilan käytöstä VHS-nauhojen digitointi ylivoimaisesti suosituinta. Asiakaskyselyn täyttäneet ovat digitoineet: 68% VHS-nauhoja 20% C-kasetteja 15% dioja 8% äänilevyjä 8% filmiä 5% kuvia Kyselyn täyttäneet olivat käyttäneet lähes kaikkia tilan tarjoamia mahdollisuuksia.
Asiakaspalautetta Asiakaskyselyn palaute kiittävää. Yleisesti pidetään hienona, että kirjasto tarjoaa tällaista mahdollisuutta. Toivomuslista: Eniten kaivataan mahdollisuutta digitoida kaitafilmejä. Myös 8 mm nauhojen digitoinnista kysellään paljon. Jonkin verran on kyselty myös joitain erikoisempia filmityyppejä, lerppuja ja korppuja. Varauskirja on kovin täysi. Toinen tila tulisi varmastikin tarpeeseen.
DigiWiki Suomeksi tietoa löytyy mm. www.digiwiki.fi Hyvin tietoa digitoinnin yleisistä periaatteista, joskin paljon ammattimaisemmalla tasolla kuin useimmat kirjaston asiakkaat tarvitsevat. Ei juurikaan käytännön vinkkejä, mutta ne riippuvatkin tietysti paljon käytössä olevista laitteista ja ohjelmista.
Digitoinnista yleisesti Käytännössä digitointiprosessin analogisen osan vaikutus lopputulokseen on paljon suurempi kuin digitaalisen osan, sillä esimerkiksi vähänkin paremmat AD-muuntimet ovat nykyisin yleensä hyvinkin laadukkaita. (www.digiwiki.fi) Halpa analoginen laitteisto saattaa aiheuttaa ylimääräistä kohinaa, hurinaa, kolinaa ja muita mekaanisia häiriöääniä. Myös itse VHS-nauha, C-kasetti tai äänilevy saattaa olla vanha ja kulunut, eikä signaali ole välttämättä ollut hyvä tallentaessakaan.
Häviääkö digitoinnissa jotain? Digitoinnin voi tehdä sillä tarkkuudella kuin laitteisto ja ohjelmisto sallivat. CD-levyn resoluutio on kuitenkin vain 16 bittiä ja näytteenottotaajuus 44,1 khz per kanava. Tätä tarkempi digitointi joudutaan siis pakkaamaan, jos siitä poltetaan CDäänilevy. Jos digitoidaan omia kotiäänityksiä, ei analoginen lähtömateriaalikaan yleensä ole hifi-tallenne. Toisaalta jos äänite on heikkotasoinen, kannattaa digitoidessa käyttää erottelukyvyn vuoksi mahdollisimman suurta digitointitarkkuutta. Käytännössä CD-tarkkuus on yleensä riittävä.
Tallentaminen ja pakkaaminen Digitoidun tiedoston voi tallentaa häviöttömästi tai häviöllisesti Häviötön tallennus vie paljon tilaa. Myös häviötön pakkaaminen on usein mahdollista. Digitoidun äänen polttaminen CD-äänilevyksi on käytännössä lähes häviötöntä. Häviöllinen pakkaaminen säästää tilaa, mutta osa tiedostosta katoaa lopullisesti. Äänitiedosto voidaan pakata häviöllisesti esim. MP3-tiedostoksi ja kuvat JPEG-formaatilla. Vastaavasti DVD-levylle video pakataan häviöllisesti MPEG-2 muodossa.
Helppokäyttöisyys vs. säädöt Useimmille asiakkaille helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus on tärkeämpää kuin monipuoliset säädöt ja ominaisuudet. Esimerkiksi C-kasettien digitoinnissa äänipään oikea asento vaikuttaa lopputulokseen, eikä virhettä voi korjata myöhemmin. Mutta säätäminen vaatii aikaa ja taitoa, joten kannattaako kuitenkin luottaa automatiikkaan?
Henkilökunnan kokemuksia 1 Musiikkiosaston henkilökunta on käyttänyt hyvin paljon työaikaa digitointitilaan liittyviin tehtäviin. Esim. merkittävä osa osaston tietopalvelun työajasta menee digitointitilan ajanvarauksiin ja asiakkaiden neuvomiseen. Esille tulleiden ongelmien selvittelyyn käytetään myös paljon sisätyöaikaa. Kun tila otettiin käyttöön elokuussa, siihen kesän aikana tutustuneet työntekijät olivat lomalla, mistä koitui hankaluuksia lomiltaan palanneille.
Henkilökunnan kokemuksia 2 Digitointitila on tuonut musiikkiosastolle uusia asiakkaita. Osa digitoimaan tulleista ei ole aiemmin käynyt musiikkiosastolla. Digitointiasiat ovat olleet mielenkiintoisia ja kaikenlaista tutkittavaa ja kokeiltavaa on riittänyt.
8 mm vs. VHS Eräs yleisimpiä asiakkaiden esittämiä toiveita on adapteri, jolla voisi digitoida VHS-laitteella 8 mm videonauhoja. Sellaista ei ole olemassa, koska: Nauhojen fyysinen koko on erilainen (VHS 12,7 mm vs. 8 mm) Nauhat pyörivät eri nopeudella. Kuvan tallennustapa on samankaltainen, mutta 8 mm nauhan resoluutio on suurempi, eikä VHS-nauhuri pysty lukemaan sitä. Ääniraita tallentuu eri tavalla. VHS-nauhurissa on äänipää erillään videopäistä, 8 mm nauhurissa ei. Myös ohjausraita, joka mm. kertoo nauhurille, millä nopeudella nauha kulkee on erilainen. 8 mm digitointiin tarvitaan siis erillinen laite.