Oheismateriaali 27 M.valt. 3/23.11.2015 Häme-ohjelma Seurantaraportti 2015
Häme-ohjelman seuranta Tässä raportissa kuvataan Häme-ohjelman toteuttamista ja toteutumista. Maakunnan tilan kehittymisestä ja Häme-ohjelman toteutumisesta annetaan säännöllisesti seurantaraportti maakuntavaltuustolle sekä ohjelmaa toteuttaville yhteistyökumppaneille. Seurannan perusteella tehdään tarvittavia muutoksia ohjelman painotuksiin ja toteutukseen. Häme-ohjelmalle laaditaan vuosittain toimeenpanosuunnitelma, jossa esitetään keskeisimmät toteutettavat hankkeet ja niiden rahoitus. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntien, seutujen, ELY-keskusten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Häme-ohjelmassa asetetaan määrällisiä tavoitteita sekä pitkällä tähtäimellä aina vuoteen 2040 että maakuntaohjelmakaudelle 2014-2017.
Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma Häme-ohjelma sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakunta on valmistellut ohjelman yhtenä prosessina Hämeen liiton johdattelemana Maakuntavaltuusto hyväksyi Häme-ohjelman marraskuussa 2013. Tavoitteena on toteuttaa sekä suuria kehittämisen kokonaisuuksia että pienempiä, ketteriä täsmätoimia. Niiden toteuttamiseksi kootaan voimavaroja kunnista, maakunnasta, valtiolta, Euroopan unionista sekä yritysmaailmasta. Häme-ohjelman tavoitteet Ihmiset tahtovat ja voivat tehdä työtä, asua ja viihtyä Hämeessä Maakunnan vakaa ja kestävä talous Yritysten kilpailukyvyn parantuminen Osaamisen vahvistuminen Työllisyys ja hyvinvointi Hyvä ympäristön tila
Häme-ohjelman kärjet ja valinnat 1. Kasvukäytävät ja saavutettavuus 2. Monipuolinen asuminen ja hyvinvointi 3. Biotalous ja luonnonvarojen kestävä käyttö 4. Valmistavan teollisuuden mahdollisuudet 5. Kansainvälistyminen ja vetovoima perustuvat Hämeen aitoihin vahvuuksiin sisältävät todellista kasvu- ja kehityspotentiaalia ovat maakunnan yhteisiä ovat hankkeistettavissa
Häme-ohjelman rahoitus ja hankkeistus Maakunnan kehittämisrahalla on viimeksi rahoitettu pienehköjä ideahankkeita, joiden tavoitteena on hyödyntää laajempia rahoituskokonaisuuksia. Pienehköjä hankkeita voidaan vielä rahoittaa, vaikka maakunnan kehittämisrahaa ei enää tule käyttöön. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksen myötä saattaa jatkossa avautua uusia mahdollisuuksia Kaksi ensimmäistä EAKR-hakukierrosta on toteutettu 2014-2015. Ohjelmakauden kolmas EAKR-haku toteutetaan keväällä 2016. Teemoina on erityisesti kiertotalous, mutta myös kansainvälistyminen, digitalisaatio, asumisen innovaatiot, Suomen kasvukäytävä sekä pk-yritysten toimintaedellytykset. Kanta- Hämeen hankkeille on käytettävissä 2016 yhteensä noin miljoona euroa EAKR- ja valtion rahoitusta. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitusta on haettavissa syksyllä 2015. Maaseutuohjelman toteuttamisen painopisteitä Kanta-Hämeessä ovat biotalous, ruokaketju, metsä, matkailu ja asuminen. Kanta-Hämeen toimijat osallistuvat kolmeen alueiden väliseen Interreg-ohjelmaan: Keskisen Itämeren ohjelma (Central Baltic), Itämeren alueen ohjelma (Baltic Sea Region) sekä koko Euroopan kattava Interreg Europe. Muita rahoituslähteitä hyödynnetään aktiivisesti
Häme-ohjelmaa toteuttavia hankkeita Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus allekirjoitettiin syyskuussa 2014. Liikennehankkeiden ja edunvalvonnan perusasiakirja. Suomen kasvukäytävän (HHT) kehittämiskokonaisuus; edunvalvonta, älyliikennejärjestelmät, matkaketjut, asemanseudut ja liikenteen ekosysteemi kasvualustana palveluille ja innovaatioille. Kuntien ja maakuntien rahoitus on varmistettu 2017 saakka. Kasvukäytäväsopimuksen valmistelu. Helsinki-Forssa-Pori -kehityskäytävän tulevaisuuden tiekartan laatiminen. Valmisteilla VT 2:n liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen ja palvelutason nostaminen. Työ eteni 2010-2013, mutta edelleen tarpeita: kiireellisin kohde on Forssan eteläpuolella oleva tieosuus Loukku-Häiviä. Keskeisimpiä edunvalvontakohteita. Arolammin eritasoliittymän rakentaminen. Käynnissä valtion, kaupungin ja yksityisen sektorin yhteishankkeena. Helsinki-Riihimäki -radan kapasiteetin lisääminen ja varautuminen maankäytöllisesti neljään raiteeseen Riihimäeltä pohjoiseen. Riihimäen kolmioraide ja asemajärjestelyt. Alkurahoitus sisältyy valtion budjettiin 2015. Suunnitteluhankkeita: VT 10 Hämeenlinnan kohdalla, KT 54/VT10-12, Hämeenlinnan kaupunkiseudun rakennemalli ja kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma
Häme-ohjelmaa toteuttavia hankkeita Engelinranta, monipuolinen asuinalue ja energiatehokkaita ja vaihtoehtoisia energiamuotoja. Hämeenlinnan kaupunki, suunnitteilla. Uutta asumista ja yritystoimintaa maakunta- ja kuntakaavoituksella. Käynnissä, maakuntakaavan kokonaisuudistus käynnistyy 2016. Luonnonvara-alan osaamiskeskittymän kehittäminen, yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin yliopiston ja muiden toimijoiden kesken. Maakunnan kehittämisrahoitus 2014-2016. Yhteisiä hankkeita on valmisteilla. Valkuaisosaamiskeskuksen kehittäminen. HAMK/LUKE, EAKR-hankerahoitus 2015-2016. Envi Grow Park ja biojalostamo Forssan seudulle. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, Merven bioenergiakeskus. Kestävä kiviaineshuolto. Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan liitto, EAKRhankerahoitus 2015-2016, jatko mahdollisesti YM:n kärkihankkeena. Vanajavesi-keskuksen toiminta. Vanajavesi-säätiö, kuntien ja muiden tahojen rahoitus sekä hankkeet.
Häme-ohjelmaa toteuttavia hankkeita Ohutlevyteknologia ja teräsrakentaminen, teräsrakentamisen osaamiskeskittymä ja sitä vahvistavat teknologiahankkeet. HAMK, TTY, Linnan kehitys, SSAB, muut yritykset. Cleantech-klusteri, Etelä-Suomen cleantech-liiketoimintaohjelma. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen hankekokonaisuus, EAKR-rahoitus. Digitalisaatio, hyödyntäjinä erityisesti pk-yritykset. HAMK, kehittämisyhtiöt. Digi Coach hanke, EAKR-rahoitus. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Hämeen yrittäjät, käynnistynyt maakunnan kehittämisrahalla. Maakunnallinen Venäjän markkinointihanke, Linnan kehitys, FSKK, RTOY, Hämeen liitto, matkailuyritykset, rahoitus yhteensä 600.000, mm. maakunnan kehittämisrahaa. Kanta-Hämeen matkailun kehittämisen toimintatavan kokoaminen, toteutuu 2016. Brysselin ja Pietarin toimintojen vahvistaminen ja parempi hyödyntäminen. Russian Business Point hanke, EAKR-rahoitus. Kansainvälisen ohjelmarahoituksen hyödyntäminen maakunnan kärkialojen kehittämisessä, ensimmäiset hankkeet käynnistyvät 2016. Sibelius-juhlavuoden 2015 hyödyntäminen. Hämeenlinnan kaupunki ym.
Häme-ohjelmaa toteuttava edunvalvonta Maakuntavaltuusto linjasi 26.5.2014 Kanta-Hämeen edunvalvonnan kärkiasiat 2014+ erityisesti uuden hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Maakunnan edunvalvonta on entistä määrätietoisempaa ja suunnitelmallisempaa. Maakuntaan koottu edunvalvontaverkosto toimii säännöllisesti ja aktiivisesti. Maakuntavaltuuston linjaukset edellyttävät lähivuosina erityisesti seuraavien asioiden huomioimista myös valtion toimenpiteissä: Kasvukäytävät keskiöön väylät kuntoon älykkäästi Osaamisperustaa on vahvistettava Lisää investointeja, työtä ja teollisuutta Edellytyksiä luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen parannettava Kanta-Häme tarjoaa hyvän alustan valtion toiminnoille Maakuntakaavoitus alueen omiin käsiin
Väestö ja sen muutokset Kanta-Häme on ollut viidenneksi vetovoimaisin maakunta väestönlisäyksen perusteella vuosien 1995-2012 välillä. Kanta-Häme sai merkittävää väestönlisäystä ja muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuonna 2012 sekä luonnollinen väestönkasvu että nettomaassamuutto kääntyivät negatiiviseksi, mutta väestönkasvu oli nettosiirtolaisuuden ansiosta positiivista vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2014 kokonaisväestönmuutos oli jo negatiivista, ja sama trendi on jatkunut myös vuoden 2015 aikana. Kanta-Hämeen seutujen väliset erot vetovoimassa ovat merkittäviä; Forssan seudun asukasluku on laskenut ja Riihimäen ja Hämeenlinnan kasvanut, kahtena viime vuonna tosin vain vähän. Riihimäen seudun asukasluku kääntyi vuonna 2014 ensimmäisen kerran laskuun sitten vuoden 1998. Maakuntaan ja maakunnasta muutetaan erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Tyypillinen Hämeestä ja Hämeeseen muuttaja on 20-34 vuotias, joskin Hämeeseen muuttaa paljon myös yli 55-vuotiaita. Väestö ikääntyy myös Kanta-Hämeessä. Yli 65-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 18 ja 25 % välillä. Yli 65 osuus koko maakunnan väestöstä oli vuonna 2014 lähes 22 %. Vanhushuoltosuhde eli yli 64-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön on maakunnassa yli 0,35 ja se on noussut 2010-luvulla nopeasti. Koko maan vastaava luku on 0,31. Maakunnan ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on noin 5400, ja osuus on noin 3 % maakunnan määrästä. Nettosiirtolaisuus eli ulkomailta Kanta-Hämeeseen muuttaneiden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut jo yli 500 henkilöä vuodessa, joskin vuonna 2014 se oli 380.
1991 1993 1995 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 2020 2030 2040 Väkiluku Väkiluku 1991 2014 Kanta-Hämeessä ja ohjelmatavoite vuoteen 2040 200000 200250 195000 190000 190990 185000 180000 175000 174555 175350 180000 178300 177395 170000 168381 165000 163442 165307 160000 tavoite Lähde: Tilastokeskus: Väestönkehitys 1991-2014
Väestönmuutos Kanta-Hämeessä 2000-2014 ja 2015 tammi-syyskuu 2000 1500 1571 1497 1592 1000 762 982 751 787 727 675 500 117 202 377 242 9 0-131 -500-454 -1000 Tilastokeskus, Väestönmuutostilasto
Väkiluvun muutos, henkeä Kokonaisväestönmuutos 1991 2014 Hämeen maakunnassa seuduittain ja tavoite vuodessa vuoteen 2015, 2017, 2020, 2030 ja 2040 2000 1750 1571 1497 1592 1500 1250 1000 750 500 250 1194 921 404 190 134 276 117 202 377 762 982 751 787 727 675 242 9 957 453 567 1009 1016 0-250 -500-20 -45-112 -131 2040 2030 2020 2017 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 tavoite / vuosi Forssan seutu Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Häme Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset 1991-2014
Väkiluvun muutos, henkeä Väestönmuutokset tekijöittäin Hämeessä 1991 2014 ja keskimääräinen vuosittainen kehitys ajanjaksoilla 1991-2000, 2000-2010 ja 2010-2014 Luonnollinen väestönkasvu Nettomaassamuutto Nettosiirtolaisuus 1600 1400 263 298 273 1200 1000 800 600 400 200 0-200 -400 411 232 70 402 165 719 344 480 245 104 117 143 115 122 21 62 103 164 219 174 67 120 136 90 170 243 300-23 -89-179 -28 32-36 -184-66 -30-349 -317-160 214 160 761 764-1 -183 1180 1209 1179 106 22 117 101 209 283 486 533-94 374 241 73 560 551 380-95 -259-149 -242-249 -369 148 161-29 186 686 430-23 -105-17 -600 2010-2014 2000-2010 1991-2000 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutokset 1991-2014 Keskimäärin vuodessa
Hämeenlinna Väestönlisäys keskimäärin vuodessa kunnittain Hämeessä vuosina 1990-1999, 2000-2009 ja 2010-2014 Hattula Janakkala 1990-1999 2000-2009 2010-2014 -300-200 -100 0 100 200 300 400 500 9 48 51 23 25 139 212 304 351 Riihimäki Hausjärvi Loppi -2 9 31 24 73 74 123 153 248 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä -111-84 -57-13 -7-17 -47-47 -5-17 -23 13 9 55 27 Lähde: Tilastokeskus
Väestön ikärakenne Kanta-Hämeessä 31.12.1990 ja 31.12.2014 90-85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 8000 6000 4000 2000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 2014* NAISET 2014* MIEHET 1990 NAISET 1990 MIEHET Tilastokeskus, väestön ikärakenne
lukumäärä Nettomaassamuutto Kanta-Hämeeseen muuttajien iän mukaan 1975,1980, 1985 ja 1990-2014 0-6 7-14 15-24 25-34 35-64 65-2000 1500 1000 500 0-500 -1000 Lähde: Tilastokeskus
yli 65 v. / 15-64 v. Vanhushuoltosuhde Kanta-Hämeessä seuduittain 2000-2014 0,450 0,400 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 0,000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilastokeskus, Väestörakennetilasto
1067 1121 1138 1160 1229 1307 1458 1523 1688 1776 1947 2129 497 535 552 2455 550 567 2787 595 3044 334 356 360 342 678 394 797 Ulkomaalainen väestö 431 912 478 963 549 1035 580 1132 615 1261 636 705 1364 1451 %-osuus koko maasta 803 839 866 6000 5000 Ulkomaalaistaustainen väestö (syntynyt ulkomailla) seuduittain Kanta- Hämeessä ja suhteellinen osuus koko maasta 4,8 4,4 4,0 3,6 4000 Forssan seutu 3,2 3000 Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu % koko maasta 2,8 2,4 2,0 2000 1,6 1,2 1000 0,8 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilastokeskus, Väestörakenne 0,4 0,0
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Nettosiirtolaisuus Kanta-Hämeeseen iän mukaan 1987-2014 600 0-14 v. 15-24 v. 25-34 v. 35-64 v. 65 - v. 500 400 300 200 100 0-100 Tilastokeskus, Väestönmuutostilasto
Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus on Kanta-Hämeessä maan keskiarvoa, keskiasteen tutkinnon suorittaneita enemmän ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän. Maakunnista, joissa ei ole omaa yliopistoa, akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein Kanta-Hämeessä. Tutkintoa vailla olevien 25-29 vuotiaiden määrä on maakunnassa edelleen korkea, lähes 1700 eli 18,6 % ikäluokasta, ja se indikoi vakavasta syrjäytymisuhasta. Osuus on korkea myös valtakunnan keskiarvoon verrattuna.
%-osuus 15 vuotta täyttäneistä Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä v. 2013 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 50 40 40,8 42,1 41,9 41,4 40,1 30 28,8 25,5 22,1 26,6 29,3 20 10 0 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Häme Koko maa Tilastokeskus, Koulutusrakenne
Osuus 25-64 -vuotiaista Keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25-64 -vuotiaista v. 2013 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 60 50 46,1 48,2 49,4 47,3 44,2 40 30 37,7 33,2 29,8 34,9 38,3 20 10 0 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Häme Koko maa Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne
Tutkintoa vailla olevat %-osuus 25-29 -vuotiaista Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 -vuotiaat Kanta-Hämeessä seuduittan v. 2013 1000 20 900 18,62 18 800 852 16,27 16 700 14 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 600 12 500 400 486 10 8 Tutkintoa vailla olevien osuus Kanta-Hämeen 25-29 -vuotiaista 300 200 337 6 4 Tutkintoa vailla olevien osuus koko maan 25-29 - vuotiaista 100 2 0 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 0 Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne
%-osuus Tutkinnon suorittaneiden osuus Kanta-Hämeessä 25-64 -vuotiaista ja ilman tutkintoa olevien osuus 25-29 v. ikäryhmässä sekä tavoite* vuoteen 2040 60 keskiaste, % korkea-aste, % 25-29 v. ilman tutkintoa, % ikäryhmästä 50 40 30 20 10 0 Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne
Työllisyys ja työssäkäynti Työttömyysaste oli vuonna 2014 maakunnassa 1,4 %-yksikköä alle valtakunnan keskiarvon, mutta Forssan seutu on sen yläpuolella. Työttömyysaste kasvaa nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Työttömyyden segregaatio eli naisten, yli 50-vuotiaiden sekä alle 25-vuotiaiden työttömyys on Kanta-Hämeessä suhteellisesti suurempaa kuin koko maassa Työllisyysaste uhkaa jäädä maakunnassa pysyvästi alle 70 %. Työpaikkojen määrä on myös vähentynyt ja oli vuonna 2014 vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2005 jälkeen. Työpaikkaomavaraisuus on maakunnassa noin 90 %. Työpaikkoja vuonna 2013 oli 1720 eli 2,5 % edellisvuotta vähemmän. Forssan seudulla vähennys oli yli 3,7 %. Ulospendelöijiä maakunnassa oli vuonna 2012 yli 16300, suurin osa keskiasteen ja alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja 35-54 vuotiaita. Sisäänpendelöijiä on 7100 vähemmän ja heidän profiilinsa on hyvin samanlainen.. Maakunnasta käydään töissä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, lähes 12000 henkilöä. Maakuntaan tullaan töihin samoilta suunnilta sekä Pirkanmaalta. Taloudellinen huoltosuhde eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti, on Kanta-Hämeessä 138 ja hiukan koko maata korkeampi. Luku vaihtelee vuosittain ja oli samalla tasolla viimeksi vuonna 2001. Julkisen sektorin osuus työllisistä, noin 28 %, on maakunnassa koko maata suurempi. Forssan seudulla sen osuus on 22 %, Hämeenlinnan seudulla yli 31 % ja Riihimäen seudulla 24 %.
Työttömyysaste Työttömyysaste Hämeessä ja koko maassa 1991 2014 ja tavoite** vuoteen 2040 % Riihimäen seutu Hämeenlinnan seutu Forssan seutu Häme Koko maa 21,5 19,0 16,5 14,0 11,5 10,0 10,2 11,0 9,0 6,5 7,7 7,3 8,8 8,0 7,8 7,8 6,1 5,2 4,0 Lähde: Hämeen TE-keskus, työttömyystilastot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys Työttömyysaste työnvälitystilaston mukaan Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa vuonna 2012-2014 sekä 2015 tammi-syyskuussa Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 2012 2013 2014 2015 TEM, Hämeen ELY-keskus
Osuus kaikista työttömistä % Naisten, pitkäaikaistyöttömien, yli 50-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä v. 2014 50 40 30 20 10 0 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Häme Koko maa naiset yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät alle 25-vuotiaat TEM, Hämeen TE-keskus
% Työttömyysaste, nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Kanta- Hämeessä 2000-2014 sekä tavoite* vuoteen 2040 40 35 Työttömyysaste, % Nuorten työttömyys, % Pitkäaikaistyöttömyys, % 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: TEM, Häme Ely-keskus
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015** 2017** 2020** 2030** 2040** Työlliset ja työpaikat sekä työllisyysaste ja työpaikkaomavaraisuus Kanta-Hämeessä 1990-2013 ja tavoite** vuoteen 2040 henkilöä 100000 Työlliset Työpaikat Työllisyysaste Työpaikkaomavaraisuus % 100 90000 90 80000 80 70000 70 60000 60 50000 50 40000 40 30000 30 20000 20 10000 10 0 0 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
35330 30768 31045 32373 34111 34173 34656 35135 35684 36021 35955 37673 38785 38985 37766 38285 38601 38492 37639 38790 39900 40050 41000 41700 15145 12973 13573 14362 14904 15123 14800 15040 15525 15478 15298 15675 16592 16466 16039 16098 16318 16151 15794 16350 16900 17150 17400 17600 16157 13582 13923 14540 14824 15282 15177 15184 15167 15140 15114 15185 15188 14546 14003 13873 13944 13693 13183 14000 14200 14300 14500 14700 66632 57323 58541 61275 63839 64578 64633 65359 66376 66639 66367 68533 70565 69997 67808 68256 68863 68336 66616 69140 71000 71500 72900 74000 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 1991 1993 1995 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015** 2017** 2020** 2030** 2040** Työpaikat Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Työpaikat Kanta-Hämeessä seuduittain 1991 2013 ja tavoite** vuoteen 2040 Riihimäen seutu Forssan seutu KANTA-HÄME
Työssäkäynti Kanta-Hämeestä ja Kanta-Hämeeseen 2012 seuduittain Pääkaupunkiseutu Muu Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Päijät-Häme Muu maa 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Ulospendelöinti Sisäänpendelöinti Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Taloudellinen huoltosuhde Kanta-Hämeessä ja koko maassa 1990, 1995 ja 2000-2013 180 160 Koko maa Kanta-Häme 140 120 100 80 60 40 20 0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
200,0 Taloudellinen huoltosuhde maakunnittain v. 2013 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Yritystoiminta ja elinkeinorakenne Työpaikkojen määrä on viiden viimeisen vuoden aikana vähentynyt noin 2000. Voimakkainta vähennys on ollut Forssan seudulla. Elinkeinoittain vähennys on vuodesta 2008 kohdistunut lähes yksinomaan teollisuuteen ja alkutuotantoon. Maakunnan kolmen suurinta toimialaa ovat teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Niiden osuus työpaikoista on yli 45 %. Koko maassa samat toimialat ovat myös suurimmat työllistäjät. Kanta-Hämeessä teollisuuden osuus on kuitenkin lähes 4 %-yksikköä suurempi kuin koko maassa. Yritystoimipaikkojen määrä kasvanut koko 2000-luvun ajan. Vaihtelu on ollut suurta, mutta keskiarvo vuodesta 2007, 223 toimipaikan nettolisäys vuosittain, on varsin hyvä. Aloittaneiden yritysten määrä vuosittain on vaihdellut yli 600 ja yli 1100 välillä. Seuduittain ei suurta muutosta ole. Taantuma koetteli Kanta-Hämeen yrityksiä pahimmin vuonna 2009, jolloin yritysten liikevaihto pieneni lähes 15 % edellisvuoteen. Vuonna 2013 liikevaihto pieneni myös, nyt noin 1,8 %. Koko maassa yritysten liikevaihto kasvoi hiukan. Muina vuosina liikevaihdon kasvu on ollut 5-10 %. Seuduittain vaihtelu on ollut huomattavan suurta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuneet menot ovat maakunnassa hyvin pienet, viime vuosina 70-90 M, joka on reilu 1 % koko maan vastaavasta. Julkinen sektori vastaa noin puolesta näistä menoista. Forssan seutu hyötyy näistä varoista eniten, erityisesti LUKE:n kautta. Vientiyrityksiä Kanta-Hämeessä oli vuonna 2012 338, joka oli maakuntavertailussa kymmenenneksi suurin määrä. Viennin arvolla, 1277 M, mitattuna vastaava sijoitus on kahdestoista. Yritysten määrä riittäisi siis suurempaankin viennin arvoon.
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 * 2008 * 2009 * 2010 * 2011 * 2012* 2013 * Työpaikat 80000 Työpaikat elinkeinoittain Kanta-Hämeessä 1991 2013 Yht. 66632 Yht.. 66616 70000 60000 50000 1413 678 1359 1051 1244 11461073 1040 1073 1004 19594 20238 19208 19743 17908 18077 18475 19297 1045 1170 1084 2074021044 21642 1058 22570 22833 22395 20145 709 709 536 716 838 842 2372120432 20547 20465 20363 651 20307 40000 30000 18197 16655 16032 160916080 17108 18370 16195 18966 19348 19645 2026520475 20745 26807 2325527018 26669 26299 26766 26354 20000 10000 0 2857 4032 2399 26482718 2947 35223803 4158 396540624153 42044399 4871 4780 4906 4469 15184 17026 14262 14872 15363 14800 15527 15706 157981567415439 14663 1513815129 14922 4657 4809 4452 1484212905 14243 12637 12861 12237 6089 63705671 54514759457643354146 3912 355734013341320 30493111 3132988 2954 2908 2695 2615 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Työpaikkakehitys Kanta-Hämeessä seuduittain 2000-2013 80000 70000 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Työpaikkojen suhteellinen muutos elinkeinoittain 2000-2013, % (vuosi 2000 TOL 2002 mukaan ja 2013 TOL 2008 mukaan) Palvelut Jalostus Alkutuotanto 5,8 Forssan seutu -33,7-34,7 12,0 Riihimäen seutu -4,1-38,6 24,2 Hämeenlinnan seutu -11,3-29,9 17,5 Kanta-Häme -16,4-33,2 15,8 Koko maa -19,1-30,5 % -50-40 -30-20 -10 0 10 20 30 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Suurimpien toimialojen %-osuus työpaikoista Kanta-Hämeessä ja koko maassa v.2013 Kanta-Häme v. 2013, yhteensä 45,35 % Koko maa v. 2013, yhteensä 41,93 % 16,84 16,86 16,75 13,15 C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 11,65 12,03 Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Yritystoimipaikkojen lukumäärän kehitys seuduittain Kanta-Hämeessä 1993-2013 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 *Vuodesta 2007 alkutuotannon toimiala on laajentunut käsittämään myös maa- ja metsätalouden toimipaikat. Maa- ja metsätalouden lisäyksen vaikutus Kanta-Hämeessä v. 2007 oli 2283 toimipaikkaa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007* 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2000 2013 keskim. vuodessa yritysten nettolisäys Yritystoimipaikkojen nettolisäys Kanta-Hämeessä 1996 2013 ja 2000 2013 keskimäärin vuodessa (pl. maa- ja metsätalouden toimipaikat) 600 580 500 422 456 400 359 300 281 200 195 134 131 176 155 200 166 181 100 96 0 38 29 10 7-100 -88 *Vuodesta 2007 alkutuotannon toimiala on laajentunut käsittämään myös maa- ja metsätalouden toimipaikat Lähde: Tilastokeskus, StatFin
Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet Lopettaneet Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kanta-Hämeessä seuduittain 2000-2014 1400 1200 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilastokeskus, Yritystilasto
Yritysten liikevaihdon muutos 2000-2013 20% 15% 10% 5% 0% -5% -10% -15% -20% Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa, vuodet 2007-2012 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TEM, ToimialaOnline
milj. %-osuus koko maasta Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kanta-Hämeessä seuduittain ja Kanta- Hämeen osuus koko maan menoista 1995-2014 100 90 80 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Hämeen osuus koko maasta, % 2,5 2,0 70 60 1,5 50 40 1,0 30 20 0,5 10 0 1995 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tilastokeskus, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 0,0
Aluetalous ja tulotaso BKT/asukas v. 2012 oli Kanta-Hämeessä lähes 32000 ja kasvua edellisvuoteen oli 9 % eli enemmän kuin maassa keskimäärin. BKT:n suurin vuosimuutos tapahtui 2009. Maakunnassa mentiin edellisvuoteen verrattuna alaspäin yli 10 %, enemmän kuin maassa keskimäärin, ja erityisesti Hämeenlinnan seudulla pudotus oli suuri. Riihimäen seudulla taantuma ei vaikuttanut läheskään samassa mittakaavassa. Aidon kehityksen indikaattorin eli GPI-vertailun mukaan Kanta-Häme oli kolmanneksi paras maakunta. GPI eroaa BKT-mittarista siinä, että se painottaa myös ympäristön kuormitusta ja soveltuu erityisesti kestävän taloudellisen hyvinvoinnin kuvaamiseen. Kuntien verotulot/asukas ovat kasvaneet maakunnassa varsin tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Vuosi 2013 oli verotulojen kasvun osalta hyvä, kasvua edellisvuoteen oli 7,4 % eli enemmän kuin maassa keskimäärin. Forssan seudulla kasvu oli yli 9 %. Valtionosuudet/asukas olivat Hämeessä vuonna 2013 maan kolmanneksi alhaisimmat. Kuntien lainakanta on kasvanut maakunnassa ja koko maassa voimakkaasti 2000-luvulla. Keskimääräinen lainakanta/asukas vuonna 2013 oli maakunnassa oli 2727 ja koko maassa 2540. Forssan seudun kuntien lainakanta on selvästi alle keskiarvon eli 1745 eli lähes tuhat euroa alle koko maakunnan luvun. Kuntien vuosikate eli tulorahoitus, joka jää juoksevien menojen jälkeen jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin, on Kanta-Hämeessä koko 2000-luvun ollut koko maata pienempi, vuonna 2013 87 % koko maan keskiarvosta. Tämä selittää osaltaan koko maata korkeamman lainakannan. Forssan seudulla vuosikate oli koko maata korkeampi. Veronalaiset tulot/tulonsaaja ovat kasvaneet tasaisesti maakunnassa ja seuduilla lähes koko 2000-luvun paria notkahdusta lukuun ottamatta. Koko maan keskiarvon alapuolella ollaan kuitenkin edelleen. Sen sijaan käytettävissä oleva tulo asuntokunnittain oli Kanta-Hämeessä maan viidenneksi korkein vuonna 2013 ja myös hiukan maan keskimäärää korkeampi.
indeksi 2000 = 100 BKT:n kehitys asukasta kohti ao. vuoden hinnoin Kanta- Hämeessä seuduittain ja koko maassa 2000-2012e 170 160 150 140 Koko maa Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme 130 120 110 100 90 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito 2000-2012*
Muutos, % BKTn vuosimuutos markkinahintaan Kanta-Hämeessä ja koko maassa 2001-2012 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0 Kanta-Häme Koko maa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tilastokeskus, Aluetilinpito
Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Uusimaa Ahvenanmaa Kymenlaakso Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Aidon kehityksen indikaattori eli GPIvertailu maakunnittain v. 2012, reaalisin hinnoin Etelä-Savo Kainuu Lappi Satakunta 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 TEM: raportti 17 / 2014 / as.
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTA Hämeenlinnan Kuntien verotulot ja valtionosuus asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa 2000-2013 Verotulot euroa/asukas seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta KOKO MAA 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 0 1000 2000 3000 4000 5000 / as. Tilastokeskus, Kuntien talous Valtionosuus euroa/asukas
/ as. Kuntien lainakanta asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa 2000-2013 4000 3500 3000 2500 Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Koko maa 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tilastokeskus, Kuntien talous
/ as. 600 500 400 Vuosikate asukasta kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maassa 2000-2013 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Kanta-Häme Koko maa 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tilastokeskus, Kuntien talous
/ tulonsaaja Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti Kanta-Hämeessä seuduittain ja koko maaasa 2000-2013 30000 28000 26000 Kanta-Häme Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu Koko maa 24000 22000 20000 18000 16000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tilastokeskus, StatFin
Rakentaminen ja aluerakenne Asuntorakentaminen Kanta-Hämeessä on hiipunut viime vuosikymmenen puolivälin huippuvuosista. Tämä seuraa asukasluvun kasvun hidastumista. Asuminen on yksi Häme-ohjelman painopisteitä. Kanta-Häme profiloituu hyvän arjen ja asumisen hyvinvointimaakuntana laajalla metropolialueella ja Suomen kasvukäytävällä. Maakunta hyödyntää ainutlaatuisia ympäristöjään kestävästi uuden liiketoiminnan kehitysalustoina. Asumista ja vapaa-ajan palveluita kehitettäessä luodaan yhä saavutettavampia ja houkuttelevampia kaupunki- ja maaseutuympäristöjä. Taajama-aste on Kanta-Hämeessä lähes 83 %. 17 % maakunnan väestä asuu siis taajamien ulkopuolella, koko maassa noin 14 %. Uuden aluetypologialuokituksen mukaisella ulommalla kaupunkialueella ja kaupungin kehysalueella asuva väestö on kasvanut Kanta-Hämeessä 2000-luvulla. Alueiden väkimäärä on yli 50 % koko maakunnan väestöstä. Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla asuu vain alle 2 % kantahämäläisistä.
Asuntojen rakennusluvat seuduittain Kanta-Hämeessä 2000-2013 ja ennakkotieto 2014 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014, 1-3 Lähde: Tilastokeskus nelj.*
Valmistuneet asunnot seuduittain Kanta-Hämeesä 2000-2013 ja ennakkotieto 2014 Hämeenlinnan seutu Riihimäen seutu Forssan seutu 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014, 1-3 1) V:n 2005 alusta tilastossa on hyödynnetty muuttoilmoituksia: Rakennus luokitellaan valmistuneeksi, nelj.* mikäli siinä asutaan. Lähde: Tilastokeskus
Maakuntaohjelman seurantaraportin loppuun on koottu muutamia eri yhteistyökumppaneilta saatuja tilastoja ja graafeja. Tavoitteena on, että seurantaraportissa on jatkossa vuosittain myös eri toimijoilta saatuja, vaihtuvia ja eri teemoihin liittyviä tietoja. Tämänvuotiseen seurantaraporttiin on saatu tietomateriaalia Hämeen ammattikorkeakoululta, Hämeen ELY-keskukselta ja Luonnonvarakeskukselta.
HAMK:n ulkopuolinen tutkimus- ja kehitysrahoitus (1000 ) 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 tot 09/2015 EU-rahoitus TEKES-rahoitus Muu ulkop TK
HAMK:ssa Kanta-Hämeen alueelle tehdyt opinnäytetyöt 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yhteensä Hämeenlinna 324 351 315 393 352 193 1928 Forssa 76 60 59 68 62 27 352 Riihimäki 76 53 55 61 46 47 338 Janakkala 16 21 18 15 26 19 115 Hattula 14 12 17 18 12 7 80 Tammela 8 16 5 10 8 15 62 Jokioinen 9 9 10 7 11 3 49 Loppi 7 7 4 5 6 3 32 Ypäjä 6 3 4 2 1 2 18 Humppila 1 3 2 5 3 3 17 Hausjärvi 2 2 1 3 1 1 10 Yhteensä 539 537 490 587 528 320 3001
Kanta-Hämeen pohjavesialueet
Pintavesien tila Hämeen ELY-keskuksen alueella
Puun hakkuukertymä Kanta-Hämeessä Hakkuukertymä 2014 Tukkipuu Kuitupuu Energiapuu (metsähake ja polttopuu runkopuusta) Yhteensä Maakunta Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä 1 000 m 3 Kaikki omistajaryhmät yhteensä Koko maa 10635 12693 1023 24352 15340 8573 7997 31909 2795 1663 4575 9033 28770 22929 13596 65295 5 Kanta-Häme 252 782 46 1079 266 420 195 881 56 69 133 258 574 1270 374 2218 Yksityismetsät Koko maa 8360 11609 954 20923 10394 7093 6632 24120 2795 1663 4575 9033 21549 20366 12161 54076 5 Kanta-Häme 228 716 42 986 196 351 168 714 56 69 133 258 480 1135 343 1958 Lähde: Luke/Tilastopalvelut
Yksityismetsätalouden puuntuotannon tulot 2014 Yksityismetsätalouden puuntuotannon tulot, menot ja liiketulos 2014 Koko maa 1 000 5 Kanta-Häme = TULOT 1 627 235 61 293 + Valtion tuki puuntuotantoon 59 227 867 - Kokonaiskustannukset 290 070 12 564 Puuntuotannon investoinnit 207 634 10 323 Metsien hallinto ym. 82 436 2 241 Liiketulos 1 396 392 49 596 Tuloksia metsämaan hehtaarilta Tulot, /ha 120,9 237,2 - Kokonaiskustannukset, /ha 21,6 48,6 + Valtion tuki puuntuotantoon, /ha 4,4 3,4 Liiketulos, /ha 103,8 191,9 Liiketulos / Tulot, % 85,8 80,9 Lähde: Luke/Tilastopalvelut