Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 136/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merityöaikalain. edempänä liikennöiviin aluksiin. Soveltamisalapoikkeuksissa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 79/2008 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 129/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 44/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 66/2011 vp. lentoliikenteen valvontamaksun määrää korotettaisiin

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi taiteilijaprofessorin

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Transkriptio:

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia. Ehdotuksen mukaan kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytyksiä muutetaan siten, että aluksen ikävaatimus poistetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. PERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/1991) 1 :n 1 momentin 3 kohdassa ja 2 momentissa säädetään rekisteriin merkittävän aluksen ikävaatimuksesta. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan alus saa olla enintään 20 vuotta vanha sen vuoden alussa, jona se merkitään kauppa-alusluetteloon. Pykälän 2 momentin mukaan Suomen alusrekisterissä oleva alus, joka on enintään 25 vuotta vanha lain voimaan tullessa, voidaan myös merkitä kauppa-alusluetteloon. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 :n muuttamisesta annetulla lailla (1611/1992) muutettiin 1 :n 2 momenttia siten, että lisäksi voidaan yksittäistapauksessa turvallisuustarkastuksen jälkeen hyväksyä yli 20 vuotta vanha alus merkittäväksi kauppa-alusluetteloon, jos siihen on aluksen kuntoon ja merikelpoisuuteen liittyviä erityisiä syitä. Lain perusteluissa (HE 119/1991 vp) todetaan, että aluksen kunto ja tekninen merikelpoisuus eivät välttämättä ole riippuvaisia aluksen iästä. Tämän vuoksi katsottiin, että aluksen iän ei tulisi olla ehdoton kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytys, koska alukselle on esimerkiksi voitu suorittaa peruskorjaus tai suuria muutostöitä siten, että alus täyttää uudemmille aluksille asetettavat vaatimukset. Lakia säädettäessä pyrittiin ikävaatimuksen mukaan ottamisella siihen, että Suomen kauppa-aluskanta pysyisi suhteellisen nuorena. Lain pääasiallisena kohderyhmänä olivat silloin Suomen ulkomaanliikenteessä toimineet lastialukset. Suomalaisesta satamasta liikennöivät matkustaja-alukset jäivät silloin lain soveltamisalan ulkopuolelle. EU-maissa ja Pohjoismaissa viime vuosina käyttöön otetut merenkulkua koskevat tukitoimenpiteet johtivat sellaisiin merenkulun kilpailutilanteen muutoksiin, että myös Suomessa piti ottaa uudestaan tarkasteluun matkustaja-alusten tukikohtelu. Lakia muutettiin ulkomaanliikenteen kauppaalusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta annetulla lailla (1349/2001), jäljempänä kauppa-alusluettelolain muutoslaki, siten, että myös suomalaisesta satamasta säännöllisesti liikennöivät matkustaja-alukset voidaan merkitä kauppaalusluetteloon. Mainittu laki tuli voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2002 valtioneuvoston

2 asetuksella (281/2002). Edellä mainitun lainmuutoksen voimaantulon jälkeen alusten ikävaatimus on käytännön soveltamistilanteissa muodostunut ongelmalliseksi matkustaja-alusten osalta. Kauppa-alusluetteloon merkittäväksi on haettu yli 20 vuotta vanhoja aluksia, joiden hyväksymiselle kauppa-alusluetteloon Merenkulkulaitos ei ole katsonut olevan lain 1 :n 2 momentissa tarkoitettuja aluksen kuntoon ja merikelpoisuuteen liittyviä erityisiä syitä. Nämä alukset on merkitty Suomen alusrekisteriin ja ne täyttävät kaikki tällaisille aluksille asetetut meriturvallisuusvaatimukset. Näistä aluksista suurin osa on Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Vaasan hallinto-oikeus on 2 päivänä syyskuuta 2002 aluksen merkitsemistä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon koskevassa asiassa antamassaan päätöksessä katsonut, että ulkomaanliikenteen kauppaalusluettelosta annetun lain 1 :n 5 momentissa tarkoitettua matkustaja-alusta, joka ei ikänsä puolesta täytä alusluetteloon merkitsemisen edellytyksiä, ei voida 1 :n 2 momentissa tarkoitetun turvallisuustarkastuksen jälkeen erityisestä syystäkään merkitä kauppa-alusluetteloon, koska kyseisessä 5 momentissa ei ole viittausta lain 1 :n 2 momenttiin eikä hallituksen esityksen perusteluissakaan ole tällaista mainintaa. Kun aluksia ei voida merkitä Suomen kauppa-alusluetteloon, on odotettavissa, että alukset siirretään Ruotsin alusrekisteriin miehityskustannusten alentamiseksi. Ruotsin nykyisessä merenkulkua koskevassa tukijärjestelmässä ei aseteta ikärajoitusta tuen piiriin hyväksyttäville aluksille. Ruotsalaisten työehtosopimusten mukaiset henkilöstökustannukset ovat alemmat kuin Suomessa ja Ruotsissa maksettava tuki (nettopalkkaus) on huomattavasti suurempi kuin Suomen tuki matkustaja-aluksille. Aluksia koskevat turvallisuussäännökset ovat Ruotsissa samalla tasolla kuin Suomessa. Alukset jatkavat liikennöimistä entisillä reiteillään, joten mitään muutosta matkustajaliikenteen turvallisuustasoon tai tekniseen tasoon ei muutoksen kautta synny. Varustamotaholta saadun selvityksen mukaan Ruotsin lisäksi ainakaan Norjassa, Tanskassa ja Saksassa valtiontukea saavilla lasti- tai matkustaja-aluksilla ei ole ikävaatimusta. Suomen tukitoimenpiteiden tulisi mahdollisimman pitkälle vastata kilpailijamaiden alusten tukikohtelua. Lisäksi erityyppisiä suomalaisia aluksia pitäisi samanlaisessa kilpailutilanteessa kohdella samalla tavoin. Edellä mainituista syistä alusten ikävaatimus ehdotetaan poistettavaksi kokonaan sekä lasti- että matkustaja-alusten osalta. Vaikka ikävaatimuksesta luovuttaisiin, ei alusturvallisuutta kuitenkaan vaarannettaisi. Kaikkien Suomen alusrekisteriin merkittyjen alusten tulee täyttää tällaisille aluksille Suomen lainsäädännössä ja Suomea sitovissa kansainvälisissä merenkulun turvallisuutta ja ympäristön suojelua koskevissa sopimuksissa asetetut turvallisuusvaatimukset. Lisäksi ehdotetaan 1 :n 1 momentin 4 kohdasta tarpeettomana poistettavaksi viittaus ulkomaanliikenteen kauppaalusluetteloon merkityn aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä säädettyihin vaatimuksiin. Tällaisia erityisvaatimuksia ei ole, vaan kaikkiin suomalaisiin aluksiin sovelletaan aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annettua asetusta (1256/1997). Lain 4 :n 2 momentissa ehdotetaan korjattavaksi siinä oleva viittaus 1 :n 5 momenttiin, joka esityksen mukaan muuttuisi 1 :n 4 momentiksi. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Kun hallituksen esitystä ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta (HE 144/2001 vp) valmisteltiin, lähtökohtana esityksen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa sekä tarvittavaa määrärahaa mitoitettaessa oli, että tuen piiriin kuuluvia matkustaja-aluksia olisi noin 15. Matkustaja-aluksille suunnattu tuki oli siis jo alun perin tarkoitettu koskemaan kaikkia lain voimaantullessa Suomen alusrekisterissä olevia matkustaja-aluksia. Näiden arvioitujen 15 aluksen joukossa oli neljä yli 20 vuotta vanhaa matkustaja-alusta,

3 jotka ovat hakeneet Merenkulkulaitokselta merkitsemistä kauppa-alusluetteloon. Näistä yhden hakemus on hylätty sillä perusteella, että sen hyväksymiselle kauppa-alusluetteloon ei ole katsottu olevan aluksen kuntoon ja merikelpoisuuteen liittyviä erityisiä syitä. Tämä alus on jo poistettu Suomen alusrekisteristä. Näissä aluksissa tehtyjen henkilötyövuosien määrä on yhteensä noin 200. Lisäksi ulosliputuksella on vaikutusta noin 150 henkilön lyhytaikaisiin työsuhteisiin. Jos aluksia ei voida merkitä Suomen kauppaalusluetteloon, ne erittäin todennäköisesti siirtyvät Ruotsin alusrekisteriin, mikä merkitsee kyseisten alustyöpaikkojen menettämistä. Näiden alusten siirtymisellä saattaa myös olla heijastusvaikutuksia, joiden vuoksi siirtyvien alusten määrä saattaa kasvaa. Matkustaja-alusten lisäksi yksi yli 20 vuotta vanha lastialus on jäänyt merkitsemättä kauppa-alusluetteloon, koska sen hyväksymiselle kauppa-alusluetteloon ei ole katsottu olevan aluksen kuntoon ja merikelpoisuuteen liittyviä erityisiä syitä. Lastialustukea saa tämän hetken tietojen mukaan 109 alusta. Tonniston mahdollinen kasvu lisää tarvittavan tuen määrää. 3. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Merenkulkulaitoksen valmisteltaessa on kanssa. kuultu Esitystä myös valtiovarainministeriötä. Esitysluonnosta on käsitelty merenkulun neuvottelukunnassa, jossa merenkulun eri intressitahot ovat edustettuina. Matkustaja-alusvarustamoja edustavat Suomen Varustamoyhdistys ry ja Ålands Redarförening rf ovat puoltaneet esitystä. Myös työntekijöitä edustavat Suomen Merimies-Unioni SM-U ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry ovat puoltaneet esitystä. 4. Muita esitykseen liittyviä seikkoja Matkustaja-alustuen käyttöönottoa koskevan hallituksen esityksen (HE 144/2001 vp) perusteluissa on todettu muun muassa, että hallitus katsoo, että työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat tarpeen kustannusten alentamiseksi edelleen erityisesti Viron lipun alla purjehtiviin aluksiin nähden. Hallitus painottaa edelleen tarvetta kustannussäästöjen aikaansaamiseksi suomalaisten matkustaja-alusten kilpailukyvyn turvaamiseksi muun muassa EU:n laajentumisen johdosta. Tarkoituksena on, että riittävän neuvotteluvaran aikaansaamiseksi työmarkkinajärjestöjen välisiä neuvotteluja varten selvitetään myös mahdollisuutta alusluettelolain muuttamiseksi siten, että samalla tavoin kuin lastialusten osalta myös matkustaja-alusten osalta voitaisiin työehtosopimuksin poiketa eräistä lainsäädännössä olevista työsuhteen ehdoista ja työlupamenettelyn soveltamisesta. Tähän kysymykseen tulisi hallituksen näkemyksen mukaan ottaa kantaa kuluvan vuoden marraskuun lopussa päättyvässä merenkulun strategiaa koskevassa selvitystyössä. Tarvittavat päätökset kustannusten alentamisesta kilpailukyvyn turvaamiseksi on tehtävä hyvissä ajoin ennen EU:n laajentumista. 5. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lakia sovellettaisiin 1 päivästä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 Lakiehdotus Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun lain (1707/1991) 1 ja 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 1 osaksi laeissa 1611/1992 ja 1349/2001 sekä 4 :n 2 momentti mainitussa laissa 1349/2001, seuraavasti: 1 Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon sellainen muu kuin 2 tai 3 momentissa (kauppa-alusluettelo) voidaan merkitä tarkoitettu suomalainen matkustaja-alus, joka lastialus ja sellainen muu alus, joka on täyttää 1 momentin 1 ja 2 kohdan tarkoitettu pääasiallisesti lastin edellytykset ja joka liikennöi säännöllisesti kuljettamiseen, kun: suomalaisesta satamasta. Tällaisen aluksen 1) alus on merkitty Suomen alusrekisteriin; osalta ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 6 2) alusta käytetään pääasiassa :n 2 momentin, 7 :n 1 momentin ja 9 :n ulkomaanliikenteeseen; ja säännöksiä. 3) aluksella varustamotoimintaa työnantajana 4 harjoittavan yhteisön Suomeen suuntautuvassa liikenteessä olevien Lain 1 :n 4 momentissa tarkoitetun lastialusten laivaväen kokonaismäärästä on matkustaja-aluksen osalta tukena kuitenkin vähintään puolet Euroopan talousalueen myönnetään 1 momentin 1 kohdasta poiketen valtioiden kansalaisia. määrä, joka vastaa 97 prosenttia yleisesti Kauppa-alusluetteloon merkittäväksi verovelvollisen merenkulkijan kauppaalusluetteloon merkityltä alukselta saamasta alukseksi hyväksytään myös sellaiset hinaajat ja työntäjät, jotka kuljettavat säännöllisesti merityötulosta toimitetusta lastiproomuja ulkomaanliikenteessä, samoin ennakonpidätyksestä. kuin sellaiset matkustaja-aluksiksi katsastetut alukset, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu lastin kuljettamiseen ja joilla on enintään 120 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta matkustajapaikkaa. 20. Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta sellainen kolmansien maiden välillä 2002 tai sen jälkeen aiheutuneista liikennöivä muu kuin 2 momentissa kustannuksista maksettavaan tukeen. tarkoitettu suomalainen matkustaja-alus, joka Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täyttää 1 momentin 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanon edellyttämiin edellytykset ja joka ei liikennöi säännöllisesti toimenpiteisiin. pohjoismaisesta satamasta. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi 5

6 Liite Rinnakkaisteksti Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 1 ja 4 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun lain (1707/1991) 1 ja 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 1 osaksi laeissa 1611/1992 ja 1349/2001 sekä 4 :n 2 momentti mainitussa laissa 1349/2001, seuraavasti: Voimassa oleva laki 1 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-loon (kauppa-alusluettelo) voidaan merkitä lastialus ja sellainen muu alus, joka on tarkoitettu pääasiallisesti lastin kuljettamiseen, kun: 1) alus on merkitty Suomen alusrekisteriin; 2) alusta käytetään pääasiassa ulkomaanliikenteeseen; 3) alus on enintään 20 vuotta vanha sen vuoden alussa, jona se merkitään kauppaalusluetteloon; ja 4) aluksella varustamotoimintaa työnantajana harjoittavan yhteisön Suomeen suuntautuvassa liikenteessä olevien lastialusten laivaväen kokonaismäärästä on vähintään puolet Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisia, jotka täyttävät ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityn aluksen miehityksestä ja laivahenkilökunnan pätevyydestä säädetyt vaatimukset. Suomen alusrekisterissä oleva alus, joka on enintään 25 vuotta vanha tämän lain voimaan tullessa, voidaan myös merkitä kauppa-alusluetteloon. Lisäksi voidaan yksittäistapauksessa turvallisuustarkastuksen jälkeen hyväksyä yli 20 vuotta vanha alus merkittäväksi kauppa-alusluetteloon, jos siihen on aluksen kuntoon ja merikelpoisuuteen liittyviä erityisiä syitä. Kauppa-alusluetteloon merkittäväksi alukseksi hyväksytään myös sellaiset hinaajat ja työntäjät, jotka kuljettavat säännöllisesti lastiproomuja ulkomaanliikenteessä, samoin kuin sellaiset matkustaja-aluksiksi katsastetut alukset, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu lastin kuljettamiseen ja joilla on enintään 120 matkustajapaikkaa. Ehdotus 1 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluette-loon (kauppa-alusluettelo) voidaan merkitä lastialus ja sellainen muu alus, joka on tarkoitettu pääasiallisesti lastin kuljettamiseen, kun: 1) alus on merkitty Suomen alusrekisteriin; 2) alusta käytetään pääasiassa ulkomaanliikenteeseen; ja 3) aluksella varustamotoimintaa työnantajana harjoittavan yhteisön Suomeen suuntautuvassa liikenteessä olevien lastialusten laivaväen kokonaismäärästä on vähintään puolet Euroopan talousalueen valtioiden kansalaisia. Kauppa-alusluetteloon merkittäväksi alukseksi hyväksytään myös sellaiset hinaajat ja työntäjät, jotka kuljettavat säännöllisesti lastiproomuja ulkomaanliikenteessä, samoin kuin sellaiset matkustaja-aluksiksi katsastetut alukset, jotka on pääasiallisesti tarkoitettu lastin kuljettamiseen ja joilla on enintään 120 matkustajapaikkaa.

Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös sellainen kolmansien maiden välillä liikennöivä muu kuin 3 momentissa tarkoitettu suomalainen matkustaja-alus, joka täyttää 1 momentin 1 3 kohdan edellytykset ja joka ei liikennöi säännöllisesti pohjoismaisesta satamasta. Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös sellainen muu kuin 3 tai 4 momentissa tarkoitettu suomalainen matkustajaalus, joka täyttää 1 momentin 1 3 kohdan edellytykset ja joka liikennöi säännöllisesti suomalaisesta satamasta. Tällaisen aluksen osalta ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 6 :n 2 momentin 7 :n 1 momentin ja 9 :n säännöksiä. 4 Lain 1 :n 5 momentissa tarkoitetun matkustaja-aluksen osalta tukena kuitenkin myönnetään 1 momentin 1 kohdasta poiketen määrä, joka vastaa 97 prosenttia yleisesti verovelvollisen merenkulkijan kauppaalusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitetusta ennakonpidätyksestä. Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös sellainen kolmansien maiden välillä liikennöivä muu kuin 2 momentissa tarkoitettu suomalainen matkustaja-alus, joka täyttää 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset ja joka ei liikennöi säännöllisesti pohjoismaisesta satamasta. Kauppa-alusluetteloon voidaan merkitä myös sellainen muu kuin 2 tai 3 momentissa tarkoitettu suomalainen matkustajaalus, joka täyttää 1 momentin 1 ja 2 kohdan edellytykset ja joka liikennöi säännöllisesti suomalaisesta satamasta. Tällaisen aluksen osalta ei kuitenkaan sovelleta tämän lain 6 :n 2 momentin 7 :n 1 momentin ja 9 :n säännöksiä. 4 Lain 1 :n 4 momentissa tarkoitetun matkustaja-aluksen osalta tukena kuitenkin myönnetään 1 momentin 1 kohdasta poiketen määrä, joka vastaa 97 prosenttia yleisesti verovelvollisen merenkulkijan kauppaalusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitetusta ennakonpidätyksestä. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2002 tai sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 1...1..7.