Päivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Vesihuollon kehittämissuunnitelma

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

Selvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E Tampere

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin

Savonlinnan vedenottamoiden käytön suunnittelu

Tampereen Veden WSP ja vedenkäsittelyn riskienhallinta. Riitta Kettunen käyttöpäällikkö (vedentuotanto), TkT

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa

Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA

RAKENTAMISEN AIKAINEN POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie RUUKKI

Päätös Nro 5/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/64/04.09/2012. ASIA Pohjaveden ottaminen Perhon kylän kiinteistöltä Meraharju RN:o 7:82, Perho

Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Veden stabiilit isotoopit vedenhankinnan ja viemäriverkoston analysointityökaluna

kokouksessa päivänä kuuta 20

VEDENJAKELU- JA VIEMÄRIVERKOSTON ENERGIATEHOKKUUS MALLINTAMALLA Energiatehokas vesihuoltolaitos 4/2018

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Hyvät vesihuoltopalvelut

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 259

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

OULUN VESI Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista

Pohjaveden suojelu Pohjois- Savossa

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen

Liikelaitos Salon Vesi, Ehdotus vuoden 2018 talousarvioksi 1321/ /2017

POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 127/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-199. Pohjaveden ottaminen Jakkulan pohjavedenottamosta, Somero

Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta

Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Vesihuoltolaitoksen hinnasto. Toivakan vesihuoltolaitos. Voimassa alkaen

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 8773/ /2016

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Kustavin kunnan alueella

Päätös Nro 132/2011/4 Dnro ESAVI/594/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 67/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 178. Pohjavedenottamon rakentaminen Mouhijärven Hyynilänkankaalle ja veden ottaminen siitä

POHJAVAARAN VESIOSUUSKUNTA

Porvoon vesi johdossa 100 vuotta Borgå vatten i ledning i 100 år. Risto Saarinen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/2 Dnro PSAVI/52/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-136

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 53/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 317. Pohjaveden ottaminen Lieskankaan pohjavesialueelta tilalta Pohjavesi RN:o 46:23, Töysä

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 105/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-130. Pohjavedenottamon rakentaminen tilalle Viertola RN:o 1:26 ja veden ottaminen siitä, Kaustinen

Vesikolmio Oy. Yleisesittely Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT

JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017

Liite 1. Raportti. WRM Systems Oy, Jarkko Okkonen Mäkipellontie Kokkola Puh Sposti.

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

POHJAVESITUTKIMUKSET FORSSAN SEUDUN VARA- VESILÄHTEEN LÖYTÄMI- SEKSI YHTEENVETO

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nrot 49/2006/3 50/2006/3 Helsinki Dnrot 1) LSY 2005 Y 177 2) LSY 2006 Y 97 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.

Esitys Pertunmaan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

RAPORTTI HYVINKÄÄN KAUPUNKI

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE

Vedenoton jatkaminen Kerolan pohjavedenottamosta, Kontiolahti

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

Transkriptio:

Päivämäärä 22.9.2016 ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA

1. TAUSTAA Isonkyrön kunnan vesilaitokselle on tehty kehittämissuunnitelma v. 2010 (Ramboll Finland Oy). Kehittämissuunnitelmassa käsiteltiin raakaveden hankinnan lisäksi Suolaisten ja Kokkokankaan vedenkäsittelylaitoksien sijaintia ja käsittelyprosesseja. Kustannuksiltaan eri sijoitusvaihtoehdot eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Suolasten raakavesi on selvästi huonompaa kuin Kokkokankaan vesi. Pyrkimyksenä on, että Suolaisten ottamon vedestä voitaisiin luopua kokonaan ja hankkia vesi Kokkokankaalta ja sen lähialueilta. Lisäksi Maveplan Oy on laatinut asiaan liittyen Vedenhankinnan ja käsittelyn hankesuunnitelman v.2014. Vesilaitoksen jakaman veden määrä on viime vuosina vaihdellut 1.100 2.000 m 3 /d ja ollen keskimäärin 1.300 m 3 /d. Vesilaitoksella on käytössä Kokkokankaan ja Suolaisten vedenottamot ja käsittelylaitokset. Kokkokankaan ottamo toimii päävedenottamona ja sieltä otetaan vettä nykyisin enintään 1.400 m 3 /d. Kulutushuippuja tasataan nykyisin Suolaisten laitoksella, jota käytetään kulutuksen ylittäessä 1.400 m 3 /d määrän. Käsittelylaitoksissa vedestä poistetaan rautaa ja mangaania. Etenkin suuremman kulutuksen aikana jää käsittelyn lopputulos epätyydyttäväksi. Vesilaitoksella oli v. 2010 laskuttamattoman veden osuus yli 30 %. Valtaosa tästä määrästä oli verkostovuotoja. Osana kehittämissuunnitelmaa laadittiin suunnitelma vesijohtoverkoston alueellisten mittauspisteiden sijoittamiseksi eri puolille verkostoa. Mittauspisteiden avulla on voitu vuotovesien paikantamista paremmin kohdistaa. Vuotovesien määrää onkin saatu vähennettyä ja laskuttamattoman veden osuus on saatu putoamaan n. 20 % tasolle. Vuotovesien vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä tehdään edelleen. Hyvänä tasona voidaan pitää tilannetta, jossa laskuttamattoman veden osuus on 10 15 %. Kunta on päättänyt, että raakavedenotto keskitetään Kokkokankaan ja sen lähialueelle. Vedenkäsittely hoidetaan keskitetysti Kokkokankaalle rakennettavassa uudessa laitoksessa. Tarvittaessa varavesi Kokkokankaan tai sen syöttöyhteyden häiriötilanteissa voidaan saada Vaasan kaupungin vesilaitokselta. Tämän selvityksen tarkoituksena on päivittää aiemmin laaditussa kehittämissuunnitelmassa esitetyt kustannusarvio valitun vaihtoehdon osalta. 2. KAIVOT JA VARAVESILÄHTEET Osassa Kokkokankaan kaivoja on veden laatu huonontunut selvästi ja niiden antoisuus on vähentynyt tukkeutumisen seurauksena. Hyvän antoisuuden ja laadun antavia kaivoja joudutaan kuormittamaan nyt liian suurella teholla. Ylikuormittamisessa on aina vaarana kaivon käyttökelpoisuuden lasku määrällisesti ja laadullisesti. Kokkokankaalle olisikin saatava mitä pikimmin uusia kaivoja vedenhankintaa varmistamaan. Kaivojen raakavesipumppujen ohjaus järjestetään siten, että jokaista kaivoa voidaan kuormittaa halutulla teholla ja ottaa parempilaatuinen vesi ensisijaisesti käyttöön nykyistä hallitummin. Kokkokankaan ja sen ympäristön pohjavesialueilla on tehty pohjavesitutkimuksia lähinnä pohjaveden muodostumisalueen rajojen ja esiintymien antoisuuden määrittämiseksi. Alueella kannattaa tehdä lisäksi kaivonpaikkatutkimuksia uusien kaivonpaikkojen löytämiseksi. Uusia kaivoja tarvitaan lisää vähintään 3 kpl. Vedenkulutusta tulee vähentämään n. 200 m 3 /d se, että Vaasan Vesi ja Seinäjoen Vesi tullevat lopettamaan vedenoston Isonkyrön vesilaitokselta. Poikkeuksel-

listen tilanteiden varalta kannattaa neuvotella valmiiksi vedenostosopimukset Vaasan Veden ja mahdollisesti myös Seinäjoen Veden kanssa. Etenkin Vaasan suunta voisi toimia hyvänä varavesilähteenä, jonka osalta yhteistyöneuvotteluja onkin jo käyty. 3. VEDENKÄSITTELY Suolaisten laitos on vanha ja rakenteiltaan ja laitteitaan huonokuntoinen. Kokkokankaan laitos on vanhahko ja sen kapasiteetti on riittämätön. Nykyisellä käsittelymenetelmällä ei päästä veden laadussa vaadittavaan käsittelytasoon. Saneeraaminen ei tule kysymykseen kummankaan laitoksen osalta, vaan ne on rakennettava kokonaan uudelleen. Suolaisten pohjavesi on huonolaatuista ja se vaatii monivaiheisena paljon hoitoa vaativan kemiallisen käsittelyn. Laitosta käytetään tarvittaessa niin kauan, kun sille on tarvetta ja se pysyy toimintakuntoisena. Kokkokankaan ja sen läheisyydessä sijaitsevilta muista pohjavesiesiintymistä saataneen riittävästi suhteellisen hyvälaatuista vettä koko Isonkyrön kunnan tarpeisiin. Kokkokankaan uusi käsittelylaitos rakennetaan nykyisen laitoksen läheisyyteen. Kokkokankaan laitoksen sijoituspaikkaa puoltaa se, että mm. rautapitoisten huuhteluveden käsittely voidaan hoitaa helposti maaperäimeytyksenä. Tätä mahdollisuutta ei Suolasiin sijoittavaan paikkaan sisälly. Lisäksi Kokkokankaan käsittelylaitokselta johdetaan osa vedestä suoraan kuluttajille. Kokkokankaan käsittelymenetelmä on Suolaisten laitosta selvästi yksinkertaisempi ja vähemmän hoitoa ja huoltoa vaativa. Kokokankaan käsittelyprosessina on ilmastus ilmastuskaapissa, hiekkasuodatus sekä kalkkikivisuodatus. Kokkokankaan laitoksen mitoitustuotto on 120 m3/h, jolloin sen kapasiteetti riittää koko kunnan tarpeisiin. Suolaisten laitos voidaan rakentaa tarvittaessa myöhemmin uudelleen ja se sijoitetaan alavesisäiliön kanssa samalle tontille. Liitteenä on alavesisäiliön ja paineenkorotuspumppaamon pääpiirustuksia. 4. VESISÄILIÖTILAVUUS Nykyisin vesilaitoksella on vesisäiliötilavuutta 500 m 3 Suolaisten laitoksen yhteydessä alavesisäiliönä. Allastila on vanha ja huonokuntoinen ja monimutkaisten rakenteidensa takia se on huonosti huollettavissa. Säiliö tullaan poistamaan jossain vaiheessa käytöstä. Lisäksi Tervajoella on Peippoosen pumppaamon yhteydessä 100 m 3 alavesisäiliötilavuutta. Vesilaitoksella tulee olla säiliötilavuutta kulutusvaihtelujen tasaamiseen, käyttöhäiriöiden varalta ja lisäksi sammutusvesivarastona. Isonkyrön vesilaitoksen vedenjakelun toiminnan varmistamiseksi on vedenjakelujärjestelmään saatava säiliötilavuutta keskusta-alueelle n. 1.500 m 3. Suolaisten vedenkäsittelylaitoksen läheisyydestä kunta on ostanut tontin alavesisäiliötä varten. Alavesisäiliö sijoitetaan tontille siten, että sinne voidaan sijoittaa myöhemmin mahdollisesti rakennettava Suolaisten kemiallinen raudanpoistolaitos. Kokkokankaan laitokselle tulee myös alavesisäiliötilavuutta 200 m 3 lähinnä raakavesipumppujen ohjausta varten sekä huuhteluvesivarastoksi. Liitteenä on alavesisäiliön ja paineenkorotuspumppaamon pääpiirustuksia. 5. VARAVESI VAASAN VESILAITOKSELTA Isokyrö toimittaa vettä Vaasan Vedelle Tervajoen alueelle nykyisin n. 80 m 3 /d. Vaasan Vedellä on tarkoitus luopua Isonkyrön veden käytöstä ja ottaa käyttöön Vedenojan laitoksen 750 m 3 :n alavesisäiliö. Vettä voidaan tarvittaessa varastoida alavesisäiliöön, josta vettä voidaan pumpata myös Isonkyrön suuntaan, jonne on rakennettu Isonkyrön puolelle ulottuva M225 johtoyhteys Vedenojan laitokselta.

Johtoa jatketaan myöhemmin Suolaisten alavesisäiliölle saakka. Kuntien rajalle asennetaan molempiin suuntiin mittaava vesimittari. Koko Isonkyrön tarvitsemaa vesimäärän ei Vaasasta saada Vaasa- Vähäkyrö - Vedenoja johtoyhteyden rajallisen kapasiteetin takia. Maksimimäärä tullee olemaan luokkaa 500 m 3 /d. Paineenkorotus ja venttiilijärjestelyt on Vedenojalla uusittava, sekä rakennettava laitokset ulkopuoliset yhdysjohdot verkostoihin. Lisäveden johtaminen Poronkankaan Vesi Oy:n verkostosta Vedenojan säiliöön on myös mahdollista. Poronkankaalta saadaan maksimissaan luokkaa 200 m 3 /h oleva vesimäärä Isokyröön. Järjestelyt Vedenojalla suunnitellaan siten, että vettä voidaan poikkeustilanteissa johtaa alueelta toiselle halutulla tavalla ja näin varmistaa alueellisen vedenjakelun toimivuutta. 6. KUSTANNUKSET Kustannuksia arvioidaan muodostuvan seuraavasti (alv= 0 %) Kaivot ja raakavesiputket kaivonpaikkatutkimukset 30.000 siiviläputkikaivot 3 kpl a`30.000 90.000 raakavesijohdot 1000 m a`30 30.000 kaivojen ohjaukset yms. 30.000 muut kustannukset 20.000 200.000 Kokkokankaan käsittelylaitos Q mit.= 100 m 3 /h rakennustekniset työt 640.000 koneisto- ja putkistotyöt 350.000 sähkö- ja instrumentointityöt 100.000 automaatio 50.000 muut kustannukset 110.000 1.250.000 Keskustan alavesisäiliö V= 1.500 m 3 rakennustekniset työt 760.000 koneisto- ja putkistotyöt 90.000 sähkö- ja instrumentointityöt 50.000 varavoimakone 40.000 automaatio 20.000 muut kustannukset 90.000 1.050.000 Varavesi Vaasasta vesijohto Kylkkälä Suolainen M225, 8400 m a`80 672.000 muut kustannukset mm. työt Vedenojan laitoksella 78.000 750.000 Yhteensä 3.250.000 (alv=0 %) Koska varsinaisia yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole tehty, niin kustannusarviot ovat likimääräisiä, mutta kuitenkin suuruusluokaltaan oikean suuntaisia. 7. JATKOTOIMENPITEET ALUSTAVA AIKATAULU Tärkeimpänä toimenpiteenä on etsiä Kokkokankaalta uusia kaivonpaikkoja korvaamaan huonotuottoiset ja -laatuiset kaivot. Tarvittaessa kaivonpaikkatutki-

mukset voidaan ulottaa myös Sarvikankaan pohjavesialueelle. Uuden alueen käyttöönotto edellyttää ottoluvan hakemista ja sen saaminen kestää vähintään vuoden. Lupahakemuksen liitteenä tulee olla mm. riittävät selvitykset otettavan esiintymän antoisuudesta ja vedenoton vaikutuksista ympäristöön yms. Hankkeen toteutuksen alustava aikataulu on seuraava: - Lisäkaivot 2016 17 - Suolaisten alavesisäiliö 2017 - Kokkokankaan käsittelylaitos 2018 - Yhdysvesijohto Kylkkälä Suolainen 2019 2021 Ramboll Finland Oy / 22.9.2016 / Jorma Puska Liitteet: Kokkokankaan käsittelylaitos - asemapiirustus 1:500 - pohja- ja kansitasot, leikkaukset A-A ja B-B 1:100 Suolaisten alavesisäiliö - asemapiirustus 1:1000 - pohja- ja kansitasot, leikkaukset A-A ja B-B 1:100