LUONNOS 28.6.2012 KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Konneveden kunnanvaltuusto xx.xx.2012 Voimaan xx.xx.2012
2 Kannen kuva: Kuhjolampi 2007 Kuvaaja: Piia Koski
3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Soveltamisala ja tavoite... 4 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen... 4 3 Määritelmät... 5 2 LUKU JÄTEVEDET... 5 4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä... 5 5 Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen... 6 6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu... 7 7 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu... 7 8 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys... 7 3 LUKU JÄTTEET... 7 9 Kuivakäymäläjäte... 8 10 Maatalousjäte... 8 11 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet... 8 12 Kyllästetyn jätepuun käyttö... 8 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET... 9 13 ja 14 :t. Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista sekä kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla... 9 15 Kemikaalisäiliötarkastukset... 10 16 Käytöstä poistetun säiliön käsittely... 10 5 LUKU ILMANSUOJELU... 11 17 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy... 11 6 LUKU MELUNTORJUNTA... 11 18 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa... 11 19 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen... 12 20 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen... 12 21 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen... 12 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET... 12 22 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja... 12 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 12 24 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä... 12 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET... 13 25 Voimaantulo... 13
4 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite Ympäristönsuojelulain(86/2000) 19 mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten yleinen tavoite on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen poistaminen ja vähentäminen. Määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Määräyksiin ei ole otettu sellaisia määräyksiä, jotka on jo annettu muualla lainsäädännössä. Määräyksiin ei myöskään voida ottaa sellaisia määräyksiä, joita ei voi johtaa ympäristönsuojelulaista. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä koeluontoista toimintaa, poikkeavia tilanteita, pilaantuneen maaperän puhdistamista eivätkä puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään koske toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksissa säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko kunnan alueella. Lisäksi on annettu joitakin vain 3 :ssä mainittuja erityisalueita koskevia määräyksiä. Muita ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat jätehuoltomääräykset ja rakennusjärjestys. Kaavamääräyksissä voi myös olla ympäristönsuojelua koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on pyritty siihen, ettei ristiriitaisuuksia tulisi eri kunnallisten määräysten välille. 2 Ympäristönsuojelumääräysten antaminen, valvonta ja soveltaminen Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Ympäristönsuojelulain 21 :n mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupaja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Viimeksi mainitun lain 5 :n 1 momentin mukaan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä hoitaa kunnan määräämä toimielin. Konneveden kunnassa toimii ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölautakunnan lupajaosto. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) 7 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijalle. Joustavan ja sujuvan toiminnan varmistamiseksi on perusteltua, että merkitykseltään vähäisiä asioita ei tarvitse viedä jaoston käsittelyyn. Viemäriverkon ulkopuolisten talousvesien käsittelyjärjestelmien rakentamista valvoo rakennusvalvontaviranomainen, jona Konnevedellä toimii ympäristölautakunnan lupajaosto.
5 Jos kunnalliset määräykset (ympäristönsuojelu-, jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys) poikkeavat toisistaan, noudatetaan sitä määräystä, joka on ympäristönsuojelun kannalta tiukempi. 3 Määritelmät Pohjavesialueet on määritelty Keski-Suomen ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) vuonna 1997 julkaiseman kuntakansion mukaisesti, pohjavesialueita on päivitetty vuonna 2009. Pohjavesialueet on määritelty, koska niille on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi erityisiä määräyksiä. Vesistö on määritelty vesilain 587/2011 mukaisesti. Ranta-alueeksi on määritelty 200 metrin levyinen vyöhyke vesistön keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Ranta-alueen määrittely on tarpeen, koska muussa lainsäädännössä ei ole selkeää ja yksiselitteistä määritelmää. Ranta-alueelle on annettu erityismääräyksiä vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ranta-vyöhykkeeksi on määritelty ranta-alueen osa, joka on 0-50 metrin etäisyydellä keskivedenkorkeuden rantaviivasta. Rantavyöhykkeen määrittelyssä otetaan huomioon pinnanmuodot ja maaperä. Talousjätevesi, jätevesien käsittelyjärjestelmät ja liete on määritelty ympäristönsuojelulain 27 a mukaisesti (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011). Saostussäiliö, jäteveden umpisäiliö, jäteveden maahanimeyttämö, jäteveden maasuodattamo ja pienpuhdistamo ovat määritelty valtioneuvoston asetuksen 209/2011 mukaisesti Vähäisten vesien käyttö on määritelty hallituksen esityksen 179/2010 mukaisesti. Jäte ja vaarallinen jäte on määritelty jätelain (646/2011) mukaisesti. Yleinen alue on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 83 mukaisesti. 2 LUKU JÄTEVEDET 4 Jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömillä kiinteistöillä Ympäristönsuojelulain 103 :ssä on säädetty jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus. Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (ympäristönsuojelulaki 3 kohta 1). Ympäristönsuojelulain 19 2 momentin kohdan 1 mukaan ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea toimia, rajoituksia ja rakennelmia, jolla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi jätevesien puhdistusmenetelmät tai etäisyys vaatimukset vesistöjen rantavyöhykkeellä tai pohjavesialueilla. Kohdan 4 mukaan määräykset voivat koskea alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain mukaiseen uomaan.
6 Jätevesiin liittyvät ympäristönsuojelumääräykset koskevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella olevia viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä, joilla ei ole ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 3 a luku käsittelee talousvesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla valtioneuvosto voi asetuksella säätää muun muassa talousjätevesien puhdistuslaitteista ja menetelmistä. Valioneuvoston asetuksessa (209/2011) säädellään kiinteistöjen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla. Kiinteistöllä 1. päivänä tammikuuta 2004 olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät, jotka eivät täytä jätevesiasetuksen 3 :n tai 4 :n vaatimuksia tulee saattaa jätevesiasetuksen ja näiden ympäristönsuojelumääräysten vaatimusten mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan vähäiset määrät muita kuin vesikäymäläjätevesiä voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Muita kuin vesikäymäläjätevesinä voidaan pitää vähäisinä silloin, kun kiinteistön vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vähäistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan teholtaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö muulloinkin on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton. Konnevesi jaetaan käsittelyvaatimuksiltaan erilaisiin alueisiin kuormituksen vähentämistavoitteiden, vesistön läheisyyden ja pohjavesien suojelun perusteella. Näillä alueilla noudatetaan joko asetuksen vähimmäisvaatimuksia tai pilaantumiselle herkillä alueille asetettuja tehokkaampia puhdistusvaatimuksia. Pilaantumiselle herkkiä alueita ovat pohjavesialueet, taajaan rakennetut alueet, luonnonsuojelualueet sekä ranta-alue ulottuen 200 metriä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Niillä alueilla, joilla pohjavesien tai pintavesien pilaantumisen vaara talousjätevesien vuoksi on vähäisempi, voi käsittelyteho olla lievempää. Tällaisia alueita ovat lähinnä harvaan asutut alueet, joilla ei ole herkästi pilaantuvia kohteita. Pohjaveden pilaamiskiellon (ympäristönsuojelulaki 8 ) vuoksi pohjavesialueille on annettu muita alueita tiukemmat määräykset talousjätevesien käsittelemisestä. Vesiensuojelullisista syistä myös rantavyöhykkeelle on annettu erityisiä määräyksiä. Näillä alueilla talousjätevesien vesistöä pilaavat vaikutukset ovat suurimmat. Rantavyöhykkeellä 50 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, WC vesien imeyttäminen on kielletty. Pesuvedet (harmaat vedet) tulee käsitellä niin, että puhdistusteho täyttää pilaantumiselle herkille alueille asetetut puhdistusvaatimukset. 5 Jätevesien käsittelylaitteistojen sijoittaminen Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistetun jäteveden pukupaikan sijoittamisen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin. Etäisyysvaatimukset perustuvat ensisijaisesti ympäristönsuojelullisiin ja terveydensuojelullisiin tekijöihin. Niillä voidaan ehkäistä myös muuta ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentissa tarkoitettua pilaantumista kuten hajuhaittoja. Suojaetäisyydet ehkäisevät naapureille aiheutuvia haittoja. Talousvesikaivon suojaetäisyysmääräys koskee talousvesikaivon alapuolella sijaitsevia maaperäkäsittelylaitteistoja, ellei paikan hydrogeologisia olosuhteita ole selvitetty.
7 Jätevesien puhdistuslaitteistojen sijaintia on säädelty myös suhteessa vedenpinnan korkeuteen. Laitteistot tulee vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi rakentaa rantavyöhykkeelle sellaisille paikoille, että veden tulvakorkeudenkaan aikana puhdistuslaitteisto toimii normaalisti eivätkä tulvavedet pääse jätevesien käsittelylaitteistoihin. Jätevesijärjestelmän huoltoa ja kunnossapitoa koskevat määräykset ovat tarpeen jätevesien puhdistustehojen valvonnan toteuttamiseksi. Kirjanpitovelvoite täsmentää asetuksen kiinteistöille antamia kirjanpitovaatimuksia. 6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ammattimaisessa tai muussa usein toistuvassa pesussa jätevesimäärät ovat suuria. Laajamittainen toiminta tuleekin aina sijoittaa niin, että jätevedet johdetaan viemäriin tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Viemäriverkoston toiminnan kannalta on tarpeen, että jätevedet esikäsitellään ennen viemäriin johtamista öljyn- ja hiekanerotuskaivossa. Satunnaisesta autojen ym. koneiden ja laitteiden pesusta syntyvä jätevesi sisältää pääsääntöisesti vain vähäisiä määriä epäpuhtauksia. Tästä huolimatta on sitä syytä ohjata määräyksin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Autojen ja koneiden pesusta voi aiheutua haittaa naapureille esimerkiksi naapurikiinteistölle valuvien jätevesien vuoksi. Imeytettäessä vesiä maaperään on pidettävä huoli, että ei aiheuteta vesistön tai ympäristön pilaamisen vaaraa eikä haittaa naapureille. Autojen ym. pesusta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, esimerkiksi yleisen viihtyvyyden ja alueen virkistyskäyttöön soveltumisen vähenemistä. Tämän vuoksi autojen ym. pesu on kielletty yleisillä alueilla. 7 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen ja tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesu- ja lika-aineita sisältävien jätevesien pääseminen puhdistamatta vesistöön aiheuttaa muun muassa vesistön virkistyskäyttöarvon laskemista loma-asutusalueilla ja vesistöjen rehevöitymistä. Mattojen pesu järvessä tai joessa likaa vesistöjä myös silloin, kun pesuaineena käytetään vähäfosfaatista saippuaa. Tämän vuoksi matot, tekstiilit ja muut vastaavat tavarat tulee pestä kuivalla maalla siten, että pesuvedet eivät pääse suoraan vesistöön vaan suotautuvat maaperän läpi. 8 Hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitys Ympäristönsuojelulain 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto koskee myös lannan käsittelyä, ja siksi hyötyeläinten lannan, virtsan ja puristinnesteiden levitystä on rajoitettu pohjavesialueella. 3 LUKU JÄTTEET Jätteiden keräystä, hyödyntämistä ja käsittelyä koskevat säännökset ovat pääosin jätelaissa ja sen nojalla annetuissa muissa säädöksissä kuten kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. Ympäristönsuo-
8 jelumääräyksiin on sisällytetty sellaisia jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvittavia määräyksiä, joista ei ole säädetty jätehuoltomääräyksissä. 9 Kuivakäymäläjäte Huonosti hoidetusta ulko- tai kompostikäymälästä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa kuten ravinnevalumia ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi käymälän rakentamista, käyttöä ja hoitoa on tarpeen säädellä paikallisesti. Käymälän pohjan tiiveys ehkäisee haitta-aineiden kulkeutumista maaperään ja pohjaveteen. Käymäläjäte tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan, mikäli käymäläjätettä ei kompostoida kiinteistöllä. Käymäläjätteiden sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua estää niiden pääsy vesistöihin. 10 Maatalousjäte Maatuvat maatalousjätteet on käsiteltävä asianmukaisesti, koska niiden poltto aiheuttaa haju- ja savuhaittoja, joista saattaa aiheutua kauempanakin sijaitsevalle asutukselle yleisen viihtyvyyden vähenemistä ja terveyshaittaa. Jyrsijöiden aiheuttamien haittojen sekä hajuhaittojen ennaltaehkäisemiseksi on ylijäämäjuurekset asianmukaisesti mädätettävä, kompostoitava tai toimitettava luvansaaneeseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 11 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet Jätteiden laajamittainen sijoittaminen maaperään edellyttää yleensä voimassa olevaa ympäristölupaa. Tämä pykälä koskeekin sellaista eräiden vaarattomien jätteiden melko vähäistä hyödyntämistä, mihin ei tarvita ympäristölupaa ja mitä ei koske valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (VNA 591/2006). Jätteiden maaperään sijoittamisen edellytyksenä on, että se täyttää rakennustekniset, terveys- ja ympäristövaatimukset, eikä maaperän ja pohjaveden pilaamiskieltoa tai jätelain yleisiä huolehtimisvelvollisuuksia eikä roskaamiskieltoa rikota. Jätteiden yleisten sijoittamisedellytysten arvioimiseksi ja täyttymiseksi on tarpeellista antaa mainittuja määräyksiä jätteestä annettavista tiedoista, ennakkoilmoituksesta sekä tarvittaessa maanomistajan suostumus. Ympäristönsuojeluviranomaisella on valvontaa varten mahdollisuus kieltää tai antaa määräyksiä jätteen sijoittamisesta maaperään, mikäli sijoittamisesta voidaan epäillä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pohjavesialueilla on kaikessa toiminnassa noudatettava erityistä varovaisuutta. Tämän vuoksi on jätemateriaalin sijoittamista pohjavesialueelle rajoitettu. 12 Kyllästetyn jätepuun käyttö Aiemmin painekyllästetyn puun suojaukseen on käytetty niin sanottuja suolakyllästeitä eli kromia, arseenia ja kuparia (CCA) sisältäviä painekyllästysaineita sekä kreosoottiöljyä. Kreosoottiöljy ja
9 CCA-kylläste ovat kuitenkin syöpävaarallisia ja myös ympäristölle vaarallisia kemikaaleja, joten niillä kyllästetyn puutavaran käyttöä on rajoitettu. Kreosoottikyllästettyjä ratapölkkyjä ei ole enää vuoden 1996 jälkeen saanut käyttää pihapiirissä tai virkistysalueilla, eikä niitä luovuteta yksityisille kuluttajille. Arseenipitoisten CCA-kyllästettyjen sähköpylväiden luovutus kuluttajille on puolestaan ollut kiellettyä kesäkuusta 2004 saakka. Vanhoja kyllästettyjä pölkkyjä ja pylväitä ei saa käyttää asuinalueilla, kotitalouksien rakenteissa tai puutarhakalusteissa, tai missään muissa kohteissa joissa ihokosketus olisi mahdollinen. Rakennelmista huuhtoutuu syöpävaarallisia tehoaineita maaperään ja tätä kautta esimerkiksi ravintokasveihin, kaivoveteen tai hiekkalaatikon hiekkaan. 4 LUKU KEMIKAALIT JA VAARALLISET JÄTTEET 13 ja 14 :t. Yleiset määräykset kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden varastoinnista sekä kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden säiliövarastointi pohjavesialueilla Määräykset koskevat nestemäisten ja kiinteiden kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden säiliö ja astiavarastointia. Kemikaalien, polttoaineiden ja vaarallisten jätteiden huolimattomasta varastoinnista ulko- tai sisätiloissa aiheutuu maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaara. Sisätiloissa olevilta kemikaalivarastoilta edellytetään turvallisuutta ja kemikaalien pääsy maaperään ja viemäriin on estettävä. Pohjavesialueilla on maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi noudatettava erityistä varovaisuutta. Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä niihin liittyvistä lupamenettelyistä on säädetty kemikaaliturvallisuuslainsäädännössä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat Turvatekniikan keskus ja kunnan pelastusviranomainen. Toimivaltainen viranomainen määräytyy toiminnan laajuuden perusteella. Kunnan pelastusviranomainen vastaa vaarallisten kemikaalien vähäisestä käytöstä ja varastoinnista. Yksivaippaiset säiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Tiiviille alustalle tai suoja-altaaseen sijoittamisella voidaan estää polttoaineen, kemikaalin tai vaarallisen jätteen pääsy maaperään onnettomuustilanteissa. Pohjavesialueilla käyttöön otettavien polttoaine-, öljy ja muiden nestemäisten kemikaalien on oltava kaksivaippaisia, ylitäytön estolaitteella ja vuotojen ilmaisujärjestelmällä varustettuja. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt tulee sijoittaa katettuun suoja-altaaseen ja varustaa vuodonilmaisujärjestelmällä. Tankkauspaikalla tarkoitetaan muita kuin kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla antaman päätöksen (415/1998) mukaisia jakeluasemia. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat säiliöiden kokonaistilavuudeltaan alle 10 m 3 :n tankkauspisteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi työmaiden tilapäiset ja laitosten omaan käyttöön tarkoitetut tankkauspisteet. Tankkauksen ja täytön yhteydessä on vaarana, että kemikaalia pääsee maahan. Tämän vuoksi tankkaus ja täyttöpaikoilla tulee olla tiivis pinnoite, jolla estetään maaperän pilaantuminen ja tehostetaan vuotojen keräystä. Tässä tiiviillä pinnoitteella tarkoitetaan kiinteillä tankkausasemilla asfalttia tai betonia ja siirrettävillä tankkauspaikoilla esimerkiksi kemikaaleja läpäisemätöntä muovikalvoa.
10 Poikkeuksena vaatimukseen tiiviistä pinnoitteesta on kiinteistöjen lämmitysöljyn täyttöpaikat, koska toiminta on vähäistä ja vaatimus pinnoitteesta voidaan ajatella olevan kohtuuton. Myöskään metsäkoneiden tankkauspaikkaa, mikäli työkohde on lyhytkestoinen, ei pidetä tässä tarkoitettuna tilapäisenä tankkauspaikkana. Pohjavesialueilla työkoneiden huolto on ainoastaan välttämättömissä tapauksissa sallittu, jolloin edellytetään pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi maaperän huolellista suojausta. 15 Kemikaalisäiliötarkastukset Maanalaisen säiliön kunnosta ei saada luotettavaa tietoa muuten kuin tarkastuksen yhteydessä. Tämän vuoksi maanalaiset öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt tulee tarkastaa 15 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen joko 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta tai säiliön kuntotarkastuksen perusteella. Tarkastus koskee myös pohjavesialueilla olevia kaksoisvaippasäiliöitä. Muut tärkeillä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee tarkastuttaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaan ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen tarkastus tulee suorittaa tarkastuksessa todetun säiliöluokan mukaisesti. Öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien maanalaiset säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa tai joiden käyttöaika ei ole tiedossa velvoitetaan tarkastettavaksi 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta ympäristön pilaantumisriskin ehkäisemseksi. Todistus tarkastuksesta on säilytettävä valvontaa varten ja esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Tarkastuksen suorittajalta vaaditaan erillinen hyväksyntä, tarkastus tehdään erityismittalaitteita käyttäen. Vuotavan säiliön aiheuttama ympäristön pilaantumisen riski on merkittävä, joten tarkastuksen on oltava luotettava. 16 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Käytöstä poistetut ja vanhat vielä käytössä olevat polttoöljysäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavesille. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrää ei tiedetä. Säiliötä ei ole aina välttämättä puhdistettu, joten on olemassa vaara, että maaperä pilaantuu säiliöiden aikaa myöten rikkoutuessa. Vanhoja käytöstä poistettuja öljy- ja kemikaalisäiliöitä putkistoineen pidetään jätteenä, johon sovelletaan jätelain säädöksiä. Jätteestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään lisäksi ympäristönsuojelulaissa. Säiliöiden jättäminen maahan ei täytä jätelain vaatimuksia jätteiden käsittelystä. Poistamalla säiliöt maaperästä estetään myös huonokuntoisista vanhoista säiliöistä aiheutuva maaperän pilaantuminen. Maaperä voi olla pilaantunut vanhojen säiliöiden ympärillä ja edellyttää puhdistamista, näissä tapauksissa tulee tehdä ilmoitus Keski-Suomen ELY-keskukseen. Vanhat öljysäiliöt voivat sijaita maaperässä sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa. Poistamisesta voi aiheutua vahinkoa muulle omaisuudelle, jolloin poistamisvelvollisuus saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi hakea kunnan
11 ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksissä mainituin perustein. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämisestä tapauskohtaisesti. Säiliöstä, jota ei edellytetä nostettavaksi, on kuitenkin poistettava ilma- ja täyttöputket, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttoainetta tai muita kemikaaleja. Vastuu säiliöstä siirtyy uudelle omistajalle, joten hänelle on annettava siitä tieto. Ympäristönsuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta on tärkeä tietää missä säiliöitä on jätetty maahan. 5 LUKU ILMANSUOJELU 17 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Puun pienpoltosta syntyvät savukaasupäästöt saattavat aiheuttaa ympäristön asukkaille terveyshaittaa asuinalueen ilmaan leviävien pienhiukkasten ja kaasumaisten yhdisteiden lisääntymisen seurauksena. Suuria kaasu- ja hiukkaspäästöjä aiheuttavia polttoaineita ovat esimerkiksi märkä puu, kemikaalin likaama ja suojakäsitelty jätepuu ja muut pienkattiloissa poltettavaksi kelpaamattomat kotitalousjätteet. Konneveden kunnan jätehuoltomääräyksissä on omatoiminen jätteen poltto pääsääntöisesti kielletty. Vain puhdas, kuiva puupilke ja hake sekä teollisesti valmistetut pientulisijojen pelletit ovat hyväksyttäviä polttoaineita pienkattiloissa ja tulisijoissa. 6 LUKU MELUNTORJUNTA Melu on yksi yleisempiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentäviä tekijöitä. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin vahingollista ihmisen terveydelle tai haitallisena hänen muulle hyvinvoinnilleen. Melu heikentää monella tavalla ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa ja nukkumista. 18 Äänenvahvistimen käyttö ulkotiloissa Äänentoistolaitteiden jatkuvasta käytöstä yöaikaan sekä niiden käytöstä päiväaikaan melulle herkkien häiriintyvien kohteiden läheisyydessä aiheutuu erityisen häiritsevää melua. Siksi on perusteltua rajoittaa ja osittain kieltää äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö tiettyinä kellonaikoina ja herkästi häiriintyvien kohteiden läheisyydessä. Äänentoistolaitteiden suuntaamisella ja säädöillä voidaan vaikuttaa merkittävästi naapurustolle aiheutuvaan melutasoon ja melun häiritsevyyteen. Tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäjien tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamasta melutasosta ja huolehtia melun riittävästä rajoittamisesta ympäristönsuojelulain 5 :n tarkoittaman toiminnanharjoittajan selvilläolo velvollisuuden mukaisesti.
12 19 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Yöaikainen melu on erityisen häiritsevää ja tästä syystä erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttämistä sekä työvaiheiden tekemistä on perusteltua rajoittaa yöaikana. Määräyksellä ohjataan työt tehtäväksi pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin kunnossapidossa ja muissa töissä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsota erityisen häiritseväksi. Poikkeuksena ovat välttämättömät työt, joita ei voida lykätä. 20 Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta poikkeaminen Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan kunta voi ympäristönsuojelumääräyksillä tapauskohtaisesti määrätä, ettei erityisen häiritsevää melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta, tapahtumasta tai työstä tarvitse tehdä ilmoitusta. 21 Melua aiheuttavasta toiminnasta tiedottaminen Meluilmoituksen johdosta annettavissa päätöksissä on annettu usein määräyksiä häiriintyville kohteille tiedottamisesta. Tilapäisen melun sietäminen on helpompaa, jos etukäteen on tiedotettu työn tai tapahtuman laadusta, kestosta sekä vastuuhenkilöistä. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 22 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja Ympäristönsuojelulain 19 2 momentin kohdan 6 mukaan tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle voidaan antaa määräyksiä. 23 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. Kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi voi joskus olla tarpeen poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä. Siksi ympäristönsuojeluviranomaiselle annetaan yksittäisissä tapauksissa mahdollisuus käyttää ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeavaa harkintaa. 24 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta ja laiminlyönnistä Pykälän tarkoituksena on selventää ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen seuraamuksia viittauksella ympäristönsuojelulain asianomaisiin säädöksiin.
13 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 25 Voimaantulo Päätös ympäristönsuojelumääräysten hyväksymisestä annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin kuulutetaan ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta.