Siirtolaisuusinstituutin arkiston aarteita Riku Kauhanen FM, Arkistoharjoittelija Siirtolaisuusinstituutti
Arkisto Arkisto koostuu instituutin omasta virkaarkistosta sekä siirtolaisuutta käsittelevästä kokoelmasta. Kokoelmaan kuuluu asiakirjoja, kirjeenvaihtoa, passiluetteloja, postikortteja, valokuvia Myös esinekokoelma.
Uusi Arkangeli (Ново-Архангельск) Uusi Arkangeli eli Sitka perustettiin 1804 venäläisten Amerikan kauppakomppanian tukikohdaksi. Sheet ká -> Shee At'iká -> "kansa Sheen ulkopuolella"
Sitka 1867 lokakuussa Venäjä myi Alaskan Yhdysvalloille. Sitka oli Alaskan pääkaupunki vuoteen 1906 asti.
Hieman taustaa Ensimmäinen suomalainen Alaskassa lienee ollut viipurilainen kirvesmies Alexander Kuparinen, joka muutti Kodiakiin 1790-luvulla. Suomalaisia oli Venäjän Alaskan kuvernööreinä (kauppakomppanian johdossa) kahdesti: Adolf Etholén 1840 1845 ja Johan Hampus Furuhjelm 1859 1863
Hieman taustaa Suomalaisia oli Alaskassa satoja: virkamiehiä, käsityöläisiä, merimiehiä yms. Alaskan myynnin yhteydessä suomalaiset jäivät Alaskaan. mm. muuan Heikki Korhonen jäi pitämään kapakkaa (kuoli 1912). Eräässä väestönlaskussa 1800- luvulla tavattiin tuhannen kilometrin matkalta ainoastaan 17 valkoihoista, ja näistä ainakin yksi oli suomalainen! Seuraava suuri muuttoliike Alaskaan oli kultakuumeen yhteydessä 1880-luvun lopulla. 1930 jo tuhansia suomalaisia.
Alaskansuomalaisten tutkimusta Alaskansuomalaisia on tutkinut (ja varhaisimpia alaskansuomalaisia tavannut) oikeastaan vain kolme henkilöä: Akseli Rauanheimo 1939 (Suomi-Seura) Otto Lindeman (tutkimusaineistot tuhoutuneet) Hugo L. Mäkinen 1956 1960
Hieman taustaa Siirtolaisuusinstituutti sai 2012 ja 2013 arkistoonsa toimittaja, tiedotussihteeri Hugo L. Mäkisen (1908 2010) kokoelmat Alaskan ja Luoteis-Kanadan siirtolaisuudesta.
Hieman taustaa Lahjoituserään kuului liki 1300 valokuvaa, 1050 kirjettä, haastatteluja, muistiinpanoja ja lehtileikkeitä Alaskaa koskevista aineistoista yms.
Kiinnostavia kokonaisuuksia Kullankaivajat Kalastajat Koiravaljakkoajajat Suomalaiset kivenhakkaajat Uudessa- Englannissa
Esineitä kirkon raunioista Kuvassa olevat esineet ovat peräisin Sitkan luterilaisen kirkon raunioista. Kirkko oli ensimmäinen luterilainen kirkko Pohjois-Amerikan länsirannikolla.
Cygnaeuksen kirkko Uno Cygnaeus oli juuri perustetun luterilaisen seurakunnan pappina 1840 1845. Ensimmäinen luterilainen kirkko vihittiin käyttöön 24. elokuuta 1843. Kirkko oli niin täynnä, ettei seisomapaikkojakaan ollut jäljellä.
Cygnaeuksen kirkko Alaskan myyntisopimuksessa 1867 sovittiin, että tontti 33, jolla kirkko sijaitsee, kuuluu luterilaiselle seurakunnalle ikuisesti. Myös ortodoksinen kirkko sai vastaavan sopimuksen Luterilaisen väestön muutettua pois kirkko ränsistyi ja purettiin 1888.
Cygnaeuksen kirkosta Kirkon urut ovat Sitkassa museossa.
Kirkon alkuperäinen alttaritaulu oli Suomessa konservoitavana.
Erikoinen siirtolainen Kuvassa on intiaanityttö Tsamo/Gacta, suomalaiselta nimeltä Aina Iliamna.
"23. syyskuuta kul. v. -57 ostin Sitkasta intiaanilta hänen 5-vuotiaan orjatyttönsä Gactan (?) 30:lla villalampaalla á 20 ruplaa, 6:lla lautasella, 5:llä leiviskällä lehtitupakkaa, 2:lla peilillä, 1:llä leiviskällä zinoberia, 2:lla tusinalla helmiäisnappeja, 3:lla parilla teekuppeja, 2:lla pullolla paloviinaa ja 10:llä kyynärällä puuvillapalttinaa"
Vuorineuvos ostaa orjan Alaskan kuvernöörin veli, kaivosinsinööri Hjalmar Furuhjelm adoptoi Shee-saarella (nyk. Baranof) asuneen tlingit-heimon päällikön tyttären Tsamon. Kasvattilasten ottaminen oli virkamiesten keskuudessa yleistä. Etholénin vaimostakin tehtiin aikoinaan intiaanien puolelta ostotarjous
Tyttö kastettiin Aina Iliamnaksi 10.7.1862 San Franciscon Ensimmäisessä saksalaisessa evenkelisluterilaisessa seurakunnassa. Kastetodistus
Aina Iliamna ja Hjalmar Furuhjelm Tsamo on tiettävästi ainoa Alaskasta Suomeen tuotu intiaani. Suomessa hänestä tuli palvelija, mutta Tsamo ei tullut toimeen Hjalmarin vaimon kanssa. Tsamo joutui Furuhjelmeilta kahteen eri sijoituspaikkaan.
Tsamo Intiaanityttö kuoli 13-vuotiaana lavantautiin vuonna 1868.
Tsamo kiinnostaa yhä Tsamosta kertova näyttely Being Misplaced oli esillä Suomen valokuvataiteen museossa syksyllä 2002. Näyttelyn tekijä Catarina Ryöppy oli Hampus Furuhjelmin lapsenlapsenlapsi. Catarina oli sotalapsena Ruotsissa.
Asiakirjat Tsamoon liittyvät alkuperäiset asiakirjat ovat Kansallisarkistossa. Siirtolaisuusinstituutin arkistossa ja osana Hugo L. Mäkisen kokoelmaa ne linkittyvät osaksi suomalaista siirtolaisuutta suomalaisten vaiheita Alaskassa ja Venäjän Amerikan kauppakomppaniassa sekä omaksi Tsamoa koskevaksi kokonaisuudekseen.
Arkiston pitkä jälki Arkiston karttuminen ei pääty koskaan: vuonna 1843 taottu rautanaula ja veistetty hirsi liittyvät 2001 Suomeen restauroitavaksi tuotuun maalaukseen. Intiaanityttö Tsamon tarina poiki taidenäyttelyn 2002.