NRO 1 2011 SUOMI 7 Joulupostimerkki 2011 on Helene Schmitzin valokuvaama. Hän on tunnettu erikoisista kukkavalokuvistaan. 14 Metsä on tämän vuoden Europapostimerkin aihe. Ahvenanmaan merkki on Anette Gustafssonin suunnittelema. ARVOSTETTU VALOKUVAAJA HYASINTTI KESKIPISTEENÄ 16 Tämän vuoden postimerkkivihko tutustuttaa meidät kolmeen klassiseen supersankariin. www.posten.ax
Samppanjahuumaa Ahvenanmaalla Maailman luultavasti vanhin samppanja löytyy Ahvenanmaalta. Harvoin on samppanja kuohunut niin korkealle, ja sen kallisarvoiset kuplat saaneet asiantuntijat ympäri maailmaa kääntämään katseensa pientä saarivaltakuntaamme kohti. Sukeltajat ovat olleet tietoisia Ahvenanmaan lähistöllä uponneista useista laivanhylyistä. Mutta että yksi näistä hylyistä kätkisi aarteen melkein 200 vuoden ajan, se on sensaatio! Posten Åland haluaa juhlistaa tätä ainutlaatuista löytöä julkaise malla samppanjapostimerkin. Kesäkuussa, samaan aikaan kuin kolme löydetyistä pulloista huutokaupataan, ilmestyy myös meidän postimerkkimme. Anita Häggblom TOIMIALAJOHTAJA POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN TYÖNTEKIJÖITÄ Työtehtäväni ovat vaihtelevia GISELA ENROTH Tuotanto Työtehtäväni ovat vaihtelevia. Teen paljon erilaisia leimaustehtäviä, mutta myös suomenkielisten asiakkaittemme tilauksia. Parasta työssäni on sen vaihtelevaisuus. LILLEMOR SJÖSTRÖM Tuotanto Työskentelen tuotanto-osastolla. Työtehtäviini kuuluu lähinnä yhteydenpito postimerkkikauppiaisiin. Vastaanotan heidän tilaukset ja toimitan postimerkit heille ennen jokaista postimerkkijulkaisua. Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Teen myös leimaustehtäviä ja osallistun erilaisten keräilytuotteiden valmistukseen. Olen postimerkkikauppiaiden yhteyshenkilö
POSTEN ÅLAND AB FRIMÄRKEN PB 1100 22111 MARIEHAMN PUHELIN 018 636 640 Tilaukset Suomesta: 020 340 020 Puhelinaika: ma pe 9.00 16.00 FAKSI 018 636 608 INTERNET www.posten.ax Pohjola-postimerkit: www.topoftheworld.nu SÄHKÖPOSTI frimarken@posten.ax KÄYNTIOSOITE Flygfältsvägen 10, Sviby, Jomala TOIMITUS Anita Häggblom Katja Rikberg Heidemarie Eriksson Björn Wennström Cecilia Mattsson TEKSTI Katja Rikberg KÄÄNNÖS Virpi Isaksson Anita Häggblom LAYOUT Cecilia Mattsson TUOTANTO Posten Åland Ab Waasa Graphics KANSIKUVA Erika Gerdemark Pidätämme oikeuden muutoksiin. 1 2011 Sisältö Samppanjahuumaa Ahvenanmaalla 2 Työntekijöitä 2 Kaunein postimerkki 2010 4 Posten Åland Frimärken nyt Facebookissa 4 Uusia työntekijöitä 5 Kronikka: Annika Kullman 5 Luontomaisemapakkaus 6 Kukka keskipisteenä 7 Ahvenanmaa melkein metsien peitossa 14 Ahvenanmaalaistaustaisia supersankareita 16 Ahvenanmaalaisia omenoita 20 Perunalastujen uranuurtajia Suomessa 22 Amanda yhdistää Meksikon Ahvenanmaahan 24 Ainutlaatuinen samppanjalöytö postimerkissä 28 Rantalentopalloilua maailmantähtien kanssa 30 Kökar ja Jomala 32 Kalenteri 35 7 Joulupostimerkki 2011 on Helene Schmitzin valokuvaama. Hän on tunnettu erikoisista kukkavalokuvistaan. 14 Metsä on tämän vuoden Europapostimerkin aihe. Ahvenanmaan merkki on Anette Gustafssonin suunnittelema. 16 Tämän vuoden postimerkkivihko tutustuttaa meidät kolmeen klassiseen supersankariin.
4 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN UUTUUKSIA Kobba klintar kaunein vuonna 2010 Vuoden 2010 kaunein ahvenanmaalainen postimerkki on valittu. Voittaja on Pohjola Elämää rannikolla -pienoisarkki, joka kuvaa Kobba klintaria. Taiteilija Juha Pykäläisen suunnittelema postimerkki sai 779 ääntä annetuista 1 704 äänestä. Toiseksi sijoittuivat ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat Sundin ja Eckerön postimerkit (173 ääntä), ja kolmanneksi sijoittui Europapostimerkki Sandvargen (123 ääntä). Onnittelemme seuraavia henkilöitä, jotka saivat palkinnon kaikkien äänestykseen osallistuneiden joukosta: JAANA VILKKI, Helsinki AIMO AALTONEN, Salo MATS ERIKSSON, Uppsala, Ruotsi NORBERT APELT, Soltau, Saksa ANDREJ NEUMANN, Stadtallendorf, Saksa JULES PICARD, Zoersel, Belgia Posten Åland Frimärken nyt Facebookissa Oletko Facebookin jäsen? Jos olet, niin voit käydä sivuillamme. Saat tietoa uutuuksista, postimerkkijulkaisuista, tapahtumista, erikoistarjouksista ja paljon muusta. Jos et vielä ole Facebookin käyttäjä, niin palveluun liittyminen on helppoa ja ilmaista. Kannattaa käyttää Posten Åland Frimärkenin Tykkää-painiketta Facebookissa!
UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ: ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 5 KRONIKKA Päivä, jolloin rosvosin postimerkkikokoelman Alexandra Karlsson Alexandra Karlsson, 26 vuotta, on työskennellyt syksystä lähtien Frimärkenissä. Hän on Samuel Miiroksen seuraaja myyntikoordinoijana. Alexandra on suorittanut maisterintutkinnon pääaineenaan kansainvälinen markkinointi Mälardalenin korkeakoulussa Västeråsissa Ruotsissa. Hän työskenteli kahden viime vuoden ajan ostoassistenttina Rederiaktiebolaget Eckerön palveluksessa. Nyt Alexandra vastaa Posten Ålandin osallistumisesta Manner-Suomessa järjestettäviin postimerkkitapahtumiin. Lisäksi hän huolehtii eri tapahtumien järjestämisestä Ahvenanmaalla postimerkkijulkaisujen yhteydessä. Hän vastaa myös tietyistä tuoteostoista, kuten keräilyautoista ja kolikkopakkauksista. Linda Eriksson Linda Eriksson, 28 vuotta, työskentelee vuoden 2011 ajan Gunilla Häggblomin sijaisena. Lindan työtehtäviin kuuluu saksankielisten asiakkaiden palvelu. Lisäksi hän vastaa mm. Ålandsposten Frimärken-asiakaslehden, kotisivujen, esitteiden ja tuotepakkaustekstien saksankielisistä käännöksistä. Linda on suorittanut Tukholman yliopistossa saksankielisen filosofian maisterin tutkinnon sivuaineena juridiikka. ANNIKA KULLMAN Journalisti KUINKA VOIMME LÄHETTÄÄ KIRJEITÄ ilman postimerkkejä? Lisa katsoo minuun ihmeissään. Ystävyytemme kehittyi, kun odottelimme koulukuljetusta. Hän houkutteli minut syömään pihkaa, ja minä suostuttelin hänet hyppäämään ojan yli ohuen puunoksan varassa. Me olimme ainoat, jotka saivat lainata kaksi kirjaa kirjastosta samalla kertaa. Mutta ennen kaikkea meitä yhdisti rikas mielikuvitus. EN TIEDÄ, kuinka hurmaantumisemme Kiribatiin alkoi. Ehkä se alkoi siitä, kun näimme pienen saariryhmän lipun karttakirjassa. Lintu, joka lensi kultaisen auringon yli. Punainen taivas ja sininen meri. Pian olimme keksineet Kiribatiaakkoset, jotka kaiversimme puunpalaseen. Minullahan oli veli siellä kaukana, tosin epäselvää, kuinka se oli mahdollista. Lisalla oli useita ystäviä, joilla oli pitkät, mustat, kiiltävät hiukset. Olimme puhuvinamme kiribatia välitunneilla, ja uskon todella, että ymmärsimme toisiamme. Tiedättehän, tavalla, jota vain lapset osaavat. Ja niin koitti päivä, jolloin oli aika kytkeä yhteydet Tyyneenmereen. Kirjoitimme molemmat muutamia kirjeitä. Vasta kun olimme sulkeneet kirjeet, postitusmaksusta heräsi arkaluonteinen kysymys. Rahaa meillä ei ollut. Projektimme tuntui kariutuvan. Mutta sitten Lisa keksi loistavan idean. Hänen isällään oli postimerkkikokoelma! Pian olimme onnistuneet irroittamaan muutamia ihastuttavia merkkejä, ja otimme liimapuikon esille. Paikallisen kaupan vieressä oli postilaatikko. MUUTAMAN PÄIVÄN KULUTTUA odottelimme tavalliseen tapaan koulukyytiä. Yhtäkkiä kauppias tuli luoksemme ja loi meihin tiukan katseen. Postinkantaja kertoi kummallisista kirjeistä. Tekö ne olette pudottaneet laatikkoon? En muista, mitä vastasimme tai mitä kirjeille tapahtui. En tiedä, oliko rosvoamamme postimerkkikokoelma arvokas. Mutta siitä olen varma, ettemme koskaan saaneet vastausta Kiribatista.
6 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN UUTUUKSIA Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavien postimerkkien kysytty pakkaus Syyskuussa Ahvenanmaan kaikki 16 kuntaa on kuvattu ahvenanmaalaisia maisemia-sarjan postimerkeissä. Postimerkit on koottu luonnonkauniiseen pakkaukseen. Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat postimerkit Ahvenanmaan eri kunnista ovat olleet erittäin suosittuja. Keräilijämme ovat useana vuonna valinneet sarjan merkeistä kauneimman ahvenanmaalaisen merkin. Monet asiakkaat ovat myös kiinnostuneet pakkauksesta, joka sisältää kaikki 16 luontoaiheista postimerkkiä. Posten Åland julkaisee sellaisen pakkauksen 28. syyskuuta. Pakkaus sisältää muovitaskuun sijoitetut postimerkit, jotka on leimattu kyseisten postikonttoreiden leimoilla 28.9.2011 päiväyksellä. Lisäksi kahdeksansivuinen pakkaus sisältää Ahvenanmaan kartan ja tietoa jokaisesta kunnasta neljällä kielellä (ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi). Pakkauksien valmistusmäärä on 2 000 kappaletta, ja sen hinta on 20.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 7 JOULU ERIKA GERDEMARK kukka KESKIPISTEENÄ Palaan aina luontoon, sanoo Helene Schmitz. Hän on valokuvannut tämän vuoden joulupostimerkin hyasintin. Helene on tunnettu ottamistaan kukkien lähivalokuvista kaikkialla maailmassa. Mutta juuri nyt muut aiheet kiinnostavat häntä enemmän.
8 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Jos googlaa Helene Schmitziä, saa 274 000 osumaa. Jos haluaa googlata hänen kuviaan, osumia on yli 70 000. Kuten aina Googlen suhteen, kaikilla näillä 70 000 kuvalla ei ole suoranaista yhteyttä Heleneen. Mutta selviää nopeasti, että Helene on tullut tunnetuksi kukkavalokuvistaan. Löydän inspiraatiota eri filmeistä FILMI INSPIROI Valokuvaaminen on kuulunut Helenen elämään siitä lähtien, kun hän 12-vuotiaana sai Kodak Instamatic-kameran. Olen opiskellut filmi- ja taideteoriaa, Helene kertoo. Ennen sitä hän oli ehtinyt opiskella myös oikeustiedettä. Mutta se ei ollut minun alaani. Heti kun aloin opiskella filmi- ja taideteoriaa, tunsin osuneeni oikeaan. Juuri sinne minä kuuluin. Ja vielä tänäkin päivänä hän löytää inspiraatiota filmeistä. EPÄTAVALLINEN AINEEN AIHE Helene kirjoitti kandidaatin tutkintoa varten aineensa valokuvaaja Georg Oddnerista. Taidetieteiden puitteissa ei ollut tavallista kirjoittaa valokuvaajista. Minun valitsemani aine oli ensimmäisiä aineita, joka käsitteli juuri valokuvausta. Tämän myötä yhtyes valokuvaamiseen selvisi Helenelle yhä enemmän, ja 23-vuotiaana hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä. TÄRKEÄ NÄYTTELY Näyttelyn ansiosta sain kutsun Camera Obscuraan, joka halusi huomioida ruotsalaisia naisvalokuvaajia. Silloin, vuonna 1985, oli epätavallista tuoda esiin valokuvaavia naisia. Näin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä tuo näyttely oli. Nykyään on toisin; enää ei ole yhtä harvinaista, että nainen on valokuvaaja. Mutta edelleenkin valokuvaajan ammatti on erittäin miesvaltainen. Svenska Naturvårdsverket valitsi Helenen vuoden luontovalokuva a - jaksi. Tässä näemme kuvia hänen kirjoistaan Blow up (ylempi kuva) ja System och passion. VUODEN VALOKUVAAJA Vuoden 1985 tärkeän näyttelyn jälkeen Helene on vaikuttanut useissa erilaisissa projekteissa, ja hän on pitänyt näyttelyitä ympäri maailmaa. Vuonna 2003 ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Blow up, joka sisältää suunnattoman kauniita kasvien lähivalokuvia. Vuonna 2007 ilmestyi kirja System och passion, joka sekin sisältää kauniita kukkien lähikuvia. Svenska Naturvårdsverket valitsi hänet vuoden luontovalokuvaajaksi juuri näiden kuvien perusteella. ERIKA GERDEMARK
Juuri tällä hetkellä Helene valokuvaa maisemakuvia Etelä-Amerikassa. ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 9
10 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Haluan keskittyä romanttiseen tyyliin juuri nyt Joulupostimerkki on Helenen ensimmäinen Posten Ålandille suunnittelema postimerkki. ERIKA GERDEMARK LUONTO JA KULTTUURI Juuri nyt Helene on jättänyt kukkien valokuvaamisen. Nyt valokuvaan maisemakuvia kukkakuvien sijaan, Helene kertoo ja vertaa nykyistä projektia vuonna 1994 tekemäänsä Livingrooms-projektiin. Mutta luonto on mukana myös tässä projektissa. Keskityn luontoon erikoisesta näkökulmasta katsottuna, ja otan huomioon luonnon ja kulttuurin välisen suhteen, hän selvittää. LUONTO MUUTTUU Projekti päättyy eteläamerikkalaisiin maisemakuviin. Jatkan kukkakuvilla tulevaisuudessa, Helene vakuuttaa. Eri valokuvausprojektien valmistelu ja toteuttaminen eroavat toisistaan. Kukat ovat aina otettuja kokonaisuudestaan, ja siksi kuvista tulee keinotekoisia. Kuvissa näkyvä valo ei ole luonnollinen. Tarkoituksenani on, että aiheen voi kokea uudella tavalla tai mieluiten kuin ensimmäistä kertaa. JOULUPOSTIMERKISSÄ HYASINTTI Muutama vuosi sitten Helenen kukkavalokuvia oli näytteillä Ålands museumissa, ja juuri silloin Posten Ålandin postimerkkiryhmä havaitsikin hänet. Kun vuoden 2011 joulupostimerkin aihe oli päätetty, Heleneen otettiin yhteyttä, ja hän suostui tehtävään. Joulunvärit eivät kuulu mieliväriskaalaani. Ilahduin saadessani tietää, että kysymyksessä on valkoinen hyasintti. Hyasintti valokuvattiin syksyllä 2010. Ajankohta ei oikeastaan ollut paras mahdollinen joulukukkien saannin kannalta.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 11 290 JOULU 2011 Ensipäivänleimassa näemme hyasintin kukan. JULKAISUPÄIVÄ 7.10.2011 VALOKUVAAJA Helene Schmitz PAINOSMÄÄRÄ 360 000 MAKSUARVO Julpost (0,60 ) FDC:N HINTA 1,20 POSTIMERKKIEN KOKO 36 x 24,8 mm ARKKIKOKO 2 x 20 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 102 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Southern Colour Print ERIKA GERDEMARK Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä koristaa erilaiset hyasintin kukat. Ensipäivänkuoressa näemme kauniin lähikuvan valkoisesta hyasintista. HELENE SCHMITZ Valokuvaaja Helene Schmitz syntyi vuonna 1960. Hän asuu ja työskentelee Tukholmassa. Hän on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filmi- ja taideteoria. Hän on opiskellut myös Konstfack-taidekoulussa sekä käynyt filmialan kurssin New Yorkin yliopistossa. Helene on tunnettu ottamistaan kukkien lähivalokuvista kaikkialla maailmassa. Vuonna 2003 ja 2007 julkaistiin kaksi hänen kukka-aiheista kirjaansa. System och passion -kirjassa (2007) on valokuvia, jotka perustuvat Carl von Linnén oppeihin kukkien lisääntymisjärjestelmästä. Tämä on Helenen ensimmäinen Posten Ålandille tekemä postimerkki.
12 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Mutta olin yhteydessä taitavaan floristiin, joka auttoi minua hankkimaan hienoja mallikappaleita. Joulupostimerkkiin valokuvaaminen tapahtui samalla tavalla kuin hänen muiden kukkakuviensa valokuvaaminen, ja hän on tyytyväinen lopputulokseen. VIIMEISIN ON PARAS Helenestä on helppoa valita mieliprojekti tai mieliaihe. Pidän aina eniten viimeksi tekemästäni työstä, hän sanoo vuorenvarmasti. Mutta kaikkien aikaisempien projektien joukosta hän haluaa tuoda esiin myös Livingrooms-projektin. Siinä hän valokuvasi vanhempiensa huoneiston, joka oli joutunut tuhoisan tulipalon
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 13 Helene on valokuvannut lihansyöjäkasveja National Geographics-lehden toimeksiannosta. kouriin. Kuvista kehittyi vähitellen näyttely, joka oli esillä 1990- luvun loppupuolella mm. Ruotsissa, Suomessa ja Ranskassa. Pidän aina eniten viimeksi tekemästäni työstä EI USKALTANUT UNELMOIDA Vuonna 2010 Helene valokuvasi lihansyöjäkasveja kansainvälisen National Geographics-lehden toimeksiannosta. Värikkäät, pelkistetyt kuvat kuvaavat kasveja uskomattoman kiehtovalla tavalla. On vaikea tietää, ovatko kukat ja kasvit osa Helenen tulevaisuuden unelmaprojektia. Haluan matkustaa autiomaahan, hän vastaa lyhyesti, nopeasti ja salamyhkäisesti. Hän jättää meidät kaikki miettimään, mihin seuraava valokuvausprojekti johtaa.
14 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Ahvenanmaa melkein metsien peitossa Melkein 60 % Ahvenanmaasta on metsien peitossa. Niinpä Europapostimerkin tämän vuoden aihe sopii Posten Ålandille mainiosti! Taiteilija Anette Gustafsson on kuvannut kauniisti metsän reunaa. Ahvenamaan metsissä kasvaa yli 40 eri puu- ja pensas lajia. Karkeasti jaotettuna voi sanoa, että havumetsät vallitsevat pohjois-ahvenanmaalla, kun taas etelä-ahvenanmaa on enimmäkseen lehtimetsien peitossa. Mutta manner-ahvenanmaalla sekametsä on kuitenkin tavallisinta. KOLME HAVUPUUTA Ahvenanmaalla kasvaa luonnostaan kolme havupuulajia kuusi, mänty ja marjakuusi. Mänty on tavallisin sekä tiheissä metsissä että karuilla kallioilla. Kuusi puolestaan viihtyy parhaiten ravintorikkaassa maassa. PALJON MYÖS KATAJIA Kataja, joka sekin on tavallinen Ahvenanmaalla, ei ole puu, vaan pensas. Saaristossa katajat kasvavat matalina ja peittävät kallioita. Hedelmällisillä mailla ne kasvavat usein korkeiksi ja pylväsmäisiksi. PALJON ERI LEHTIPUITA Jalot lehtipuut kuten saarni, tammi, jalava, vaahtera ja lehmus ovat suhteellisen tavallisia ja kaikkein tavallisin niistä on saarni. Muita tavallisia lehtipuita ovat koivu, leppä, haapa, pihlaja, ruotsinpihlaja, tuomi ja suomenpihlaja. Pensaista mainittakoon koiranheisi ja myrkyllinen näsiä. HIRVIÄ JA METSÄKAURIITA Hirvi on Ahvenanmaan metsissä viihtyvistä eläimistä suurin. Arvion mukaan Ahvenanmaalla on noin 700 hirveä. Myös 1960-luvulla istutettuja metsäkauriita esiintyy yleisesti. Niiden arvioitu lukumäärä on 15 000. LINTUJA METSISSÄ Muita eläimiä Ahvenanmaan metsissä ovat jänis, orava, kettu ja erilaiset pienet jyrsijät sekä näätäeläimet. Lisäksi metsissä on lintuja kuten variksia, närhiä, talitiaisia, korppeja, teeriä, lehtokurppia, kana- ja hiirihaukkoja. Erilaiset rastaat ja kertut viihtyvät lehtimetsissä. Lähteet: www.naturum.ax ja www.ha.ax.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 15 281 EUROPA METSIÄ Ensipäivänleimassa näemme kävyn. JULKAISUPÄIVÄ 9.5.2011 TAITEILIJA Anette Gustafsson PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO Europa (0,85 ) FDC:N HINTA 1,45 POSTIMERKKIEN KOKO 35,4 x 26 mm ARKKIKOKO 2 x 20 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 110 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Cartor Security Printing ANETTE GUSTAFSSON Myös ensipäivänkuoreen Anette Gustafsson on maalannut metsämaiseman kuten maksimikorttiinkin. Maksimikortin erikoisleima kuvaa metsän reunaa. Postimerkkiarkin väliöparikeskilössä on kuvattu metsän reunaa. Taiteilija Anette Gustafsson (s. 1966) on akvarellisti ja merimaalari. Hän asuu ja toimii Norrtäljessä Ruotsissa ja puolet vuodesta Rödhamnissa, joka sijaitsee Ahvenanmaan ulkosaaristossa. Anette on itseoppinut maalari, ja hän on osallistunut useisiin sekä yksityis- että yhteisnäyttelyihin. Hänen vedenalaista taidettaan on ollut näytteillä Mondial de l image sous-marine -maailmannäyttelyssä Juan Les Pinsissä Ranskassa. Tämä postimerkki on toinen Anetten suunnittelema postimerkki Posten Ålandille. Hän suunnitteli Sukellus -postimerkin vuonna 2009.
16 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 282 SUPERSANKAREITA JULKAISUPÄIVÄ 9.5.2011 TAITEILIJA Paul Gustafson SUUNNITTELU Cecilia Mattsson PAINOSMÄÄRÄ 95 000 vihkoa MAKSUARVO Världen ( 9 x 0,90 ) FDC:N HINTA 3,30 POSTIMERKKIEN KOKO 32 x 36,5 mm VIHKON KOKO 107,1 x 117 mm, 3 x 3 postimerkkiä PAPERI 98 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Posten Sverige Ensipäivänleima kuvaa puhekuplaa. PAUL GUSTAFSON Sarjakuvapiirtäjä Paul Gustafson (1916 1977) syntyi Saltvikissa Ahvenanmaalla. Ollessaan 5-vuotias hänen perheensä muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Opiskeltuaan Quentin High School ja Manhattan s Cooper Union- oppilaitoksissa Paul alkoi työskennellä oppipoikana sarjakuvapiirtäjä Frank Owenin luona. Pian hän tuli tunnetuksi itsenäisenä sarjakuvapiirtäjänä. Uransa aikana hän loi monia erilaisia supersankareita, joista useammat tulivat hyvin tunnetuiksi. 1950- luvun loppupuolella hän lopetti sarjakuvapiirtäjäuransa ja alkoi sen sijaan työskennellä maanmittaustehtävissä New Yorkissa. Paul oli naimisissa Gladyksen kanssa, ja he saivat kolme lasta. Postimerkkivihkossa on 3 x 3 erilaista postimerkkiä. Vihkon kannessa on kuvattu samat supersankarit kuin postimerkeissäkin. Ensipäivänkuori on kokonaan sarjakuvien peitossa. Näemme kuvan, jossa The Fantom of the Fair pelastaa naisen.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 17 Ahvenanmaalaistaustaisia supersankareita Tiesitkö, että monen tunnetun 1940- ja 1950-luvulla piirretyn supersankarin luoja on kotoisin Saltvikistä Ahvenanmaalta? Nyt kolme hänen supersankareistaan on kuvattuna ahvenanmaalaisessa postimerkkivihkossa. Paul Gustafson syntyi Saltvikissä vuonna 1916. Ollessaan 5-vuotias hänen perheensä muutti monen muun ahvenanmaalaisen perheen tavoin siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. OPPIPOIKANA Opiskeltuaan Quentin High School ja Manhattan s Cooper Union-oppilaitoksissa Paul alkoi työskennellä oppipoikana sarjakuvapiirtäjä Frank Owenin luona, jonka vaimo Vera oli myös syntynyt Ahvenanmaalla. 1930-luvun loppupuolella Paul tuli tunnetuksi itsenäisenä sarjakuvapiirtäjänä. Hän loi monia hahmoja, lähinnä supersankareita, Marvel Comicsille. USEITA SUPERSANKAREITA Useimmat Paulin sarjoista syntyivät vuosina 1938 1946. Näistä voimme mainita muun muassa The Angel, The Arrow, Black Panter, A-man, Quicksilver, Magno, The Human Bomb, Blackhawk, Jester, Rusty Ryan ja Midnight. Sittemmin hän omistautui Will Bragg-huumorisarjalle. Piirtäjänä hän käytti joskus nimeä Paul Earrol. Myös Paulin veli Nils työskenteli jonkin aikaa sarjakuvapiirtäjänä, mutta hänestä ei tullut yhtä menestyksekästä kuin Paulista. Sittemmin Nils työskenteli valokuvaajana New Yorkissa. LOPETTI URANSA Paul piti tauon sarjakuvien piirtämisestä 1942 1945, jolloin hänet oli kutsuttu amerikkalaiseen armeijaan toisen maailmansodan aikana. Hän lopetti sarjakuvapiirtäjäuransa 1950-luvun loppupuolella ja alkoi työskennellä maanmittaustehtävissä New Yorkissa. Mutta hän jatkoi kuitenkin sarjakuvien piirtämistä paikallislehdelle Warwickissä New Yorkissa, missä perhe asui. POSTIMERKKIVIHKO Paul Gustafson on tunnettu monista eri supersankareistaan. Posten Åland julkaisee postimerkkivihkon, jonka merkeissä on kuvattu The Arrow, The Fantom of the Fair ja Alias the Spider. THE ARROW Centaur Publications julkaisi The Arrowin ensimmäisen kerran vuonna 1938. Hänen tärkein aseensa oli jousipyssy, mutta hän pystyi taistelemaan rikollisuutta
18 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN ja sabotoijia vastaan myös ilman asettaan. Hän oli ensimmäisiä supersankareita, jotka käyttivät naamioita. Kolme kuukautta aikaisemmin julkaistu Superman ja The Arrow olivat ensimmäisiä supersankareita, jotka käyttivät erikoistaitojaan taistelussa rikollisuutta vastaan. AGENTTI Voisi luulla, että nuolen ja jousen käyttö olisi vaikeaa sisätiloissa, mutta The Arrow oli aivan yksinkertaisesti niin taitava, että hän suoriutui siitä erinomaisesti. Aluksi The Arrowilla ei ollut yksityiselämää eikä edes nimeä. Mutta vähitellen selvisi, että hän oli agentti Ralph Payne. The Arrow oli yksi Centaursin pitkäikäisimmistä sankareista ja esiintyi omassa sarjakuvalehdessä Funny Pagesissä sekä muissa sarjakuvalehdissä aina vuoteen 1941. THE FANTOM OF THE FAIR Centaur Publications julkaisi The Fantom of the Fairin ensimmäisen Paul Gustafson on tullut tunnetuksi monista eri supersankareistaan. kerran vuonna 1939. Ensimmäisten vuosien aikana hän omistautui taistelemaan New Yorkin maailmannäyttelyyn kohdistettuja uhkia vastaan. Hänen ensisijainen aseensa oli ihmismuistin manipulointi esimerkiksi hypnoosin avulla. Hänen nyrkkinsä olivat erittäin vahvat, mutta muutoin hänellä ei ollut erityisiä supervoimia. PÄÄMAJA NÄYTTELYPAIKAN ALLA The Fantom of the Fair liitettiin vahvasti maailmannäyttelyyn. Hänen päämajansa nykyaikaisine laboratorioineen sijaitsi näyttelyrakennuksen alla. Rakennuksesta oli yhteys maanalaiseen jokeen. Hänen tehtävänään oli suojella kävijöitä kaikkia näyttelyn aikana tapahtuvia rikollisiskuja vastaan. Hänen henkilöllisyytensä ei paljastunut koskaan. Ei myöskään syy, miksi hän oikeastaan työskenteli niin kovasti suojellakseen näyttelyä. VAIHTOI NIMEÄ New Yorkin maailmannäyttely oli tähän aikaan suuri tapahtuma, ja Fantom of the Fair debutoi näyttelyn avajaisten yhteydessä. Näyttelyn päätyttyä kustantamo yritti pitää sarjakuvahahmoa hengissä, ja hänen nimeksi tuli Fantoman. Tosin hänen suosionsa väheni. Hän hävisi sarjakuvalehdistä vuoden 1940 lopulla.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 19 Postimerkkijulkaisun yhteydessä ilmestyy myös kolme maksimikorttia. Niissä näemme sarjakuvien lähikuvia, joissa kuvataan samoja supersankareita kuin postimerkeissäkin. ALIAS THE SPIDER Quality Comics (sittemmin DC Comics) julkaisi Alias the Spiderin ensimmäisen kerran vuonna 1940. Todellisuudessa hän oli Tom Hallaway, playboy, joka oli kyllästynyt näkemään kriminallisten kiusaavan ja tappavan syyttömiä ihmisiä. Alias the Spider taisteli jousipyssyllä rikollisuutta ja epäoikeudenmukaisuuksia vastaan keltaiseen puseroon ja sinisiin shortseihin pukeutuneena. Jousipyssyn lisäksi hänellä oli apunaan oma auto Svarta änkan sekä avustajansa Chuck, joka auttoi Tomia sekä siviilissä että supersankarina. Maksimikorttien leima on tämän näköinen. ERIKOISNUOLI Hänellä oli lisäksi erikoisnuoli, jolla hän osui gangsterin käteen, niin että tästä tuli aseeton. Alias the Spider eli edelleen senkin jälkeen, kun Paul Gustafson oli lopettanut hänen piirtämisensä ja sai sitten aivan toisenlaisia minuuksia ja supervoimia. Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/alias_the_spider, http://www.toonopedia. com/fantom.htm, http://www.toonopedia.com/arrow.htm ja Nya Åland.
20 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 283 JA 284 AHVENANMAALAISIA OMENOITA, STRÖMMA Ensipäivänleima kuvaa omenaa. JULKAISUPÄIVÄ 7.6.2011 VALOKUVAAJA Andreas Dienert PAINOSMÄÄRÄ 2 x 200 000 MAKSUARVOT 0,05 ja 4,00 FDC:N HINTA 4,65 POSTIMERKKIEN KOKO 26,1 x 25,92 mm ARKKIEN KOKO 2 x 20 postimerkkiä PAPERI 102 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Joh. Enschedé Stamps Ensipäivänkuorta koristaa kannon päälle sijoitettu ahvenanmaalainen omena. ANDREAS DIENERT Taiteilija, vapaa valokuvaaja ja muusikko Andreas Dienert syntyi vuonna 1970 Enskedessä, joka sijaitsee Tukholman ulkopuolella ja jakaa aikansa juuri nyt Tukholman ja Maarianhaminan välillä. Muusikkona hän on työskennellyt muun muassa Göteborgin oopperassa. Taiteilijana hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä. Tällä hetkellä hän käyttää suurimman osan ajastaan valokuvaamiseen sekä Ahvenanmaalla että Tukholmassa. Andreas teki Posten Ålandille Europapostimerkin Integraatio vuonna 2006. Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä kuvittavat ahvenanmaalaiset omenat.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 21 Ahvenanmaalaisia omenoita Nyt ilmestyy uusi postimerkki, jonka maksuarvo on jälleen 0,05 sekä yksi postimerkki maksuarvolla 4,00. Postimerkeissä kuvataan ahvenanmaalaista Strömma-omenalajiketta, jolla on mielenkiintoinen historia. Ahvenanmaalainen Fridolf Sundberg alkoi yli 100 vuotta sitten levittää omenalajikkeitaan ympäri Ahvenanmaata ja Etelä-Suomea. Fridolf ymppäsi omenalajit metsäomenapuitten kanssa Örnäsissä Finströmissä, jonne hän asettui asumaan vaimonsa Amandan kanssa. Strömma-lajikkeen hän löysi eräältä tilalta Hammarlandista Strömman kylästä. HEDELMÄNVILJELIJÄPIONEEREJA Amanda ja Fridolf Sundberg onnistuivat luomaan esimerkillisen maanviljelyn alueille, joita ei ollut koskaan aikaisemmin viljelty. Fridolfin voidaan katsoa olleen myös hedelmänviljelyn uranuurtaja. Hän viljeli itse hedelmäpuunsa ja harjoitti niiden tuontia Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Puita tuotiin noin 1 000 kappaletta vuosittain yli 20 vuoden ajan. Tämän lisäksi hän tuotti maahan muun muassa marjapensaita. Kaksi Fridolfin istuttamaa puuta on yhä jäljellä Örnäsissä. Lisäksi yksi puu on muutaman kilometrin päässä. Postimerkkien omenat on valokuvattu Hammarlandissa. Fridolfin ja Amandan pojanpoika Sven-Olof Sundberg asuu nykyään Hasselbossa lähellä Örnäsiä. Hänellä on omenapuu, joka on Strömma-lajiketta. KESTÄVIÄ JA SÄILYVIÄ Sotien välisenä aikana 1930-luvulla Strömma-lajiketta viljeltiin Suomessa ammattimaisesti, mutta muutaman kylmän talven seurauksena viljelmät paleltuivat. Ne puut, jotka ovat Ahvenanmaalla tänään, ovat kuitenkin karaistuneita ja ovat selviytyneet yli 100 vuotta. Strömma-omena sopii hyvin varastoitavaksi, ja se säilyy pitkään. Ahvenanmaalaiset omenaintoilijat Sven-Olof eturivissä haaveilevat, että Strömmaomena saataisiin taas pian kauppoihin myyntiin. Lähde: Sven-Olof Sundberg
22 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Perunalastujen uranuurtajia Suomessa Vuonna 1969 Ahvenanmaalle perustettiin perunalastutehdas Chips Ab. Perustajat eivät tienneet silloin, että yritys yli 30 vuotta myöhemmin olisi kansainvälinen konserni, jossa on yli 1 300 työntekijää Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Kolme yksityistä aloitteentekijää perusti Chips Ab:n. He halusivat luoda teollisuuden, joka estäisi suurta muuttoliikettä Ahvenanmaalta. Maatalous, kalastus ja kauppa olivat jo kauan olleet suuria tulonlähteitä. Nyt aloitteentekijät halusivat luoda teollisuuden, joka perustuisi sellaiseen raaka-aineeseen, jota jo oli saatavilla Ahvenanmaalla. PERUNA VAIN RUOKAA Yksi aloitteentekijöistä oli törmännyt perunalastuihin opiskeluvuosinaan Yhdysvalloissa. Siihen aikaan perunalastut olivat tunnettuja Ruotsissa ja Tanskassa, mutta Ahvenanmaalla ja Suomessa peruna oli vain ruokaa. Chips Ab:stä tuli ensimmäinen perunalastujen valmistaja Suomessa, ja tuotemerkki Taffel on aina ollut johtavana Suomen markkinoilla. HYVÄÄ PERUNALASTUPERUNAA AHVENANMAALLA Osoittautuikin pian, että Ahvenanmaan viljelyalueet riittivät tehtaalle tarvittavaan perunamäärään. Lisäksi meren suotuisa vaikutus lämpötiloihin tekee kasvukaudesta pitkän, mikä onkin hyvän perunalastuperunan viljelyssä ratkaiseva tekijä. SUURIA PANOKSIA Chipskonserni käynnistyi hieman horjuvasti 1970-luvulla, mutta 1980-luvulta alkaen tapahtui paljon, jolloin muun muassa osa ruotsalaista OLWyritystä saatiin mukaan. 1990-luvun aikana tehtiin satsauksia Baltian ja Venäjän markkinoilla. Vuonna 2005 norjalainen Orkla Asa osti kaikki Chips Abp:n osakkeet. POHJOISMAAT JA BALTIA Nykyään Chips Ab:n kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat ja Baltia paikallisine yhtiöineen ja tuotemerkkeineen. Näiden joukossa ovat Chips (Suomi), OLW (Ruotsi), Kims (Tanska ja Norja) ja Latfood (Baltia). Suomessa Chips harjoittaa toimintaansa Ahvenanmaalla Haraldsbyssä sijaitsevassa tehtaassa. Markkinointi- ja myyntikonttori ovat Helsingissä. Lisäksi Ahvenanmaalla sijaitsevat myös rahoitus- ja talousosasto. Lähteet: Jörgen Pettersson ja Anders Mattsson Från knölar i marken till miljoner på banken sekä www. chips.fi.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 23 285 PERUNALASTU Ensipäivänleima kuvaa perunalastua. JULKAISUPÄIVÄ 7.6.2011 VALOKUVAAJA Kjell Söderlund PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO 0,85 FDC:N HINTA 1,45 POSTIMERKKIEN KOKO 35 x 35 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 102 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Joh. Enschedé Stamps Ensipäivänkuoren kumpaakin puolta koristavat perunat perunalastujen raaka-aine. KJELL SÖDERLUND Postimerkkiarkin väliöparikeskilöä koristavat perunalastut. Postimerkissä kuvatut perunalastut ovat nimeltään Sourcreme and onion. Valokuvaaja Kjell Söderlund (s. 1968) työskentelee mainosvalokuvaajana pääasiassa studiossa. Hän kiinnostui valokuvauksesta ja etenkin luontovalokuvauksesta jo opiskeluaikoinaan. Kiinnostus on edennyt harrastuksesta ammatiksi, ja nyt hän on työskennellyt kokopäiväisenä valokuvaajana 14 vuotta. Kjell on suunnitellut useita postimerkkejä Posten Ålandille mm. Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan, Minun postimerkkini 2006, Minun Ahvenanmaani 2008 ja Ahvenanmaalaisia leikkikaluja postimerkit vuonna 2010.
24 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN SOFIA CHANFREAU Amanda asuu Meksikossa, mutta palaa aina kesällä Ahvenanmaalle. Amanda Chanfreau saapui Meksikoon syksyllä 2008 tarkoituksenaan matkustaa maan halki Keski-Amerikkaan. Mutta jo varhaisessa vaiheessa tutustuin kauniiseen pieneen kylään ihastuttavine laguuneineen. Jäin sinne melkein vuodeksi, ja perustin kahvilan kahden ystäväni ja silloisen partnerini kanssa. Kun suljimme kahvilan, ei tuntunut enää luonnolliselta matkustaa Meksikosta. Olin kesäisin kotona, mutta palasin takaisin. Olen ymmärtänyt nyt viimeisen vuoden aikana, että Meksiko on uusi kotini. Nykyään asun suuremmassa kaupungissa Etelä-Meksikossa, missä minulla on myös ateljeeni. Uusi kotimaa tekee Amandasta onnellisen ja rauhallisen. Mutta en tiedä, mikä minuun vaikuttaa eniten kulttuuri, luonto, ruoka vai ihmiset. Rakastan tätä maata! HALUAA MATKUSTAA YKSIN Ennen kuin Amanda asettui asumaan Meksikoon, hän matkusteli paljon muun muassa Euroopassa, Karibiassa, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Ja mieluiten hän matkustaa yksikseen. Minulle ihanteellisin tapa on matkustaa yksin, sillä silloin olen
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 25 AMANDA YHDISTÄÄ MEKSIKON AHVENANMAAHAN Taiteilija Amanda Chanfreau sai tehtäväkseen maalata ahvenanmaalaista kesää kuvaavat ehiökortit, mikä osoittautuikin oikeaksi valinnaksi! Ahvenanmaalainen Amanda on löytänyt uuden kotinsa San Cristóbal de Las Casasin kaupungista, joka sijaitsee Chiapasin vuoristoseudulla Etelä-Meksikossa. Mutta hän ei pärjäisi koskaan ilman ahvenanmaalaista kesää ja palaakin kotisaarelleen joka kesä. paljon avoimempi kaikkea ja kaikkia kohtaan. Opin paljon enemmän kuin jos mukana olisi matkakumppani, johon turvautua. KASVOT JA KEHOT HURMAAVAT Juuri matkoillaan Amanda löytää inspiraatiota maalauksilleen. Olen työstänyt ulkomaankokemuksiani maalaamalla. Keskipisteenä ovat aina tapaamani ihmiset. Hurmaannun kasvoista ja kehoista, erilaisista ilmaisuista, ihmiskohtaloista ja kuulemistani kertomuksista. Tällä hetkellä Amanda ei matkustele paljon, mutta inspiraation hän saa edelleenkin vieraasta kulttuurista, minkä keskellä hän elää. AHVENANMAA ON TÄRKEÄ Juuri nyt Amanda keskittyy luomaan toimivan elämän Meksikossa niin yksityisellä kuin ammattimaisella tasolla. Kehitän ateljeetani ja luon kontakteja. Yhteyteni Suomeen ja Ahvenanmaalle ovat hyvin tärkeitä minulle. Niistä en halua luopua. Kesäisin matkustan kotiin Ahvenanmaalle. Silloin pyrin pitämään näyttelyitä mahdollisuuksien mukaan, ja samalla yritän
26 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN EHIÖKORTIT, AHVENANMAALAINEN KESÄ JULKAISUPÄIVÄ 9.5.2011 TAITEILIJA Amanda Chanfreau PAINOSMÄÄRÄ 3 x 9 000 HINTA 1,90 /ehiökortti 5,70 kolme ehiökorttia KOKO 148 x 105 mm PAPERI Carta Integra 235 g PAINOMENETELMÄ 4-värioffset + UV-lakkaaus PAINO Waasa Graphics Leimassa näemme kolme naishahmoa hyppäämässä veteen. SOFIA CHANFREAU AMANDA CHANFREAU Amanda Chanfreau syntyi vuonna 1983 Helsingissä. Perhe muutti Maarianhaminaan, kun Amanda aloitti peruskoulun. Hänen taiteellinen koulutuksensa alkoi Ahvenanmaalla Ålands Folkhögskolanissa (Nordiska konstlinje 1 vuosi). Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan Uppsalassa Wiks Folkhögskola-oppilaitoksessa (Bild- och Formlinjen 2 vuotta), Tukholmassa (Konstskolan Idun Lovén Skulptur 1 vuosi) ja HV Skolan-oppilaitoksessa (Textil Hantverkslinje 3 vuotta). Hän omistautuu lähinnä maalaamiselle, mutta on tehnyt myös pukuja tanssi- ja performanssiesityksiin, lavasteita, tekstiilitauluja ja savija betoniveistoksia. Nykyään hän työskentelee paljon valokuvauksen ja videon sekä piirustuksen parissa. Amanda on pitänyt kymmeniä näyttelyitä, lähinnä Ahvenanmaalla mutta myös Ruotsissa. Tämä on Amandan ensimmäinen työ Posten Ålandille. Kaikkien kolmen ehiökortin aiheena on ahvenanmaalainen kesä. Amanda Chanfreau on tulkinnut aihetta surrealistisella tavalla, missä todellisuus kohtaa mielikuvituksen. Siitä huolimatta hän on kuitenkin onnisutnut vangitsemaan sen tyypillisen ahvenanmaalaisuuden.
SOFIA CHANFREAU ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 27 Näen ahvenanmaalaisissa jonkinlaista hellää häikäilemättömyytta kesäisin Juuri nyt Amanda keskittyy luomaan ateljeensa ja hankkimaan kontakteja uudessa kotimaassaan Meksikossa. laajentaa yhteistyötä. Tarkoituksenani on jatkossakin työskennellä taiteeni parissa ainakin osittain kotiväkeä varten, mutta niin, että voin tehdä sen täällä Meksikossa. Internetin avulla on helppoa pitää läheisiä yhteyksiä kotiin Suomeen, ja ainahan voi postittaa töitään. PAIKKANI ON MEKSIKOSSA Hän palaa Ahvenanmaalle joka kesä. En voi elää ilman ahvenanmaalaista kesää. Kaikki on niin kaunista, ja ihmiset ovat paljon iloisempia. Lisäksi monet tulevat kotiin opiskelupaikkakunniltaan, ja matkailijoita tulee joka suunnalta. Ahvennamaalta löytyy paljon luovuutta ja tahtoa. Nautin täysin siemauksin oleskelustani siellä, ja lataan pattereita. Mutta Amandasta olisi vaikeaa asua kokoaikaisesti Ahvenanmaalla. Minun tarvitsee liikkua enemmän, ja haluan enemmän vaihtelua. Rakastan Ahvenanmaata, mutta tunnen sydämessäni, että paikkani on Meksikossa. VAPAUS JA ILO Amandan mielestä oli haaste saada tehtäväksi ahvenanmaalaisen kesän kuuvaaminen kolmessa ehiökortissa. Hän on tottunut hakemaan inspiraatiota ulkomaanmatkoiltaan ja vieraista kulttuureista, ja nyt hän saikin ajatella aivan toisella tavalla. Halusin hahmottaa vähän sitä vapautta ja iloa, mitä itse tunnen ollessani kotona kesäisin ja tietenkin kaunista luontoa. Hän tarttui kolmeen tyypilliseen asiaan: mereen, kallioon ja taivaaseen. Mutta tehdäkseen siitä leikillisempää hän lisäsi vähän huumoria jokaiseen kuvaan. Vihreä kuva on peilikuva vedessä. Siinä näkyy ison aluksen varjokuva, ehkä Pommernin, mutta mastossa on selvä ihmishahmo ripustamassa pyykkiä! Sininen kuva kuvaa yötaivasta. Siinä näkyy joukko alastomia hahmoja juoksemassa laituria pitkin hypätäkseen veteen, aivan kuin saunan jälkeen. Mutta veteen joutumisen sijaan ne lentävät kohti pilviä! HELLÄÄ HÄIKÄILEMÄTTÖMYYTTÄ Kolmas kuva esittää kalliomaisemaa, jossa on ahvenanmaalaista punaista graniittia auringonlaskun valossa. Kalliota vasten näkyy miehen varjo, ehkä kalastajan, joka tanssii iloisesti ja jongleeraa kaloillaan. Missään kuvassa ei näy ihmisiä selvästi. Hahmot ovat joko peilikuvina, varjokuvina tai varjoina. Mutta hahmot ilmaisevat iloa ja elämöintiä, mitä itsekin tunnen ja mitä mielestäni näen ahvenanmaalaisissa kesäisin. Ne ilmaisevat jonkinlaista hellää häikäilemättömyyttä.
28 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN ALEX DAWSON Ainutlaatuinen samppanjalöytö postimerkissä Heinäkuussa 2010 sukeltajat tekivät uskomattoman löydön, kun he sukelsivat vanhalle hylylle Ahvenanmaan saaristossa. Hylystä löytyi useita pulloja, jotka sisälsivät erittäin vanhaa samppanjaa! Löytö herätti heti suurta kiinnostusta ympäri maailmaa. Yhtäkkiä Ahvenanmaasta oli tullut paikka, mistä oli löydetty ehkä maailman vanhimmat samppanjapullot! Samppanjapulloja oli 145 kappaletta noin 1840 vuoden tienoolta. Ne ovat peräisin tunneltulta valmistajalta Veuve Clicquotilta, nyttemmin lakkautetulta Juglarin samppanjatalolta ja kuuluisan samppanjamerkin Heidsieckin valmistajalta. Samppanjanvalmistaja Jacquesson toimii nykyään Juglarin mailla. PULLOJA HUUTOKAUPATAAN Hylky ja samppanjalöytö ovat Ahvenanmaan maakuntahallituksen omaisuutta. On käyty kuumia keskusteluja, mitä pulloille pitäisi tehdä. Nyt on päätetty, että osa pulloista huutokaupataan Ahvenanmaalla toistuvasti järjestettävissä huutokaupoissa. Ensimmäinen huutokauppa pidetään kesäkuussa 2011, jolloin samana päivänä ilmestyy ahvenanmaalainen samppanja-aiheinen postimerkki. Vielä ei ole ilmoitettu, kuinka monta samppanjapulloa huutokaupataan kaiken kaikkiaan. Asiantuntijoiden mukaan samppanjapullojen markkina-arvo on mitä korkein. Maailman johtava samppanja-asiantuntija Richard Juhlin arvioi yhden pullon myyntihinnaksi vähintään 50 000. KORKEALUOKKAISTA SAMPPANJAA Vaikka samppanja on pari sataa vuotta vanhaa ja maannut meren pohjassa, niin ne jotka ovat saaneet maistaa sitä, sanovat sen olevan erinomaisen hyvää.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 29 ALEX DAWSON Kukaan ei osannut aavistaa, että ehkä maailman vanhin samppanja on maannut meren pohjassa Ahvenanmaan saaristossa pari sataa vuotta. Meren pohjasta nostettu samppanja on hyvin korkealuokkaista ja ainutlaatuista. Laaduille yhteistä on hyvä raikkaus ja maun pituus, Richard Juhlin sanoo. ANDERS NÄSMAN 287 SAMPPANJALÖYTÖ JULKAISUPÄIVÄ Kesäkuu 2011 VALOKUVAAJA Kjell Söderlund SUUNNITTELU Cecilia Mattsson PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO Världen (0,90 ) FDC:N HINTA 1,50 POSTIMERKKIEN KOKO 36 x 36 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 105 g/m 2 PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO The Lowe Martin Group RAHAA YMPÄRISTÖÖN Kaikkien pullojen sisältö ei ole huippulaatua. Niiden pullojen sisältöä sekoitetaan uudempaan samppanjaan, joka sitten myydään. Yhdestä pullosta voi saada 70 samppanjapulloa, jotka myydään kalliilla hinnalla. Myynnistä saatu nettotulo käytetään ympäristö- ja meriarkeologisiin tarkoituksiin Itämeri erityisenä kiinnostuksen kohteena. Samppanjalöydön päätarkoituksena on markkinoida Ahvenanmaata tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. MYÖS OLUTTA Hylystä löytyi myös olutpulloja. Nyt eletään toivossa, että eri analyysimenetelmillä pystyttäisiin luomaan uudestaan tuo 200 vuotta vanha olut. Asiantuntijat uskovat, että alkuperäisten olutpullojen myynnistä saataisiin runsaasti tuloja, vaikka olut ei edes maistu hyvältä. ÖLJYRUUKKU JA LAUTASIA Juomien lisäksi vanhasta kaljaasista löytyi paljon muuta mielenkiintoista. Jotkut esineistä otettiin talteen. Niiden joukossa oli oliiviöljyä sisältävä ruukku, kaksi oktanttia ja kolme posliinilautasta. Hylystä löytyi myös ainutlaatuinen liesi. Postimerkin ulkonäköä, yksityiskohtia eikä julkaisupäivää ollut vahvistettu tätä lehteä kirjoitettaessa. Lisätietoja löytyy Postin kotisivulta osoitteesta www.posten.ax sekä Ålandsposten Frimärken-asiakaslehden seuraavasta numerosta. ALUKSESTA Alus, jolta samppanja löytyi, on kaksimastoinen kaljaasi. Sen runko on noin 21,5 metriä pitkä ja 6,5 metriä leveä. Alus on alustavien tietojen mukaan peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Laiva oli pohjoismainen, ja arvioidaan, että se lastattiin jossain Bremenin ja Rostockin välillä. Samppanjalastin lopullinen päämäärä on saattanut olla jokin kauppatalo tai jopa Pietarin keisarillinen hovi. Lähteitä: www.museum.ax ja www.nyan.ax.
30 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 286 MINUN POSTIMERKKINI RANTALENTOPALLOILU JULKAISUPÄIVÄ 16.8.2011 TAITEILIJA Catharina Nygård MAKSUARVO Världen (0,90 ) ARKIN HINTA 7,20 (8 postimerkkiä) FDC:N HINTA 1,50 POSTIMERKKIEN KOKO 29 x 42 mm ARKKIKOKO 145 x 105 mm 8 x 1 postimerkkiä PAPERI 135 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Joh. Enschedé Stamps Ensipäivänleima kuvaa tietenkin rantalentopalloa. Maksimikortissa näemme kaksi miespelaajaa. Erikoisleima kuvaa verkkoa. ANDREAS DIENERT CATHARINA NYGÅRD Kuvittaja Catharina Nygård syntyi vuonna 1966 ja varttui Pietarsaaressa. Hän kävi kaksi vuotta taidekoulua Uudessakaupungissa (1983 1985) ja sen jälkeen piirustuskoulua Turussa (1985 1988). Tukholmaan muuton jälkeen hän opiskeli valokuvausta. Nykyään Catharina työskentelee kokopäiväisenä kuvittajana eri lehdille kuten lastenlehdille Eos ja Kamratposten ja aikuistenlehdille Journalisten, Kosmetik ja Familjedaghem. Hän tekee töitä myös eri kustantamoille ja kuvittaa oppi- ja lastenkirjoja. Tämän lisäksi Catharina on julkaissut lastenkirjoja muun muassa yhdessä kirjailija Solja Krapun kanssa. Tämä on Catharinan ensimmäinen Posten Ålandille suunnittelema postimerkki. Miniarkkia kuvittaa verkko. Catharinan kuvittamassa ensipäivänkuoressa näemme miespuolisen lentopallon pelaajan. Kuoren kääntöpuolella pelaaja antaa merkin kanssapelaajalleen.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 31 Rantalentopalloilua maailmantähtien kanssa Elokuussa Ahvenanmaalla järjestetään neljännen kerran Paf Openrantalentopalloilutapahtuma. Posti julkaisee tapahtuman yhteydessä postimerkin, joka on tehty Minun postimerkkini-menetelmällä. Paf Open on kansainvälinen naisten ja miesten rantalentopalloiluturnauksen osakilpailu Swatch FIVB World Tour. Paf Open järjestettiin ensimmäisen kerran elokuussa 2007. Vuonna 2008 järjestäjät luopuivat kilpailuista, koska Pekingin olypialaiset järjestettiin juuri elokuun kolmannella viikolla. Tämän jälkeen Paf Open on järjestetty Ahvenanmaalla aina elokuussa. TASA-ARVOINEN URHEILU Paf Open on ainutlaatuinen, koska se on ainoa World Tour-kilpailu, jonka järjestää kaksi isäntämaata, nimittäin Ruotsi ja Suomi. Kilpailu televisioidaan Ruotsiin ja Suomeen sekä kansainvälisesti. Pelaajat kilpailevat 380 000 dollarin palkintorahoista ja arvokkaista ranking-pisteistä. Pisteet ovat maailman rankingin ja MM kilpailuihin sekä olympialaisiin selviytymisen perustana. Rantalentopalloilu on maailman tasa-arvoisin urheilulaji palkintorahat ja tv-aika on jaettu aivan tasan miesten ja naisten kesken vuodesta 1998 alkaen. MAAILMAN ELIITTI PAIKALLA Paf Open on kehittynyt todelliseksi kansanjuhlaksi. Monet kävijät, niin ahvenanmaalaiset kuin matkailijatkin, hakeutuvat areena-alueelle, joka sijaitsee Ravintola Arkipelagin vieressä Maarianhaminan keskustassa. Tapahtumaan osallistuu rantalentopalloilun ehdotonta sekä nais- että mieseliittiä. TEE OMIA POSTIMERKKEJÄ Rantalentopalloilu-postimerkki on tehty Minun postimerkkini-menetelmällä. Voit tilata ahvenanmaalaisia postimerkkejä valitsemallasi omalla kuvalla. Kuvasi sijoitetaan kehyksen keskelle ja sitten voit käyttää postimerkkejä tavalliseen tapaan. Lue lisää Minun postimerkkini-merkeistä Postin kotisivulta osoitteessa www.posten.ax. Siellä voit myös tilata postimerkkejä verkkokaupasta. Lähde: www.pafopen.com
32 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Kökar ja Jomala Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaava postimerkkisarja päättyy tänä vuonna. Kaksi viimeistä postimerkeissä kuvattavaa kuntaa ovat Kökarin saaristokunta ja Ahvenanmaan suurin kunta Jomala. Kökar on saari, joka sijaitsee Ahvenanmaan ulkosaaristossa. Se on Ahvenanmaan eteläisin kunta. Kökarin pinta-ala on 804 km², josta maata on 57 km². Kunta muodostuu seitsemästä kylästä, joissa asuu 260 henkilöä. KIRKOSSA MERIROSVOLAIVA Muiden ahvenanmaalaisten kuntien tapaan myös Kökar on suosittu matkailukohde. Monet matkustavat sinne käydäkseen Otterbötessä, joka oli pronssikaudella hylkeenpyytäjien vanha asuinpaikka. Sen läheisyydessä Hamnössä sijaitsee Pyhälle Annalle pyhitetty Kökarin kirkko. Kirkossa on votiivilaivana erikoinen merirosvolaiva, jota koristaa 64 kanuunaa. KULTTUURIN KESKUS Nykyään Kökarin sijainti on hieman syrjäinen, mutta keskiajalla tärkeä purjehdusreitti Ruotsin ja Suomen välillä sekä reitti Baltiaan kulki Kökarin ohitse. Siksi merenkulku loi perustan niin kirkolle kuin luosta rillekin. Hamnö kehittyi vähitellen kirkollisen ja kulttuurillisen elämän keskukseksi saaristossa. Toimintaa voidaan jäljittää varhaiseen keskiaikaan, mutta se koki kohokohtansa 1400-luvulla fransiskaanien johdolla, jolloin paikalla sijaitsi myös fransiskaaniluostari. POSTIMERKIN KUVA HAMNÖSTÄ Luostarikellarissa on nykyään Hamnössä tehtyjen arkeologisten löytöjen ja muinasjäännösten näyttely. Niiden sanotaan olevan jännittävimpiä, mitä Ahvenanmaan saaristosta on löytynyt. Valokuvaaja Andy Horner on ottanut juuri Hamnössä postimerkissä nähtävän kuvan. KIVIMUODOSTELMIA KÄLLSKÄRISSÄ Kökarin tunnetuin matkailukohde on kuitenkin Källskär. Epätasaisesta maastostaan ja syrjäisestä sijainnistaan huolimatta saarelle on rakennettu satama, useita taloja ja suunnaton puutarha. Vuonna 2007 postimerkissä kuvattu Tove Janssonin taulu riippui juuri Källskärissä sijaitsevan rakennuksen seinällä. Täältä löytyy myös Källskärin kannu. Kivimuodostelma syntyi, kun suuret kivilohkareet pyörivät mannerjäätikön sulamisveden pyörteissä.
ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 33 288 JA 289 AHVENANMAALAISIA MAISEMIA, KÖKAR JA JOMALA JULKAISUPÄIVÄ 28.9.2011 Ensipäivänkuorissa kuvataan kauniita rantamaisemia kallioineen ja kivineen. VALOKUVAAJAT Andy Horner (Kökar) Kjell Söderlund (Jomala) PAINOSMÄÄRÄ 2 x 180 000 MAKSUARVOT Inrikes (0,75 ) (Kökar) Europa (0,85 ) (Jomala) (Sepac) FDC:N HINNAT 1,35 (Kökar) 1,45 (Jomala) POSTIMERKKIEN KOKO 31,75 x 36,51 mm ARKKIEN KOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 135 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värisoffset PAINO The Lowe Martin Group ANDY HORNER Postimerkkiarkkien keskilöitä koristavat kuivatut kukat (Kökar) ja lokit (Jomala). Valokuvaaja Andy Horner syntyi ja varttui Pohjois-Englannissa. Hän on koulutukseltaan tekstiilitaiteilija ja kielitieteilijä. Hän muutti Ahvenanmaalle vuonna 1991 ja toimii nyt Folkhögskolanin valokuvauslinjan pääopettajana. Lisäksi hän toimii vapaana luonto valokuvaajana. Andya kutsutaan usein pitämään esitelmiä eri puolille Pohjolaa, ja hän on myös julkaissut kolme kirjaa. Hän on yksi kolmesta valokuvaajasta, jotka ovat ottaneet valokuvia Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan.
34 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Leimoissa kuvataan kuivattua kasvia (Kökar) ja lokkeja (Jomala). ERILAISIA LUONTOELÄMYKSIÄ Jomalan kunnan 32 kylässä asuu 4 000 henkilöä. Kunnan pintaalasta on 142 km² maata ja 589 km² vettä. Kunta sijaitsee keskellä manner-ahvenanmaata ja tarjoaa laajan kirjon luontoelämyksiä. Kjell Söderlund on ottanut postimerkkiin valokuvan Hammaruddassa, joka sijaitsee Ahvenanmeren tuntumassa. Mutta Jomalasta löytyy myös avaria peltoja, lehtoniittyjä ja jääkauden muodostumia. LÖYTÖRIKAS ASUINPAIKKA Varmuudella ei tiedetä, mistä nimi Jomala on lähtöisin. On teorioita, joiden mukaan nimen kolme ensimmäistä kirjainta on peräisin viikinkijumalasta Jom ja että kolme viimeistä kirjainta ala tarkoittaa paikkaa. Nimi merkitsisi silloin pyhää paikkaa, jossa palvottiin Jom-jumalaa. Kökarin tapaan Jomalastakin löytyy muinaisjäännöksiä. Tunnetuin niistä on Jettböle, joka on yksi Pohjolan tunnetuimmista kivikauden aikaisista asuinpaikoista (2500 2000 ekr.) ja löytörikkain paikka, mitä Suomessa on tavattu. KJELL SÖDERLUND Valokuvaaja Kjell Söderlund (s. 1968) työskentelee mainosvalokuvaajana pääasiassa studiossa. Hän kiinnostui valokuvauksesta ja etenkin luontovalokuvauksesta jo opiskeluaikoinaan. Kiinnostus on edennyt harrastuksesta ammatiksi, ja nyt hän on työskennellyt kokopäiväisenä valokuvaajana 14 vuotta. Kjell on suunnitellut useita postimerkkejä Posten Ålandille mm. Ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavaan postimerkkisarjaan, Minun postimerkkini 2006, Minun Ahvenanmaani 2008 ja Ahvenanmaalaisia leikkikaluja postimerkit vuonna 2010. ENSIMMÄISEN MAAILMANSODAN AIKAINEN PATTERISTO Toinen Jomalan nähtävyyksistä on Kungsössä sijaitseva patteristo. Se on yksi niistä kymmenestä rannikkopatteristosta, jotka venäläiset rakensivat Ahvenanmaalla ensimmäisen maailmansodan aikana. Patteristo sijoitettiin Dalsbergin korkeimpaan kohtaan, joka on 32 metriä meren pinnan yläpuolella. Patteristoon kuului myös noin 100 hengen miehistölle tarkoitettu kasarmikompleksi. Maaliskuun alussa vuonna 1918 patteristo tyhjennettiin, kun suomalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset joukot saapuivat Ahvenanmaalle. Saksalaiset sotilasvoimat ja suomalaiset yksityiset työläiset tuhosivat patteriston vuonna 1919. Mutta edelleenkin rannikkopatteristosta on monta jälkeä jäljellä; tie, rakennusten perusta ja räjäytetyn patteriston jäännöksiä. Paikalla on nykyään pienoismalli, millaiselta patteristo näytti. Lähteet: www.kokar.ax, www.jomala.ax ja www.regeringen.ax/museum.
Julkaisuohjelma 2011 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 35 KALENTERI 1.2. Reimareita, poijuja Postimaksulipuke 1.2. Matkustajalauttoja 2 postimerkkiä 21.2. Maarianhamina 150 vuotta 1 pienoisarkki 1.4. Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja 1 postimerkki 9.5. Europa Metsiä 1 postimerkki 9.5. Metsiä 1 maksimikortti 9.5. Ahvenanmaalainen kesä 3 ehiökorttia 9.5. Supersankareita Vihko, 3 x 3 erilaista postimerkkiä 9.5. Supersankareita 3 maksimikorttia 7.6. Ahvenanmaalaisia omenoita 2 postimerkkiä 7.6. Perunalastu 1 postimerkki 16.8. Minun postimerkkini, Rantalentopalloilu Miniarkki, jossa 8 merkkiä, 1 aihe 16.8. Rantalentopalloilu 1 maksimikortti kesäkuu Samppanjalöytö 1 postimerkki 28.9. Ahvenanmaalaisia maisemia, Kökar ja Jomala 2 postimerkkiä 7.10. Joulu 2011 1 postimerkki 7.10. Joulumerkit Arkki, jossa 20 tarramerkkiä Toimitukset ja muutospäivät TOIMITUS- NUMERO VIIMEINEN MUUTOSPÄIVÄ TOIMITUSAIKA SISÄLTÖ 1-2011 1.3. huhtikuu Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja, Maarianhamina150 vuotta (pienoisarkki), Ahvenanmaalaisia kosmopoliitteja 2-2011 2.5. kesäkuu Europa-Metsiä, ehiökortit, Supersankareita (vihko), Ahvenanmaalaisia omenoita, Perunalastu, 4 maksimikorttia 3-2011 5.9. lokakuu Minun postimerkkini (miniarkki), Samppanjalöytö, Ahvenanmaalaisia maisemia Kökar ja Jomala, Joulu, 1 maksimikortti 4-2011 24.10. marraskuu Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset, joulukoristeet, vuosilehdet mm. Muut kestotilaustoimitukset (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT) TUOTE TOIMITUSAIKA TUOTE TOIMITUSAIKA Keräilylehdet, matkustajalauttoja helmikuu Taidelautanen nro 15 kesäkuu Eurokolikkopakkaus 2011 helmikuu Ålands frimärken berättar 2010 2011 marraskuu Keräilyauto nro 24 toukokuu Sepac-pakkaus marraskuu Postimerkkikello nro 9 kesäkuu Taidelautanen nro 16 joulukuu