MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSINSTITUUTTI

MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSINSTITUUTTI

SIIRTOLAISUUS -MIGRATION +. vuosikerta Siirtolaisuusinstituurri MrgrarionsinsrIurcr Pd.i ro im i r rrj a Olavi Koivukangas r,-arlo r Toimituskunra, Editoriai committee: ::o1.. Vilh,o Nrircm,a- Turun iror. ).lrolrrrlr sunc J ungar, Abo Ak ajemi Prol. Terho Pulkkinen. Turun l.lropr.ro Aikakausichrr iimertll n6g.3 kcrr.ra tuodcr..r.r rrirushlnla on I2 mk/vuosr tai I 5 Rkr, lrtonumero 3 mk. Tilauliscn voi suoritru maksamalla tl mk Ps rilille Ttt 495 90 3. SI]RTOLAISUUSINSTITT]UTTI MI GR.{T ION SINSTIT UT I,,T Kasarmialue, rak.46. 20500 Turku 50 puh. 921 17 536 Hcnkildkun ra, Ph.D. Olavl Koivuk,rnprs, )r-,h rarl HuK Maila-Lrrsa Krtham, : ijnl5ru\thtrcn VTM.,\rJ a Munrcr VTM Simo Toivonen VTK Juhant Salmcla Maftila proiekt.sihr. Valokur'al.r Krrri Lehrincn Valtuuslurrlarr i.j u hcentoh rata. Prof J orfr.r Pohlenp.rlt, Hallinrksen puheenjohtala, Prof. Viiho Niitemia Kansi: ilagerstbntcinin taisrelussa Buuri sodassa \. l89a kaatuneirlen rk;ndin;r;rrrn har-rtanuistomcrkki. Cover, I he g..rve ul the S..rn,lrnavr.Ln< who were killcd in the barrlc of Magcrs fonrein in 1899 in rhe Boer Wer. SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLI_ TUKSEN PUHEENJOHTAJA PROFES_ SORI VILHO NIITEMAA 6O-VUOTTA. Siirtolaisuusinsrirur.rfti ornistaa ramin S.i/_ t o la6uus-m igratiorl aikakauslehdcd numeron profesrofl VrlhL_r \irrenrralle. Jola ra) nda 9.r]...,, vuurla marlrcluun lo f!:jvcni tq:7. v no \l em:tr lvuoreen jq42 Nrmrnr on, iynlynyr Hel:ingrsra. ruli ylroppilaaksr lvjo Ja suorirri tilosotian krndrjaatin tutkrnnon vdlirauhan aikana. IIan veifieli rohronlsi r. I9"+9 B.rl( rn maijen ktsk. arkaan I'lrr\ vll I J r r.: r kimukrclla 1,41 cihcmmin Vilho Niiremaa on julkaisslrr useita lrdmeren pjrrrn htsroriain liitty ia rutkinruksia, jocka ovat saavuttaneet Jaajaa kansainvdlisrd tun_ nustustt, Myijs Suonrcn historiaao Vilho Niiremaa on p(rehr) nyr syvillrscsrr. ljlla aluc(lra m,irnttrtkoun Hinrern kcskiarlaa ld(itlelcri turkrmus. \.!rodcsra 1955 libtien Niiremaa on toimin-ul lurun rliuprsron )lei.cn hrs aoflan prolaslur ina. lly:i- lll: aukovaa on ollur se rld, jodla Vilho l\iit<maa on tchnrt \iirrotrr\tutkl mursen h)riksi r laoj xlkrnccn 5uon)Ln xrukosl rtotalsuudsn turkimu(prujektirr th ccydessj. TillJin sii olarl,uu\ lin<;lli,ina Ja kansrlnrdli\cnj rlmibrrj or.triin t.nsr (cr. taa Suomcssa jdrjestelmdlliscn turktmusrot, mlnnan kohteek\i. Kvmmcnen!uodcn rld la \okemulsct lrrj,)\rrtr h\ vjn pohjxn kun r. l97j rlhjlrriin \ujnnirretcmadn Jrrr(otJt\uuslnstituurtn pl,rusrami(ta. \,1 Ieuoer olttdt ru,rric lorkujrj.r nrurt:r :lyr.:l:a osalta Niitemaan rarmokkuuden srt/.icvdrn ansioste Ja institlrutti roitrrn pcrus raa- tna,; lisk u urra lq74 Hallruk\(n puheen_ Jo,t)rrJaksl valr(rin irs(oilsutctu\ti V;lho NIlrcn*a, mire rehrive, hin horcaa edcllecn. t(ltylsesrl on mainittava Niitcmaan r1,e t mc vuonna JLrlkll\tun YhJl.sralttin 2rju li:'.11'lfl'-ll":l'old F.<nds strong l ) s padtor m r tti lan a. Vilho Niitemaan mcrkkipdivrind Siil.lolai_ suusrnsuluutti.;a siini cdustertuida olci,l! yntersot, samoln kuin hcnkilcjkunta toi Iuttr!ar hjnelic unncj jr t( f\e\ {r.r 'srkj rorvo\rr hyrjn \htri\l\,;n Jar\ui;rrr Drro< rute alsu ud(ss, Turku.I'YPOPRESS 1977 OY I

VILHO NIITEMAA 6 O-VU O TTA 16. 3. 1977 --r

FL Mikko Uola: Finnish warrlors ln the South African war Of the Finnish human fates driven all around the world those countrymen who participated the Boer War over 76 years ago form their special totality about which it is not easy to get proper information but which, no doubt, includes many kinds of destinies. Excluding those few Finns on the British side there were in the Boer forces about twenty, thirty Finns. One part of them had immigrated South Africa for gold and diamond fields, another part were sailors and propably there were even adventurers who travelled from one continent to another. The Scandinavians living in Johannesburg and Pretoria had in the middle of 1899 under unemployrnent and the risk of war founded for themselves an organization which was known as "Skandinaviska organisation". Its leader was a Swede, Christer Uggla, who lived in Pretoria and worked for the Transvaal railway company. When the war was evident there were different opinions among the Scandinavians towards the two parts of the war. Some sympathized with the British while many others were on the Boer side. The first meeting in Johannesburg did not reach any unity about the organization's opinion to the war. Those who supported the Boers organized therefore another meeting in Pretoria about on the 12th October, 1899. In this meeting it was decided to form a Scandinavian volunteer force which would join fighting on the Boer side. This thought was rapidly accepted by the Transvaal officials. All the Scandinavian warriors received the full Burgher rights and it was promised a plot of land for everybody after a successful war but the soldiers did not get any salaries. The Government, however, gave some money to the corps for equipment and riding horses. )

The sympathetic attitude of the majority of the Scandinavians towards the Boers had already the tradition some );ears old. ln the beginning of the year 1896 rvhen the English doctor L. S. Jlmeson mede his unsuccessful laid against the Boers the Scandinavians living in Transvaal proclaimed their loyality to the Bocr Government. Originally about 65 men joined the Scandinavian corps and they were from all thc Nordic countries: Srveden, Denmark, Norway and Finland. Besides them there were some volunteers which represented some other nationalities in the corps. In the original Scandinavian corps there were propably 13 Finns. Most of them were from Pohjanmaa (Bothnia) and all of them had worked rt Transvaal gold mines although they orginally represented many occupations. Ncarly all of the Scandinavian voluntecrs rvere miners but many of them were former sailors. Like all thc Boer corps the Scandinavians also elected their captain. The electcd captain was a son to a Swedish missionary Carl Ludvig Flygare, Natal born Johannes Flygare. His greatest merit was the knowledge in the Boer language. In Finland it is ofien u,rongly claimed that l'h,gare was a liinn Before their leave for the liont bet',leen 14th and 17th October the Scandinavians made a parade before the residence of President Paul Kruger and the President made a stimulating speech to them. When leaving for the front the Scandinavians' destination was Mafeking where the Bocrs had besieged the British forces commanded b1- Colonel Baden' Powell. On their way to Mafeking thc Scandinavians cscorted the famous Boer gun "Long Tom". Thc Scandinavians participated smrrll skirmishcs in,\lafeking but the Boer commander General Piet Cronje opposed any large scaled attack against the British occupied town because of vain losses. The Scandinavians protested stronglv against Cronje's passive viervpoint because the;' wanted more active attacking. Thcy complaine<l of Cronje's passivity even to Pretoria. It is told that the Scandinavians were voluntecrs to everything which was amusing and dangerous. They distinguished themselves in trench digging, blorving up the British minc fields, stealing cattle etc. 'l'he Scandinavians met their first loss in Mafckinu because in an attack on thc 25th October a Finn, Johln loh.rnsson, rn'es br.lly rrounded. Johansson was taken into irn ambuhnce organized by the Scandinavians. Ir was offered thc possibility for Johansson to go to Pretoria to a hospital but the man preferred to stay among his corps.

When the strong British army led by Lord Methuen advanced from the south towards another besieged town Kimberley the main forces of General Cronje, among them the Scandinavians, received on the 20th November the order t<., go towards Kimberley. On their way the Scandinavians got the supplement of 15 men but after rwo were wounded and some moyed to other corps the amount of the soldiers did not rise much ove r 70 men. The Scandinavian corps arrived at Magersfontein, to the south of Kimberley, on the 28rh November. The slower ambulance unit reached the place not early than on the 10th December. To the end of November the British army of 15000 men led by t,ord Methrren had advanced to Modder River, about 1O kilometres south from ltagersfontein. The British stayed there for two weeks after severe clashes with the Boers. The Boer forces of about 8500 men led by Cronje prepared on their side to avert the propable British attack by digging trenches to the foreground of the Magersfontein hills. Especially the Finns in the Scandinavian corps proved to be the best experts with explosives and they distinguished themselves x railway mining on the British rear. In the evening on the 10th December after a severe British artillery concentration 52 men of the Scandinavian corps (according to other sources 49 men) were sent to an outpost about 1,5 kilometres before the defenses and circa 10 men stayed with horses. Other Scandinavians were around the whole encampment in different tasks. The night was rainy and chilly. About at four a'clock in the morning the British were seen advancing towards the Boer positions. The Scandinavians had got orders to retreat to the main force but despite of that captain Flygare decided to let his men fight in the outpost. The British soon blockaded the Scandinavians and cut their way of retreat. The corps, however, fought persistently. It followed that 20 Scandinavians were killed, among them captain Flygzre, 21, were taken prisoners by the British, the greatest deal of them badly wounded. Three of the prisoners died within the following days from their wounds. Only four men of the Scandinavians in the outpost got out of the outpost safely to their own side, five came off lightly wounded and two badly wounded were removed from the battlefield to the Boer side. The Finnish losses were one killed on the battlefield and one died in captivity after two days from his wounds, two badly wounded and one captured. The British suffered a bloody defeat at Magersfontein but the Boer losses, except the Scandinavians, were slight. Cronje's troops stayed at Magersfontein still for two months until the British succeeded by passing the Boers to raise the si ge of Kimberley in February, 1900. By that time the position of the

Boer tbrces became intolerable at Magersfontein and they began their retreat torvards Bloemfontein. After reaching a place called paardeberg they were, however, besieged by the British. The Scandinavians had received rhe supplement of rwenty men, four or five of them Finns, at Magersfontein in January. The Scandinavians formed still their own unit which participated the battle of paardeberg on the lgth - 27th February. ln this bartle onll' 11uo Scandinavians were killed. Among wounded there were three or four Finns. The whole Boer force had to surrender to the British on the 27th I,'ebruary. The war prisoners were senr to Cape T'own and from there rhe biggest pait rvas sent to St. Helena ra,here they n'ere released after the war in 1902. It is rvritten several books and innumerable articles about the Scandinavians in the Boer War. It is charasteristic for them the great contradiction in many affairs. The contradictory and the inconstancy of the name spelling have been the main difficulties in collection of the biographical notes of the Finns in the Boer War. In many cases it is used the surnames (or the names of the house or farm) in the Finnish sources but abroad those persons have often been satisfied with their patronymics. When the foreign sources rnake known the domicile it has not been possible to rely on it because the name of the locality is nearly always written wrongly or the domicile is announced completely incorrectly (compare, Warsaw - must be Oravais or Oravainen, Evozov - must be Vori or Voyri). It is worth a mention that in the Scandinavian memorial erected at Magersfontein in 1908 it is cut among the Finnish killed a name J. Jakobsson although any person called Jakobsson were not among the Scandinavians as far as it is known, at least not in the lists of the fallen. In the memorial there is not on the other hand the name of Johan Jakob Johansson who died in captivity on St. Helena propably from his wounds. There were Scandinavians in the Boer War on the Boer side also as members of some Boer commandos. There are not, how ver, many facts available for example about the Finns in the Boer commandos. Presumably the names of only few of them are known. It is the same thing for the Finns on the British side. According to the newspaper comments there were about 50-60 Finns in Johannesburg when the war broke out. 20 men of them joined the Scandinavian corps while the others either left for Finland or stayed in Johannesburg. The Finns who served in other Boer units lived propably in Transvaal or Orange but presumably not in Johannesburg or Pretoria.

The birth year of 16 Finnish Boer War parricipant is known. The youngesr of these was 22 years old and the oldest 46 years old. The mean age was nearly 28 years. The known home localities by provinces are clistributed as follows, - Vaasa province l9 - Uusimaa province 2 - Aland province 1 - Kuopio province 1 - Oulu province 1 The main sources for the following biographical notes have been, - Gustafsson, Matts - Viklund, Johan Niklas m.fl. ' Boerer och engelsmd.n. Skrifter utgiana ao Soenska Folkskolans Vcinner. Hdft.68. Helsingfors 1910. - Janek, Hj. P:son: Bland boer och bitter. Skildringar frdn knget i Sydafnka 1899 1900. Helsingborg 1901. -..- Lindberg, Ernst E.: Suomalaisen seikkailuja buuisodassa ja muistoja aankeudesta St. Helenan saarella. Helsinki 1903. - Smidt, Georg - Allum, J.: Boerna, deras land ocb fibetskamp. Upsala 1902. - Saenska Skyddskdisten nr. 34 I 7924. - Uddgren, H.E.: Hjriltarna oid Magersfontein. ljddevalla 1925. -.- Uusia hauskoja kertomuksia Boerisodasta. Ameikan Sanomat, Ashtabula Ohio. (without the year of printing). -* Articles in various newspapers, for example HufisudstadsbLadet 25.I.7903, 11.12.1924, llasabladet 76.6.I896, 23.3.1901, Tbe Standard and Digger's Neus 20.72.1899. - Government Archives, Pretoria: The Red Cross Registers, British Intelligence Department (Finns who have taken full Burgher Rights under the Tranwaal Government since the commencement of War). - National Archives of Finland: The sources for the Finnish miqration statistics, 1889-1899. - The records at various Finnish oarishes. Kart Fredrik Aberg sailor Karl Aberg was from Helsinki. It is known that he was a sailor and got the passporr for foreign countries 5.6-1891. He has propably becn a mcmber in some Boer commando but has been taken war prisoner by the British and sen! to St. Helena. Afrer releasing in 1902 Aberg travelled to the Unired Srates. There ere no more facts abour him. K.W. Altston The name is got from British sources and so it can be wrongly spelled. Perhaps it should bc Alfstrdm. It is not known any more about him but he has received the full Burgher rights 30.1. 1900 so that he has propably at that time ;oined some Boer commando. Before the war he had lived four years in Transvaal. 6

Zachris Michelsson Anst Anst was from Narpiit add he is mentioned as a Finnish parricipant in the Boer War. Afrer the war Anst lived in the United States. There are no more facts about him. Otto Wilhelm Backman Born 6.4.1876 at Kirkonkyld, Uusikaarlepyy ParentsiJekob Johansson Backman and Anna Sofia Gr-rsrafsdotter. Married 18.8.1895 with Wilhelmina Jakobsdotter Sund, born 1874, died 1905. Child Otro Jakob Reinhold, born 77.1.7896. Otto Backman got the emigration certificare for Africa 9.9.1895 (three weeks after his weddings) and immigrated Transvaal in the same year. He worked as a miner and joined thc Scandinavian volunteer corps in 1899, participated the siege of Mafcking and was badly wounded in the battle of Magersfontein 11.12.1899. Backman was taken war prisoner by the Brirish together ivith the ambul2nce l8-2.1900. Because badly rvoundcd he rvas not sent to any prisoncr canrp but rvas allowed to stay in Cape Town as a war prisoncr. Otto Backman died of tr.rberculosis in South Africa 14.2.1907. Simon Mattsson Backman carpcnter Born 20.3.1853 at Tuckur, Vdyri Parentsr lllatts Simonsson Jifs and Greta Lovisa Johansdotter Hdggblom. l\,larried rvith Anna Michelsdotrer Finnc, born 1855, died 1925. Childrcn' Michel, born 25.8.1881, dted 22.9.1917, Edla Maria, born 10.4.1885, died,24.6. 1921. Anna Lovisa, born 23.1.1888. Simon Backman immigrated Transvaal in 1895 and worked at'fransvaal gold mines. He joined the Scandinavian volunteer corps 9.1.1900 and was propably wounded in the battle of Paardeberg in February. Backman was taken war prisoner by the British at Paardeberg 27.2.19OO and was sent to St. Helena. After releasing in 1902 Backman stayed on Sr. Helena as a carpenter according ao his contract with Eastern Te)egraph Company. He returned Finland in 1903 and lived at Kovjoki village in V<iyri. Backman was propably the oldesr mcmber in the Scandinavian corps. Simon Backman died at Munsala 9.4.1928. There is an article about Backman published in "Svenska Skvddskiristen" 10.1.1925. lsak Vilhelm Eriksson England carpenter Born 5.11.1872 at Oravainen Parentsrfarmer Erik Eriksson England and Maja Carlsdotter Bergman. lsak Eriksson had served six month's military service in Finland. He got the passpor! for Africa 28.11.1895 and immigrated Transvaal in the same year. He worked as a miner and joined the Scandinavian volunteer corps 9-l.l9oO. He was taken war prisoncr b)' rhc British ar Paardeberg 27.2.19oo and was sent to St. Helena. After releasing in 19o2 Eriksson stayed on St. tlelcna as a carpenter according to his contract wilh Easrern Telegraph Company. Isak Eriksson died on St. Helena 5.5.1903. Erik A, Eskilsson Erik Eskilsson has participated the Boer War as a Finn and there are Do mo.e facts about him

Matts Henrik Simonsson Haggliit tsotn 5.2.1874 at Oravainen Parents; Simon Simonsson Kyhr (later Hiiggkif) and Lisa Cfeta Johansdorrer Knurers. Married 1.4.1894 \a,irh Maria Lovisa Nilsdotter. born 1870. Child Henrrk Arvrd, I'urn 20.4.18o5. Henrik Hrigglitf mo cd in 1895 from Oravainen to his rvife's Lrcality Munsala. ln rhc same year he got the passport for America and travelied either via Amcrica or dirccrly ro Africa and worked as a mider in Transvaal. Hiiggliif loined the Scandinavian voluntcer colps in 1899 and participlted the siegc of Mafcking. He rcted as an cxpiosives experr among orhers at Modder River w,hcn thc railway line rvas mined. Iliggliif uas badl; rvounded in the battic of Jl{agcrsfontein 11.12.1899 and rvas takcn war prisoner by thc Brirish- Henrik Hiigglijf dicd from his rvounds in the tsrirish militarr hospirll ar Orangc Rivcr r3.12.1899. Erik Johansson There is in various sources thc ntenrion thac trik Johansson rvas liom Kristiinankaupunki but he is not, howcver, found in the parish's books. It is possibie thar he camc fronr some neighbour locality. Johansson workcd at Transvaal gold mines and joincd the Scandinavian!oluntccr cdrps in 1899. He participa(ed the siegc of Mafeking and thc battle of Magcrsfontcin 11.12.1899. He was takcn war prisoncr by the British ar Paardebcrg 27.2.1900 and was senr ro Sr. Helena. After releasing in 1902 Johansson rravelled ro rhc UDired Starcs- His later years are unknorvn. Herman Johansson sailor Born 20.12.1869 at Pdnndincn. Pietarsaaren mlk. Parcn.s, farmer Johan JohaDsson and his wifc Maja Greta. Herman Johansson had gone to sca in 1883 after which there lre no sig abour hin in the records of his parish. tle has landed in South Africa and worked at Trahsvaal gold rnines. Jobansson joined the Scandinavian volunleer corps in 1899, participared the srcge of Mafeking and the battle of,\'lagcrsfontein 1I.12.1899. He rvas raken w'ar prisoner by the British at Paardebery 27.2.79OO and was sent to Sr. Helena. Afrer releasing Johansson rravelled to rhe United Srares in 1902. lirs late. years are unknown. Johan Jakob Johansson Gestgivars or Spera Born 21.8.1875 at Mone, Munsala Parents: Johan Johansson and L,ovisa Jakobsdotter. Johan Johansson immigrated Africa propably in the middle of the 1890's. He workcd at Transvaal gold mines and joined the Scandinavian vojunteer corps in 1899. He parricipared the siege of Mafeking and was wounded lhere in an attack 25.10.1899. Despite of his bad wounds Johansson followed rhc Scandinavians but hardly pa.ricipated fighting- tte was taken war prisoner by the British at Paardeberg 27.2.19OO and was senr to St. Helena. Johansson died on St. Helena 11.9.1900 officially of a rumour in his neck but ir is also claimed that he died from rhe wounds from Mafekins. Matts Anders Gustav Knuts or Matts Gustavsson Born 1.9.1877 ar J epua Parents: farmer Gustav Gustavsson Knuts and Sannn Lisa Mattsdotter. 8

Married 18.4.1896 wirh Alina Isaksdotter BJ6rkman, born 1875. Children, Signe Elisabet, born 2.11.1896, died 7.10.1902, Karl Ake Rolf, borri 14.10.1904. Matts Gustavsson gor the passport for Africa 17.8.1896 and immigrated Transvaal in the same year. He worked as a miner and joined the Scandinavian volunteer corps in 1899, participated the siege of Mafeking and the battle of Magersfontein 11.12.1899. He was taken war prisoner by the British at Paardeberg 27.2.1,900 and was sent to Sr.Helena. After releasing in 1902 he.eturned Finland in April 1903. Matts Gustevsson died of tuberculosis at Jepua 4.11.19O7. Marts Gustavsson's notes are used in the book "Boerer och engelsmin" in 1910. Kustaa Korhonen It is told that Korhonen was from the countv of Savo but some sources claim that his home locality was Helsinki. Korhonen worked at Transvaal gold mines, joined the Scandinavian volunteer corps in 1899, participared the sicge of Mafeking and rhe battle of Magersfontein 1I.1,2.1899. He was taken war prisoner by.the British at Paardcberg 27.2.1,900 and was sent to Sr. Helena. After releasing in 1902 Korhonen travelied to the United States. His )ater years are unknown Ernst Even LindberE decorator Born 3.1.1864 in Helsinki Parents: engine driver Anders Vilhelm Lindberg and Maria Sofia Lindfors. Lindberg had wife and at least one daughter but the names ate unknown. Ernst Lindberg moved with the family to Viipuri in 1875 and worked in Viipuri and Helsinki as a decorator, mechanician and book-binder- He immigrated New York, the United Stxtes in 1892 and worked there still as a decorator. After some years he travellcd with his family to South Africa. He lived in Johannesburg as a decorator, later as a minet. Lindberg joined thc'scandinavian volunteer corps in 1899 and belonged to the Scandinavian ambulance unir with which he participated the siege of Mafeking and the battle of Magersfonrcin 11.12.1899. He was lightly wounded in the battle of Paardeberg and was taken war prisoner by the British at Paardeberg 27.2.1900 and sent to St. Helena. After releasing in 1902 Lindberg travelled to Finland where wrote the book "Suomalaisen seikkailuja buurisodassa ja muistoja vankeudesta St. Helenan saarella". Lindberg returned to South Africa to his family in 1903 and *'ent to work to gold mines again. There are no facts about Lindberg's later years. Arthur Lindqvist Lindqvist has parricipated the Boer War as a Finn and there are no more facts about him. Matts Emil Mattsson Born 9.5.1875 at Forsby Bro, Uusikaarlepyy Parents: farmer Marrs Mattsson and Anna Maja Jakobsdo(ter. About Emil Mattsson it is known only thar hc immigrared South Africa in rhe 1890's and worked as a mincr in Transvaal where.;oincd the Scandinavian volunteer corps in 1899. He participated the siege of Mafeking. Emil Mattsson was killed in the battle of Magersfontein 11.12.1899 and his body was badly mutilated.

Mafti Maftsson farme r Matti Mattsson was born at Kalajoki but the date of birth, parenrs and famil; arc unknorvn. Mattsson immigrated the United Statcs with his family to the end of rhe 1880's or in the bcginning of the 1890's. I-Ie bought a farm but before long he hlnded his farm over to his family and travelled to Africa. He worked as a miner in Johannesburg- Matti Mattsson joined the Scandinavian volunreer corps in 1899 and served as a cook- He participatcd the sicge of Mafeking and the battle of Magcrslontein 11.12.1a99. He was takcn war prisoner by the Brirish at Paardeberg 27.2.l90o and was sent to St. Hciena. Aftcr relcasing in l9o2 he returned ro the United States whcre propablv livcd the rest of his life. The death date is unknown. Marti Mattsson was known among the Scandinavians as a pcculiar pcrsonality who could use both ladle and rifle very well. Johan Mickebson Born 1865 at Bertby, Vciyri Johan Mickelsson immigrated Transvaal already at the age about 15 in rhe beginning of rhe l88o's. Before the war he worked at Transvaal gold mincs. Hc.joined the Scandinavian volunteer corps in 1899, participared the siege of Mafcking and rhe btrlc of Magcrsfontein 17.1,2.1899 whcn he sas taken war prisoner by the Brirish and was scnr to Sr. Helena. Afie. releasing in 1902 Niickelsson travelled.o the Unircd Scares. His later I'ears are unknown. Matts Nelson Matts Nelson was from Munsala but the name is very common so that rhe pcrson bas not been able to identifl. Nelson is mentioned as a member in the Scandinavian volunteer corps alreedy in 1899 but thcre are no facts abour his participation in the baccles. Propably hc has becn in Mafeking, Magersfontein and Paardeberg. Nclson was not, however, as r war prisoncr on St. Hclena. Johan Jakobsson NyrDan Born 28.4.1877 at Vtiyri. Parents, innkceper Jakob J<-rhansson Trisk and Anna Lisa Jobansdotter- Nlarried 20.2.1904 with Aina Maria Johansson. Johan Nyman moved in l88l rvith his parents to Oravainen (Kuilas gisrgifveri). Hc lefr for Africa (perhaps via America) in 1896 and workcd at Transvaal gold mines. Nvman joined the Scandinavian voluntcer corps 9.1.1900. He rvas taken war prisoncr by the Btrrish at Paardebcrg 27.2.19oO and was sen! to Sr. Heicna. Nymln propably lightly wouncled in rhe battle of Patrdeberg. After rcleasing in 1902 he travelled to the Unitcd Staces r,vherc nrarricd with Aina Johansson from Munsala, Finlanrl. Thc lasr fact about Nyman in his parish's records is tha! he lived in America in 1913. Peter Peterson (also Petersen) Peter Peterson is mentioned as a Finnish member in Boer comdandos. He has been taken war prisoner by che British in 1900 and he has propably scnt to ccylon. l hrre arc no other facts about him. Johannes Rank Born 11.4.1875 at Munsala Parcnts:Johan Andersson Rank and Anna Sann! Andersdorter. Johannes Rank got the passport for Amcrica 2.9.189 L He propably travelled from America 10

to Africa in the middle of rhe 189O's and worked ar Transvaal gold mines. Rank.joined rhe Scandinavian voluntecr corps in 1899 and participated rhe si ge of Mafeking. Hc took part also the battle of Magersfonrein 11.12.1899 and was one of those few who escaped the outpost nearly unwounded. Johannes Rank was elected a sergeanr of the Scandinavian corps after Johan Viklund had resigned the posr. Rank was taken war prisoner by the British at Paardebetg 27.2.19O0 and was sent to Sr. Helena. After releasing in 1902 Rank trav ll d to the United States. Johannes Rank died in the Unired Stares 19.6.I917. Johan Anders Karlsson Schultz Born 7.3.1870 at Rimal by, Sulva Parenrs, farmer Karl Anders Larsson Schultz and Maja Beara Johansdotter. Married 26.11.1893 with Maria Sofia Eriksdotter Smeds, born 1873 at Sulva. oroclaimed dead 1.11.1975. Childrcn,lrenc Emilia, born 1894, died 1895, John Einar, born 1896, died 1897,Jenny Maria. born 1897. Johan Schultz immigrated the United States in the beginning of rhe 1890's and he married in America. He lived in New York and Green Point. The family returned Finlend in 1897 and Johan Schultz travclled to Africa in 1898. He worked at Transvaal gold mines and joined the Scandinavian volunreer corps 9.1.1900- He was taken war prisoner by the British ^t Paardeberg 27.2.190O and was sent ro St. H elen a. After reieasing in 1902 S chultz travelled to the United States where also his famill lived again. Johan Schultz died in thc United States 26.12.1906. Johan Simons Johan Simons was from Oravainen and he is mentioned as a Finnish parricipanr in the Boer WDr. After the war Simons lived in the Unired States. There are no more facrs abour him. A.W. Stenberq Stenberg is mentioned as a Finnish member of some Boer commando. He was taken war prisoner by rhe Brirish in l9oo and propably sent to Ceylon. There are no more facrs about hrm. Karl Anders Stenroos sailor Born 5.8.1871 at Klemersby, Lumparland Parents, farmer Matts Stenroos and Maja Lisa Michelsdotter. Karl Stcnroos immigrated Transvaal in 1891 end worked xt gold mines. Hc joined the Scandinavian volunteer corps in January 1900. He was taken war prisoner by the British at Paardeberg 27.2.19OO and was sent ro St. Helena. After releasing in 1902 he travelled to the United States. His later years are unknown. Karl Stenroos was proclaimed dead by the court of Ala 27.+.1971. G. Sundblom Sundblom has got the full Burgher rights 24.10.1899. He has propably been a member of some Boer commando since that date. lt js said that his home locality was Oulu but there are no mention about him in the parish's books and rhere are no more facts about him elsewhere. 11

rrans Werner Widbom sailor Born 18.1.1869 at Kristiinankaupunki Parents: mother sailor's rvidow Sofia Karolina Widbom, father unknown. Werner Widbom sailed sevcral ycars in merchant ships until hc landed in Sourh Africa ro rhe cnd of the 1890's. He joined some Boer commando durjng the South African War and participated battles in various places. Widbom was taken war prisoner by the Brirish in 1900 and was propably senr to Ceylon. After relcasing he went again ro seas. WcrnerWidbom died in Vancouver 7.11.1920. Anders Nils Viklund Anders Viklund was from Munsala and he is mentioned as r Finnish o!.ricioanr in rhc Boer Wrr. Thcre are no moae facts about him. Johan Nils (Niklas) Viklund blacksmirh Born 13.11.1867 at Vcxxla. Munsala Parehrs, Nils Nilsson Viklund and A nn a J akobsdotrer Srorsvarr. Johan Viklund immigratcd l'ransvaal in 1894. tle worked fivc ycars at Transvaal gold mines as a mincr. Viklund joined the Scandinavian volunreer cofps in 1899 and rvas clecrcd the lergeant for thc Finns but rcsigned rhe posr.rfter somc $ceks- He p3rricipa.ed rhe sicge of Mafckirg and acted as an explosivcs espert among orhers ar j\lodder Rivcr when the raihvay linc was rnined. Viklund was badly rvoundcd in the barrlc of Magersfontein 11.12. 1899 and was taken war prisoner b1'thc British togcrher urth thc ambulance 18.2.1900 and was 5ent to St. Hclcna. Aftcr fcle.lsing Viklund rcrurncd Finlantl in Dcccrrircr 1902- Hc lived near Lrusikaarlepl,v until 1910 whcn hc nroved to Kokkola $'herc hc worked es a blacksmith. Hc n:ovcd again to Africa some I'ears latcr and he became a miner. Johan Viklund dicd of tubcrculosis in South Africa 28.7.1917. Johan Viklund's stories are used in the book Bocrcr och engelsmin" in 1910. SUOMALATSSOTURIT BUURISODASSA Etcli-Afrikassa tyaiskennellcet skandineavit perustivar r)'airriim)'vd en jt sodanuhan!arjostamissa oloissa vuonna 1899 itselleen jiqestrin "skandinaviska organisation" johtajanaln ruotsalainen Christer Uggla. Sodan svtytrya 11.10. 1899 piiaftivet buureillc mybrimieliset yhdistykscn jdsenet muodosraa buurien puolella taistclevan skandinaavisen vapaaehtoisosaston. Vapaaehtoisosastoon liirr)i aluksi noin 65 miesti eri pohjoismaisra. Suomalaisia lienec ollut alunperin 13, jotka lihes kaikki olivet kotoisin Pohjanmaalta. Kapteenikseen skandinaavit valitsivat Natalissa svntvncen ruorsalaisen Johanncs FIygaren. Skandinaavit lihtivit rintamalle lokakuun puofivilisse mllrenpaenian ^4afeking, jossa buurit piirittivdr brittildistd varuskunraa. Mafekingissa pohjoismaalaiset kohtasivat myos ensimmdisen tappionsa suomalaisen Johan Jakob Johanssonin haavoituttra 25.10. Hdnet otettiin hoidettavaksi skandinaavien orsanisoimaan ambulanssiin. 12

Marraskuun 20. piiivnni skandinaavit saivat maariyksen ldhtei kohti Kimberleyn kaupunkia, silll lordi Methuenin johtama brittiarmeija oli eteldstd lihestymissi kaupunkia. Taistelu brittien ja buurien vililld kiiytiin 11.12.1899 Magersfbnteinissa, Kimberleysti eteldin. Skandinaavien 52-miehinen etuvartio taisteli sielli erityisen urhoollisesti menefteen kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina yhteens:i 48 miesti. Suomalaisia kaatui kaksi (Henrik Hiigglof ja Emil Mattsson), haavoittui kaksi (Otto Backman ja Johan Viklund) ja jii vangiksi yksi (Johan Mickelsson). Vaikka buurit voittivat Magersfonteinin taistelun, oli heidin helmikuussa 1900 periinnvttivi Magersfonteinista. He ioutuivat uuteen taisteluun brittien kanssa Paardebergissa, jossa koko buuriarmeijan, mukana skandinaavit, oli antauduttzvz 27.2.79OO. Liihes kaikki suomalaiset sotavangit kuljetettiin St. tlelenalle, josta heidiit vapautettiin sodan piiiityttyi i902. Johannesburgissa oli buurisodan syttyesse ollut 50-60 suomalaista. Niistd liittyi vapaaehtoisjoukkoon sen eri vaiheissa 20 miesti. Eteld-Afrikan muilla paikkakunnilla asuneet harvalukuiset suomalaiset liittyiviit buu rijoukko-osast<.rihin, ja nruutamia taisteli myds brittien puolella. The Scandinavian corps in Preroria before lcaving for the front in October, 1899. Scandinaavcja matkalla rintamallc Lokakuussa 1899 Pretoriassa.

Heimo Uotila: Suomalaisten kurssi- ja opintosuoritusten hwdksvminen r/.t Australiassa Heimo Uotila toimi Lammin kansalaiskoulun lohtajana ennenkuin h?in v. 1959 lihti siinolaiseksi Australiaan, Mount Isan kaivoskaupunkiin. Ty<insi ohella hin suorini lopputurkinnon Queenslandin yliopistossa v. 1970. Seuraavana vuonna hin siirtyi Canberraan siirtolaisministeriiin palvelukseen ja pari vuotra mydhemmin Opetusministeriiin Kansainviliseen Opetusosastoon tehtiv?ineen ulkomaisten opintosuoritusten arvioiminen ja vertailu. Pidvaikeudet, joiden eteen suomalainen tai kuka tahansa siirtolainen joutuu Australiassa halutessaan aloittaa koulutustaan vastaavan ammatin tai toimen, ovat seuraavat: 1) virallisen tunnistuksen tarpeellisuus aikaisempiin opintosuorituksiin nihden. 2) aikaisempa ammattia tai tointa ei tarkalleen vastaavana ole Australiassa 3) koulutuksessa ja elimissi olevat henkilokohtaiset tekijit ehkaisevit sopeutumisen austra liala iseen ammartiin. Erikoistumista suuresti vaativat ammatit tai toimet vaativat erikoisdidoksensi. Lait vaativat rekisteroimisen ja ne rajoittavat tai kieltivit rekisre rdimittdmien henkiloiden ammatin tai toimen harjoittamisen. Ammateista, jotka ovat tillaisia mainittakoon sihkoala, putkityot ja rakennusala joissakin valtioissa. Rekisteroimislakien alaisia akareemista koulutusta vaativia alola ovat mm. 1L

seuraavat: liiiikiirin, hammasldikirin ia eliinl?iiikiirin toimen harjoittaminen, Iiikintivoimistelu, sairaanhoito, apteekkiala. arkkitehtuuri, maanmitraus jr opetusalakin muutamissa osavaltioissa. Rekisteroinnin ulottuvuus vaihtelee alasta riippuen. Arkkitehtuurin, rakennustaiteen alueella on vain arkkitehdin titteli suojattu eiki tehtivi. Melkeinpii kuka tahansa saattaa piirtii rakennukscn tai tehdii tyotl palkkaa tai palkkiota vasten piirtiijiinii ja suunnittelijana esimerkiksi teknikon kclpoisuuden omaavana, mutta ainoastaan rekisteroity henkilo saa ilmoittaa itseddn arkkitehtind. Lrilkdrin tointa koskevat rekisteroimislait civdt vain suojaa lddkirin tittelid vaan i,altaosa liikirin suorittamista tchtd.vistd. on mycis lailla suojattu. Epdonnistuminen rekisteroinnin saamisessa nrerkitsee sit!., ett:i siirtohisen mahdollisuudet omalla alallaan ovar rrjoirerut ja saattaa merkitd siti, ette han on rdysin estett) oman toimcn harjoittamise sta joko toisen palveluksessa tai itseni.isend. yrittijdn?i. Toisilla alueilla kuten insinoorialalla, kirjastoalalla, sosiaalitvosse, sairasvoimistelussa, puheterapiassa ja laitosten ruokavaliosuunnittelussa civdt lailliset ts. rekisteroimistd koskevat rajoitukset ndvttele tdrkeitri osaa. Kuitenkin tycinantajat ndissi tapauksissa arvostavat crikoisesti australialaisen alan yhdistyksen tai jirjestcin suoritrlman ulkolaisten opintosuoritusten hyviksymisen. Jos suomalainen saavuttaa yhdistvksen jdscnyyden, niin tilloin myiis yliopistolliset suoritukset tulevat automaattise sti hywiiksytyiksi ammatin tai toimen saamise ksi. Joissakin tapauksissa suurten tyonantajien an,ostelu on terkein kelpoisuuden mirtari. Niin on laita erikoisesti opetusllllla, missl kuusi osavaltioiden opetusnrinisteri6td ja keskushallituksen ope tusmin iste riii ovat pddasiallisimmat tyonlntajat. 'lictokonealalla ja gcologiassa ei muodollisen opetuksen perustaa ole mldritelty selvisti ja ulkomaisen koulutuksen hy.viksyminen on suurimmalta osalta riippuvainen tyonantajasta. 'foisinaan suomalaisella tulokkaalla on vaikeuksia ldytdi asema, joka tarkalleen vastaisi sitii, mikii hiinellii oli Suomessa. Kauppa- ja taloustiedetti lukenut havaitsee, ette niite tuskin pidettlneen erillisini toimialueina Australiassa. Vaikka aineita opetetaankin kouluissir ja yliopistoissa, niin yleensi opiskelu tapahtuu pohjaopintoina hallinnollisia tehtivii varten sekl liikealalla etti hallituksen palveluksessa. Merkonomin koulutusta vastaavaa koulutusta ei ole nrvoskdln lainkaan olemassa. Tiilloin ei myoskdin ole mahdollisuuksia k.o. tutkjntoa vastaaviin tehtiviin. On my6skin otettava lukuun, efte akateemisetkaan loppusuoritukset ja opintoarvot eivit sellaisenaan takaa automaattista p:iisvd virkaurallc. Henkilokohraiset tekijit voivat olla vhtd tiirkeitii kuin mitkd tahansa muut suomalaisellc siirtolaisellc hdnen virkansa hoitamisessa. Vaikka henkilon ammatillinen pdtevyys olisi kuinka Ioistava, hinen tiedoillaan ja taidoillaan ei ole paljonkaan arvoa, ellei hin voi keskustella englanniksi asiakkairrensa rei ryoja virkatovereittensa kanssa. Ei voi kuvitella ld.d.kdrid. virkansa hoitajana, ellei hiin pysry pyytameen potilasta kuvaamaan oireitaan. Samoin ei my<iskiln insinooril, joka ei tiysin tajua tyonantajansa yksityiskohtaisia vaatimuksia. Samalla tavalla on puutteellinen opettaja, jonka englanninkielenkriytto ja esitvs aiheuttaa vaikeuksia hdnen oppilailleen. Lait ja perinteelliset paikalliset tavar, 15

jotka koskevat ammattien ja virkojen hoitamista Australiassa on myos oprttava ennenkuin henkilo voi toimia alallaan tehokkaasti. Vastaavien liikekirjanpitiijien ja tilitoimistojen hoitajien, jotka valmistuvat yliopistoissa tdytyy oiia perehtyneiti Australian yhtio- ja verotuslakeihin. Arkkitehtien on samoin tiedettdvi perinteelliset sopimusj6rjestelyt asiakkaiden ja rakentajien kanssa puhumattakaan rakennusalan lainsiiddnnosti. Joskus on tapauksia, etti uuden tulokkaan muodollisesta koulutuksestakin puuttuu jokin olennaisesti tirkei piirre Australian kaytennon kannalta tai ehkd ei jollakin alueella ole oniskeltu riittivdn korkealla tasolla, miki on Australian vaatimuksena Tilldin Australian oppilaitokset usein rnyontivit oikeuden pdisri mukaan niiden kursseille ja antavat hyvityksen eli tunnistuksen suoritetuista opinn..rista' Joskus hyvitl-s saattaa olla hyrrinkin suuri, mutta joissakin tapauksissa siratet^zr va.ztr^ koko kurssin suoritus uudelleen australialaisten vaatimusten mukaisesti. Yleensd on parempi suorittaa mearatry vaihe kokonaan loppuun Suornessa. Suomalaisen ylioppilaan on ebdottomasti parempi lukea aloittamansa kurssi loppuun kuin ltibteri ennen opintoien pd(ittymistri siirtolaiseksi Sqma Dit(i(i baikhdnsa esimerkiksi teknillisissri kouluissa opiskelertien kobdalla Osa' 'suorituksista ei useinkaan saada sitci byuitystti aikamricirtiisesti mibin kurssin lo pulline n su oritus o ik e uttaa. Paikallisten olosuhteitten tuntemus on tarpeellista siirtolaiselle ammattija toimialansa kysymyksissii Australian monivivahteisesta opetusjirjestelmeste Johtuvat osaltaan monet niisti vaikeuksista, joiden eteen suomalainen siirtolainen joutuu koettaessaan saada katetta suorittamilleen kursseille ja opin tosuoritu ksille Australian oloissa. Australian opetuslaitos ei ole vhteniinen, vaan perustuslain mukaan se on kunkin osavaltion itseniisesti hoidettavissa.ja testi johtuvat erilliset hallinnolliset jiirjestelyt, omat ope tussuunnitelmat ja kokeet kussakin valtiossa, New South Wales, Queensland, Etela Australia, Victoria, Ldnsi-Australia ja Tasnrania. K eskushallituksen opetusministe rion valvontaan kuuluvat pddkaupunkiterritorio, pohjois-terri torio sekl muut territoriot ja valvonta-irlueet. Koululaitoksessa ja opetusalalla on suuriakin eroavaisuuksia jo yksistiin Australian omien opin tosuoritusten hyvlksymiseen ndhden yleisend koko Australiassa puhumattakaan ulkolaisista, joiden puntarointi vaihtclee suurcsti seki osavaltioiden kannanotoista ettd asiantuntemuksesta riippuen. Voimme hlviillii syylli todeta, ette esirnerkiksi Skandinavian eri maissa on suhtautuminen toisiin pohjoismaisiin opin tosuorituk siin nlhden paljon yhtendisempi kuin vastaavasti Australian eri osavaltioissa. \'htendiseen ja keskitettyl'n koululaitokseen tottuneina on jo tissd perusvaikeus maahan saapuville suomalai sille siirtolaisille. 16

Opintosuoritusten arviointia suorittavat elimet Opetuslairoksen nro n ivivah teisu udesta on luonnollisena seurauksena se, ettei koko Australiassa ole olemassa l4eisti elinti, jonka auktoriteetti olisi m2iiireeva opintosuoritusten puntaroimiseksi ja niiden hyviksymiseksi Australian laajuisena. Opintosuoritusten laadusta ja niiden tunnistamisen tarkoituksesta useimmiten riippuu, rnikd on sopiva elin antamaan niisti lausunnon tai opastamaan ammatin- tai toimen valintakysymyksissi. 1. Australian Keskushallituksen Opetusministeririn (lntenational Education Branch, Australian Depanment of Education). Ministerion Kansainvilisen Osaston opintosuorituksia arvioiva alaosasto antaa lausuntoja ulkolaisista opintosuorituksista llhinni neuvoa- antaen. Ministerio toimii kuitenkin virallisena auktoriteettina keskushallituksen eri ministerioiden palvelukseen tulevien tai pyrkivien ulkomailla koulutuksensa saaneiden henkiloiden opintosuoritusten mddrittelemiseksi. Erikoisesti on talldin ratkaistava vastaavatko suoritukset siidoksissi miiiiriteltyjl australialaisia opintosuorituksia. Ministerion palvelu on myos yksiryisten tyonantajien, oppilaitosten, rekisteroimisviranomaisten osavaltioiden hallituksien ja keskushallituksen eri ministerioiden k?iytettevisse maksuttomasti. Ministerio ei kuitenkaan anna asianomaisille henkiloille lausuntoja heidd.n omista suorituksistaan. Tyopaikkoja hakiessaan henkilot voivat mainira ryonantajalle ti.std. ministerion palvelusta. Tyonantaja liihetettyiiiin alkuperiisisti todistuksista otetut j:iljennokset (ei siis kiiiinnoksi?i) saa yksiryiskohtaisen lausunnon tvontekijin tai siksi aikovan henkilon suorituksista Australian tai kyseessdolevan osavaltion opintosuorituksiin verrattuna. On luonnollista, etti ministerio toimii liiheisessi tyoyhteydessi muiden Australian opetusviranomaisten kanssa. Viime aikoina ovat varsinkin 1-liopistot ja erilaiset rekisterriimiselimet keentvneet ministerion ouoleen. Timi on ehki osoiruksena siit6, ettd Ausrralian eri opetuslaitoksiin on saapunut yksityisil opiskelijoita suorittamaan kursseja, joihin ei ehki omassa maassa ole ollut mahdollisuuksia, joskaan niiden joukossa ei ole ollut montaakaan suomalaista. Kuten edelti ilmenee, voi Suomesta tullut henkilo selvitd. vaikeuksista jo tiimiin jiirjestelmdn puitteissa. 2. Ulkolaiste n toimikelpoisuuksien tutkimiseksi asetettu komitea (Committee On Overseas Professional Qualifications eli COPe). Ausralian osavaltiosysteemin mukaisesti kehinyivdt eri virkamiesjir- Jestot eri osavaltioissa myos eri tavoin ja kun monissa tapauksissa osavaltioiden lakeihin tuli virkamiesjiirjestojen tai niiden rekisterointielimien toimesta miiiriiyksiii ulkolaisiin akateemisijn opintosuorituksiin nd.hden, olivat epiijohdonmukaisuus ja lailliset vaikeudet usein ylipiiiisemdttomii varsinkin kun monissa tapauksissa osavaltion eduskunnan oli t7

muutokset hyviiksyttiivii, yhteniisyytti ei voitu aina edes ajatella sitd. ajavan elimen puuttuessa. Vuonna 1969 liittovaltion parlamentti Canberrassa perusti komitean, joka ty<iskentelee siirtolaisministerin alaisena. Komitea on saavuttanut tuloksia varsinkin osavaltioiden virkoja ja toimia koskevien lakien yhteniistimisessd.. Komitea kisittelee kuitenkin vain ns. akateemisia suorituksia eiki esimerkiksi oppikoulusuorituksia, kuten keskushallituksen opetusministerio. Komitealla on useita asiantuntijalautakuntia koostuen Australian akateemisissa ja virkamiespiireiss:i hyvin tunnetuista henkiloistii. Tiillaiset asiantuntijalautakunnat antavat yksityiskohtaisia selvityksii ulkolaisista suorituksista osavaltioiden rekisterciimislautakunnille, tyonantajille seki myos ns. yleisten akateemisten loppusuorrtusten kohdalla myos asianomaisille henkiloille itselleen. Asiantuntijalautakuntia on mm. arkkitehtuurin, hammasld.dketieteen, eliinliiketieteen, kirjastonhoidon, sairaanhoidon, farmasian, sairasvoimistelun ja opetusalalla. Asiantuntijalautakunta on myos yleisten akateemisten loppusuoritusten alueella (ts. suoritukset, jotka Suomessa ovat esim. filosofisen tiedekunnan, kauppakorkeakoulun, teologisen tiedekunnan tai yhteiskunnallisen korkeakoulun antamia) Yleisten akateemisten suoritusten miirittelyssd COPQ kuitenkin kdyttdi keskushallituksen opetusministerion palveluksia ja toimii ldheisessd yhteistyosse, jotta yhtendinen kannanotto saa\ utettaisiin. 3. 18 Osavaltioiden Opetusministeriot Kun kunkin osavaltion kansa- ja oppikoulusysteemi on osavaltion opetusministerion valvonnassa seuraa teste se, etta ministerioiden valvonnanalaisiin oppilaitoksiin hakiessa kiyttiivit laitokset usein osavaltionsa opetusministerion palvelua hyvikseen punnitessaan laitokseen tai kouluun pyrkivin papereita. Sama koskee myos osavaltion hallituksen palvelukseen pyrkivin. Kun monissa tapauksissa perusvaatimuksena on joko "koulutodistus" (School Certificate) - keskikoulutodistus tai "korkeampi koulutodistus" (Higher School Certificate) - lukion todistus jopa ylioppilastutkintotodistus (Matriculation Certificate) on suoritusten arviointi suoritettava k.o. osavaltion vastaavaa todistusta ajatellen, kun kyseessii on temen meeretyn osavaltion hallituksen palvelukseen pdisy. Australian keskushallitus keyttae myos hyvikseen osavaltioiden opetusministerioiden palveluksia silloin kun on kyseessd keskushallituksen palvelukseen pyrkijen oppikoulusuoritusten arviointi tapauksessa, jolloin n2iitii pidetiiiin perusvaatimuksina k.o. osavaltioiden alueilla poikkeuksena Victoria j a Eteli-Australian osavaltio. Oppilaitokset Australian oppilaitokset (varsinkin teknilliset opistot ja instituutit) ovat joutuneet olosuhteitten pakosta suorittamaan ulkolaisten ja my<is

suomalaisten opintosuoritusten arviointia nimenomaan silloin kun k.o. henkilot ovat hakeutuneet kursseille jatko-opiskelua varten. Monissa tapauksissa on oppilaitosten ollut kuitenkin pakko antaa lausuntonsa kun tyonantaja tai toinen oppilaitos on halunnut saada tietoonsa ovatko k.(j. henkilon suoritukset verrattavissa oppilaitoksen antamaan todistukseen, diploomaan tai oppiarvoon. Timi koskee varsinkin ns. ammattimiesten koulutusta sekii teknillisii suorituksia- alue, jolla eniten on epdjohdonmukaisuuksia, koska yhtendinen asennoituminen on toistaiseksi melkein olematonta. Yksityiset henkilot ovat myos kdyttdneet oppilaitosten arviointipalvelua hyvdkseen ilmoittamalla, etti hakeutuvat miiiiriirylle kurssille, vaikka todellisuudessa heilld ei ole ollutkaan vakavaa opiskeluaietta! Korkeampien oppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen ollessa tiysin itseniisii on seurauksena ollut myos se, efte samat opintosuoritukset voidaan punnita tiysin eri tavoin riippuen oppilaitoksen kannanotoisra ja asiantuntemuksesta. 5. Virkamies ja ammattijdrjestot ja niiden viralliset rekisteroimiselime t Mdiiriityissi erikoisammateissa ja virkamiehilli on useissa tapauksissa voimakkaasti jiirjestynyt organisaationsa eri osavaltioissa ja valtion lakien alaisina jzirjestetyt rekisteroimislautakuntansa. Opintosuoritusten hyvdksyminen on tillaisissa tapauksissa k.o. jiirjeston asiana ensisijaisesti. Tema koskee mm. sellaisten kuin insinoorien, liiiikiirien, hammasliilkiirien, ellinlidklrien, arkkitehtien jopa opettajienkin (muutamissa osavaltioissa) opintosuoritusten hyvdksymisti. Ammattimiesten kohdalla on jisenyys ammattiliiton alaisessammattijiirjestossi pakollinen. K.o. ammattijirjesto suorirra:r opin tos u oritusten arvioinnin joko itse tai kiyttien ulkopuolista asiantuntija apua (mm. opetusministerioitten tai teknillisten oppilaitosten) paetraekseen kelpuutetaanko k.o. henkilo jisenyyteen (putkimies, sdhkri,mies, hitsaaja jne). Monissa tapauksissa keskushallituksen tyo- ja tyosuhteita kisittelevd ministerio vllittid keskushallituksen opetusministerion suorittamat tutkimusten tulokset tiedoksi ammattij irj estojen paiitteville elimille. Opintosuoritusten arviointi ja hyviiksyminen Australiassa aiheuttaa vaikeuksia Opin tosuoritusten arviointi ei Australiassa ole lainkaan yksinkertainen asia vaan joskus tuo mukanaan suuriakin vaikeuksia, jopa niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin tarvittavan osoitteen hakemisessa. Osavaltiojirjestelmin koneistoon tottumartomrlta suomalaiselta ei omien vaikeuksien selvittiminen useinkaan kiiy, ellei hin saa tarpeellisia vihjeiti elimilti tai henkiloiltii, jotka ovat tietoisia kaikista "byrokratian" hienouksista. Vaikeutena on myos arvioinnin suoritlamiseen tarvittava asiakirjamiiri. Tdrkeinti on kaikissa tapauksissa hankkia jiljennokset alkuperd.isista so. suomen tai ruotsinkielisiste todistuksista. Monet arviointielimet eivit lainkaan kelpuuta kdiinnoksiii vaan suorit- 19

tavat tarviftavat kiinnostyot joko itse tai kiyttien keskushallituksen kielenkidntotoimiston apua hywdkseen. Monet varsinkin Suomessa kaannetyt todistukset ovat harhaanjohtavia ja aiheuttavat jopa vahinkoa asiakkaille, jos arviointi suoritetaan kdinncisten pohjalla. Todistuksiin ja diploomeihin nlhden on kdinnostyo nimittiin suoritettava maan opetuslaitokseen perehdytryi ja tiillaista kokemusta ei useinkaan suomalaisilla kielenkiiiintljilln ole. Yhti tirkeita on myds antaa todistuksien mukana tiydellinen selostus k?iydystii kurssista kurssivaatimuksineen. Suomalaisten opintozuoritusten hy'vdksyminen Australiassa Kansa- ja oppikoulusuoritukset. Yleisesti ottaen suomalaisen kansa- ja oppikoulun suoritukset saavat vastaavan tunnustuksen Australiass aikamiiriisesti. Suomalainen ylioppilastutkinto katsotaan tekeleisti "matriculation" koetta vastaavaksi. Virkoihin, joiden perusvaatimuksena on "Higher School Certificate" on suomalainen merkonomin tai opistoinsindorin tutkinto katsottu vastaavaksi, mutta ei v:ilttamettomisti aina "matriculation" tasolla (matriculation vaaditaan yliopisroon seki useimpiin korkeakouluihin (college of ;,dvanced education) piasemiseksi) Teknilliset ja ammattisuoritukset. Australia on tilli alueella ilman yhteniistd asennoitumista ja on paljon eri osavaltioissa suoritettuja kurssc'ja, joita ci tunnustcte n a ap uriosavaltiossak aen vaikka kyseessi ovat Australian omat oppilaitokset. Meeriryille tcknillisillii aloilla ei ole vastaavaa koulutusta Australiassa lainkaan. l'imi koskee erikoisesti mm. suomalaisten teknillisten opistojen tai niiti vastaavien antamaa koulutusta. Australialainen teknikko, joka valmistuu teknillisestd opistosta (techical college) gyoskentelee huomattavasti alemmalla portaalla kuin yliopistosta tai korkeakoulusta valmistunut insinoori. Opistoinsinciorin koulutusta vastaavaa ei ole, ja ndinollen ei suomalaisella opistoinsinoorilli ole mahdollisuuksia samoibin tcht:iviin kuin Suomessa. Insinciorit Australiassa saavat koulutuksensa yksinomaan yliopistoissa tai korkeakouluissa (college of advanced education) eli siis akateemisen koulu tuksen tiet:i. Ellei ulkolainen kurssi ole samantapainen, ei ole mahdollisuuksia insinoorien keskusjirjeston (The Institution of Engineers, Australia) jiseneksi ja sen oikeuksien, so. laillisen pdtelyyden saamiscksi. Opistoinsinoorin on tiilloin tyydyttivd joko teknikon tehtiviin (joihin riittiiii australialaisen teknillisen opiston tai siti vastaaven suomalaisen teknilliscn koulun kurssi) tai varauduttava kahden jopa kolmenkin vuoden lisilukuihin saadakseen insinoorialalla yliopistollisen loppuarvon tai diploomin. Ammattimiesten kohdalla suomalaiset ammatilliset suoritukset on yleensi tunnustettu vastaavalla tasolla. Kuitenkin on ollut tapauksia, ettd esimerkiksi suomalaisen rakennusteknikon on ollut vaikea saada rekisteroidyn rakentajan oikeuksia, kun rekisteroimiselimellii ei ole ollut kiytettdvissiin tarpeellista 20