1967 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJE KO KO ELMA No 1 N:o 1. Kiertokirje Posti- ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1967 alkaessa. Uudenvuoden tervehdyksen voi esittää monella tyylillä ja tavalla. Olen kuitenkin ottanut tavaksi luoda tervehdyksessäni laitoksen henkilökunnalle katsauksen tärkeimpiin päättyneen vuoden tapahtumiin laitoksessamme. Siten henkilökunta voi saada kuvan siitä, mitä työtoverit ovat tehneet ja mitä kehitystä eri työsaroillamme ehkä on tapahtunut. Viivähtäkäämme siten nytkin vanhaan tapaan vielä hetki päättyneen vuoden parissa. Tietoliikenteen kasvu on edelleen jatkunut yllättävän voimakkaana. Laitoksen kokonaisliikenteen volyymin kasvun voidaan tähänastisten tietojen perusteella odottaa vuonna 1966 olleen n. 8 % eli suunnilleen saman kuin edellisenäkin vuonna. Tätä on pidettävä eritoten maassamme vallitsevat suhdanteet huomioon ottaen erittäin myönteisenä kehityksenä. Postimaksumerkkituloja tuottavan liikenteen volyymi nousee n. 6 % ja lehtiliikenteen n. 4 % vuoteen 1965 verrattuna. Sähkösanomaliikenteen volyymin kasvu lienee n. 5 % ja telexliikenteen n. 15 %. Myös puhelinliikenteen kasvuvauhti näyttää säilyneen suunnilleen edellisvuoden korkealla tasolla. Kotimaisten puhelujen liikennevolyymi kasvanee n. 12 % ja ulkomaisten puhelujen n. 20 % vuodesta 1965. Posti- ja lennätinlaitoksen talous säilyi vielä kohtalaisen vakaana. Saatamme odottaa vuoden 1966 tilinpäätöksen osoittavan n. 12 milj. markan ylijäämää, mikä on selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna. Laitoksemme talous olisi kuitenkin, ilman kuluvan vuoden alusta lukien toteutettuja taksojen korotuksia, joutunut jo nyt alkavana vuotena melkoisiin vaikeuksiin ja tasapainon ylläpitäminen olisi ollut vähintään epävarmaa. Tämä johtuu ennen muuta kuluvana vuonna kustannushintatasossa odotettavissa olevasta noususta, johon taas vaikuttaa nimenomaan palkkamenojen merkittävä kasvu. Laitoksessamme palkkamenojen lasketaan kohoavan kuluvana vuonna n. 20 % vuoden 1965 menoja korkeammalle. Postin palvelun tehostamiseksi on edelleenkin pyritty aikaistamaan postin jakelua eri paikkakunnilla. Tässä mielessä on myös toimipaikkojen välisiä postinkuljetuksia kehitetty ja nopeutettu. Runkokuljetuksia siirtyi viime vuonnakin 12164 66/5 Postiasemille jakelu N :o 1
maanteille omien autojen hoidettaviksi. Niinpä esim. uuden rekka-autolinjan Helsinki Jyväskylä Helsinki avulla parannettiin ratkaisevasti Jyväskylästä lähtevien jatkokuljetusten postinjakelua. Postinkuljetusautolinjojen uudelleen järjestelyjen avulla saatiin myös eritoten Tampereen ja Turun postipiirien alueilla tässä suhteessa huomattavia parannuksia aikaan. Tällöin lakkautettiin mm. rataosalla Tampere Pori Tampere iltajunissa liikennöineet postivaunut. Marraskuun alusta lukien on voitu luopua myös tilauspostilennoista reiteillä Helsinki Kuopio Helsinki ja Helsinki Vaasa Helsinki sekä korvata ne maanteitse yöllä tapahtuvilla autokuljetuksilla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta ristisidelähetysten käyttöönotosta kotimaisessa postiliikenteessä. Tämä lähetystapa, joka luonnollisesti merkitsi helpotusta postimaksuissa, oli tosin ollut ulkomaisessa postiliikenteessämme mahdollinen jo 1840 -luvulta lähtien. Nyt 1960 -luvulla ollaan jo sitä mieltä, että lähetyslajeja on liian paljon. Viime vuosina on otantalaskentojen avulla tutkittu virheellisyyksiä postimaksuissa ja tultu siihen tulokseen, että ne lähinnä aiheutuvat lähetyslajien toisiinsa sekoittamisesta. Ensimmäinen, mahdollisesti asiaa parantava toimenpide oli asiakirjojen lakkauttaminen viime vuoden alussa sekä koti- että ulkomaan liikenteessä. Kuluvan vuoden alusta lukien on kotimaan liikenteessä lakkautettu myös pikkupaketit lähetyslajina ja suunnitteilla on pikkupakettien ja tavaranäytteiden yhdistäminen yleiskansainvälisessä liikenteessä. Ennen kaikkea parantuva yleisönpalvelu tähtäimessä on ryhdytty toimenpiteisiin sekaluukkujärjestelmään siirtymiseksi. Meidän on aina syytä muistaa edustavamme palvelulaitosta, jolle asiakkaan etu on tärkeä. Tässä mielessä meidän olisi mukauduttava myöskin sekaluukkujärjestelmän käyttöönottoon ja yritettävä nähdä myös siitä itsellemme koituvat edut, kuten esim. sen töitä tasoittavat vaikutukset. Liian äkkinäisiä toimenpiteitä välttäen on käsittääkseni ollut mahdollista suuresti lieventää siirtymävaiheen vaikeuksia, joiden kautta aina on kuljettava näin laajakantoisia muutoksia tehtäessä. Varsin myönteistä kehitystä on tapahtunut myös ulkomaan postiliikenteessä. Postia päivittäin suomalaisin siivin Belgiaan uusia lentopostiyhteyksiä Lähija Keski-Itään sekä Itä-Af rikkaan pakettipostin kuljetusta suomalaisilla autolautoilla Helsingin ja Lyypekin välillä. Siinä eräitä parannuksia, joiden merkitystä varsinkin postikulun nopeuttajana ei sovi väheksyä. Yleisönpalvelun tehostamiseksi on avattu Suomen ja ulkomaiden välillä molemminpuolinen postiosoitus- ja postiennakkoliikenne, vaikkakin sitä edelleenkin rajoittavat valuuttasäännöstelymääräykset. Kaukopuhelinverkon automatisoinnin nopeuttamista on pyritty kaikin tavoin edesauttamaan. Kysymys on kuitenkin lähinnä määrärahoista ja niiden riittävä tai edes kohtuullinen saanti on kerta toisensa jälkeen osoittautunut mahdottomaksi. Forssa, Rauma ja Ruovesi saatiin viime vuoden aikana liitetyiksi tilaajavalintaiseen kaukopuhelinverkkoon. Kun vielä jo täysin valmiit Seinäjoen ja Vaasan kaukokeskukset aivan lähiaikoina otetaan virallisesti liikenteeseen, on n. 70 % koko maan puhelimien määrästä liitettynä tilaajavalintaiseen kaukopuhelinverkkoon. Lisäksi ovat rakenteilla Lappeenrannan, Oulun ja Porin automaattiset kaukokeskukset. Kaukovalintaliikennettä laajennettiin myös ottamalla käyttöön
n. 110 puoliautomaattista kaukojohtoa. Automatisoinnin seurauksena poistettiin vuoden 1966 aikana liikenteestä Forssan, Loimaan, Salon ja Uudenkaupungin käsivälitteiset kaukopuhelinkeskukset. Telexkeskusten määrä kasvoi jälleen kahdella, kun uudet päätekeskukset otettiin käyttöön Hämeenlinnassa ja Torniossa. Näin on täysin automatisoidussa kotimaisessa telexverkossa kaikkiaan 29 keskusta, joihin on liitettynä jo lähes 2 000 telextilaajaa. Radiopuolelta kerrottakoon, että radioasemien automaattilaitteita on lisätty, että Nummelan lähetysasemalle on uusi antennikeskus saatu pääkohdiltaan valmiiksi ja että useita radiolinkkejä on valmistunut tai on kohdakkoin valmistumassa. Saimaan vesistöalueen laivaradio- puhelinverkko on rakennettu ja aloitti toimintansa toukokuussa. Puhelinliikenteessä jatkettiin viime vuonnakin yleisönpalvelun kehittämistä. Tässä mielessä aloitettiin Jyväskylässä koeluontoisesti seuraavana päivänä välitettävien käsivälitteisten kaukopuhelujen tilausten vastaanotto. Lisäksi aloitettiin Lappeenrannassa puhelinpäivystyspalvelu, jolloin asiakas voi esim. matkallaolon ajaksi kytkettää puhelimensa keskuksen ao. palvelunumeroon ja saada täten puhelinasiansa hoidetuiksi poissaollessaan. Mikäli kokeiluista saadut tulokset ovat myönteisiä, tullaan näitä palvelumuotoja ottamaan käyttöön myös muilla paikkakunnilla. Ulkomaan teleliikenteen kohdalla mainittakoon Suomen ja Neuvostoliiton välisen koaksiaalikaapelin sekä Turun ja Tukholman välisen radiolinkin valmistuminen. Näin ollen voitiin ratkaisevasti lisätä puhelinyhteyksiä sekä itään että länteen. Kun syyskuun alusta lukien siirryttiin Suomen ja Neuvostoliiton välisessä telexliikenteessä tilaajavalintaan, käsitti tilaajavalintainen liikenne jo n. 90 % koko ulkomaisesta telexliikenteestä. Liikenteen automatisointia jatketaan mahdollisuuksien mukaan päämääränä luonnollisesti täysautomaatio kotimaan liikenteen tapaan. Vuonna 1965 marraskuun 1 päivänä aloitettu pohjoismaisen sähkösanomaliikenteen automatisointi, ns. pohjoismainen gentex, saatettiin päätökseen tasan vuotta myöhemmin käynnistämällä Suomen ja Ruotsin tärkeimpien lennätintoimipaikkojen välinen automaattiliikenne. Vastaavaan liikennöimistapaan siirryttiin Suomen ja Unkarin välisessä liikenteessä viime vuoden alusta lukien. Parannusta saatiin aikaan myös Suomen ja Yhdysvaltain väliseen sähkösanomaliikenteeseen, kun helmikuun alussa avattiin suora yhteyskanava Helsinki New York, jolla välitetyt sähkösanomat ohjautuvat telexliikenteen tapaan Tukholman telexkeskuksen kautta Pohjoismaiden yhteisesti vuokraamia telexyhteyskanavia pitkin. Siitä huolimatta, ettei laitokselle myönnetty viime vuonna lainkaan uusia rakennusmäärärahoja, on aiemmin myönnettyjen määrärahojen turvin voitu rakennustoimintaa jossain määrin ylläpitää. Valmiiksi saatiin viime vuonna mm. Lappeenrannan kaukoautomaattikeskuksen laitesuoja ja Korppoon välivahvistinaseman suojatilat. Työn alla olevista rakennustöistä mainittakoon Porin postitalo ja Vuoksenniskan postitalon laajennus. Suunniteltavana ovat Käpylän postitalo, Lappeenrannan postiautovarikko, Pieksämäen keskuslaiterakennus, Inkeroisten puhelintalo, Kristiinankaupungin posti- ja puhelintalo sekä Tampereen ja Seinäjoen postitalot. Näistä ainakin neljän ensiksi mainitun rakennustyöt on tarkoitus aloittaa, mikäli määrärahatilanne suinkin sallii, kuluvan vuoden syksyllä. Valtion
virastotaloja, joista posti- ja lennätinlaitos sai käyttöönsä virkatiloja, valmistui viime vuonna kolme, nimittäin Paavolan virastotalo Ruukissa sekä Valtimon ja Vimpelin virastotalot. Rakenteilla ovat Juvan, Kiuruveden, Pietarsaaren, Sodankylän, Taivalkosken ja Turun virastotalot, ja suunnitteilla on lisäksi alun toistakymmentä virastotaloa. Rakentamalla ei kuitenkaan pystytä tyydyttämään laitoksen huonetilatarpeita ja niinpä on edelleenkin huoneistoja hankittava myös vuokraamalla. Viime vuoden huomattavimmat vuokraukset olivat Tampereen, Raahen, Turku 10:n ja Mäntyharjun postitoimipaikkojen huoneistot. Tällä hetkellä toimii vielä yli 70 % ylitoimipaikoista vuokratiloissa. Rakennusmäärärahojen puute tulee todennäköisesti jatkumaan myös tulevina vuosina. Vaikeaan tilanteeseen tuo tosin jossain määrin helpotusta valtion virastotalojen rakentaminen, joskin näiden rakennusohjelma ei valitettavasti lyö yksiin oman ohjelmamme kiireellisyysjärjestyksen kanssa. Perustamisensa 100-vuotisjuhlaa viettivät viime vuonna Maarianhaminan postitoimipaikka ja Uudenkaupungin lennätintoimipaikka. Saman rajapyykin ohittavat kuluvana vuonna Jämsän ja Ilmajoen postitoimipaikat sekä Uudenkaarlepyyn, Lappeenrannan ja Joensuun lennätintoimipaikat. Laitokseemme saatiin vuoden 1966 alkupuolella uusi tietokone IBM 360, joka avaa mahdollisuuksia yhä useampien tehtävien automaattiseen käsittelyyn. Tärkeimmistä sovellutuksista mainittakoon radio- ja tv-lupien valmistus, puhelujen laskutus, tili-ilmoitusten yhdistelmien teko ja kustannuslaskenta. Tietojen automaattista käsittelyä varten, osittain tietokoneen apukoneiksi, on kaikkiin puhelinpiireihin sekä hankintaosastolle varastokirjanpitoa ja Helsingin autovarikkoa varten saatu hankituksi kirjanpitoautomaatit. Viime keväänä pitkällisten neuvottelujen tuloksena syntyi virkapalkkaratkaisu ensi kertaa menettelytapakin nojalla. Eniten kiistaa aiheuttanut lähtötasotarkistus saatiin sekin ratkaisuun ja sovittiin toteutettavaksi 4 5 erässä siten, että viimeinen erä maksetaan vuoden 1970 alusta, osalle virkamiehiä kuitenkin jo vuoden 1969 alusta. Vuotuistarkistuksista sovitaan kunakin vuonna erikseen sen jälkeen kun yleisillä työmarkkinoilla tapahtunut ansiotason nousu on selvillä. Laitoksen solmimat työehtosopimukset sitä vastoin ovat kaikki kolmivuotisia. Henkilökunnan työaikakysymykset ovat pääosiltaan edelleen vireillä. Ainoastaan virastotyöaika-asetuksen alaisten virkamiesten ja laitoksen työntekijäin osalta on työaikakysymys ratkaistu. Jälkimmäisten kohdalla ratkaisu syntyi 1. 1. 66 voimaan tulleessa uudessa työaikalaissa, jonka mukaan 40-tuntiseen työviikkoon siirrytään asteittain vuoteen 1970 mennessä. Varsin valitettavaa on edellä mainitsemani työaikakysymyksen keskeneräisyyden ohella viime vuosina syntynyt ja yhä pahemmaksi käyvä virkojen ja toimien pula laitoksessamme. Uusien virkojen ja toimien saanti on, kuten tunnettua, erittäin vaikeata ja näin ollen ei ainakaan asiantilan nopea korjaantuminen liene mahdollista. Posti- ja lennätinhallitus asetti lokakuussa toimikunnan tutkimaan laitoksen toimipaikkojen luokituksen pohjaksi määrättyjen perustekijöiden ja eri luokkien pisterajojen tarkistuksen tarpeellisuutta. Viime maaliskuussahan valmistui vuoden 1964 tilastolukuihin pohjautuva toimipaikkojen luokituslaskenta, jonka mukaan mm. toistasataa toimipaikkaa nousisi ylempään luokkaan. Tämän mukaisen esityksen jätti posti- ja lennätin-
5 hallitus välittömästi kuluvan vuoden tulo- ja menoarviota varten. Esityksen nopea toteutuminen on nyt menettelytapakin alaisten neuvottelujen varassa, sillä tuloja menoarvio ei sitä valitettavasti sisällä. Postialan koulutustoimikunnan esityksen mukaisesti antoi posti- ja lennätinhallitus viime syyskuussa uudet määräykset eräiltä posti- ja lennätinlaitoksen viran- ja toimenhaltijoilta vaadittavista ammattitutkinnoista. Toimikunnan esitysten toteuttamista on muiltakin osin edelleen jatkettu. Laitoksen koulutustoimintaa voitaneen pitää tätä nykyä melkoisen laajana, sillä saahan vuosittain lähes 5 % laitoksemme koko henkilökunnasta koulutusta erilaisilla ammattioppikursseilla. Oppilasmäärästä runsas kolmannes seuraa posti- ja teleopiston kursseja, n. kolmannes lähinnä lennätinosaston järjestämiä kursseja ja loput eli vajaa kolmannes laitoksen ulkopuolella pidettäviä kursseja. Tämä kaikki on hyvin paikallaan. Pysyäksemme mukana siinä ankarassa kehityksen pyörteessä, joka meitä ja koko ihmiskuntaa riepottaa, on meidän jatkuvasti oltava ikään kuin varuillamme kehitettävä itseämme opiskeltava, ei vain muodin vuoksi vaan sanoisin suorastaan pakosta. Me elämme suurten muutosten aikaa, yhteiskunta kehittyy jatkuvasti, ja mukana pysyäksemme meidän on alati ponnisteltava. Tämän mielessämme pitäen voimme etenkin näin sopivana ajankohtana luvata itse kukin kohentaa ja kehittää tietämystämme ja ammattitaitoamme, mikä kaikki varmasti koituu sekä omaksi että koko laitoksemme parhaaksi. Näissä merkeissä tervehdin Teitä, lausun parhaimmat kiitokseni Teille saavutuksistanne kuluneena vuonna ja toivotan Teille ja perheillenne kaikkea hyvää vuodelle 1967. Helsingissä tammikuun 1 päivänä 1967. Pääjohtaja Oiva Salolla. 1