C 280/6 FI II (Valmistavat säädökset) KOMISSIO Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta (98/C 280/08) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(1998) 449 lopull. 98/0243(COD) (Komission esittämä 17 päivänä heinäkuuta 1998) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, toimivat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen, 3) tämän direktiivin arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden määritelmät koskevat ainoastaan tätä direktiiviä, eivätkä ne siten vaikuta millään tavalla kansallisessa lainsäädännössä käytettyihin erilaisiin rahoitusvälineiden määritelmiin, joita käytetään muihin tarkoituksiin, kuten verotusta varten; lisäksi arvopaperien määritelmä koskee ainoastaan siirtokelpoisia arvopapereita, joilla tavallisesti käydään kauppaa pääomamarkkinoilla; tämän vuoksi kyseinen määritelmä ei koske esimerkiksi sellaisten elinten, kuten building societies tai industrial and provident societies, liikkeeseen laskemia osakkeita tai muita osakkeita vastaavia arvopapereita, joiden omistusta ei käytännössä voida siirtää muuten kuin siten, että liikkeeseen laskenut elin lunastaa ne takaisin, sekä katsovat, että 1) neuvoston direktiivin 85/611/ETY ( ), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 88/220/ETY ( ), soveltamisala rajoittui aluksi avoimiin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin, jotka edistävät osuuksiensa myyntiä yhteisön alueella olevalle yleisölle ja joiden ainoa tarkoitus on sijoittaminen arvopapereihin (yhteissijoitusyritykset); direktiivin 85/611/ETY johdanto-osassa katsottiin, että kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävien yritysten yhteensovittaminen toteutetaan myöhemmin, 2) markkinakehityksen vuoksi on suotavaa laajentaa yhteissijoitusyritysten sijoitustavoitetta, jotta ne voivat sijoittaa muuhun riittävän likvidiin rahoitusomaisuuteen kuin arvopapereihin, ( ) EYVL L 375, 31.12.1985. ( ) EYVL L 100, 19.4.1988. 4) rahamarkkinavälineillä tarkoitetaan sellaisia siirrettävissä olevien rahoitusvälineiden ryhmiä, joilla tavallisesti käydään kauppaa rahamarkkinoilla, esimerkiksi valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, sijoitustodistukset, yritystodistukset ja pankkivekselit; jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus laatia luettelo sijoituskelpoisista rahamarkkinavälineistä puolueettomin valintaperustein, jotta voidaan ottaa huomioon eri maiden rahamarkkinoiden rakenteelliset erot, 5) on suotavaa, että yhteissijoitusyritys voi sijoittaa varojaan myös arvopapereihin sijoittavien ja riskin hajauttamisen periaatteella toimivien toisten avointen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin; toisiin yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin sijoittavaa yhteissijoitusyritystä koskevaa riskin hajauttamisen vaatimusta noudatetaan välillisesti, sillä kyseinen yhteissijoitusyritys voi sijoittaa ainoastaan osuuksiin, jotka on laskenut liikkeeseen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittava yritys, joka noudattaa direktiivissä 85/611/ETY säädettyä riskin hajauttamisen periaatetta; on tärkeää, että tällaiset
FI C 280/7 yhteissijoitusyritykset antavat sijoittajille riittävästi tietoja siitä, että ne sijoittavat toisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin, 6) markkinakehityksen sekä talous- ja rahaliiton toteutumisen vuoksi on suotavaa sallia yhteissijoitusyritysten sijoitukset pankkitalletuksiin, 7) sen lisäksi, että yhteissijoitusyritys sijoittaa pankkitalletuksiin rahastonsa sääntöjen tai yhtiöjärjestyksensä mukaisesti, saattaa olla tarpeen, että kaikki yhteissijoitusyritykset voivat pitää toiminnan edellyttämiä käteisvaroja, kuten avistatalletuksia ja/tai käteistä; tällaisten toiminnan edellyttämien käteisvarojen pitäminen voi olla perusteltua esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: juoksevien tai odottamattomien maksujen kattaminen; myynnin osalta aikana, joka on tarpeen sijoitettaessa varat uudelleen arvopapereihin ja/tai muuhun tässä direktiivissä säädettyyn rahoitusomaisuuteen; ehdottoman tarpeellisena aikana, jolloin epäsuotuisien markkinaolosuhteiden vuoksi arvopapereihin ja muuhun rahoitusomaisuuteen sijoittaminen on keskeytettävä, 8) toiminnan vakauteen liittyvien syiden vuoksi yhteissijoitusyritysten on vältettävä talletusten liiallista keskittämistä yhteen luottolaitokseen, jäljiteltävien osakeindeksien riittävästä julkaisemisesta, jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden mielestä yhdenmukaistettujen yhteissijoitusyritysten jäljiteltävissä olevat osakeindeksit ovat avoimia ja laajalti hyväksyttyjä, 11) tehokkaan salkunhoidon edistämiseksi käytetyt menetelmät ja välineet eivät ole koskaan sallittuja, jos ne eivät ole direktiivissä mainittujen periaatteiden mukaisia ja jos ne estävät toimivaltaisia viranomaisia toteuttamasta tehokkaasti valvontatehtäviään, 12) viime vuosina on kehitetty uusia omaisuudenhoitomenetelmiä, joiden johdosta on suotavaa, että yhteissijoitusyritykset voivat käyttää kaikenlaisia johdannaissopimuksia tehokkaan salkunhoidon edistämiseksi; sijoittajien suojan varmistamiseksi on tarpeen säätää rahoitusjohdannaisten käyttöön ja niistä johtuvien riskien riittävään kattamiseen liittyvästä yhdenmukaistetusta järjestelmästä; rahoitusjohdannaisiin liittyviin sopimuksiin, joilla ei käydä kauppaa erikoistuneilla johdannaismarkkinoilla (vakioimattomat johdannaissopimukset), liittyy vastapuoliriskejä; kyseisten sopimusten vastapuolet valitaan siten ainoastaan yhteissijoitusyrityksen toimivaltaisten viranomaisten hyväksymistä kelpoisuusehdot täyttävistä laitoksista, 9) yhteissijoitusyritysten on voitava sijoittaa varansa vakioituihin optio- ja futuurisopimuksiin, joilla käydään kauppaa säännellyillä johdannaismarkkinoilla; sen varmistamiseksi, että toimintaan liittyvät riskit on riittävästi katettu, on tarpeen, että yhteissijoitusyrityksellä on kulloisenakin aikana varoja, joiden arvo on riittävä ja jotka ovat oikeanlaisia (toisin sanoen arvopapereita, jos vastuut ovat arvopapereita; käteistä tai arvopapereita, jotka ovat tai jotka käteiseksi vaihdettaessa ovat oikeassa valuutassa, jos vastuut ovat rahanmääräisiä); myös kyseisten yhteissijoitusyritysten on toimittava riskin hajauttamisen periaatteella; kun otetaan huomioon, että yhteissijoitusyrityksen salkun arvo voi vaihdella huomattavasti, yhteissijoitusyrityksen on osoitettava toimintansa ainoastaan kokeneille sijoittajille tai sijoittajille, joiden rahoitustilanne sallii niiden ottavan yhteissijoitusyritysten osuuksiin tehtäviin sijoituksiin liittyvät riskit; kyseessä olevista riskeistä on kerrottava riittävästi sijoittajille yhteissijoitusyrityksen tarjousesitteissä ja muussa markkinointiaineistossa, 10) pääasiassa osakkeisiin sijoittavien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten uudet omaisuudenhoitomenetelmät perustuvat osakeindeksien jäljittelyyn; on suotavaa, että yhteissijoitusyritykset voivat jäljitellä hyvin tunnettuja ja tunnustettuja osakeindeksejä; on siten tarpeen ottaa käyttöön osakkeisiin sijoittavia yhteissijoitusyrityksiä koskevat joustavammat riskin hajauttamissäännöt; on suotavaa säätää 13) sen estämättä mitä direktiivin 85/611/ETY 41 artiklassa on säädetty, on suotavaa sallia yhteissijoitusyrityksille arvopaperien lainaksiantamista koskevat sopimukset tehokkaan salkunhoidon edistämiseksi; kyseisiin sopimuksiin liittyvien riskien rajoittamiseksi on tarpeen säännellä niitä edellytyksiä, joilla yhteissijoitusyritys saa toimia lainanantajana arvopaperien lainaksiantamisessa, 14) tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin yleisöltä hankittujen varojen yhteiseen sijoittamiseen tässä direktiivissä säädettyjen sääntöjen mukaisesti; tässä direktiivissä mainituissa tapauksissa yhteissijoitusyrityksellä voi olla tytäryhtiöitä ainoastaan silloin, kun se on tarpeen tiettyjen, niin ikään tässä direktiivissä mainittujen toimintojen suorittamiseksi tehokkaasti kyseisen yhteissijoitusyrityksen lukuun; on tarpeen varmistaa yhteissijoitusyritysten tehokas valvonta; yhteissijoitusyrityksen tytäryhtiön perustaminen kolmanteen maahan olisi siten sallittava ainoastaan direktiivissä mainituissa tapauksissa ja direktiivissä mainituin edellytyksin; yleinen velvollisuus toimia ainoastaan osuudenhaltijoiden etujen mukaisesti ja erityisesti tavoite lisätä kustannustehokkuutta eivät koskaan oikeuta yhteissijoitusyritystä ryhtymään toimenpiteisiin, jotka saattavat estää toimivaltaisia viranomaisia suorittamasta tehokkaasti valvontatehtäviään,
C 280/8 FI 15) yhteissijoitusrahaston varojen omaisuudenhoitaja suorittaa tärkeää tehtävää valvoessaan, että yhteissijoitusyritys noudattaa lainsäädäntöä ja rahaston sääntöjä tai yhtiöjärjestystä; on tärkeää varmistaa rahastoyhtiön ja omaisuudenhoitajan välinen tehokas riippumattomuus; kun sekä rahastoyhtiö että omaisuudenhoitaja kuuluvat samaan taloudelliseen ryhmään tai kun omaisuudenhoitajalla on määräenemmistö rahastoyhtiön pääomasta tai päinvastoin, tai kun kaikissa muissa tapauksissa, joissa omaisuudenhoitaja voi käyttää merkittävää vaikutusvaltaa rahastoyhtiössä tai päinvastoin, on tarpeen toteuttaa kaikki toimenpiteet näiden kahden yrityksen välisen riippumattomuuden turvaamiseksi; kun rahastoyhtiö, joka toimii hoitamiensa sijoitusrahastojen tai sijoitusyhtiöiden lukuun, voi tehdä sopimuksia omaisuudenhoitajan kanssa, on tehtävä järjestelyjä, joilla estetään eturistiriidat ja varmistetaan, että sopimus on lain ja yhteissijoitusyrityksen rahaston sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukainen, 16) kun otetaan huomioon omaisuudenhoitajan sitoumukset rahastoyhtiötä ja osuudenhaltijoita kohtaan ja sen valvontatehtävien monimutkaisuus, ainoastaan laitokset, joilla on riittävä pääoma ja organisaatiorakenne ja joiden toiminnan vakautta valvotaan, kuuluvat omaisuudenhoitajiksi kelpaavien laitosten ryhmiin, 17) kun otetaan huomioon tarve varmistaa entistä erilaisempien yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksien vapaa rajatylittävä markkinointi ja samalla turvata yhtäläinen vähimmäissuoja sijoittajille; halutut tavoitteet saavutetaan ainoastaan sitovalla yhteisön direktiivillä, jossa säädetään vähimmäisnormeista; tällä direktiivillä toteutetaan ainoastaan vaaditun yhdenmukaistamisen vähimmäistaso, ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Muutetaan direktiivi 85/611/ETY seuraavasti: 1. Korvataan 1 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti: joiden ainoana tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen arvopapereihin ja/tai muuhun tämän direktiivin 19 artiklassa mainittuun helposti rahaksi muutettavissa olevaan rahoitusomaisuuteen ja jotka toimivat riskin hajauttamisen periaatteella. 2. Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti: 8. Tässä direktiivissä a) arvopapereilla tarkoitetaan: yhtiöiden osakkeita ja muita yhtiöiden osakkeita vastaavia arvopapereita joukkovelkakirjoja ja muita arvopaperistettuja velkamuotoja muita jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita, joihin liittyy oikeus hankkia kyseisiä arvopapereita merkitsemällä tai vaihtamalla niitä lukuun ottamatta 21 artiklassa mainittuja menetelmiä ja välineitä, b) rahamarkkinavälineillä, jotka tässä direktiivissä katsotaan arvopapereiksi, tarkoitetaan niitä siirrettävien rahoitusvälineiden luokkia, joilla tavallisesti käydään kauppaa rahamarkkinoilla ja joiden jäsenvaltiot katsovat: olevan helposti rahaksi muutettavissa, ja joiden arvo voidaan tarkasti määritellä koska tahansa tai vähintään 34 artiklassa määrätyin väliajoin, lukuun ottamatta 21 artiklassa mainittuja menetelmiä ja välineitä. 3. Lisätään 19 artiklan 1 kohtaan seuraava: e) toisten 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin, ja/tai f) talletuksiin luottolaitoksissa, ja/tai g) vakioituihin rahoitusfutuurisopimuksiin, mukaan lukien nettoarvoon tilitettävät rahoitusvälineet, joilla käydään kauppaa edellä b ja c alakohdassa mainitulla säännellyllä markkinapaikalla, ja/tai h) vakioituihin optioihin, jos hankitaan tai myydään tämän artiklan mukaisia rahoitusvälineitä, mukaan lukien vastaavat nettoarvoon tilitettävät rahoitusvälineet, joilla käydään kauppaa edellä b ja c alakohdassa mainitulla säännellyllä markkinapaikalla. Tähän luokkaan kuuluvat erityisesti valuutta- ja korko-optiot, ja/tai i) rahamarkkinavälineisiin, joilla ei käydä kauppaa säännellyllä markkinapaikalla, ellei kyseisten rahoitusvälineiden liikkeeseen laskua säännellä sijoittajien ja talletusten suojaamiseksi, ja jos niiden:
FI C 280/9 liikkeeseenlaskija on keskus-, alue- tai paikallishallinnon viranomainen, jäsenvaltion keskuspankki, Euroopan keskuspankki, Euroopan unioni tai Euroopan investointipankki, kolmas valtio, tai liittovaltion tapauksessa jokin liittovaltion muodostavista jäsenistä, taikka kansainvälinen julkisyhteisö, johon yksi tai useampi jäsenvaltio kuuluu, tai liikkeeseenlaskija on yritys, jonka jotkin arvopaperit on otettu arvopaperipörssin viralliselle listalle tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla ja tunnustetulla yleisölle avoimella markkinapaikalla, tai liikkeeseenlaskija tai takaaja on toiminnan vakauden valvonnan alainen laitos yhteisön lainsäädännössä määriteltyjen periaatteiden mukaisesti tai laitos, johon sovelletaan ja joka noudattaa toiminnan vakautta koskevia sääntöjä, jotka toimivaltaisten viranomaisten mielestä ovat vähintään yhtä tiukat kuin yhteisön lainsäädännössä säädetyt säännöt. 4. Poistetaan 19 artiklan 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta. 5. Poistetaan 20 artikla. 6. Lisätään 21 artiklaan kohdat seuraavasti: 3. Tässä yhteydessä yhteissijoitusyritys voi tehdä rahoitusjohdannaisiin liittyviä sopimuksia, myös muita kun 24 b artiklassa mainittuja, jos kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvät riskit on katettu 24 b artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Jos yhteissijoitusyritys tekee sellaisiin rahoitusjohdannaisiin liittyviä sopimuksia, joilla ei käydä kauppaa säännellyllä markkinapaikalla (vakioimattomat johdannaiset), kyseisen sopimuksen vastapuolten on oltava kelpoisuusehdot täyttäviä laitoksia, jotka kuuluvat yhteissijoitusyrityksen toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiin luokkiin. 4. Tehokkaan salkunhoidon edistämiseksi yhteissijoitusyritys voi tehdä arvopaperien lainaksiantamista koskevia sopimuksia, jossa se itse on lainanantaja, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: a) arvopaperien lainaksiantamista koskevia sopimuksia voidaan tehdä ainoastaan tunnustetun arvopaperien selvityslaitoksen tai pörssin kanssa; tai sellaisen vastapuolen kanssa, joka on kyseisiin sopimuksiin erikoistunut valtuutettu henkilö ja jota koskee yhteisön tasolla toiminnan vakauden valvonta; tai se on direktiivissä 89/647/ETY määritelty A-alueen luottolaitos tai direktiivissä 93/22/ETY määritelty sijoituspalveluyritys; tai se on tunnustettu kolmannen maan sijoituspalveluyritys, jota koskevat toiminnan vakautta koskevat säännöt, joiden yhteissijoitusyrityksen toimivaltaiset viranomaiset katsovat olevan vähintään yhtä tiukat kuin direktiivissä 93/6/ETY säädetyt säännöt, ja joka noudattaa niitä, b) kustakin arvopaperien lainaksiantamista koskevasta sopimuksesta on annettava asianmukainen vakuus, joka kattaa riskin lainaksiottajan mahdollisesta sopimusrikkomuksesta. Vakuuden arvon on vastattava koko sopimuksen voimassaoloajan vähintään lainattujen rahoitusvälineiden arvoa. Kun yhteissijoitusyrityksen sallitaan tehdä arvopaperien lainaksiantamista koskevia sopimuksia omaisuudenhoitajan kanssa, joka huolehtii 7 ja 14 artiklassa minituista tehtävistä kyseisen yhteissijoitusyrityksen lukuun, toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että vakuus annetaan kolmannen haltuun säilytettäväksi koko sopimuksen voimassaolon ajaksi ja että toteutetaan toimenpiteitä, joilla estetään omaisuudenhoitajaa käyttämästä vakuutta. 7. Lisätään 22 a artikla: 22 a artikla 1. Jäsenvaltiot voivat, tämän kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklassa säädettyjen rajojen soveltamista, korottaa 22 artiklassa säädettyjä rajoja enintään 35 prosenttiin saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin tehtävän sijoituksen osalta silloin, kun rahaston sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikan tavoitteena on jäljitellä tietyn osakeindeksin koostumusta. 2. Jäljiteltävät osakeindeksit ovat indeksejä, jotka jäsenvaltioiden mielestä: ovat koostumukseltaan riittävän hajautettuja ovat helposti jäljiteltävissä edustavat riittävää esikuvaa sellaisista pääomamarkkinoista, joihin ne viittaavat julkaistaan asianmukaisella tavalla. 3. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle luettelo osakeindekseistä, jotka niiden mielestä ovat yhteissijoitusyritysten jäljiteltävissä, sekä tiedot kyseisten osakeindeksien peruspiirteistä. Kyseinen ilmoitus on tehtävä kustakin edellä mainittuun luetteloon tehtävästä muutoksesta. Komissio julkaisee jäljiteltävistä osakeindekseistä täydellisen luettelon ja siihen tehtävät muutokset Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. vähintään kerran vuodessa. Luettelosta
C 280/10 FI voidaan keskustella yhteyskomiteassa 53 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 4. Yhteissijoitusyrityksen rahaston säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä, sen tarjousesitteissä ja muussa markkinointiaineistossa on ilmoitettava jäljiteltävän osakeindeksin ominaisuudet. Näissä asiakirjoissa on myös ilmoitettava selvästi, että yhteissijoitusyrityksen sijoituspolitiikan tavoitteena on jäljitellä tiettyä osakeindeksiä ja että siksi se voi sijoittaa merkittävän osan varoistaan saman liikkeeseenlaskijan osakkeisiin. 8. Korvataan 24 artikla seuraavasti: 24 artikla 1. Yhteissijoitusyritys voi hankkia toisten 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksia, jos se sijoittaa varoistaan enintään 10 prosenttia saman yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. 2. Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdasa mainitun rajan enintään 35 prosenttiin. Kuitenkin yhteissijoitusyrityksen on sijoitettava ainakin viiteen 1 kohdassa mainittuun yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaan yritykseen. sijoitusrahaston varoja sijoitetaan sellaiseen toiseen sijoitusrahastoon, jota hoitaa sama rahastoyhtiö tai sellainen toinen yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa sen johdosta, että sillä ja tällä toisella yhtiöllä on yhteinen liikkeenjohto tai että joku käyttää määräysvaltaa niissä molemmissa taikka että niitä yhdistää merkittävä suora tai välillinen omistusyhteys. 5. Mitä 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun sijoitusyhtiö hankkii sellaisen toisen sijoitusyhtiön osuuksia, johon se on sidoksissa edellisessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Mitä 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun sijoitusyhtiö hankkii sellaisen sijoitusrahaston osuuksia, johon yhtiö on sidoksissa, taikka silloin, kun sijoitusrahasto hankkii sellaisen sijoitusyhtiön osuuksia, johon rahasto on sidoksissa. 6. Yhteissijoitusyrityksen rahaston säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä, sen tarjousesitteissä ja kaikessa markkinointiaineistossa on ilmoitettava niiden toisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten ominaisuudet, joiden osuuksiin yhteissijoitusyritykselle on lupa sijoittaa. Näissä asiakirjoissa on ilmoitettava selvästi, että yhteissijoitusyritys sijoittaa osan varoistaan tai kaikki varansa toisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin. 3. Yhteissijoitusyritys ei saa sijoittaa sellaisen 1 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa tarkoitetun yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavan yrityksen osuuksiin, joka sijoittaa enemmän kuin 10 prosenttia varoistaan toisten yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin. 4. Sijoitukset sellaisen sijoitusrahaston osuuksiin, jota hoitaa sama rahastoyhtiö tai sellainen toinen yhtiö, johon rahastoyhtiö on sidoksissa sen johdosta, että sillä ja tällä toisella yhtiöllä on yhteinen liikkeenjohto tai että joku käyttää määräysvaltaa niissä molemmissa taikka että niitä yhdistää merkittävä suora tai välillinen omistussuhde, ovat sallittuja ainoastaan niiden sijoitusrahastojen osalta, jotka sääntöjensä mukaan ovat erikoistuneet tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle toimialalle tehtäviin sijoituksiin, jos toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät tällaisen sijoituksen. Hyväksyminen saadaan antaa ainoastaan, jos sijoitusrahasto on ilmoittanut aikomuksestaan käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen ja jos tästä mahdollisuudesta on erikseen mainittu rahaston säännöissä. Rahastoyhtiö ei saa veloittaa palkkiota tai korvausta sijoitusrahaston osuuksia koskevista toimista, jos 9. Lisätään 24 a ja 24 b artikla seuraavasti: 24 a artikla 1. Yhteissijoitusyritys voi, sen estämättä mitä 19 artiklan 4 kohdassa säädetään, sijoittaa varansa riittävät taloudelliset ja pätevyyteen liittyvät takuut antaviin luottolaitoksiin, jos yhteissijoitusyritys ei sijoita enemmän kuin 10 prosenttia varoistaan samassa luottolaitoksessa tai samaan yritysryhmään kuuluvissa luottolaitoksissa oleviin talletuksiin. 2. Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdassa mainittua rajaa enintään 35 prosenttiin. Yhteissijoitusyrityksen on kuitenkin sijoitettava vähintään viidessä eri luottolaitoksessa oleviin talletuksiin. Tässä säännössä samaan ryhmään kuuluvat luottolaitokset katsotaan yhdeksi luottolaitokseksi. 3. Yhteissijoitusyrityksen rahaston säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä, sen tarjousesitteissä ja kaikessa markkinointiaineistossa on ilmoitettava selvästi, että yhteissijoitusyritys sijoittaa osan varoistaan tai kaikki varansa luottolaitoksissa oleviin talletuksiin.
FI C 280/11 4. Jäsenvaltiot eivät saa sallia yhteissijoitusyritysten sijoituksia luottolaitoksissa oleviin talletuksiin silloin, kun luottolaitos hoitaa 7 ja 14 artiklassa mainittuja, kyseisen yhteissijoitusyrityksen omaisuudenhoitajan tehtäviä. 24 b artikla 1. Yhteissijoitusyritys voi, sen estämättä mitä 21 artiklassa säädetään, sijoittaa osana yleistä sijoituspolitiikkaansa 19 artiklan 1 kohdan g ja h alakohdassa mainittuihin rahoitusfutuurisopimuksiin ja optioihin, jos kunkin johdannaissopimuksen tekemiseen liittyvän mahdollisen riskin enimmäismäärä on katettu sopimuksen koko voimassaoloajaksi yhteissijoitusyritykselle kuuluvilla varoilla, jotka ovat oikeanlajisia ja joiden arvo on riittävä. 2. Yhteissijoitusyrityksen rahaston säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä, sen tarjousesitteissä ja mahdollisessa markkinointiaineistossa on ilmoitettava selvästi, että yhteissijoitusyritys sijoittaa osana yleistä sijoituspolitiikkaansa rahoitusfutuurisopimuksiin ja optioihin. Näissä asiakirjoissa on oltava varoitus, että tällaisen yhteissijoitusyrityksen osuuksiin sijoittaminen soveltuu vain kokeneille sijoittajille ja sellaisille sijoittajille, joiden taloudellinen tilanne sallii heidän ottavan kyseisen yhteissijoitusyrityksen osuuksiin sijoittamiseen liittyvät riskit. 10. Lisätään 25 artiklan 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti: 10 prosenttia saman liikkeeseenlaskijan rahamarkkinavälineistä. 11. Korvataan 25 artiklan 2 kohdan toinen virke seuraavasti: Edellä toisessa ja neljännessä luetelmakohdassa mainittuja rajoituksia ei tarvitse noudattaa hankinnan toteuttamishetkellä, jos tuolloin ei voida laskea joukkovelkakirjojen tai rahamarkkinavälineiden yhteismäärää taikka liikkeeseen laskettujen arvopaperien nettomäärää. 12. Korvataan 25 artiklan 3 kohdan e alakohta seuraavasti: e) sijoitusyhtiöllä oleviin sellaisten jossain jäsenvaltiossa perustettujen tytäryhtiöiden osakkeisiin, jotka harjoittavat liikkeenjohto-, neuvonta- ja markkinointitoimintaa pelkästään sijoitusyhtiön lukuun. 13. Korvataan 26 artiklan 1 kohdan toinen virke seuraavasti: Jäsenvaltiot voivat, huolehtien kuitenkin riskin hajauttamisen periaatteen noudattamisesta, antaa vähän aikaisemmin toimiluvan saaneille yhteissijoitusyrityksille luvan kuuden kuukauden aikana toimiluvan myöntämisestä poiketa 22, 22 a, 23, 24, 24 a ja 24 b artiklan säännöksistä. 14. Korvataan 41 artiklan 2 kohta seuraavasti: 2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä näitä yrityksiä hankkimasta arvopapereita tai muita 19 artiklan 1 kohdan e, g, h ja i alakohdassa mainittuja rahoitusvälineitä, joita ei ole täysin maksettu. 15. Korvataan 42 artikla seuraavasti: 42 artikla Arvopaperien tai muiden 19 artiklan 1 kohdan e, g, h ja i alakohdassa mainittujen rahoitusvälineiden myymistä ilman katetta (ylimyynti) eivät saa harjoittaa: sijoitusyhtiö eikä rahastoyhtiö tai omaisuudenhoitaja sijoitusrahaston lukuun. 16. Lisätään 53 artiklan jälkeen 53 a artikla seuraavasti: 53 a artikla Tähän direktiiviin seuraavilla aloilla tehtävät tekniset muutokset annetaan myöhemmin tämän direktiivin muuttamisesta annettavassa direktiivissä säädettävän menettelyn mukaisesti: määritelmien selvennys, jotta varmistetaan, että tätä direktiiviä sovelletaan yhdenmukaisesti koko yhteisön alueella, V jaksossa ja 36 artiklan 2 kohdassa mainittujen ylärajojen mukauttaminen, jotta otetaan huomioon rahoitusmarkkinoiden kehitys, jos kyseiset mukautukset eivät johda yhteissijoitusyritysten kannalta tiukempiin vaatimuksiin, sanaston yhdenmukaistaminen ja määritelmien laatiminen yhteissijoitusyrityksistä ja niihin liittyvistä asioista myöhemmin annettavien säädösten mukaisesti.
C 280/12 FI 2 artikla Jäsenvaltioiden on annettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002 tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset. Nämä säännökset tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2002. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 3 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan 20 päivän kuluttua sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. 4 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.