1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 25 YLO LOS-2008-Y-452-113 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA Päätös Kari Kössi Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 31 200 broilerin kasvattamon laajentamista 60 000 broilerin kasvattamoksi. LUVAN HAKIJA Kari Kössi Oy Kari Kössi, Salamäentie 48, 32500 ORIPÄÄ Puhelinnumero: 0500 631689 Toimialatunnus: 01012 Y-tunnus: 2182613-5 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Broilerikasvattamo sijaitsee Oripään kunnan Oripään kylässä kiinteistöllä Iso-Kössi RN:o 9:187, kiinteistörekisteritunnus 561-404-0009-0187. Kasvattamon paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 2.5.2008. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Oripään ympäristölautakunta on 28.2.2001 myöntänyt ympäristöluvan 31 200 broilerin kasvattamolle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kolme vuokrasopimusta, jotka koskevat noin 12 hehtaarin peltoalaa, sekä kolme lannanlevityssopimusta, jotka koskevat noin 132 hehtaarin peltoalaa. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 610 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 610 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los
Broilerikasvattamo sijaitsee Oripään keskustan kaava-alueen vieressä kaavoittamattomalla alueella. 2/12 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kasvattamo sijaitsee Aurajoen yläosan vesistöalueella (28.003). Kasvattamon sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Oripäänkankaan I-luokan pohjavesialue sijaitsee noin 900 metrin päässä kasvattamosta. Suunnitellun broilerikasvattamon sijaintipaikkaa on muutettu hakemuksessa esitetystä noin 100 metriä kaakkoon ympäristökeskuksen 11.2.2009 tekemän tarkastuskäynnin jälkeen (uusi asemapiirros 16.2.2009). Kasvattamon ympäristö on peltoa. Lähin naapurikiinteistö sijaitsee 150 metrin päässä luoteispuolella. Noin 200 metrin etäisyydellä alkaa Oripään keskustan kaava-alue. Aurajoki virtaa noin 150 metrin etäisyydellä kasvattamon itäpuolella. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 31 200 broilerin kasvattamon toiminnan laajentamiseen 60 000 broilerin kasvattamoksi. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi 60 000 broilerin halli. Vanhat hallit jäävät pois tuotantokäytöstä. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 700 000 kiloa broilerinlihaa. Broilerikasvattamo tulee toimimaan yhdessä rakennuksessa turvepohjaisella kasvatusalustalla, joka uusitaan jokaisen kasvatuserän yhteydessä. Broilereita kasvatetaan untuvikoista noin 39-40 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuodessa 6-7. Jokaisen kasvatuserän kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta ja siirretään kuivalantalaan. Tilalla on käytössä avolantala ja kaksi avointa etälantalaa, yhteensä noin 670 m 3. Kasvattamo kuivapuhdistetaan harjalla, pestään painepesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Broilerikasvattamon pesuvedet johdetaan kasvattamon vieressä sijaitseviin umpisäiliöihin, jotka tyhjennetään tarvittaessa 200 m 3 :n avoimeen lietesäiliöön. Broilerikasvattamorakennukseen tulee alipaineilmastointi, jossa poisto- ja korvausilmahormit sijaitsevat katolla. Lisäksi kasvattamorakennuksen päädyissä sijaitsevat jättipuhaltimet. Kasvattamorakennuksen WC-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Broilerikasvattamosta tuleva lanta (noin 900 m 3 broilerin kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille pelloille (110 ha), vuokrapelloille (12 ha) ja sopimuspelloille (132 ha) keväällä 65 % ja syksyllä 35 %. Tilalla on yhteensä noin 22 000 litraa polttoainesäiliötilavuutta. Säiliöt sijaitsevat betonilaatoilla ja ne on varustettu lukituksilla. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita noin 300 litraa, jotka säilytetään konehallissa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely ja varastointi.
Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet asianmukaisissa lantavarastoissa. 3/12 Hajuhaittoja aiheuttavat kasvattamon ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. käyttämällä kuivikkeena turvetta. Kasvattamossa on tietokoneohjattu rehunsyöttö sekä roiskevapaat ja vettä säästävät vesinipat. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Broilerikasvattamo tyhjennetään seitsemän kertaa vuodessa, jolloin tilalta viedään broilereita ja tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuja tuodaan kerran viikossa. Tilalla kuolleet broilerit (noin 7 tonnia vuodessa) varastoidaan tilalla kylmäkontissa ja toimitetaan Findest Protein Oy:lle. Ongelmajätteet (noin 20 kiloa vuodessa) toimitetaan kunnan ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Muista jätteistä on sopimus jätehuoltoyrittäjän kanssa. Kasvattamorakennuksissa on vikahälytys, joka on kytketty valvontajärjestelmään lämmön, veden, sähkön ja ilmastoinnin jakelun osalta. Lisäksi käytössä on varageneraattorijärjestelmä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Oripään kunnan virallisella ilmoitustaululla 22.8. 23.9.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 22.8. 19.9.2008. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä 22.8.2008. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Oripään kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 20.8.2008 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kasvattamon sijaintipaikalla suoritettiin 11.2.2009 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Oripään kunnanhallitus (8.10.2009) toteaa lausuntonaan, ettei kunnalla ole maankäyttöön liittyviä suunnitelmia kyseiselle alueelle. Lupaharkinnassa tulee ensisijaisesti huomioida rakennuspaikan sijainti nykyiseen asutukseen nähden ja voidaanko uusilla lupamääräyksillä pitää ympäristörasitus läheiselle asutukselle ja ympäristölle nykyisellään tai pienentää sitä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Loimaan seudun ktt ky, Ympäristöterveydenhuolto (29.8.2008) esittää lausuntonaan, että - kuolleet eläimet tulee toimittaa joko raatokeräilyyn tai polttaa ne hyväksytyssä polttolaitoksessa mahdollisimman nopeasti. Jos raatoja säilytetään pitempiaikaisesti tilalla, tulee niitä varten olla säiliö, joka tulee suojata tuhoeläimiltä ja jonka tulee olla lämpötilaltaan riittävän matala, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät
4/12 pilaantumattomina. Säiliön tulee olla tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Säiliön tulee olla helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla. Säiliö tulee säilyttää tilalla siten, että keräilyauto pääsee helposti sen luokse. Kulkureitti raadon luo tulee olla kovapohjainen eikä siitä saa tarttua pyöriin lantaa tai likaa. Raatoauton reitti ei saa mennä ristiin piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä saa kulkea sisäänkäyntien editse ja että - lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon se, ettei levityksestä aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden viihtyisyydelle. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä levityksestä saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen / vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläimien juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Oripään ympäristölautakunta (16.10.2008) toteaa lausuntonaan: Mikäli lupa myönnetään, lupaehdoissa tulee huomioida, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa asutukselle. Hakija on velvoitettava käyttämään toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jolla toiminnasta aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Kasvattamo tulee siirtää suunnitellusta sijainnista pituussuunnassaan noin 100 metriä poispäin lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Peltolohkolle, jolla kasvattamo sijaitsee, ei tule sallia lannanlevitystä. Jos lannan varastointi siirtyy avolantalasta katolliseen ja seinälliseen lantalaan ja kasvattamorakennus siirtyy kauemmas lähimmistä häiriintyvistä kohteista eikä lannanlevitystä sallita taajama-asutukseen rajoittuvilla peltolohkoilla, ympäristörasitus ympäröivälle asutukselle ei lisääntyne nykyisestään. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty viisi muistutusta. Muistutuksessa 1 todetaan, että kyseinen ympäristölupahakemus rikkoo räikeästi ympäristönsuojelulain 6 :n kohtaa sijoituspaikan valinnasta. Lähialueella on paljon kunnan kaavoittamia tontteja, jotka on tarkoitettu omakotiasumiseen. Ympäristölupa vähentäisi omakotialueiden asumisviihtyvyyttä ja johtaisi kiinteistöjen arvonvähentymiseen kyseisellä alueella. Alue sijaitsee taajama-alueella ja ympäristölupahakemuksen käsittelyssäkin pitäisi huomioida, voiko tämän tyyppistä toimintaa mahdollisesti laajentaa kyseisellä alueella. Mahdollisia tulevia laajentumisia ajatellen olisikin järkevää miettiä toista sijoittamispaikkaa. Muistutus 2 sisältää saman tekstin kuin muistutus 1. Muistutuksessa 3 todetaan, että Kari Kössin aikomus on kaksinkertaistaa eläinmäärä nykyisestään. 60 000 broilerin kasvattamon rakentaminen keskelle asuintaajamaa on nykyaikana vaikeasti ymmärrettävissä. Kasvattamon sijoituspaikkaa tulee arvioida YSL 6 :n näkökulmasta ja ottaa huomioon erityisesti kohdat 1-3. Hakemuksesta ei käy selvästi ilmi, onko kasvattamon vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja kartoitettu ja otettu huomioon suunnitelmaa tehtäessä. Tietojemme mukaan Kari Kössi Oy:llä on soveltuvaa tonttimaata muuallakin kuin kyseessä olevalla alueella.
5/12 Rakennusalueen aivan välittömässä läheisyydessä Salamäentien toisella puolella sijaitsee muistuttajan kesäasunto. Lisäksi samalla puolella kuin suunniteltu kasvattamo vain muutaman kymmenen metrin päässä on kolmen perheen yhteinen kesäasunto. Tontilla on myös uimalampi, joka tietääkseni saa vetensä pohjavesistä. Broilerikasvattamon suuret puhaltimet on suunniteltu näiden kesäasuntojen puoleiseen rakennuksen päätyyn. Hakemuksen sisällössä viitataan ainoastaan ilmanvaihdosta ja lannan käsittelystä johtuviin hajuhaittoihin eikä tuoda mitenkään esille puhaltimista tietojemme mukaan aiheutuvaa meluhaittaa, joka on pahin rakennuksen välittömässä läheisyydessä olevalle kesäasunnolle, mutta haittojen ulottuminen Salamäentien toisellekin puolelle on odotettavissa. YSL 3 :n mukaan hakemuksen käsittelyssä tulee arvioida onko suunnitellusta toiminnasta haittaa luonnolle ja sen toiminnoille. Näinkin suuren kasvattamon läheisyydessä pienjyrsijöiden (esim. hiiret, rotat ja kärpät) ja varisten määrät väistämättä lisääntyvät. Kasvattamoa suunnitellaan tiheään asutulle taajama-alueelle. Suunniteltu kasvattamo vähentää huomattavasti ympäristön yleistä viihtyisyyttä ja erilaisia kulttuuriarvoja. Hakemusta käsiteltäessä tulee ottaa huomioon lähistön laaja kesäasutus, Aurajoki ja sen kaunis ympäristö aivan välittömässä läheisyydessä sekä Aurajoen ympärillä olevan rakentamattoman tonttimaan arvon aleneminen. Suunniteltu kasvattamo vähentää huomattavasti ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuutta. Tulee ottaa huomioon myös suunnitellun kasvattamon puhallinten aiheuttama melu ja ilmanvaihdosta ja lannan käsittelystä johtuvat huomattavat hajuhaitat. Lähin kesäasunto tontteineen ja uimalampineen on vain noin 35 metrin etäisyydellä ja muutkin kesäasunnot ovat aivan lähistöllä. Suunniteltu kasvattamo aiheuttaa vahinkoa ja haittaa omaisuudelle ja sen käytölle. Ulkona olo kesäasunnolla, saati sitten virkistäytyminen tulee olemaan mahdotonta tällaisessa ympäristössä. Tontin ja kesäasunnon arvo putoaa huomattavasti eli hanke aiheuttaisi selvää vahinkoa myös omaisuudelleni. Rakennussuunnitelma toteutuessaan loukkaa myös YSL 3 :ssä mainittua yksityistä etua. Edellä selostetun perusteella Kari Kössi Oy:n ympäristölupahakemus tulisi hylätä. Muistutus 4 sisältää pääosin saman tekstin kuin muistutus 3. Muistutuksessa 5 todetaan mm., että muistuttajan kiinteistö sijaitsee hyvin lähellä ko. broilerikasvattamoa. Alue on jo vanhastaan ollut laaja ja kunnan keskeisin asuntoalue. Hakemus on hylättävä seuraavin perustein: - 60 000 broilerin kasvattamo tuottaa erittäin suuren määrän lantaa ja hajua. Hajuhaittaa on arvosteltava huomioon ottaen yksikön tuottama lantamäärä, lannan laatu ja hajumäärä. - Rotat ja hiiret lisääntyisivät asuntoalueella. - Broilerikasvattamolle on varsin paljon raskasta rekkaliikennettä. - Aluetta olisi syytä kehittää viihtyisänä omakotitalo- ja mökkialueena. Näin historiallisen ja idyllisen tien varrelle ei saisi sijoittaa teollisuutta. Broilerikasvattamon haittoja on tarkasteltava maiseman eli näkymien kannalta. Kasvattamo on varsin suuri ja näkyisi kauas. Lisäksi se poikkeaisi ympärillään olevasta rakennuskannasta. Hakija on ilmoittanut, että vanhasta kasvattamosta tehtäisiin lantala eli lannan varastointi- ja käsittelypaikka. Lantala on asuntoalueelle sopimatonta toimintaa. Jos vanhasta kasvattamosta tehdään lantala, niin se vaatii oman ympäristölupa- ja kaavoitusasioiden prosessinsa. Kun Kös-
sillä jo on omistuksessaan laajat alueet muualla, niin ei ole yhtiön edun mukaista investoida ahtaalle ja asuntoluontoiselle alueelle. 6/12 Vaaratekijä on myös tulipalon mahdollisuus ja sen leviäminen asuinalueen muuhun rakennuskantaan. Oripään kylän alueella on erittäin suuri ja alueeltaan laaja ykkösluokkaan eli varsinaiseksi pohjavesialueeksi luokiteltava alue. Aiottu broilerikasvattamo vaarantaisi pohjaveden puhtauden. Edellä luetelluista haitoista seuraa kiinteistöni arvon ja viihtyisyyden aleneminen. Lisäksi turvallisuuden taso alenee. Kari Kössi Oy:llä ei ole välttämätöntä tarvetta luvan saamiseen: 1. Yhtiöllä on riittävästi maa-alueita muuallakin. 2. Vanhan kasvattamon käytöstä lantalaksi ei ole etua. 3. Kasvuhakuiselle yritykselle hanke ei ole edullinen vaihtoehto. 4. Liikennejärjestelyt ovat hankalia ahtaalta Salamäentieltä. 5. Kari Kössi Oy:n toimitusjohtajan asuinpaikka on Virttaalla. 6. Turvallisuustekijät; tulipaloriski. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastine on jätetty 2.3.2009 ja siinä todetaan seuraavaa: Vastineen liitteenä on uusi 16.2.2009 päivätty asemapiirros, jonka mukaan broilerikasvattamo on tarkoitus sijoittaa niin, etteivät rakennuksen isot päätypuhaltimet ole kohti kesäasuntoja. Kasvattamo tulee sijaitsemaan 150 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin rakennuksesta. Kasvattamoon on tarkoitus asentaa tietokoneohjattu alipaineilmastointi. Poisto- ja korvausilmahormit sijaitsevat rakennuksen katolla. Ilmanvaihtojärjestelmä sisältää myös kostutusjärjestelmän, joka vähentää hajuhaittoja. Kuivikkeena käytetään vain turvetta, joka myös osaltaan vähentää ammoniakin muodostumista. Kasvattamon rehunsyöttö on myös tietokoneohjattu ja vesinipat ovat vettä säästävät. Broilerikasvattamossa on tarkoitus kasvattaa kuudesta seitsemään erää vuodessa. Joka erän jälkeen lanta ajetaan lantaloihin. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen entistä kasvattamoa ei muuteta lantalaksi, vaan nykyisiä kauempana sijaitsevia lantaloita suurennetaan. Lisäksi teemme yhteistyötä lantaa vastaanottavien viljelijöiden kanssa. He noutavat lantaa omiin lantaloihinsa tai suoraan pellolle levitettäväksi. Lannasta on tarkoitus levittää keväisin 65 % ja syksyisin 35 %. Untuvikkokuljetus tilalle tapahtuu yhdellä kuorma-autolla. Teuraskuljetus tapahtuu viidestä kuuteen yhdistelmäajoneuvolla jokaista kasvatuserää kohti. Rehukuljetus tapahtuu noin kerran viikossa. Lisäksi omalla tilalla sijaitsevasta kuivurista tuodaan itse viljeltyä vehnää viikoittain kuorma-autolla tai traktorilla. Kasvattamossa muodostuvat pesuvedet johdetaan umpisäiliöihin, joista ne viedään kasvukaudella pellolle tai kauempana sijaitsevaan lietesäiliöön. Kasvattamo tulisi hyödyntämään tilalla jo sijaitsevaa hake- ja puupellettilämpökeskusta. Samoin kasvattamo käyttäisi varavoimalaitoksena myös tilalla jo käytössä olevaa aggregaattia.
7/12 Kasvattamon läheisyydessä asuvat nyt yrittäjän vanhemmat, joiden ikääntyessä kasvattaja itse muuttaa asumaan kyseiseen kiinteistöön. Tällä hetkellä vanhemmat osallistuisivat kasvattamon valvontaan. Kasvattamossa on automaattiset hälytykset niin yrittäjän kuin varahenkilöiden matkapuhelimiin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Kari Kössi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 31 200 broilerin kasvattamon laajentamiseen 60 000 broilerin kasvattamoksi Oripään kunnan Oripään kylässä kiinteistöllä Iso-Kössi RN:o 9:187 (16.2.2009 päivätyn asemapiirroksen mukaisesti). Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Broilerikasvattamon toiminnassa muodostuva lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 900 m 3 kuivalantalatilavuutta ja 90 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Vahingon tai onnettomuuden seurauksesta ympäristöön joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Kuivalantalan laajennuksen valmistumisesta tulee ilmoittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Lannan varastointitilat ja pesuvesisäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava varastoiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Jätevedet voidaan toimittaa myös yleisen jätevedenpuhdistamon puhdistettaviksi. 4. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 5. Lanta sekä pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi.
8/12 6. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 8. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille eikä peltolohkolle, jolle broilerikasvattamo sijoittuu (RN:o 9:187). Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 9. Broilerikasvattamon toiminta ja ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnasta aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta. Jätteet 10. Toiminnassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tilalla saadaan polttaa tilalla syntyvää, normaalia kuolleisuutta vastaavan määrän siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 11. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. 12. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 13. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 14. Kuolleiden eläinten poltosta syntynyt tuhka on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli tuhkaa joudutaan varastoimaan tilalla, on se varastoitava tiiviissä astiassa. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. 16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristölautakunnalle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä - tiedot lantamääristä ja levitysaloista
9/12 - jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemusasiakirjojen ja tämän päätöksen mukaisesti harjoitettu toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemusasiakirjojen perusteella laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2-4 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella.
10/12 Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa talousvesikaivojen ympärille. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voi hyväksyä. Lupamääräykset 10 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista
tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. 11/12 Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lantavarastojen rikkoontuminen ja öljyvahingot. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20-21 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus lupaviranomaiselle 31.12.2019 mennessä. Hakemukseen on liitettävä ainakin selvitykset eläinmääristä, toiminnan vaikutuksista ympäristöön ja yhteenveto raporteista sekä mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Oripään ympäristölautakunnan 28.2.2001 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000, muut. 252/2005) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 56, 81, 96 98, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93, muut. 747/2007) 4, 6, 12, 15, 19, 51 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 570 euroa.
Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen kuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. 12/12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kari Kössi Oy Kari Kössi, Salamäentie 48, 32500 ORIPÄÄ Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Oripään kunnanhallitus Oripään tekninen lautakunta Liedon kunta, Ympäristöterveydenhuolto, Loimaan toimipiste Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Oripään kunnan ilmoitustaulu Auranmaan Viikkolehti Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus