ympäristötiedot 2004

Samankaltaiset tiedostot
Ympäristötiedot 2003

Missio ja arvot. Missio

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

Pohjolan Voima ja vastuullinen yritystoiminta

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Pohjolan Voima ja VaSTUUllinEn YRiTYSToiminTa 2008 Pohjolan Voima

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

POWEST OY. Omistusosuus 1000 keskimäärin Emoyhtiö

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Jyväskylän energiatase 2014

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Lähienergialiiton kevätkokous

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Millä Tampere lämpiää?

Kestävä kehitys Fortumissa

Riittääkö puuta kaikille?

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sisältö. Varsinainen yhtiökokous

Jyväskylän energiatase 2014

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)

Keski-Suomen energiatase 2016

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Täyskäännös kotimaiseen

Energian hankinta ja kulutus

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energian tuotanto ja käyttö

V U O S I K A T S A U S

Talousvaliokunta Maiju Westergren

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Energian hankinta ja kulutus

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (7)

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energian hankinta ja kulutus

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energian hankinta ja kulutus

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Sähkön tuotannon ja siirron ympäristökysymykset

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi

Energian hankinta ja kulutus 2013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Energian hankinta ja kulutus

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Keski-Suomen energiatase 2014

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

Julkaisu Energiaviraston laskeman jäännösjakauman tulos vuoden 2018 osalta on seuraava: Fossiiliset energialähteet ja turve: 45,44 %

Puun energiakäyttö 2012

Transkriptio:

ympäristötiedot 24

SISÄLTÖ 4 Saatteeksi 5 Pohjolan Voima - Tapamme toimia 6 Sähkön ja lämmön tuotanto 7 Pohjolan Voiman voimalaitokset ja voimalaitososuudet 8 Ympäristöpolitiikka 9 Ympäristöjohtaminen 1 Ympäristöasiat Pohjolan Voimassa 12 Voimalaitoskohtaisia tietoja 12 Nokia 13 Mussalo 14 Kristiina 15 Tahkoluoto 16 Seinäjoki 17 Vaskiluoto 18 Uudet CHP-laitokset

SAATTEEKSI Ympäristötiedot 24 -liite täydentää Pohjolan Voiman vuosikertomuksessa olevia ympäristötietoja. Liitteessä tarkastellaan Pohjolan Voiman omaa energian tuotantoa.. Vuosi 24 oli leuto ja loppuvuodesta runsassateinen. Vuonna 24 Pohjolan Voiman oma sähkön tuotanto oli 17,7 terawattituntia, mikä oli vajaat kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Parantuneen vesitilanteen seurauksena vesivoiman tuotanto kasvoi ja lauhdevoiman tuotanto laski. Myös yhteistuotantosähkön tuotanto kasvoi.. Lämpövoiman tuotannosta aiheutuneet päästöt pienenivät vuodesta 23. Vuonna 24 esimerkiksi hiilidioksidipäästöt olivat 6,1 miljoonaa tonnia, mikä oli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Arto Piela johtaja 4 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Pohjolan Voima Tapamme toimia Pohjolan Voiman yritysvastuuta ohjaa Tapamme toimia -kokonaisuus. Se kokoaa yhteen Pohjolan Voiman perusarvot, toimintaperiaatteet, eettiset periaatteet sekä henkilöstöön, sidosryhmiin ja ympäristöön liittyvät toimintapolitiikat. Pohjolan Voima on sitoutunut ympäristöasioiden hyvään hoitoon ja jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöpolitiikka määrittää perusperiaatteet Pohjolan Voiman ympäristötyöhön ja on osa Tapamme toimia -kokonaisuutta. Toimintaperiaatteet Toiminta-ajatus Arvot Toimintapolitiikat Eettiset periaatteet Ympäristötiedot 24 -liitteen rajaus Ympäristötiedot 24 -liite täydentää Pohjolan Voiman Vuosikertomuksessa olevia ympäristötietoja. Liitteessä tarkastellaan Pohjolan Voiman omaa energian tuotantoa. Tunnuslukuihin, esimerkiksi polttoaineisiin ja päästöihin, sisältyvät omien voimalaitosten lisäksi kaikki voimalaitososuudet niiltä osin kuin Pohjolan Voima saa niistä sähköä osakkuutensa perusteella. Osto- ja tuontisähkö eivät sisälly tarkasteluun. Lämmön tuotantomäärät esitetään kokonaisuutena ottamatta huomioon osakkuuksia.. Tässä käytetyt laskentarajat poikkeavat konsernitilinpäätöksen rajauksista. Nämä laskentarajat kuvaavat kuitenkin parhaalla mahdollisella tavalla Pohjolan Voiman koko oman energian tuotannon ympäristökuormitusta. Ympäristöasioista kerrotaan lisää Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman Internet-sivuilla www.pohjolanvoima.fi ja www.tvo.fi. POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 5

Sähkön ja lämmön tuotanto Vuosi 24 oli Suomessa leuto ja loppuvuonna runsassateinen. Polttoaineiden, erityisesti kivihiilen, markkinahinnat nousivat ja runsaat sateet kotimaassa vaikeuttivat turvetuotantoa.. Vuonna 24 Pohjolan Voiman sähkön kokonaishankinta ja oma tuotanto olivat edellisvuoden tasolla. Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla sekä yhteistuotantolaitoksissa kasvoi edellisvuoteen nähden. Sen sijaan tuotanto lauhde-voimalaitoksilla oli hieman alhaisempi kuin vuonna 23. Sähkön kokonaishankinta oli 22,9 terawattituntia, josta omaa tuotantoa oli 17,7 terawattituntia. Oman tuotannon lisäksi sähköä tuotiin Venäjältä ja ostettiin sähkömarkkinoilta. Pohjolan Voiman tuotanto oli noin 22 prosenttia Suomessa vuonna 24 tuotetusta sähköstä. Energiatase 24 Vesivoima Öljy Maakaasu Puupohjaiset polttoaineet Turve Kivihiili Lämpö ilmaan Sähkö Lämpö Sähkö SÄHKÖNTOIMITTAJAT: Etelä-Pohjanmaan Voima Oy, Helsingin kaupunki, Kokkolan kaupunki, Kymppivoima Tuotanto Oy, Oulun kaupunki, Oy Perhonjoki Ab, Porin kaupunki, Päijät-Hämeen Voima Oy, Vantaan Energia Oy, Nordic Energy Oy TEOLLISUUSOSAKKAAT: Stora Enso Oyj, Kemira Oyj, Kemira GrowHow Oyj, Kyro Oyj Abp, Oy Metsä-Botnia Ab, M-real Oyj, Myllykoski Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Rautaruukki Oyj, Outokumpu Oyj Tuonti Lämpö MUUT: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Eläkesäätiö Neliapila, Kemira Agron Eläkesäätiö Ydinvoima Lämpö veteen Pohjolan Voima hyödyntää eri energialähteitä monipuolisesti. Pohjolan Voiman sähkön tuotanto Lämmön tuotanto Pohjolan Voiman polttoaineiden kulutus GWh 2 16 12 8 4-9 -98 - -2-4 GWh 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -98 - -2-4 TJ 1 8 6 4 2-9 -98 - -2-4 Vesi Ydin Hiili Turve Hiili Puu Turve Puu Maakaasu Öljy Muut Maakaasu Öljy 6 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Pohjolan Voiman voimalaitokset ja voimalaitososuudet Vesivoimalaitokset ja säännöstelyt Kaaranneskoski Jolmankoski Portimokoski Isohaara Jumisko Raasakka Maalismaa Kierikki Pahkakoski Haapakoski Melo Harjavalta Kosto (säänn.) Irni (säänn.) Kunta Teho MW * ) Ylitornio 1,3 Pello, Ylitornio,3 Ylitornio 5,3 Keminmaa 16, Kemi Kemijärvi 3, Posio, Salla Ii 58, Yli-Ii 33, Yli-Ii 32, Yli-Ii 34, Yli-Ii 28, Pudasjärvi Nokia 67, Harjavalta 14,5 Taivalkoski, Posio Kuusamo, Taivalkoski Yhteensä 49 MW Tuulivoimalaitokset Kokkola Oulunsalo Kristiina Oulu Ydinvoimalaitokset Olkiluoto 1 Olkiluoto 2 Kunta Kokkola Oulusalo Kristiinankaupunki Oulu Yhteensä Kunta Eurajoki Eurajoki Yhteensä Lämpövoimalaitokset Kunta Ylivieska Kokkola Vaskiluoto 2 Vaskiluoto 3 Seinäjoki Alholma 1 Alholma 2 Kristiina 1 Kristiina 2 Tahkoluoto Meri-Pori Jämsänkoski Nokia Savonlinna Ristiina Mussalo 1 Mussalo 2 Kuusankoski Wisapower * ) Pohjolan Voiman teho-osuudet Ylivieska Kokkola Vaasa Vaasa Seinäjoki Pietarsaari Pietarsaari Kristiinankaupunki Kristiinankaupunki Pori Pori Jämsänkoski Nokia Savonlinna Ristiina Kotka Kotka Kuusankoski Pietarsaari Yhteensä Teho MW * ) 1 2 2 1 6 MW Teho MW * ) 477 477 954 MW Teho MW * ) 6 2 115 16 63 12 12 21 242 225 146 46 7 8 75 238 58 14 1954 MW Ylivieska Kokkola Pietarsaari Vaskiluoto Seinäjoki Kristiinankaupunki Meri-Pori Tahkoluoto Harjavalta Olkiluoto Jolmankoski Kaaranneskoski Portimokoski Isohaara Maalismaa Raasakka Kierikki Oulu Oulunsalo Melo Nokia Jumisko Kosto Pahkakoski Irni Haapakoski Jämsänkoski Savonlinna Ristiina Kuusankoski Mussalo POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 7

Ympäristöpolitiikka Pohjolan Voima harjoittaa pitkäjänteistä energialiiketoimintaa. Sen yksi perusedellytys on turvallisen, terveellisen ja monimuotoisen elinympäristön säilyttäminen. Pohjolan Voima vastaa siitä omalta osaltaan. Toimintaa ohjaa tämä ympäristöpolitiikka, jonka perustana ovat yrityksen arvot: vastuullisuus, luotettavuus, taitavuus. Konsernin yhtiöt johtavat omat ympäristöpäämääränsä ja -tavoitteensa konsernin ympäristöpolitiikan periaatteista.. Pohjolan Voima tuntee toimintansa ympäristövaikutukset Pohjolan Voima on selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä. Niiden tunnistaminen ja selvittäminen on olennainen osa myös uusien hankkeiden suunnittelua. Vaikutusten tarkastelussa otetaan huomioon elinkaarinäkökulma. Pohjolan Voima ottaa huomioon sidosryhmät Pohjolan Voima on avoimessa vuorovaikutuksessa viranomaisten, toiminta-alueidensa asukkaiden ja yhteisöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Tämän yhteistyön tärkeä tavoite on ympäristön kannalta hyvien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytäminen. Pohjolan Voima kehittää toimintaansa jatkuvasti Pohjolan Voima seuraa toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia ja ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kehittäessään toimintojaan. Tarkoituksenmukaiset johtamis- ja seurantamenetelmät varmistavat jatkuvan kehittymisen. Kestävää kehitystä edistetään myös tutkimustoiminnalla. Tehokas ympäristönsuojelu perustuu kokonaisuuden hallintaan Ympäristönsuojelun ja -hoidon lähtökohta on lakien, lupien ja muiden sitovien vaatimusten täyttäminen. Pohjolan Voima pitää lisäksi tärkeänä, että energiaa tuotetaan ja raaka-aineita käytetään kokonaisuuden kannalta tehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea, että voimalaitoksia ja muita Pohjolan Voiman vastuulla olevia kohteita käytetään ja hoidetaan huolellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kokonaisuuden hallintaan kuuluu, että sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttö, käsittely ja lopullinen sijoittaminen on turvallista. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa tehdään kaikki voitava ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Henkilöstön asema on keskeinen ympäristönsuojelussa Ympäristön huomioon ottaminen sisältyy kaikkiin työtehtäviin koko konsernissa. Pohjolan Voima kouluttaa, opastaa ja kannustaa henkilöstöään niin, että se on tietoinen ympäristöpolitiikan periaatteista ja omasta vastuustaan. Jokaisen on tunnistettava omaan toimintaansa liittyvät ympäristönäkökohdat ja vaikutusmahdollisuudet. Lisäksi Pohjolan Voima edellyttää, että jokainen osaa ja haluaa toimia omassa työssään vastuullisesti ja asiantuntevasti. Pohjolan Voiman johtoryhmä on hyväksynyt tämän ympäristöpolitiikan 1.11.23. 8 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Ympäristöjohtaminen Pohjolan Voimassa Pohjolan Voiman energian tuotanto tapahtuu useissa erillisissä tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Kunkin tytäryhtiön asioista ja konsernin ylimmän johdon päätösten toimeenpanosta päättää tytäryhtiön hallitus, joka koostuu pääasiassa konsernin johdon edustajista. Näin varmistetaan, että koko konserni toimii strategisten linjausten mukaisesti. Ympäristöasioita seuraa hallituksen asettama Ympäristötoimikunta, joka Pohjolan Voiman edustajien lisäksi koostuu suurimpien osakkaiden ympäristöjohtajista tai muista edustajista. Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöissä on käytössä standardin ISO 141 mukaiset sertifioidut ympäristöjärjestelmät. Teollisuuden Voima on lisäksi hyväksytty EMAS-rekisteriin. Vuonna 24 rakennettiin ympäristöjärjestelmiä Kuusankoskelle ja Pietarsaareen. Järjestelmiin sisältyvillä ympäristöohjelmilla varmistetaan toiminnan jatkuva parantaminen. Ohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan usean tason katselmuksilla. Ympäristönsuojelulain mukaan yli 5 megawatin voimalaitosten tuli hakea uutta ympäristölupaa viimeistään vuoden 24 loppuun mennessä. Lähes kaikkien Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöiden ympäristölupahakemukset ovatkin viranomaisten käsiteltävinä. Vuonna 24 ei ollut poikkeamia lupaehdoista. Vuoden lopulla havaittiin Mussalon voimalaitoksella vuoto maanalaisessa kevytöljyputkessa. Likaantuneiden maaainesten poistaminen jatkokäsittelyyn ja alueen puhdistus aloitettiin välittömästi viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Puhdistustyö valmistui tammikuussa 25. Vuodosta ei aiheutunut vahinkoa laitosalueen ulkopuolelle.. Pohjolan Voima on laatinut julkisen ympäristöraportin vuodesta 1994. Vuodesta 21 alkaen keskeiset ympäristötiedot on julkaistu vuosikertomuksen osana ja Internet-sivuilla, jotka sisältävät myös lain edellyttämät sähkön alkuperäja päästötiedot. Merkittävimmistä ympäristöasioistaan Pohjolan Voima raportoi osakkailleen sisäisissä Ympäristökatsauksissa sekä sähkön ympäristölaatua kuvaavissa tiedostoissa. Vuonna 24 Ympäristökatsaus ilmestyi kolme kertaa. POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 9

Ympäristöasiat Pohjolan Voimassa Ympäristövaikutukset jakautuvat monipuolisen energian tuotantovalikoiman mukaisesti. Vesivoimalaitokset muuttavat vesistöjä ja niiden kalakantoja ja tuulivoimalaitokset maisemaa. Lämpövoimatuotannon ympäristövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti ilmakehään. Ydinvoiman suurin vaikutus aiheutuu mereen johdettavasta lämmöstä.. Pohjolan Voima hallitsee ympäristövaikutuksiaan kokonaisuutena. Elinkaariajattelun mukaisesti näkökulma on toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien tunnistamisessa ja vähentämisessä sekä toiminnan kokonaistehokkuudessa. Lämpövoiman tuotannon päästöihin vaikuttavat kansainväliset sopimukset, jotka ovat kansallisen lainsäädännön perustana. Voimalaitosten päästöjä ja niiden vaikutuksia rajoitetaan laitoskohtaisilla luvilla ja tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaan. Suomen maaperää kuormittavat eniten ulkomaiset päästöt. Voimalaitosten osuus yhdyskuntailman hiukkasista ja muista epäpuhtauksista on enintään muutamien prosenttien suuruusluokkaa.. Hiilidioksidipäästöjä rajoitetaan lisäämällä päästöttömiä tuotantomuotoja, tutkimalla vaihtoehtoisia polttoaineita ja parantamalla energiatehokkuutta. Pohjolan Voima on vuo- Pohjolan Voiman hiilidioksidipäästöt Milj.tonnia CO 2 (sähkö ja lämpö) 8 6 4 2-9 -97-99 -1-3 -4 Sähkön tuotanto tuhatta GWh 2 16 12 8 4 Pohjolan Voiman rikkidioksidipäästöt Tuhatta tonnia SO 2 (sähkö ja lämpö) 12 1 8 6 4 2-9 -97-99 -1-3-4 Sähkön tuotanto tuhatta GWh 2 16 12 8 4 12 1 8 6 4 2 Pohjolan Voiman typenoksidien päästöt Tuhatta tonnia NO x (sähkö ja lämpö) 14 16 12-9 -97-99 -1-3 -4 Sähkön tuotanto tuhatta GWh 2 8 4 CO 2-päästöt Tuotanto SO 2-päästöt Tuotanto NO x-päästöt Tuotanto Päästöt vastasivat 9 % Suomen päästöistä. Ominaispäästöt pienenivät 14 %. Päästöille ei ole luparajaa. Päästöt olivat 5 % sallituista ja vastasivat 8 % Suomen päästöistä. Ominaispäästöt pienenivät 31 %. Päästöt olivat 82 % sallituista ja vastasivat 5 % Suomen päästöistä. Ominaispäästöt pienenivät 11 %. Pohjolan Voiman hiukkaspäästöt Sähkön tuotantorakenne 22 uusiutuvat ja turve Sähkön tuotantorakenne 22 päästöttömät (vesi, ydin, tuuli) (sähkö ja lämpö) 7 Sähkön tuotanto tuhatta GWh 2 % 6 % 1 5 3 1 16 12-9 -97-99 -1-3 -4 8 4 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 Ruotsi 2 Suomi -4 3 Suomi -2 4Tanska 5Pohjolan Voima -4 6Pohjolan Voima -2 7 Ranska 8 Saksa 9UK 1 Alankomaat 8 6 4 2 1 Ruotsi 2 Ranska 3Pohjolan Voima -2 4Pohjolan Voima -4 5 Suomi -4 6 Suomi -2 7 Saksa 8UK 9Tanska 1 Alankomaat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Hiukkaspäästöt Tuotanto Vesi, tuuli, bio Turve Päästöt olivat 23 % sallituista ja vastasivat,5 % Suomen päästöistä. Ominaispäästöt pienenivät 14 %. Pohjolan Voiman sähkön tuotannosta 56 % on peräisin päästöttömistä energialähteistä. Metsähakkeen ja muiden uusien energialähteiden käyttö kasvoi. 1 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

desta 2 alkaen rakentanut kahdeksan biovoimalaitosta, joista viimeisin valmistuu vuonna 26 Raumalle. Rikkipäästöjä hallitaan polttoainevalinnoilla ja rikinpoistotekniikalla. Typenoksidien päästöihin vaikutetaan lähinnä polttotekniikalla. Hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimilla. Lämpövoiman tuotannosta aiheutuneet päästöt pienenivät vuodesta 23. Vuonna 24 hiilidioksidipäästöt olivat 6,1 miljoonaa tonnia ja hiukkaspäästöt 397 tonnia. Savukaasujen puhdistuksessa syntyi lentotuhkaa, pohjatuhkaa ja rikinpoistokipsiä yhteensä 393 tuhatta tonnia, joista hyödynnettiin 55,9 prosenttia. Vesivoiman tuotanto vaikuttaa alueellisesti ja paikallisesti vesistöön ja sen kalakantoihin. Pohjolan Voima on harjoittanut määrätietoisesti vesiympäristöjen hoitoa ja kunnostusta 198- luvulta alkaen suurelta osin vapaaehtoisesti yhteistyössä alueellisten ympäristökeskusten, kuntien sekä kalastuskuntien ja muiden asianosaisten kanssa. Vuodesta 1992 alkaen yhteistyökumppaneiden osuus kunnostushankkeiden rahoituksesta on 3,5 miljoonaa euroa. Vesivoimatuotannon ympäristökustannukset olivat 2,5 miljoonaa euroa. Ne koostuivat lähinnä ympäristönhoitotöistä, kalakantojen hoidosta ja patoturvallisuusvalvonnasta. Pohjolan Voima panostaa paljon kalavesien hoitoon ja tarkkailuun. Vuonna 24 kalanhoidon kustannukset olivat 1,7 miljoonaa euroa. Valtaosa kaloista istutetaan jokien suille korvaamaan vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen estymistä. Myös istutukset sisävesiin ovat mittavat. Vesirakentamisen vahinkojen ja haittojen kompensointi vuoteen 24 Rantojen maisemaraivausta* Rantojen eroosiosuojausta Rantojen syventämistä ja muotoilua Veneenpitoluiskia Venevalkamia* Kuivatusojia* Talousvettä* Kulkuyhteyksiä* Pohjapatoja maisemointiin* Uimarantoja Nuotta-apajien puhdistusta Kalojen vaellusesteitä* Kalanistutuksia (velvoite) 988 km 1 978 tilaa, 27 km 27 kohdetta 116 kpl 42 tilalle 117 km 449 talouteen 794 tilaa 42 kpl 38 kpl 47 kpl 6 kpl 2,6 milj.yks./vuosi Ydinvoimaa tuottavan Teollisuuden Voiman toiminta on ollut ympäristölupien ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän mukaista. Yhtiössä ei todettu yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa vuoden 24 aikana. Jäähdytysveden mereen kuljettama lämpökuorma oli 27,8 terawattituntia. Jäähdytysvesi aiheuttaa muutoksia jäätilanteeseen. Jäähdytysveden purkualue pysyy sulana. Sula-alueen koko vaihtelee talvesta riippuen 3 neliökilometristä 2 neliökilometriin. Voimalaitoksen toiminnasta ei ole todettu olevan oleellisia haittavaikutuksia ympäröivän merialueen kaloille tai kalastukselle. Olkiluodon ydinvoimalan päästöt ilmaan ovat erittäin vähäisiä. Radioaktiivisia päästöjä veteen syntyy fissio- ja aktivoitumistuotteista. Niiden päästöt veteen vähenivät edelleen ja olivat,17 prosenttia viranomaisten asettamista päästörajoista. Tritiumpäästöt veteen olivat 1,52 terabequerelliä, joka on 8,3 prosenttia viranomaisrajasta. Ympäristön säteilytilanne on ollut normaali. Voimalaitoksen aiheuttama säteilyannos laitoksen vaikutuspiirissä olevalle väestölle oli kertomusvuonna,2 millisievertiä, kun suomalaisen henkilön keskimääräinen vuosiannos on 3,7 millisievertiä. Olkiluodon voimalaitoksella työskentelevän henkilöstön työperäinen keskimääräinen säteilyannos oli henkilöä kohti 1,28 millisievertiä. Suurin yksittäinen henkilöannos oli 12,95 millisievertiä, mikä jää neljäsosaan viranomaisten asettamasta yksittäisen vuoden enimmäisannosrajasta 5 millisievertiä. Olkiluodossa työskennelleiden yhteenlaskettu säteilyannos oli 1,514 mansievertiä. Kansainvälisesti verrattuna Olkiluodossa työskennelleiden kokonaisannos on varsin alhainen. Yhtiö maksoi ydinjätehuoltorahastoon 13,78 miljoonaa euroa. Pohjolan Voiman omistusosuus Teollisuuden Voimasta on 57,2 prosenttia. Tuulivoimaa Pohjolan Voima tuottaa yhdeksällä voimalaitoksella, joiden kunkin teho on yksi megawatti. Lisäksi Oulussa alkoi joulukuussa 24 uuden kolmen megawatin yksikön koekäyttö. * osa yhteistoimintahankkeita (PVO-Vesivoima Oy/kunnat/viranomaiset/kalastuskunnat) POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 11

VOIMALAITOSKOHTAISIA TIETOJA Jäljempänä esitettävät tiedot päästöistä ja sivutuotteista sisältävät laitoskohtaisesti kaikkien yksiköiden yhteenlasketut määrät. Osallistumisensa perusteella Pohjolan Voima saa sähköä myös Fortum Power and Heat Oy:n omistamasta, Porin Tahkoluodossa sijaitsevasta Meri-Porin voimalaitoksesta. Sen päästöt eivät kuitenkaan sisälly Tahkoluodon päästölukuihin. Ominaispäästötiedot esitetään voimalaitosyksiköittäin pääasiallisten päästölähteiden osalta. Voimalaitosten päästömääräykset on useimmiten määritelty ominaispäästöinä kattilaan syötettyä energiamäärää kohti (). Joillekin laitoksille on annettu vuosikiintiöt. Päästöjä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan ja tiedot raportoidaan viranomaisille lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tuhkan käyttöä ja loppusijoitusta koskevien graafien tuhkamäärät eivät vastaa tuhkan kertymistä, koska tuhkaa voi olla myös välivarastossa. Pohjolan Voiman tuottaman sähkön ympäristölaadusta esitetään tietoja Internet-sivuilla. Pohjolan Voiman ympäristögraafit Nokia Typenoksidien päästöt Typenoksidien 2 1 15 8 1 6 4 5 2-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 12 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Pohjolan Voiman ympäristögraafit Mussalo Rikkidioksidipäästöt Typenoksidien päästöt Mussalo 1 ja 2 Hiukkaspäästöt 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 25 2 15 1 5-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Rikkidioksidin Typenoksidien Hiukkasten 7 5 6 6 5 4 3 2 1 4 3 2 1 5 4 3 2 1-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Mussalo 1 Mussalo 2 Mussalo 1 Mussalo 2 Tuhkan kertyminen Tuhkan käyttö Tuhkan loppusijoitus 3 25 2 15 1 5-9 -98 - -2-4 3 25 2 15 1 5-9 -98 - -2-4 3 25 2 15 1 5-9 -98 - -2-4 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 13

Pohjolan Voiman ympäristögraafit Kristiina Rikkidioksidipäästöt Typenoksidien päästöt Hiukkaspäästöt 6 5 4 3 2 1-9 -98 - -2-4 6 5 4 3 2 1-9 -98 - -2-4 45 35 25 15 5-9 -98 - -2-4 Kristiina 2 Rikkidioksidin Kristiina 2 Typenoksidien Kristiina 2 Hiukkasten 7 5 6 6 5 4 3 2 1 Raja-arvo 23 4 3 2 1 Raja-arvo 23 5 4 3 2 1 Raja-arvo 2-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Tuhkan kertyminen Tuhkan käyttö Tuhkan loppusijoitus 1 1 1 8 8 8 6 6 6 4 4 4 2 2 2-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 14 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Pohjolan Voiman ympäristögraafit Tahkoluoto Rikkidioksidipäästöt Typenoksidien päästöt Hiukkaspäästöt 2 5 3 5 25 2 1 5 3 2 5 2 2 15 1 5 1 5 1 5 1 5-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Rikkidioksidin Typenoksidien Hiukkasten 7 5 6 6 5 4 3 2 1 Raja-arvo 23 4 3 2 1 Raja-arvo 23 5 4 3 2 1 Raja-arvo 2-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Tuhkan kertyminen Tuhkan käyttö Tuhkan loppusijoitus 1 8 6 4 2-9 -98 - -2-4 1 8 6 4 2-9 -98 - -2-4 35 3 25 2 15 1 5-9 -98 - -2-4 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 15

Pohjolan Voiman ympäristögraafit Seinäjoki Rikkidioksidipäästöt Typenoksidien päästöt Hiukkaspäästöt 1 4 1 2 1 8 6 4 2-9 -98 - -2-4 9 7 5 3 1-9 -98 - -2-4 6 5 4 3 2 1-9 -98 - -2-4 Rikkidioksidin Typenoksidien Hiukkasten 7 5 6 6 5 4 3 2 1 Raja-arvo 23 4 3 2 1 Raja-arvo 15 5 4 3 2 1 Raja-arvo 21-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Tuhkan kertyminen Tuhkan käyttö Tuhkan loppusijoitus 4 4 1 3 3 8 2 2 6 4 1 1 2-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 16 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Pohjolan Voiman ympäristögraafit Vaskiluoto Rikkidioksidipäästöt Typenoksidien päästöt Hiukkaspäästöt 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5-9 -98 - -2-4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5-9 -98 - -2-4 4 35 3 25 2 15 1 5-9 -98 - -2-4 Rikkidioksidin Typenoksidien Hiukkasten 7 5 6 6 5 4 3 2 1 Raja-arvo 23 4 3 2 1 Raja-arvo 23 5 4 3 2 1 Raja-arvo 2-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 Tuhkan kertyminen Tuhkan käyttö Tuhkan loppusijoitus 12 12 5 1 1 4 8 6 4 8 6 4 3 2 2 2 1-9 -98 - -2-4 -9-98 - -2-4 -9-98 - -2-4 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24 17

Pohjolan Voiman ympäristögraafit uudet CHP-laitokset Rikkidioksidipäästöt Typenoksidien päästöt Hiukkaspäästöt 2 5 2 1 5 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 1 Alholma, AK2 2 Kokkolan Voima 3 Jämsänkosken Voima 4 Järvi-Suomen Voima, Ristiina 22 23 24 8 6 4 2 5 Järvi-Suomen Voima, Savonlinna 6 Vieskan Voima 7 Kymin Voima 8 Wisapower 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 Rikkidioksidin Typenoksidien Hiukkasten 5 25 14 4 3 2 15 12 1 8 2 1 6 1 5 4 2 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 1 2 3 4 5 6 7 8 Tuhkan kertyminen Tuhkan hyötykäyttö Tuhkan loppusijoitus 9 18 9 7 14 7 5 1 5 3 6 3 1 1 2 3 4 5 6 7 8 2 1 2 3 4 5 6 7 8 1 1 2 3 4 5 6 7 8 18 POHJOLAN VOIMA YMPÄRISTÖTIEDOT 24

Pohjolan Voima Oy Töölönkatu 4 PL 4, 11 Helsinki Puhelin (9) 693 61 Faksi (9) 693 6335 Sähköposti etunimi.sukunimi@pvo.fi info@pvo.fi www.pohjolanvoima.fi Ympäristömerkitty painotuote, 441 32