Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Samankaltaiset tiedostot
Linkkikerros, osa 2: layer-2 verkot

3/10/15. Linkkikerros 1: perusteet. Internet-protokollapino. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Linkkikerroksen palvelut. Linkkikerros: terminologiaa

Linkkikerros 1: perusteet

Kuva 1. Satunnaisesti valitun kytkimen ominaisuuksia.

Linkkikerros 1: perusteet

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Multicast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen

Andreas Nikiforou VIKASIETOISEN LÄHIVERKON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

SPANNING TREE -PROTOKOLLAN TOIMINTA TIETOVERKOSSA

OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V

S Tietoliikenneverkot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Ongelmallinen Ethernet

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros

itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

Spanning Tree Protokolla ja verkon vikasietoisuus. Jarno Nauska

Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta , Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Eetteriverkon rakenne

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Hello-paketin kentät jatkuvat. Tilatietojen vaihto. Linkin tila muuttuu. BGP (jatkuu)

Eetteriverkon rakenne

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Verkkokerros 2: Reititys

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Hello-paketin kentät jatkuvat

Hello-paketin kentät jatkuvat

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Demo 2: Virtuaalilähiverkot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Page1. 6. Monilähetysreititys. D-osoitteet. IGMP:n toimintaperiaate. Monilähetyksen

Tosiaikajärjestelmät Luento 8: Tietoliikenneverkkoja ja -protokollia. Tiina Niklander. Jane Liu: Real-time systems, luku 11 + artikkeleja

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

HP Networking. Martti Saramies, HP Networking, myynti

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

Internetin rakenteet sodassa - aseena ja uhrina samanaikaisesti. Jorma Mellin PJ, FICIX ry

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

SAVONIAN TIETOVERKON RUNKOYHTEYKSIEN UUDISTAMINEN

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

Directory Information Tree

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

Stabiloivat synkronoijat ja nimeäminen

AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

HIERARKKISEN YRITYSVERKON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS HYÖDYNTÄEN IRF-KYTKINVIRTUALISOINTIA

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

MAC-protokolla. » 7 tavua tahdistusta varten» kehyksen alku

Diplomityöseminaari

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Väylää kuunneltava. kehyksen pituus. Ethernetin hyvät puolet. MAC-protokolla

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

Internet Protocol version 6. IPv6

TCP/IP-protokollat ja DNS

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN


Luento 9: Linkkikerros. Syksy 2014, Tiina Niklander

6. Monilähetysreititys

LÄHIVERKON UUDISTUKSEN SUUNNITTELU

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Opinnäytetyön Loppuseminaari

Linkkikerroksen tehtävät

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki

OSI ja Protokollapino

100 % Kaisu Keskinen Diat

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

Luento 9: Linkkikerros

Tietoliikenteen perusteet

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Yksi puu koko ryhmälle

Stabilointi. Marja Hassinen. p.1/48

Draft. Mark Summary Form. Taitaja Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name. Total

Mark Summary. Taitaja Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011

Enemmän voitonriemua. Vähemmän tylsiä hetkiä. Pelien ja sovellusten jakaminen Sonera Viihde -palvelussa

SHORTEST PATH BRIDGING (SPB) (802.1aq)

Käyttöopas. ADAP-KOOL AK-ST 500 Oy Danfoss Ab / Kylmäosasto 1

Transkriptio:

Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen Ethernet Spanning Tree Protocol (STP) Virtual LN (VLN) (MPLS) 61

Silmukat kytketyissä verkoissa CC DD Jos ei kohdeosoite tiedossa à lähetetään kaikkiin portteihin Floodaus voi johtaa silmukoihin (forwarding loops) Kytkimet yhteydessä toisiinsa rinkimäisesti Silmukat voivat aiheuttaa hallitsemattoman yleislähetysten määrän (broadcast storm) Spanning tree protocol (STP) käytetään kytkimissä silmukoiden välttämiseksi Muodostaa silmukattoman verkkotopologian (toinen esimerkki katso kotona) Hub Port 2 Port 2 21 21 Port 1 Port 1 Hub BB <Src=, Dest=DD> nd so on No TTL in L2 headers! 62

Tuntematon unicast MC-osoite Kytkin1 oppii host1:n MC osoitteen ST (Source ddress Table) Port 4: 00-90-27-76-96-93 Kytkin1 00-90-27-76-96-93 host1 Kytkin2 host2 00-90-27-76-5D-FE 63

Tuntematon unicast MC-osoite Kohde MC-osoite tuntematon joten kytkin1 floodaa kehyksen ST (Source ddress Table) Port 4: 00-90-27-76-96-93 Kytkin1 00-90-27-76-96-93 host1 Kytkin2 00-90-27-76-5D-FE host2 64

Tuntematon unicast MC-osoite Kytkin2 vastaanottaa kehyksen kahdesti, tallentaa toisen portin tauluunsa ST (Source ddress Table) Port 4: 00-90-27-76-96-93 Kytkin1 00-90-27-76-96-93 host1 Kytkin2 00-90-27-76-5D-FE host2 ST (Source ddress Table) Port 1: 00-90-27-76-96-93 Port : 00-90-27-76-96-93 65

Tuntematon unicast MC-osoite Kytkin2 floodaa tuntemattoman kohdeosoitteen kehyksen kaikkiin paitsi sisääntuloporttiin. ST (Source ddress Table) Port 4: 00-90-27-76-96-93 Kytkin1 00-90-27-76-96-93 host1 Kytkin2 host2 ST (Source ddress Table) Port : 00-90-27-76-96-93 00-90-27-76-5D-FE 66

Tuntematon unicast MC-osoite Kytkin1 vastaanottaa kehyksen, päivittää kytkintaulunsa uudemmalla tiedolla ja floodaa taas kehyksen. ST (Source ddress Table) Port 4: 00-90-27-76-96-93 Port 1: 00-90-27-76-96-93 Kytkin1 00-90-27-76-96-93 host1 Kytkin2 host2 ST (Source ddress Table) Port : 00-90-27-76-96-93 00-90-27-76-5D-FE 67

Tuntematon unicast MC-osoite Sykli jatkuu! ST (Source ddress Table) Port 4: 00-90-27-76-96-93 Port 1: 00-90-27-76-96-93 Kytkin1 00-90-27-76-96-93 host1 Kytkin2 host2 ST (Source ddress Table) Port : 00-90-27-76-96-93 00-90-27-76-5D-FE 68

Spanning Tree Protocol (STP) Kehitetty 80-luvun lopulla, IEEE-802.1D vuonna 1990 STP estää silmukat blokkaamalla osan porteista Muita: RapidSTP, Shortest Path Bridging, TRILL Kytkimet muokkaavat verkosta virityspuun (Spanning Tree) Virityspuussa ei ole silmukoita Kytkimien portit luokitellaan käytössä oleviin ja blokattaviin Hajautettu protokolla määrittelee BPDU (Bridge Protocol Data Unit) -viestit, jonka avulla kytkimet vaihtavat tietoja Jokainen kytkin päättelee itse mitkä portit voi olla käytössä Konfigurointi-BPDU ajastetusti 69

Virityspuu Virityspuu on puun kaltainen rakenne Juuri (Root) à Juurikytkin Oksat à muut kytkimet Lehdet à lähiverkkosegmenttien päätelaitteet (kiinni kytkimissä) Puun ominaisuudet Kaikki verkon elementit kytkettynä verkkoon Ei silmukoita Vain yksi polku lehdestä toiseen Puu rakennetaan määrittelemällä tietyt roolit Kytkimille ja Kytkinten porteille Näiden perusteella valitaan blokattavat portit 70

STP: esimerkki lopputuloksesta Kaikki päätelaitteet lehtiä Juurikytkin Juuriportti (RP) Nimetty portti (DP) Blogattu portti (BP) Oksat 71

Porttien roolit Kolmenlaisia portteja Juuriportti (Root port) Portti jonka kautta kytkin välittää kehykset juurikytkimelle pienimmällä kustannuksella (path cost) Path cost on määritelty standardissa Nimitetty portti (Designated port) Portti jonka kautta lähiverkkosegmentistä juureen pienimmällä kustannuksella Blokattu portti Ei käytetä datakehysten välittämiseen Estää silmukat 72

Kytkinten roolit Ensin määritellään juurikytkin Vain yksi Virityspuun juuri josta oksat lähtee Ei vaadita mitään erityisominaisuuksia Juuri valitaan kytkimien ID:n perusteella Jokaisella ID (prioriteetti plus MC-osoite) Pienin ID on juuri Nimitetty kytkin (designated switch) Liikenne juuresta muihin linkkeihin näiden kautta Vain yksi nimitetty kytkin per linkki 73

Virityspuun rakentaminen Miten päästään lopputulokseen? Helppoa järkeillä kuvan perusteella Mutta verkossa jokainen kytkin tietää vain naapurinsa, ei koko topologiaa! STP:ssa kytkimet lähettää toisilleen viestejä ja oppivat näin tarpeellisen tiedon BPDU-viestit Kuin reititysprotokolla, mutta eri tarkoitus (silmukoiden poisto) 74

BPDU Bridge Protocol Data Unit (BPDU) -viestien avulla kytkimet oppivat ja vaihtavat tietoja Konfigurointi BPDU: lähetetään Hello-ajastimen mukaisesti Yleensä 2s välein Topologian muutos (Topology Change, TCN) BPDU Kytkin lähettää jos huomaa topologiamuutoksen setetaan Topology Change (TC) -lippu BPDU-viestiin Kun kytkin vastaanottaa BPDU:n jossa TC-lippu à vaihtaa vanhenemisajan lyhyeksi unohdetaan pikaisesti vanhat entryt 75

Virityspuun rakentaminen, juuren valinta Ensin pitää sopia siitä mikä on juurikytkin BPDU-viestissä Bridge ID (oma ID) ja Root ID (oletetun juuren ID) luksi jokainen arvelee itse olevansa juuri Vaihdettujen viestien avulla kaikki kytkimet lopulta oppivat sen jolla pienin ID à juuri Seuraavaksi määritellään juuriportit ja nimitetyt portit Etsitään portteja joiden kautta päästään minimikustannuksella juurikytkimeen Jäljelle jäävät portit blokataan Linkille kustannus tekniikan mukaan 76

Juuriporttien valinta Kytkimet lähettää BPDUta, joissa kolme attribuuttia Lähettäjän ID Juurikytkimen ID Kustannus juureen lähettäjältä Vastaanotetun BPDU:n juuripolun kustannukseen lisätään kyseisen linkin kustannus Lähetetään BPDU portista vain jos sieltä vastaanotetun BPDU:n RPC suurempi kuin oma RPC Valitaan juuriportiksi (RP) se jonka kautta pienin kustannus juureen Root Path Cost (RPC)= 0 à SW2,SW3 Root Path Cost = 0+19 à SW2,SW4 RPC(Fa0/1) = 19, RPC(Fa0/2) = 38 à RP = Fa0/1 RPC=root path cost RPC(Fa0/2) = 19, RPC(Fa0/1) = 38 à RP = Fa0/2 RP Root Path Cost = 0+19 à SW3 RP 77

Linkkikustannus Miten määritellään polun kustannus? Linkkityypeille (nopeus) oma kustannus Oletusarvot IEEE:n standardista Konfiguroitavissa Linkin nopeus Kustannus 10 Gbps 2 1 Gbps 4 100 Mbps 19 10 Mbps 100 78

Juuriporttien valinta Joskus juuripolun kustannus sama Kolme sääntöä tiebreak tilanteisiin: 1. valitaan pienin kytkin ID 2. valitaan pienin lähettäjän portin prioriteetti Tämä on myös BPDU attribuutti Oletusarvo = 128, voidaan konffata 3. valitaan pienin vastaanottajan portti ID Root Path Cost = 0+19 à SW2,SW4 RPC(Fa0/1) = 38, RPC(Fa0/2) = 38 3. Fa0/1 < Fa0/2 à RP = Fa0/1 RP RP RP 79

Nimitettyjen porttien valinta Tavoite: valitaan yksi portti per lähiverkkosegmentti Nimitetään portit (DP) jonka kautta kytkin mainostaa pienintä kustannusta juureen Verrataan portista tulleen BPDU:n RPC:a omaan Samat tiebreak säännöt kuin juuriporttien valinnassa: 1. valitaan pienin kytkin ID 2. valitaan pienin lähettäjän portin prioriteetti 3. valitaan pienin vastaanottajan portti ID RPC(SW2) = 19, oma RPC = 19 1. SW2 < SW3 à block Fa0/2 RPC(SW3) = 19, oma RPC = 38 à block Fa0/2 RPC(SW3) = 19, oma RPC = 19 1. SW2 < SW3 à Fa0/2 = DP 80

Porttien tilat Ei käytössä: ei vastaanota/lähetä mitään Blocking: käytössä, vastaanottaa vain BPDU viestejä Listening: ei välitä datakehyksiä, mutta kuuntelee ja lähettää BPDU viestejä Virityspuun rakentaminen käynnissä Learning: valmistautuu välittämään à rakentaa välitystaulua Tiedetään jo STP tila (RP tai DP) Pyritään ehkäisemään liiallista floodausta Forwarding: vastaanottaa ja lähettää datakehyksiä Kuuntelu- ja oppimistilojen oletusarvoiset kestot 15s Kestää 30s ennenkuin uusi topologia opittu 81

Juurikytkimen kuolema STP:ssa nimitetyt kytkimet eivät luo uusia BPDU-viestejä Paitsi jos huomataan topologiamuutos (lähtetään Topology Change TCN BPDU, jolloin vaihdetaan vanhenemisaika lyhyeksi) Juurikytkin vain tekee niin Vastaanotetaan BPDU juuriportista ja välitetään nimitetyistä porteista Jos edellisestä BPDU:sta kulunut > max age time (oletus 20s) à juurikytkin julistetaan kuolleeksi Juuren menehdyttyä aloitetaan virityspuun rakentaminen alusta Kaikki kytkimet olettavat itsensä juureksi 82