Kiuruveden asuttamisesta, ja Kainuun Meriläisten sukukokous 25.7.2015 Kiuruvedellä Seppo Remes
Asumatonta metsää
Tai ei oikeastaan asumatonta. Luelahden ukko löytyi 1947 Valmistettu 3 000 v. ekr Ukkosen jumalan kuva? Ainutlaatuinen Euroopassa
Kaskitalous elinkeinona
Kasvatettiin puskaruista eli juureista
Perunaa ei vielä ollut syötiin kaskesta naurista
Sininen ja keltainen kaskinauris
Puskaruis kasvoi miehen korkuisiksi pensaiksi.
Yhdestä jyvästä kasvoi puska, jossa saattoi olla yli sata tähkää
Puskarukiin tähkässä saattoi olla jopa 60 jyvää
Puskarukiin jyvät säilyivät pitkiä aikoja
Asuntoina olivat savupirtit
Kaskikulttuurin tyyppirakennukset: savupirtti, savusauna ja riihi
Johtopäätöksiä Kaskenviljely antoi runsaita satoja Savolaiset lisääntyivät nopeasti ja tuli tilan ahtautta Hyvinvointi näkyi mm suurina lapsikatraina Pohjois-Savoa viljeltiin kaskina ja asutus levisi nopeasti pohjoiseen ja länteen Verotus ei ollut aina rankkaa, kun kasket saattoivat olla kaukana asunnoista. Verotus perustui peltoviljelyyn
1500-luvun alussa liikkui Kiuruveden alueella, jolla ei silloin vielä ollut nimeä, hämäläisiä, lappalaisia ja savolaisia.
Kiuruveden pysyvä asutus 1540-luvun puolivälissä oli 7 taloa Kiuruvedellä Niko Pietikäinen Mikko Kiiskinen, Juva Niko Kaikkonen Pekka Kärkkäinen Heikki Heikurinen Tuomas Hyvärinen Tuomas Tihinen Väkimäärä ehken noin 30-40 henkeä
Remekset Tulivat Rantasalmelta Ihanus Remeksinen oli samassa arviokunnasa sekä Kaikkosen että Kärkkäisen kanssa Heillä voi olla joku sukulaisuussuhde Remekset häviävät Kiuruvedeltä 1555, mutta palaavat takaisin 1625. Jakoivat maat Hyväristen kanssa perimätiedon mukaan
Talollisten (maanomistajien) lisäksi Kiuruvedellä mainitaan 1548 Lars Kota Lauri Kota Nils Lohi Niilo Lohi Staphan Herskeine Tahvo Härkönen Hen Härkeine Heikki Härkönen
Mistä ensimmäiset kiurukkaat tulivat? Kiuruveden alue hämäläisten nautintoaluetta Savolaisia alkoi liikkua siellä 1540-luvulta Useimmat Kiuruveden kantasuvut tulivat SuurSavosta: Rantasalmelta, Säämingistä ja Juvalta Suur-Savoon tultiin yleisesti Kannakselta ja Laatokan ympärykseltä
Savolaisten muutto kohdistui 1500luvulla hämäläisten ja satakuntalaisten eräalueille. Savolaisista ei näinollen pidetty, mutta käräjäjuttuja oli aniharvoin. Osa muutti Kainuuseen.
Mitä paikannimet kertovat Savonniemi Hämeenniemi Lapinsaari, Savonsaari, Hämeensaari Kota-alkuiset paikannimet = saamelainen Sahinperä (sahi on pieni mylly) Heimorajasta Kiuruveden alueella sovittiin 1446 ja lähes koko pitäjä jäi savolaisten puolelle
Asutuksen merkkejä 1500-luvun puolivälissä syntyi arviokuntia (verotiloja) Asukkaista johtui monia paikannimiä Vain suurimmilla maastonkohdilla oli jo nimet Uudet tulokkaat risti pienemmät maaston yksityiskohdat omilla nimillään.
Kiuruveden sukuja vuonna 1600 Hyvärinen, 4 ruokakuntaa Silvennoinen, 1 ruokakunta Kärkkäinen, 2 ruokakuntaa Kaikkonen, 2 ruokakuntaa Tenhunen, 1 ruokakunta Pärnänen, 1 ruokakunta Rytkönen, 1 ruokakunta Tihinen, 1 ruokakunta Lappalainen, 1 ruokakunta Kiiskinen, 1 ruokakunta Pietikäinen, 1 ruokakunta Niiranen, 1 ruokakunta Nousiainen, 1 ruokakunta Partanen, 1 ruokakunta Juntunen, 1 aviokunta Yrjänäinen, 1 arviokunta Varhaisimpien sukujen joukosta olivat jo hävinneet: Heikurinen Rottinen Kaartinen Merska Kolehmainen Vuonna 1660 oli Iisalmen pitäjässä yhteensä 1885 henkeä
Ruokakuntien määrä vuonna 1625 Lähde: Myllytulliluetteot Kylän nimi Ruokakuntia Luupujärvi(Lupue) 12 Sulkava(njärvi) 6 Hautajärvi 7 Niemisjärvi 7 Kiuruvesi 6 Yhteensä 38 Varhaisimmat kylien nimet olivat (1557) Sulkaffua ja Nemisjeffwi Aikuisia 27 14 21 21 16 99
Kiuruveden asukasluvun kehitys 1775-1875 1287 1775 1821 1790 2306 1815 2818 1835 4525 1855 Sitten vuodet 1900 2010 10 000 1900 12 000 1920 13 000 1940 16 523 1960 12 050 1980 10 357 2000 9 157 2010 5710 1875
Pähkinäsaaren rauhan, 1323, raja jätti Kiuruveden Ruotsin ulkopuolelle
Kiuruvesi sijaitsee nimikäytännön rajalla
Kiuruveden sijoittuminen Erämaaalueelle Tuulikki Kärkkäisen mukaan.
Kiuruvedelläkin vanhaa (luonto-)uskoa Ensimmäisten sukujen mukana tuli vanhaa luontouskoa Tunnetaan uhri- eli kuppikiviä Paaranniemessä oli vielä 1900-luvun alussa tiedossa paikka, jossa puihin oli naulattu karhun pääkalloja Heinäkylässä on Karsikko- niminen tila 1800-luvulta alkaen tunnetaan Kiuruvesi herännäispitäjänä
Hallinnon kehitys Tavisalmen neljänneskunta ja hallintopitäjä 1548 Kuopion kirkkopitäjä perustettiin 1552 Savonlinnan lääni perustettiin 1571 Iisalmen emäseurakunta perustettiin 1627 Kiuruveden kappeliseurakunta perustettiin 1763 Kiuruvesi on itsenäinen seurakunta 5.2.1862 alkaen
Savonlinnan lääni 1595 ja Savonlinnan ja Viipurin lääni 1635 Kiuruvesi on aina sijainnut Hallintoalueiden rajaseudulla Savonlinnaa alettiin rakentamaan jo vuonna 1475
Esimerkki: Romppaisten leviäminen Suomessa
Kulkuyhteydet Ensimmäiset tiet rakennettiin Kiuruvedelle vasta 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa Talvitiet yleisiä Yhteyksiä sekä Viipuriin ja Pietariin sekä myös Ouluun Kievareita rakennettiin teiden varsille Vanha kauttatie Kuopiosta Ouluun kulki Iisalmen kautta Oli myös tie Kajaaniin päin
Kainuun asuttamisesta Linnanisäntä Kustaa Fincken (1510 1566), kehotuksesta vuonna 1552 Kainuuseen muutti 140 savolaista talonpoikaa saatuaan kolmen vuoden verovapauden. Savolaisen uudisasutuksen mukana Kainuuseen saapui monta sukua, joilla oli nenpäätteinen sukunimi. Sitä ennen Kainuussa asui lappalaisia ja muutama karjalainen, joiden leviämistä haluttiin rajoittaa. Karjalaisilla väärä uskonto Savolaiset pelkäsivät venäläisiä
Kainuuta asuttivat savolaiset Olavinlinnan päällikkö Kustaa Fincke johti Sakkoja jos ei totellut määräyksiä Ensimmäiset 1552: Olli Tuppurainen, Erkki ja Olli Karjalainen, Olli Sopanen, Olli Hallikainen, Olli Lattuinen, Paavo Karppinen, Pekka Montaneuvoinen ja Paavo Raappanainen sekä eräs Hiltunen. Venäläisten omille alueille ei savolaisia hyväksytty ja rappasodat alkoivat 1570-luvulla Aluksi suuri osa Kainuusta kuului Limingan pitäjään
Limingan hallintopitäjä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla Lähde: Markku Kuorikoski
Muutosta Pohjanmaalle 1750-luvulla Martini valitti 1759 maaherralle, että Pohjanmaalla vallitsee toisten (s.o.savolaisten) sorroksi sellainen suitseton vapaus, että tämän läänin lähimmissä rajapitäjissä on hädintuskin enää edes talojen pystyssä pitämiseen miehistä väkeä saatavana, puhumattakaan niiden hyödyllisten tointen edistämiseen, ja epäkohta on päivittäin meidän vahingoksemme lisääntynyt. Renkimies Heikki Kaikkosta, Sotamiehen poika Hemminki Aspia eli Remestä, reservisotamies Erkki Summania eli Lappalaista ja Juhana Ullmania ynnä piikatyttö Rikiina Ryynätärtä Pohjanmaan puolella silloin suojeltiin, vaikka näitä jo itse maaherrakin oli vaatinut sieltä takaisin.
Kainuun asutuksen muistomerkki Paltamossa Kiehimänvaaralla
Ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa. Kello on nyt Solovetskissa (oikeanpuoleinen)
Kiitoksia mielenkiinnosta!