JYVÄSKYLÄN ENERGIA -YHTIÖT 1.6.2011 www.jenergia.fi
SÄHKÖÄ, LÄMPÖÄ JA VETTÄ Jyväskylän Energia -konsernin toimialana on sähkön, kaukolämmön ja veden tuotanto, myynti ja jakelu sekä näitä tukeva liiketoiminta. Henkilöstö keskimäärin 385 Liikevaihto 167 M (2010) Myynnin tunnusluvut (2010) Sähkö 1 345 GWh Sähkön siirto 684 GWh Lämpö 1 190 GWh Laskutettu vesi 7,8 milj. m³
JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto perusti kunnallisen sähkölaitoksen 23.4.1902 Sähkövalot syttyivät Jyväskylän kaduille 19.10.1902 Sähkön tuotanto alkoi puulla Lutakon sähkötehtaassa 1902 Puuhakkeella tuotettua kaukolämpöä asiakkaille 1960 1995 Jyväskylän Energiantuotanto Oy perustettiin 1997 Jyväskylän Energiasta tuli osakeyhtiö JE-Urakointi Oy perustettiin 1999 Kaukolämpöakku rakennettiin 2003 Biokaasun poltto lämmöksi alkoi 2003 JE-Siirto Oy perustettiin 2006 Vesiliiketoiminta (Jyväskylän vesi) osaksi JE-yhtiöitä 2006 Jyväskylän Voima Oy perustettiin 2006 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n 100 %:n omistus 2009 Keljonlahden voimalaitoksen vihkiäiset 2010
YHTIÖIDEN OMISTUSRAKENNE Jyväskylän kaupunki 100 % Jyväskylän Energia Oy Kaukolämpö, sähkö, vesi KS Energiavälitys Oy C-Ella Oy 44,7 % 33,3 % 100 % JE-Siirto Oy 100 % 100 %* JE-Urakointi Oy Tytäryhtiöt Jyväskylän Energiantuotanto Oy 68,7 % Jyväskylän Voima Oy Suomen Hyötytuuli Oy Muita osakkuuksia 12,5 % * 1.1.2009 alkaen
KONSERNIYHTIÖIDEN LIIKEVAIHDOT 2010 (M ) Yhtiöiden liikevaihdot sisältävät myös konsernin sisäistä kauppaa. 200 199,6 150 100 50 15,8 39,7 38,6 15,6 0 Jyväskylän Energia Oy JE-Siirto Oy Jyväskylän Energiantuotanto Oy Jyväskylän Voima Oy JE-Urakointi Oy
LIIKEVAIHTO JA TULOS 1999 2010 Liikevaihto M Tulos ennen varauksia ja veroja M 180 167 160 140 120 100 80 60 40 20-1,6 0-20 Konserni
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 KEHITYS VUOSINA 1991 2010 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1345 1190 684 385 Henkilökunta (keskimäärin) Lämmön myynti (GWh) Sähkön myynti (GWh) Sähkön siirto, oma jakelualue (GWh)
ORGANISOITUMISMALLI Asiakas Asiakkuudet Verkot Energian- Henkilöstö Talous Resurssit tuotanto Toimitusjohtaja Hallitus
Näkemys tulevaisuudesta menneestä oppiminen ja tulevaisuuteen suuntaaminen aktiivinen kehitysote Asiakasläheisyys asiakkaan menestyminen maakunnallisuus valmis palvelemaan Tuloksentekokyky synergiaa yhteistyöstä Vastuu asiakkaista, ympäristöstä, yhteiskunnasta ja toisistamme LIIKETOIMINTA-ARVOT
Laatu-, ympäristö-, ja työturvallisuussertifikaatit jo vuodesta 2000 Ympäristötoimintamme perustuu ISO 14001 - standardiin Laatujärjestelmä sertifioitu ISO 9001 -standardin mukaisesti Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmäm me noudattaa OHSAS 18001 -standardia LAATUSERTIFIKAATIT
Energiantuotanto
Polttoaineet turve teollisuuden sivutuotteet (puru, kuori) metsäpolttoaineet (hakkuutähteet, kannot) hiili ja öljy Sähkö-/ lämpö-/ höyryteho 85/ 140/ 65 MW Hyötysuhde 85 % Energiakäytettävyys 99 % Käyttöönottovuosi 1986 RAUHALAHDEN VOIMALAITOS
Pääpolttoaineet turve ja puu. Kaksi toimintaperiaatetta: sähkön ja lämmön yhteistuotanto sähkön lauhdetuotanto Kattilateho 480 MW, 1,5-kertainen Rauhalahteen verrattuna Sähköä saadaan lauhdekäytössä maks. 180 MW yhteistuotantoajossa maks. 260 MW, jolloin sähköteho 140 MW KELJONLAHDEN VOIMALAITOS
VOIMALAITOKSEN TOIMINTAKAAVIO
MYYDYN SÄHKÖN ALKUPERÄ VUONNA 2009 Koko Suomi Jyväskylän Energia 15,0 % 9,0 % 30,5 % 27,9 % 38,0 % 53,0 % 26,6 % Turve ja muut fossiiliset polttoaineet Uusiutuvat energianlähteet Ydinvoima Tuonti * Turve 30 %, muut fossiiliset 23 % Omaa tuotantoa 56 % Sähköpörssistä 44 % Lähde: Energiateollisuus ry (Sähkön hankinta energialähteittäin)
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN ENERGIANTUOTANTOMME Suomen energiantuotanto perustuu kivihiileen, öljyyn, ydinvoimaan, vesivoimaan, maakaasuun, tuulivoimaan, turpeeseen ja puuhun. Jyväskylän Energia -yhtiöt pyrkii tuottamaan energiaa mahdollisimman luontoystävällisesti, pääasiassa maakunnan turpeella ja puulla. Polttoainevalikoimamme etuja ovat raaka-aineen uusiutuvuus, sekä maakunnallisuus. Myös jätteiden hyötykäyttö etenee: Mustankorkean jätteenkäsittelyaseman biokaasun poltto kaukolämmöksi alkoi jouluna 2003. Panostamme energian säästöön mm. lämmön varastointia kehittämällä ja säästöneuvonnalla. Olemme sitoutuneet järkevän energiankäytön edistämiseen allekirjoittamalla elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen.
Yhteiskuntavastuu JE-yhtiöissä 2010
YHTEISKUNTAVASTUUN SISÄLTÖ JE-YHTIÖISSÄ
Oman toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Energiantuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen Ympäristöosaamisen parantaminen Sidosryhmien järkevän energiankäytön edistäminen ja oppilaitosyhteistyö Avoin viestintä YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄMME
JE-KONSERNIN AVAINLUVUT TALOUDELLINEN VASTUU 2010 2009 2008 Liikevaihto (M ) 167,4 131,0 110,0 Liikevoitto (M ) 17,6 10,0 18,1 Tulovero (M ) 0,03 M 0,02 0,02 Osinko (M ) 0 0 0 Korkokulut omistajalle (M ) 16,8 17,6 14,4 Investoinnit (M ) 40,8 191,0 73,9 Oman pääoman tuotto (%) neg -25,0 12,0 Omavaraisuusaste (%) 4,4 5 10,0 Palkat ja palkkiot 1 (M ) 17,4 16,0 10,1 Ostot toimittajilta 2 (M ) 201,3 183,0 114,2 Yhteisöjen tukeminen (M ) 0,087 0,09 0,10 1) Palkkasummat sisältävät aktivoidut palkat 2) Emoyhtiön luku, joka sisältää konsernin sisäisen kaupan
JE-KONSERNIN AVAINLUVUT YMPÄRISTÖVASTUU 2010 2009 2008 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköstä (%) 4,0 6,6 6,8 Verkostohäviöt, sähkö (%) 2,7 2,7 2,7 Verkostohäviöt, kaukolämpö (%) 8,5 8 8 Kaukolämmön lisävesi (m 3 ) 8158 9 475 6 522 Pumppaussähkön kulutus (MWh) 8626 8 533 10 800 Vuotovedet vesijohtoverkosto (milj. m 3 ) 1,01 1,15 0,66 Vuotovedet jätevesi (milj.m 3 ) 3,69 2,11 4,50 Korjatut vesijohtovuodot (kpl) 41 39 17
JE-KONSERNIN AVAINLUVUT SOSIAALINEN VASTUU 2010 2009 2008 Henkilöstö: Henkilöstö keskimäärin 385 384 253 josta määräaikaisia 29 38 31 Työntekijöiden keski-ikä 45,2 45,6 45,4 Sairauspoissaolot (%) 3,6 2,6 4,3 Asiakkaat: Sähkönsiirto, SAIDI 1 (h/asiakas) 0,12 0,04 0,63 Sähkönsiirto, SAIFI 2 (kpl/asiakas) 0,57 0,27 0,82 Asiakkaan kokema keskeytysaika: kaukolämpö (h) 0,72 0,27 1,3 1) SAIDI = keskeytysten keskimääräinen yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas 2) SAIFI = keskeytysten keskimääräinen lukumäärä kpl/asiakas
MYYNNIN KEHITYS 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1345 Sähkön myynti (GWh) 684 Siirretty sähkö (GWh) 1190 Lämmön myynti (GWh) 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 7,8 Laskutettu vesi (milj. m³) Laskutettu jätevesi (milj. m³) 2008 2009 2010 7,6 2 008 2009 2010
MYYNNIN KEHITYS (M ) 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 24 26 64 54 2006 2007 2008 2009 2010 Muu myynti Veden myynti (vesi + jätevesi) Sähkön myynti Kaukolämmön myynti
INVESTOINNIT LIIKETOIMINNOITTAIN (M ) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2008 2009 2010 Muut Vesi Lämpö ja sähkö
ENERGIATEHOKKUUS Jyväskylän Energia Oy ja JE-Siirto Oy allekirjoittivat elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen ja liittyivät energiapalveluiden toimenpideohjelmaan joulukuussa 2007 JE ja JES ovat sitoutuneet energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sähkön ja kaukolämmön jakelussa, lämmön erillistuotannossa sekä muissa toimenpiteissä aina, kun se on taloudellisesti sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Vesiliiketoiminta ei kuulu energiapalveluiden toimenpideohjelmaan, mutta se liitettiin mukaan energiatehokkuustoimintaan vuonna 2010. Energiansäästöllä tarkoitetaan sen energiankulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisivat ilman toimia. Energian käytön tehostamissuunnitelmat kohdistuvat sekä asiakkaisiin että JE:n ja JES:n omaan energiankäyttöön. Tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivalle.
TOIMENPITEET VERKOISSA Toimenpideohjelmassa on asetettu energiansäästötavoitteet vuoteen 2016 saakka. Olemme sekä sähkön että lämmön osalta edenneet suunnitelman mukaisesti ja uskomme saavuttavamme asettamamme tavoitteet. Energiansäästöä sähköverkossa saadaan häviöenergiaa pienentämällä, mm. huomioimalla elinkaarikustannukset hankinnoissa sekä saneeraamalla vanhaa sähköverkkoa. JES on ollut mukana Motivan Elvari-hankkeessa, jossa pyritään tehostamaan sähkölämmitteisten pienkiinteistöjen energian käyttöä. Energiansäästö kaukolämpöverkossa muodostuu pumppaussähkön säästöstä, lämpöhäviöiden pienenemisestä verkostoa uusittaessa sekä muista verkonosien ja asiakaslaitteiden seuranta-, kunnossapito- ja uusimistoimista. Vesihuoltoverkoissa energiatehokkuutta saadaan huomioimalla energiankulutus pumppujen hankinnassa sekä käytössä. Myös vesiverkkojen systemaattinen vuotovesien etsintä ja korjaus tehostaa energiankäyttöä. Verkostohäviöihin ja energiatehokkuuteen vaikutetaan myös tiiviillä yhteistyöllä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen kanssa.
TOIMENPITEET ASIAKKAILLE Olemme mukana valtakunnallisessa energiansäästöviikossa vuosittain. Annamme energiansäästöneuvontaa myynti- ja liittymispalvelussa. Olemme mukana uudisrakentajille järjestetyissä tilaisuuksissa ja kannustamme asiakkaita liittymään kaukolämpöverkkoon tekemällä liittymisestä helppoa avaimet käteen -palvelulla sekä antamalla lämmityslaitteiden käytönopastusta. Hankkimiamme sähkönkulutusmittareita on lainattavissa sekä Energiatalolta että Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta. Asiakaslehdessä julkaistaan ajankohtaisia artikkeleita energiansäästöstä. Toimitamme Jyväskylän kaupunkialueen koulujen toppuluokkalaisille energiansäästömateriaalia: vuonna 2010 toimitettiin lähes 1000 energiansäästöpakettia. Internetsivuiltamme löytyy energiansäästövinkkejä, sähkön kulutuslaskuri sekä Jenergiaseikkailu koululaisille ja opettajille. Sähkön etäluentamittareiden asennus asiakkaille alkoi kesällä 2010 ja jatkuu vuoden 2012 loppuun.
KAUKOLÄMMÖN AVAINLUKUJA 2010 2009 2008 Kaukolämmitetty rakennustilavuus (milj.m 3 ) 24,8 24,2 23,5 Kaukolämpöasiakkaiden määrä 4099 3 937 3777 Kaukolämpöverkon pituus (km) 391 374 352 Lämmönmyynti (GWh) 1190 1094 985 Lämmönhankinta (GWh) 1301 1184 1064 Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä (m 3 ) 8158 9475 6522 Kaukolämpöverkoston vesimäärä (m 3 ) 22600 22200 15800 Kaukolämpöverkon pumppaussähkönkulutus (MWh) 8626 8533 10800
KAUKOLÄMMÖN AVAINLUKUJA 2010 2009 2008 1190 1301 25 24 23 22 22,1 22,6 23,5 24,2 24,8 2007 21 2006 20 2006 2007 2008 2009 2010 0 500 1000 1500 Lämmönmyynti (GWh) Lämmönhankinta (GWh) Kaukolämmitetty rakennustilavuus (milj. m³)
KAUKOLÄMMÖN AVAINLUKUJA 400 350 300 250 200 150 100 50 0 391 374 352 329 305 2006 2007 2008 2009 2010 Kaukolämpöverkon pituus (km)
KAUKOLÄMMÖN AVAINLUKUJA 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 11050 11894 10800 8533 8626 2006 2007 2008 2009 2010 Kaukolämpöverkon pumppaussähkön kulutus (MWh) 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 10317 8871 6522 9475 8158 2006 2007 2008 2009 2010 Kaukolämpöverkon vuotovesimäärä (m³)
VEDEN HANKINTA JA TOIMITUS Veden hankinta 2010 Veden toimitus 2010 1 % 1 % 0 % 0 % 2 % 0 % 3 % 8 % Vuontee Janakka Viitaniemi 1,7 % 0,0 % 8,5 % Kaupunki Tikkakoski Korpilahti Kangas 23 % 62 % Muurame Vesanka Pekonniemi Palokka 97,6 % Matar. PK Laukaa (Leppävesi) Laukaa
VUOTOVESIMÄÄRÄT 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vuotovedet vesijohtoverkosto (milj. m³) Vuotovedet jätevesi (milj. m³) Vesiverkot vuonna 2010 Merkittävät saneeraus- ja rakennuskohteet Korjatut vesijohtovuodot Uusia vesiliittymiä rakennettiin Painevesiviemärin pituus 15 kpl 41 kpl 288 kpl 174,2 km 2007 2008 2009 2010
SÄHKÖN MYYNNIN KEHITYS 2010 2009 2008 Sähkön myynti (M ) 64 36,2 32,6 Sähkön myynti (GWh) 1345 775 680 Vihreän sähkön osuus myydystä sähköenergiasta (%) 4,0 6,6 6,8 1500 1345 8,0 % 6,5 % 6,7 % 6,8 % 6,6 % 1000 638 629 680 775 6,0 % 4,0 % 4,0 % 500 2,0 % 0 0,0 % Sähkön myynti (GWh) Vihreän sähkön osuus myydystä sähköenergiasta (%)
SÄHKÖN SIIRRON TUNNUSLUKUJA 1400 1341 1200 1000 800 684 600 400 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 Sähkön siirto (GWh) Sähköverkon pituus (km)
SÄHKÖN SIIRRON TUNNUSLUKUJA 25 20 12 5 Lyhyet häiriöt (kpl) 15 9 10 5 13 9 15 Kytkentätoimenpiteitä vaativat pysyvät keskeytykset (kpl) 0 2008 2009 2010
SÄHKÖN SIIRRON TUNNUSLUKUJA 25 22 20 15 10 5 15 10 15 4 4 11 3 Verkkoon liitetyt uudet muuntamot (kpl) Muuntamoiden saneeraukset (kpl) 0 2007 2008 2009 2010
KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO JE-yhtiöiden jätteet (milj. kg) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 Kaatopaikalle toimitettu voimalaitosten tuhka Metalli- ja sähköromu Öljyt, patterit ja loisteputket Kaatopaikalle toimitettu rakennusjäte ja maaaines (JEU + JES)
ENERGIANTUOTANTO 2010 Sähköntuotannon polttoainejakauma 1 % 1 % Kaukolämmöntuotannon polttoainejakauma 2 % 1 % 1 % 21 % 77 % Turve Puu 32 % Hiili Öljy 64 % Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu
POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ 2010 (GWh) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Turve Puu Hiili Öljy Biokaasu Yht. JYT + JE 840 590 39 195 17 1681 JVO 1581 293 0 23 0 1897
1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ 1986 2010 3500 3000 Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitokset 2500 2000 1500 1000 500 0 Turve Öljy Puu, metsäpolttoaineet Peltobiomassa Hiili Puu, teoll. sivutuotteet Kierrätyspolttoaine
ENERGIANTUOTANNON ILMANPÄÄSTÖT 2010 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1622 1161 1183 979 859 600 460 380 324 72 83 12 JYT JVO Yht. Rikkidioksidi (t) Typpidioksidi (t) Hiilidioksidi (1000 t) Hiukkaset (t)
HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärän kehittyminen Henkilöstö yhtiöittäin 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 JYT JVO JEU JES JE 400 350 300 250 200 150 100 50 0 JE JES JEU JVO JYT Yht. Naisia 50 7 5 1 2 65 Miehiä 71 26 135 41 47 320
HENKILÖSTÖ Henkilöstö keskimäärin 2010 2009 2008 Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Vakituiset/ määräaikaiset Yht. Jyväskylän Energia Oy 112 / 9 121 102 / 10 112 85 / 9 94 JE-Urakointi Oy 123 / 17 140 124 / 20 144 108 / 18 126 JE-Siirto Oy 32 / 1 33 25 / 3 28 25 / 3 28 Jyväskylän Voima Oy 40 / 2 42 34 / 4 38 4 / 1 5 Jyväskylän Energiantuotanto Oy 49 / 0 49 61 / 1 62 Konserni yhteensä 356 / 29 385 346 / 38 384 222 253
HENKILÖSTÖ 2010 Konserni JE JES JEU JVO JYT Työntekijöiden keski-ikä 45,2 48,0 46,8 44,2 37,9 49,3 Keskim. palvelusuhteen pituus 17 19 22 19 4 23 Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/henkilö 12 8 12 18 7 18 Sairauspoissaolot (%), 3,6 2,3 3,8 5,0 1,9 5,0 joista työtapaturmien aiheuttamia (%) 0,75 0 0,09 2,6 0,04 0,25 Työtapaturmien määrä 23 1 1 19 1 1
TUOTEVASTUU / KESKEYTYKSET Kaukolämpö Sähkö 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0,88 1,33 0,27 0,72 2007 2008 2009 2010 Asiakkaan kokema keskeytysaika (h) 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0,82 0,63 0,57 0,27 0,13 0,12 0,01 0,04 2007 2008 2009 2010 SAIDI (h/asiakas) SAIFI (kpl/asiakas)
JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VUOSI 2010 Konsernin tilikauden tappio oli 3,2 M. Tulos parani edellisen tilikauden tappiosta 6,2 M :lla, mutta jäi silti budjetoitua heikommaksi. Konsernin omavaraisuusaste on huono. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotto myöhästyi neljä kuukautta, jona aikana konsernin muita laitoksia ajettiin suunniteltua enemmän ja kalliimmilla polttoaineilla, mikä heikensi konsernin tulosta. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet, joskin konsernin kannattavuuden odotetaan kohenevan ja tuloksen paranevan lähelle nollaa tilikaudella 2011. Jyväskylän Energia Oy 2010 2009 2008 Liikevaihto (t ) 199 638 134 806 96 610 Liikevoitto (t ) 21 988 17 471 18 115 Liikevoitto (%) 11,0 13,0 18,8 Oman pääoman tuotto (%) 10,2 neg 13,0 Omavaraisuusaste (%) 8,6 7,8 10,5
JYVÄSKYLÄN ENERGIAN VUOSI 2010 Konsernin sähkön myynti kasvoi 86,5 %. Kasvun syy oli markkinoiden hyvä hintataso, johon vastattiin Keljonlahden lauhdetuotannolla. Elokuussa Jyväskylän Energia Oy (JE) aloitti tytäryhtiö JE-Urakointi Oy:n myynnin suunnittelun. Tilikaudella käynnistettiin konsernin kattava TOPI-toiminnanohjaushanke, jonka tavoitteena on synergiaetujen käytäntöön vienti. Kehittämisen päämäärä on konsernin rahoituksen ja talouden tasapainottaminen saamalla aikaan pysyviä muutoksia toiminnassa. JE:n hallitus vapautti DI Juha Lappalaisen yhtiön toimitusjohtajan tehtävästä 22.2.2010 ja valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi MMM, emba Tuomo Kantolan, joka aiemmin toimi konsernin kehitysjohtajana.
JE-SIIRTO OY:N VUOSI 2010 Keljonlahden voimalaitoksen käyttöönotossa JE-Siirto Oy:n (JES) rooli oli rakennuttaa 110 kv:n kytkinasema Keljonlahdelle ja siirtojohto Keljon kytkinasemalle, josta on liittymäpiste valtakunnan verkkoon. Alueverkon merkittävimmät investoinnit olivat 110 kv:n maakaapelin rakentaminen Keljonlahden kytkinasemalta Eteläportin sähköasemalle sekä Eteläportin uuden sähköaseman rakentaminen. Eteläportti varmistaa eteläisten alueidemme sähkön saantia nyt ja tulevaisuudessa. Eteläportissa toteutettiin strategista linjaamme ICT-tekniikan hyödyntämisessä, kun asemalle asennettiin EFD-laitteiston maasulkuvikojen ennakoimista varten. Sähköverkon etäluenta- ja mittaustietojen hallintaprojekti alkoi heinäkuussa. Etäluettavia mittareita oli suunnitelman mukaisesti asennettu vuoden loppuun mennessä n. 6000 kpl. Otimme käyttöön uudet verkkopalveluehdot (VPE 2010) marraskuussa 2010.
JE-SIIRTO OY:N VUOSI 2010 Toimitusjohtaja Juha Lappalainen irtisanottiin 22.2.2010 tehtävistään ja hallitus valitsi uudeksi toimitusjohtajaksi 23.2.2010 aiemmin verkkojohtajana toimineen Kari Kauton. JE-Siirto Oy 2010 2009 2008 Liikevaihto (t ) 15 802 17 673 14 837 Liikevoitto (t ) 1 369 4 433 212 Liikevoitto (%) 8,7 25,1 1,4 Oman pääoman tuotto (%) 73,1 282,2 15,6 Omavaraisuusaste (%) 28,3 26,1 29,9
JYVÄSKYLÄN VOIMA OY:N VUOSI 2010 Mankala-yhtiön tehtävä on tuottaa osakkaille edullista energiaa ei voittoa. Viidennen toimintavuoden tärkeimmät tapahtumat: 1/2010: kaukolämmön tuotantoon koekäytön yhteydessä 3/2010: sähkön tuotanto alkoi koekäytön yhteydessä 6/2010: keskeytymätön 30 vuorokauden koeajo 8/2010: Keljonlahden voimalaitoksen vihkiäiset 11/2010: energian toimitus osakkaille käynnistyi Toimitusjohtajana oman toimensa ohella toimi Juha Lappalainen 22.2. asti ja Tuomo Kantola siitä lähtien. Jyväskylän Voima Oy 2010 2009 2008 Liikevaihto ( M ) 38,6 Liikevoitto (%) 4,0 Omavaraisuusaste (%) 14,4 16,6 22,2
JYVÄSKYLÄN ENERGIAN- TUOTANTO OY:N VUOSI 2010 Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n (JYT) liikevaihto laski edellisvuodesta 19 % pienentyneen energian myynnin johdosta. Liikevoitto oli 0,55 M ja liikevoittoprosentti 1,4 %. Omavaraisuusaste parani 25:sta 33 %:iin. Tilikauden tulos on nolla euroa omakustannusperiaatteella. JYT käytti vuonna 2010 rahaa investointeihin ja peruskorjauksiin 1,6 M. Suurimmat yksittäiset kohteet olivat Rauhalahden voimalaitoksen polttoainevastaanoton sivukaatoasema sekä Savelan voimalaitoksen toimistotilojen peruskorjaus JE-Urakointi Oy:n käyttöön. JYT:n toimitusjohtajana toimi 1.1.2009 alkaen Harri Kaakinen. Tilikauden 2010 päätyttyä Jyväskylän Energia -konserni keskitti energiantuotannon johtamisen, kun tuotantojohtaja DI Pentti Huumo valittiin sekä Jyväskylän Voima Oy:n että Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtajaksi.
JYVÄSKYLÄN ENERGIAN- TUOTANTO OY:N VUOSI 2010 Vuoden 2011 energiamyynnin ennustetaan laskevan Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitoksen päästyä normaaliin tuotantoon. Sähköhinnan arvioidaan olevan korkealla, joten tuotantolaitoksia voidaan käyttää siten, että Rauhalahden voimalaitos tuottaa vastapainetuotantoa ja Keljonlahden voimalaitos lauhdetuotantoa. Jyväskylän Energiantuotanto Oy 2010 2009 2008 Liikevaihto (M ) 39,7 49,0 42,6 Liikevoitto (%) 1,4 1,5 2,6 Sijoit. pääoman tuotto (%) 1,7 2,6 3,4 Omavaraisuusaste (%) 33 25 23
JE-URAKOINTI OY:N VUOSI 2010 Yhtiön suurin liiketoiminta-alue olivat palvelut Jyväskylän Energian vesiliiketoiminnalle, joiden osuus tilivuonna 2010 oli 34,4 % liikevaihdosta. Palvelut JE:n lämpöliiketoiminnalle muodosti liikevaihdosta 20,5 % ja palvelut JE-Siirto Oy:lle 13,0 %. Energiatuotannon kunnossapitopalvelujen liikevaihto konsernille oli 8,2 %. Konsernin ulkoisen myynnin osuus liikevaihdosta oli 19,8 %. Vuonna 2010 aloitettiin liiketoimintoprosessien kuvaaminen ja tietojärjestelmien kehitys tavoitteena prosessimaisempi toimintatapa. Toimintamallilla vastataan pääasiakkaan uuden organisoinnin ja toimintatavan haasteisiin. Uudistuksilla haetaan lisäksi organisaation ja vastuualueiden selkeyttämistä ja parempaa kilpailukykyä. Materiaalitoimintojen osalta jatkettiin tehokkaamman logistisen ratkaisun sisäänajoa. Logistiikkamallin rakentamista jatkettiin siirtymällä kokonaisuudessa palveluntarjoajien kaupintavarastoihin. Toimintaa tehostettiin muuttamalla konsernin omistamiin tiloihin.
JE-URAKOINTI OY:N VUOSI 2010 Vuoden aikana yhtiö etsi aktiivisesti parempia työturvallisuuskäytäntöjä ja järjesti työturvallisuuskortti-, tieturva- ja tulityökoulutuksia. Kahdeksan henkilöä suoritti kaukolämmön tai sähkön ammattitutkinnot ja ammattioppilaitoksista oli 9 oppilasta työssäoppimisjaksolla. JE-Urakointi Oy 2010 2009 2008 Liikevaihto (t ) 15 625 15 923 17 002 Liikevoitto (t ) 41 360 77 Liikevoitto (%) 0,3 2,3 0,5 Oman pääoman tuotto (%) -2,3 45,6 3,2 Omavaraisuusaste (%) 12,8 13,2 18,8
Lisää virtaa maakuntaan!