Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

Samankaltaiset tiedostot
VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Sisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa

VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1

Kuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia

Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI

ltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa

Luento 6: VIRTUAALIMUISTI

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 8-1

Stallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

ltöä (Luennot 5&6) Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Pikakertaus: : a) b) c) Dyn.. part.: sijoitus Kuva Buddy System: esimerkki

Stallings, Luku 7. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1

MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7

Käyttöjärjestelmän rakenne

Sisältöä MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7. Fyysinen muisti YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti. Prosessin rakenne

Käyttöjärjestelmät II

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Käyttöjärjestelmät II

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)

MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO

Osio 2: Luennot 4-7 Muistinhallinta YKSINKERTAINEN MUISTINHALLINTA. ltöä YLEISTÄ MUISTINHALLINNASTA. Looginen muisti.

Lähtötiedot tiedot / seuraavaksi? Käyttöjärjestelmät II MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO. Looginen vs. fyysinen osoite Perusvalinnat.

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola Tehtävät, staattinen vs. dynaaminen partitiointi, Buddy System sivutus, segmentointi

Osio 3: Prosessit, siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti

Muistinhallinta. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch Heittovaihto vs. Virtuaalimuisti Esim: Pentium. Luento 5-1

Muistinhallinta. Teemu s Cheesecake. Tietokoneen rakenne

Käyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1

u vapaakäyntisyys (reentrancy) u Yhteinen koodialue u kullakin oma data-alue, pino, PCB u osoitteet suhteellisia prosessin alun suhteen

Osio 2: Luennot 5-8 Muistinhallinta

Luento 5: Muistin hallinta Luento 5. Luento 5-1. Luento 5-3. u Continuous memory allocation for partition. Luento 5-5

ltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1

MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO: Sivutuksen algoritmit. Stallings, Luku 8.2

Stallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Luento 2: LAITTEISTOSTA

Luento 3: PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Sivun koko. Perusvalinnat. Sopiva sivukoko? Sivun koko? MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO: Sivutuksen algoritmit. Käyttöjärjestelmät, Luento 9

Perusvalinnat. Sivun koko. Sivun koko? Sopiva sivukoko? MUISTINHALLINNAN OHJELMISTO: Sivutuksen algoritmit. Käyttöjärjestelmät

Suoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

NTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.

PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA

Prosessi virtuaalimuistissa PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA. Sisältöä. Prosessi virtuaalimuistissa. Prosessi. Prosessi. Käyttöjärjestelmät, Luento 4

UNIX / Solaris (SVR4)

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Sisältöä PROSESSIT JA NIIDEN HALLINTA. Prosessi. Prosessi virtuaalimuistissa. Prosessi. Prosessi virtuaalimuistissa. Käyttöjärjestelmät

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne

Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000

UNIX / Solaris (SVR4)

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Jakso 5 Suoritin ja väylä

UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA

Käyttöjärjestelmät II. Muistinhallinnan esimerkit. UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA. UNIX / Solaris (SVR4) UNIX/Solaris: Tietorakenteita

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Jakso 5 Suoritin ja väylä

MUISTINHALLINTA. Stallings, Luku 7

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Stallings, Luku

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne

Luento 5 Suoritin ja väylä

Jakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

1. Keskusyksikön rakenne

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Stallings, Luku 1. KJ-I S2043 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-2. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen 2-1

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

Luento 5 Suoritin ja väylä

Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä

u saantimenetelmät u kirjanpito vapaista lohkoista (taltiolla!) u hierarkkinen hakemistorakenne: kirjanpito tdstoista u tdstojen käyttö

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Käyttöjärjestelmän rajapinnat

Käyttöjärjestelmän rajapinnat. Siirräntä: Laiteajurit ja keskeytys. I/O-ohjain. I/O-ohjain. Siirtomenetelmät. Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Luento 5 Suoritin ja väylä

Suoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Kurssin asema Käyttöjärjestelmät, 8 op. Kurssikirja. Kurssin tavoite. Kurssin rakenne: Kurssin suorittaminen. Käyttöjärjestelmät - Luento 1

Prosessi perinteisesti

Stallings, Lukua 2. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-2. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot: Auvo Häkkinen 3-1

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus

Stallings, Luku 4.1. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 8-1. Stallings, Luku 8.1

Käyttöjärjestelmät, 8 op

Transkriptio:

LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä 1 2 Suoritus virtuaalimuistissa Ohjelman loogiset osoitteet muutetaan fyysisiksi osoitteiksi vasta ajonaikana prosessin paikka muistissa vaihtelee, sillä ei vaikutusta osoitemuunnokseen MMU KJ käsittelee ohjelmaa sivuina tai kääntäjä jakaa ohjelman segmentteihin, jotka KJ voi sijoitella vapaasti muistiin KJ:n kirjanpito osien sijainnista prosessin sivutaulussa tai segmenttitaulussa 3 Suoritus virtuaalimuistissa Kaikkien sivujen / segmenttien ei tarvitse olla muistissa yhtäaikaa riittää, että suoritettava osa ja sen data muistissa paikallisuus, suoritus viihtyy samoilla alueilla Kirjan kuva 8.1 näyttää muistiviitteiden jakautumista Laitteisto (MMU) ja KJ huolehtivat, että tarvittavat osat oikeaan aikaan muistissa MMU huomaa puuttumisen KJ noutaa muistiin = Virtuaalimuisti 4 Suoritus virtuaalimuistissa Puutoskeskeytys (memory / page fault) Sivu- / segmenttitaulun alkiossa läsnäolobitti, josta käy ilmi onko sivu / segmentti muistissa Lataaja tuo aluksi muistiin vain muutaman sivun / segmentin (ennaltanouto) tai ei yhtään (tarvenouto) Prosessi CPU:lle MMU:hun sivu- / segmenttitaulun fyysinen muistiosoite TLB:n sisällön mitätöinti 5 Jos viitattu osoite ei ole muistissa, MMU aiheuttaa keskeytyksen KJ siirtää keskeytyksen aiheuttaneen prosessin (A) Blocked-tilaan KJ etsii sivulle / segmentille vapaan paikan muistista KJ käynnistää ohjaimen siirtämään puuttuvaa sivua / segmenttia ko. paikkaan Siirron aikana CPU suorittaa muita prosesseja 6 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-1

Puutoskeskeytys Kun siirto valmis, ohjain keskeyttää suorituksessa olevan prosessin B KJ päivittää prosessin A sivu/segmenttitaulun ja siirtää prosessin A Ready-tilaan Suoritus palaa takaisin prosessiin B Kun prosessi A taas aikanaan suoritukseen, se viittaa uudestaan äskeiseen osoitteeseen nyt viitatun mp:n sisältö muistissa Virtuaalimuistin etuja Muistia käytetään tehokkaammin hyväksi kustakin prosessista vain tarvittava osa muistissa montako sivua/prosessi pidetään muistissa yhtäaikaa? lokaalit ja globaalit algoritmit Prosessoria käytetään (kenties) tehokkaammin moniajoastetta voi nostaa muistiin mahtuu paremmin, ei ruuhkautumista 7 8 Virtuaalimuistin etuja Voi ajaa fyysistä muistia suurempia ohjelmia ohjelmoijan ei tarvitse huolehtia kerrostuksesta Osoiteavaruus voi olla valtaisa verrattuna todelliseen muistin määrään esim. 32 bittiä => 4GB:n osoiteavaruus hyöty? SIVUTAULU Looginen osoiteavaruus saa sisältää reikiäkin vain tarvittavat osat kuvataan fyysiseen muistiin 10 9 Sivutus Kuva 7.11 Sivutaulu Kuva 8.2a 11 Jokaisella prosessilla oma sivutaulu sivutaulun fyysinen alkuosoite PCB:ssä, taulu muistissa Alkioissa: missä sivutiloissa tämän prosessin sivut sijaitsevat Jokaisessa alkiossa läsnäolobitti P P=1: sivu muistissa, alkiossa sivutilan numero P=0: sivu ei muistissa, alkiossa esim. tieto missä sivu sijaitsee tukimuistissa (suoraan/epäsuorasti) 12 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-2

Sivutaulu Jokaisessa sivutaulun alkiossa muutettu-bitti M (modified) M=1: sivun sisältö muuttunut muistissa, sivu kirjoitettava levylle, jos varaus vapautetaan M=0: sivua ei muutettu, ei tarvitse kirjoittaa levylle sivutilaa vapautettaessa Sivutaulun alkiossa mahd. myös muuta tietoa käyttötapabitti: R / RW suojaustasobitti/bitit: KJ:n sivu / tav. prosessin sivu milloin sivuun viitattu viimeksi tai viitelaskuri poistoalgoritmit tarvitsevat näitä 13 Osoitemuunnos MMU:ssa sivutaulurekisteri PTR, jossa vain suoritettavan prosessin sivutaulun fyysinen alkuosoite MMU jakaa loogisen osoitteen pariksi (sivunro,siirtymä) Esim. kun sivukoko 1024 B (= 2 10 ) 10 viimeistä bittiä siirtymä alkuosa sivunumero MMU korvaa sivunumero-bitit sivutaulusta löytyvillä sivutilannumero-biteillä ts. MMU katenoi sivutilanumeron ja siirtymän bitit Helppo laitetoiminto 14 Osoitemuunnos Kuva 8.3 Lisää sivutauluista 15 16 Lisää sivutauluista Monet järjestelmät sallivat suuren virtuaaliosoiteavaruuden looginen osoite esim. 32 tai 64 bittiä Jokaisella prosessilla suuri sivutaulu jos 32-bittinen osoite ja sivukoko 4KB (12 bittiä), niin sivuja 2 20 = 1M kappaletta jokainen alkio useita tavuja, esim. 4 B, joten sivutaulu 4 MB Myös sivutaulu jaetaan sivuihin ja myös sivutaulun osia voidaan pitää levyllä riittää, kun suorituksessa olevaan osaan 2-tasoinen sivutaulu Ylin hakemisto mahtuu yhteen sivuun, aina muistissa 1 K alkiota (= 1024 = 2 10 ) 1K * 1K = 1M alkiota liittyvät sivut muistissa 17 18 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-3

Monitasoinen sivutaulu Virtual Address: 2-tasoinen sivutaulu Kuva 8.5 FA PCB (Fig 4-12 [Tane01]) 19 20 Käänteinen sivutaulu KÄÄNTEINEN SIVUTAULU 21 Fyys.muisti pienempi kuin virtuaaliavaruus Kirjaa sivutilakohtaisesti mikä sivu sijaitsee ko. sivutilassa vain yksi globaali käänteinen sivutaulu yksi alkio per fyysinen sivutila, jossa ko. sivutilassa sijaitsevan sivun numero Jokaisella prosessilla sivu 0, 1, 2,... miten tiedetään minkä prosessin sivu kyseessä? alkiossa myös prosessin numero (pid) MMU:hun rekisteri, jossa suoritettavan prosessin pid 22 Käänteinen sivutaulu Käänteinen sivutaulu Kuva 8.6 Käänteisen ST:n indeksit sivutilan numeroita, mutta prosessin osoitteesta käy ilmi sivunumero ja siirtymä etsittävä sisällön perusteella Etsintä peräkkäishakuna tehotonta Käytetään apuna hajautustaulua käytä hajautinta indeksin laskentaan, etsi kotisolusta samaan hajautusosoitteeseen kuvautuvat alkiot linkitetty toisiinsa Jos sivun tiedot ei listassa, aiheuta sivunpuutoskeskeytys Käyttökelpoinen vain jos TLB riittävän suuri 23 24 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-4

Käänteinen sivutaulu v.2 Sivutilan (kehyksen) numero Suoraan taulun indeksi Ei tarvitse tallettaa tauluun j Osoitemuunnospuskuri TLB 25 26 Osoitemuunnospuskuri TLB Koska sivutaulu muistissa, jokaiseen muunnokseen näyttäisi liittyvän yksi ylimääräinen muistinouto hae sivutaulun alkio MMU:hun tee osoitemuunnos nouda / talleta ko. fyysiseen osoitteeseen Ratkaisu: osoitemuunnospuskuri TLB Translation Lookaside Buffer MMU pitää tallessa edellisissä muunnoksissa tarvitut sivutaulun tiedot paikallisuus: sitä tarvitaan het kohta uudestaan Etsintä TLB:stä TLB nopeiden rekistereiden joukko esim. 32 rekisteriä Käyttää assosiatiivista hakua vertailu kohdistuu kaikkiin alkioihin yhtäaikaa etsintä nopeaa laitetoiminto! Kaikilla prosesseilla sivut 0, 1, 2,, mutta eri sivutiloissa Ł TLB tyhjennettävä prosessin vaihdossa TLB:n alkiossa (ainakin) sivunro, sivutaulun alkio, validibitti V 27 28 sivutaulun alkiota ei tarvitse noutaa joka kerta Etsintä TLB:stä Kuva 8.9 29 Kuva 8.8. Syksy 2007, Tiina Niklander 8-5

TLB ja osoitemuunnos TLB ja osoitemuunnos Kuva 8.7 sivunro = loog. osoitteen alkubitit siirtymä = loog. osoitteen loppubitit Jos sivun tiedot ei TLB:ssä tai V=0, nouda TLB:hen sivutaulun alkio osoitteesta PTR + sivunro Jos P=0, aiheuta sivunpuutoskeskeytys Fyys.os = Katenoi(Sivutilanro,Siirtymä) Kun keskeytys käsitelty, sama osoite tulee viitattavaksi uudelleen Esim. PC:n kasvatus vasta osoitemuunnoksen jälkeen 31 32 TLB:n alustus TLB ja välimuisti Kuva 8.10 Kun suoritettava prosessi vaihtuu, TLB:n vanha sisältö mitätöitävä PTR osoittamaan uuden prosessin sivutauluun nollattava TLB:n alkioiden validibitit V=0 Koska TLB suhteellisen pieni, tarvitaan sopiva laitetason algoritmi, jonka perusteella valitaan korvattava alkio TLB:n alkiossa mahd. myös laitetason viitelaskureita: poista se, jota ei ole aikoihin käytetty 33 34 TLB tarkemmin? Tietokoneen rakenne -kurssi Fig. 5.47 from Hennessy-Patterson, Computer Architecture DEC Alpha AXP 21064 memory hierarchy Fully assoc, 12 entry instruction TLB 8 KB, direct mapped, 256 line (each 32B) instruction cache 2 MB, 64K line (each 32B) direct mapped, unified, write-back L2 cache Fully assoc, 32 entry data TLB 8 KB, direct mapped, 256 line (each 32B) data cache main memory paging disk (dma) 35 SEGMENTOINTI 36 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-6

Segmentointi Kuva 7.11 Segmentointi Perusideoiltaan samanlainen kuin sivutus, yksiköt vain keskenään erikokoisia segmenttejä Jokaisella prosessilla oma segmenttitaulu Kertoo missä tämän prosessin segmentit sijaitsevat Osoitemuunnos segmenttitaulun avulla TLB:n käyttö kuten edellä MMU:n rekisterissä nyt segmenttitaulun fyysinen osoite 37 38 Segmenttitaulu Kuva 8.2b Osoitemuunnos Kuva 8.12 Jokaisessa alkiossa läsnäolobitti P P=1: segmentti muistissa alkiossa fyysinen alkuosoite sekä pituus Jokaisessa alkiossa muutettu-bitti M kuten sivutaulussa Jokaisessa alkiossa myös muuta tietoa kuten sivutaulussa 39 40 Huomioita Segmenttitaulun alkiossa alkuosoite ja pituus segmentin kokoa helppo kasvattaa/pienentää dynaamisesti saattaa vaatia segmentin uudelleensijoittamista osoitteen oikeellisuus tarkistettavissa MMU:ssa Segmentit erikokoisia, syntyy ulkoista pirstoutumista Varaus/vapautus ei niin tehokasta kuin sivuilla Muistin tiivistämistarvetta Segmentti sopiva suojauksen yksikkö ohjelmoija määrittelee segmentit ja käyttöoikeudet käyttötapa kopioitu segmenttitaulun alkioon 41 Segmentointi ja sivutus yhdistettynä 42 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-7

Sivuttava segmentointi Sivuttava segmentointi Tan01 4-39 Eräät laitteistot ja KJ:t jakavat myös segmenttejä sivuiksi, ohessa eräs tapa muistia helpompi hallita samankokoisina sivuina PCB Segmenttitaulu ei ulkoista pirstoutumista ei tiivistämistarvetta Jokaisella prosessilla oma segmenttitaulu ja yksi sivutaulu per segmentti Vrt. 2-tasoinen sivutaulu 43 44 Sivuttava segmentointi Sivuttava segmentointi Kuva 8.2c Looginen osoite jakautuu nyt kolmeen osaan segmenttinumero segmentin sivutaulun fyysinen osoite löytyy segmenttitaulun tästä alkiosta sivunumero sivunumeroa vastaava sivutilan numero löytyy sivutaulun tästä alkiosta siirtymä sivulla viitattu sana näin kaukana sivun alusta Myös segmenttitaulua / sivutaulua voidaan sivuttaa 45 Segmentin alkuosoitteen (segment base) paikalla ko. segmentin sivutaulun fyysinen osoite P-bitti ja M-bitti vain sivutaulun alkiossa Yhteiskäytön ja suojauksen data luonnollisimmin segmenttitaulun alkiossa oikeudet annettu koko segmenttiin (sen kaikkiin sivuihin) 46 Osoitemuunnos Kuva 8.13 Hyötyjä Ratkaisee dynaamisen linkittämisen ongelmakohdat uuden segmentin (dynaaminen) linkittäminen tarkoittaa vain uuden alkion lisäämistä segmenttitauluun Segmentin koko voi kasvaa sivu kerrallaan, eikä segmentille tarvitse etsiä uutta paikkaa fyysisessä muistissa Yhteiskäyttö ja käyttöoikeudet voi määrittää segmenttikohtaisiksi kauniisti loogisten kokonaisuuksien mukaan useita erilaisia suojaustasoja 47 48 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-8

Yhteiskäyttö Yhteiskäyttö ja suojaus 49 Jos usea prosessi ajaa samaa koodia, riittää siitä yksi kopio muistissa jokaisen prosessin sivu / segmenttitaulussa viitteet yhteisen koodin ja datan sisältäviin sivutiloihin / segmentteihin mutta kullakin prosessilla omat tilat yksityiselle datalle Koodin oltava vapaakäyntistä ei saa muuttua Sivutus ei paras tapa yhteiskäyttöä ajatellen: sivu kokoyksikkö, ei looginen yksikkö käyttöoikeudet vaikea rajata funktiotasolla 50 Yhteiskäyttö: editori Segmentointi ja yhteiskäyttö Segmentointi kaunis tapa yhteiskäyttöä ajatellen ohjelman jakaminen eripituisiin segmentteihin loogisempaa kuin jakaminen tasapitkiksi sivuiksi esim. yhteiskäyttöön tarkoitettu data omaksi segmentiksi, yksityinen data omaksi segmentiksi Ohjelmoija kertoo kääntäjälle haluamastaan segmenttijaosta haluamistaan käyttöoikeuksista Kääntäjä muodostaa tällä perusteella ohjelman loogiset osoitteet segmentti ja siirtymä sen sisällä 51 52 Erilaisia suojausryhmiä kuva 8.14 Mahdollinen luokittelu: Ei saa käyttää lainkaan Saa käyttää vain dataa Saa käyttää vain koodia (???) Saa käyttää sekä koodia että dataa Yhteenvetoa ks. Taulukko 8.1 Sivutus Keskusmuisti jaettu vakiokokoisiin sivutiloihin KJ jakaa prosessin vakiokokoisiin sivuihin Prosessikoht. sivutaulut: missä sivutilassa sivu sijaitsee Virt.os: (sivu, siirtymä) Sisäistä pirstoutumista Vapaiden sivutilojen lista Kaikki sivut ei muistissa: läsnäolobitti SivuT:n alkiossa Segmentointi Ohjelmoija/kääntäjä jakaa prosessin vaihtelevankok. segmentteihin Prosessikoht. segmenttitaulut: segmentin alkuos. ja pituus Virt.os: (segmentti, siirtymä) Ulkoista pirstoutumista muistin tiivistämistarve Vapaiden muistialueiden lista Kaikki segmentit ei muistissa läsnäolobitti SegT:n alkiossa 53 54 Syksy 2007, Tiina Niklander 8-9