P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI 10.12.2011 VIIKKO 49 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Arvoisat veteraanit, hyvä uusi ylioppilas, muu juhlaväki KALLE TORNBERG Noin 72 vuotta sitten Suomen tuoreeseen itsenäisyyteen kajottiin. Miehet - isät ja pojat - tarttuivat aseisiin puolustaakseen maataan. Hinta oli kova, mutta se maksettiin. Se tärkein, itsenäisyys, säilyi. Sotaa seuranneella jälleenrakennuskaudella itsenäinen Suomi kasvoi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Me nykynuoret tunnemme suurta kiitollisuutta siitä kovasta työstä ja niistä mittavista uhrauksista, joita meitä edeltäneet sukupolvet ovat tehneet. Kuten Vapauden Viestissä sanotaan: Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan tulevaisuus. Aikanaan otamme kunnioittaen vastaan oman vuoromme uolehtia maamme turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, niin myötä- kuin vastamäissä. Viime vuosien surullisiin uutisiin syrjäytyneiden nuorten ongelmista voisimme ottaa oppia veteraaniemme tunnuslauseesta: Kaveria ei jätetä. Yksin emme pärjää. Ja etenkin vaikeina aikoina joukossa on se voima, jolla yksilö jaksaa eteenpäin. Haluan abiturienttien puolesta kiittää Teitä, hyvät veteraanit, suuresta työstä, jota olette vapaan Suomen puolesta tehneet. Kiitos. Veikko Pärkkä (vas.), Veli Toppari, Kalle Tirilä, Esko Hemmilä ja Jukka Kesti luovuttivat koulujen itsenäisyysjuhlassa abiturienteille Vapauden viestin. Vapauden viesti Suomi oli lähes 700 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän alamainen. Vuodesta 1917 Suomi on ollut itsenäinen, suomalaisten oma maa. Marraskuussa 1939 Suomi joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Yksimielinen kansa ei taipunut. Ensin talvisodassa ja sitten vuosia kestäneessä jatkosodassa maa säilytti itsenäisyytensä. Itsenäisyyden hinta oli kallis: 91 000 kaatunutta, yli 280 000 haavoittunutta, yli 400 000 kotinsa menettänyttä. Maa jälleenrakennettiin, suunnattomat sotakorvaukset maksettiin, siirtoväki asutettiin. Sen jälkeen ovat uudet sukupolvet rakentaneet vauraan maan, hyvinvointivaltion, länsimaisen oikeusvaltion. Sodan koettelema sukupolvi on saanut työlleen uutterat jatkajat, jotka ovat rauhan toimilla vahvistaneet Suomen itsenäisyyttä, kansainvälistä arvostusta ja kunnioitusta. Silloin kun me nykyiset veteraanit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myötä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoomuksemme: Nuoria ei unohdeta. Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy joka vuosi ylimmältä kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvelta nousevalle. Nuorisossa on itsenäisen maan, vapaan kansan tulevaisuus. Pitäkää huolta maanpuolustustahdon säilymisestä, puolustusvoimista ja omasta fyysisestä kunnostanne! Onnellinen, uusi ylioppilas Lea Martinmäki lakitettiin koulujen itsenäisyysjuhlan yhteydessä. Suomen itsenäisyyspäivänä 2000 Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta Sotainvalidien Veljesliitto Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Rintamanaisten Liitto Kaatuneiden Omaisten Liitto
sivu 2 Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011 Tarja Raivio elämän puolessa välissä Tarja Raivio sukeltaa Punaisella merellä VIIVI OHVO Pyhäjokinen Tarja Raivio vietti 50-vuotispäiviään 16. marraskuuta. Hän aikoo jatkaa samaan tahtiin eteenpäin kuin tähän mennessä: Mahtavaa olla viisikymppinen ja todella hyvässä kunnossa. Elän suurten muutosten aikaa. Tyttäreni Pauliina lensi pesästä; nyt pystyn keskittymään täysillä omaankin elämääni. Monipuolista vapaa-aikaa Tarja kertoo, ettei aio hidastaa vauhtia tai jäädä kotiin laiskottelemaan, vaan elämän täyttävät työ, ystävät ja vapaa-ajan harrastukset. Harrastuksiin kuuluvat sukellus, snorklaus, nuorten sukeltajien ohjaus, melonta, kuntosali ja jooga. Uutena harrastuksena on leijailu eli kite surfing, jossa liikutaan suuren leijan avulla tuulen mukana laudan päällä joko jäällä tai vedessä. Leijailu on vielä opetteluvaiheessa. Hän odottaa innolla talvea ja jäätä merelle, jotta harjoittelu voisi tosissaan alkaa. Jooga-harrastus on opettanut rauhoittumaan: Joogan kautta olen löytänyt syvän rauhan sisälleni kaiken kiireen keskellä. Suuri osa vapaa-ajasta kuluu harrastuksien lisäksi poikaystävä Pauli Eskolan luona Raahessa. Tarjaa ja Paulia yhdistävät yhteiset harrastukset, sillä he ovat tunteneet sukelluksen kautta jo vuosia. Kesän yhteiset melontaretket syvensivät vuosien ystävyyden seurustelusuhteeksi. Ystävät kiireisen elämän tukena Kiireistä elämää elävän arkeen kuuluvat tiiviisti kaksi monipuolista työtä. Päätoimisesti hän työskentelee Pyhäjoen K- Market Eväskontissa, jossa pääsee tekemään mieluisaa työtä ihmisten parissa. Ilta- ja viikonlopputyönä hän toimii karaokeja musiikkiemäntänä sekä tekee solistikeikkoja. Työt musiikin saralla ovat kuuluneet elämään jo vuodesta 1979: Nautin joka keikasta täysillä edelleen, ja töitä riittää. Työn ja harrastusten ohessa Tarja muistaa antaa aikaa myös ihmissuhteille, sillä ystävät merkitsevät hänelle paljon. Suurin osa läheisimmistä ystävistä on löytynyt erilaisista harrastuspiireistä yhteisten kiinnostuksen kohteiden kautta. Elämä vaikuttaa erilaisten aktiviteettien täyttämältä, mutta hän nauttii joka hetkestä. Karsimalla pois kaiken turhan aikaa löytyy työlle, harrastuksille ja ystäville: Tällä hetkellä pyrin tietoisesti lähemmäs asioita, joita arvostan ja jotka merkitsevät minulle paljon. 50-vuotispäivät Punaisella merellä Syyslomaviikolla Tarja ja 13 muuta urheilusukellusseura Mursut ry:n sukeltajaa suuntasivat Punaiselle merelle viikon mittaiselle sukellussafarille. He viettivät viikon merellä, pinnalla auringonpaisteessa ja veden alla upeissa, värikkäissä sukelluskohteissa, kuten laivojen hylyillä. Viidenkymmenen ikävuoden täyttymisen kunniaksi Tarja ja toinen vastikään 50 vuotta täyttänyt sukeltaja Erkki Tuikkala sukelsivat yhdessä historiallisesti tärkeälle Thistlegorm-hylylle vastaanottamaan muiden sukeltajien onnitteluja. Ensi vuoden alussa sukellus korostuu elämässä entisestään, sillä Mursut ry järjestää tammikuussa laitesukelluksen peruskurssin uusille sukeltajille. Tarja toimii kurssilla kouluttajan roolissa ja odottaa innolla kurssin alkua. Kouluttajana hän pääsee seuraamaan läheltä oppilaiden kehittymistä sukellustaidoissa ja näkee, kuinka he innostuvat sukeltamisesta koko ajan enemmän: Kaikki sukelluksesta kiinnostuneet, tervetuloa rohkeasti mukaan kokeilemaan! Hiihdon maakuntaviesti 2012 Haukiputaalla Haukiputaan kunta ja Haukiputaan Veikot järjestää perjantaina 6.1.2012 Virpiniemen hiihtokeskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hiihdon maakuntaviestin.. C-sarja lähtee klo 11.00 ja A-sarja klo 12.00. Kaikki osuudet hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Kilpailija voi hiihtää vain yhdessä joukkueessa. Huom. 2-ja 3-osuus voi olla alle 16v ja yli 50v. Matkat: A -sarja 1.osuus M 5km 5.osuus N 5km 2.osuus M16 tai M50 3km 6.osuus M18 5km 3.osuus N16 tai N50 3km 7.osuus M 10km 4.osuus N18 tai N20 3km C sarja 1.osuus M 5km 3.osuus M16 / N16 3km 2.osuus N 3km 4.osuus M 5km Hiihtäjällä on edustusoikeus siinä kunnassa, jossa hän on henkikirjoitettu 1.1.2012. Ilmoittautuminen 14.12. mennessä Pyhäjoen vapaa-aikatoimistoon puh: 040 3596 104.
Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011 sivu 3 Juhlapuhe itsenäisyysjuhlassa Pyhäjoella 6.12.2011 HANNU KALLUNKI Kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat, arvoisa itsenäisyysjuhlaväki! Itsenäinen, vapaa isänmaamme viettää tänään 94. itsenäisyyspäivää. Keskuudessamme on vieläkin ihmisiä, jotka ovat syntyneet ennen maamme itsenäistymistä. Tässä mielessä Suomi on itsenäisenä valtiona vielä nuori, mutta kansakuntana kuitenkin paljon vanhempi. Itsenäisyyskaipuu oli elänyt kansamme keskuudessa jo paljon ennen kuin se viimein toteutui joulukuun kuudes vuonna 1917. Kun tänään ajattelen itsenäistä, vapaa isänmaatani, nousee väistämättä mieleeni nyt jo edesmennyt oma isäni ja monet hänen ikätoverinsa. Hän 19-vuotias nuori mies joutui toisten ikäistensä nuorten miesten tavoin tarttumaan aseisiin tuolloin 72 vuotta sitten, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivä 1939. On vaikea ymmärtää sitä hätää, pelkoa ja ahdistusta, jota suomalaisissa kodeissa tunnettiin, kun äidit lähettivät poikiaan ja monet aviomiehiään kohti tuntematonta taistelujen tannerta. He eivät halunneet sotaa, he halusivat rauhaa, mutta heidän oli pakko puolustaa isänmaan vapautta. Heillä ei ollut vaihtoehtoja. He tekivät sen, mikä heidän velvollisuutensa oli väistymättä siltä tieltä, jonne moni jäi antaen kalleimman uhrin, mitä kukaan voi isänmaan edestä antaa. He olivat osa sitä talvisodan ihmettä, jota me saamme tänä päivänä ihastella ja ihmetellä. Sotamarsalkka Mannerheim kiteytti sodan syyn ja tavoitteen ensimmäisessä päiväkäskyssään 30.11.1939 seuraaviin sanoihin: Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta Tänään ajattelemme ja muistamme kunnioittaen sodan kokeneen sukupolven uhrauksia; sekä niiden, jotka joutuivat antamaan henkensä isänmaan puolesta että myös niitä, jotka kantavat ruumissaan ja mielessään sodan haavoja ja arpia. Kunnioittaen ja kiitollisina ajattelemme myös äitejä, jotka kotirintamalla kodeissa ja evakossa - huolehtivat perheistään ja läheisistään sekä työllään tukivat rintamalla olevia miehiä. Mitä on tämän päivän itsenäisyys Mitä itsenäisyys merkitsee meille tänä päivänä? Tarvitaanko vielä työtä vapaan ja itsenäisen isänmaan puolesta? Tarvitaanko vielä talvisodan hengen kaltaista yhtenäisyyttä ja yhteenkuuluvuutta? Onko se mahdollista ja mitä se voisi tarkoittaa? Suomi on hyvinvointivaltio, jossa perustuslailla on turvattu ihmisarvon loukkaamattomuus sekä yksilön vapaus ja oikeudet ja ihmisten ja ihmisryhmien välinen oikeudenmukaisuus yhteiskunnassa. Suomen kansanvaltainen yhteiskuntajärjestys sisältää myös yksilön oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Perustuslain mukaan kaikki ihmiset Suomessa ovat yhdenvertaisia lain edessä. Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Rangaistukset rikoksista tulee perustua niiden tekohetkellä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Meillä kaikilla on oikeus vapaasti liikkua maassamme ja valita asuinpaikkamme. Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on niin ikään turvattu. Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Perustuslailla on turvattu myös omaisuuden suoja. Jokaisella on myös oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta sekä edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Myös hänellä, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Perustuslaissa säädetään myös, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Suomessa on perustuslain suoja myös sananvapaudelle. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Lisäksi meillä on yhtenäinen ja yhtäläinen äänioikeus ja oikeus asettua ehdokkaaksi niin valtiollisissa kuin kunnallisissakin vaaleissa. Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Kun meillä on näin hyvät perustuslailla säädetyt oikeudet, joiden toteutumisesta julkinen valta huolehtii, voimme kysyä; mitä vielä tarvitsemme? Onko isänmaan asiat kunnossa? Tarvitseeko itsenäinen Suomi talvisodan henkeä vastaavaa yhteistä tahtoa? Mihin sitä tarvitaan? On mahdotonta yrittää vastata näihin kysymyksiin kovin laajasti yhdessä lyhyessä juhlapuheessa. Näitä kysymyksiä me kuitenkin tarvitsemme ja näihin meidän tulee tämän päivän Suomessa yhdessä etsiä vastauksia. Vaikka maamme on hyvinvointivaltioiden kärkijoukkoa, kansamme keskuudessa on paljon pahoinvointia, johon pahoinvointiin ei kaikilta osin löydy lääkkeitä yhteiskunnan ja sen palvelujärjestelmien kautta. Yksilöllistyminen, viihteellisyys, itsekkyys, taloudellisten arvojen ylikorostuminen, perheiden rikkoutuminen, yksinäisyys, mielenterveysongelmat, elintapasairaudet ja nuorten ihmisten elämän näköalattomuus ovat asioita, jotka jäytävät suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita. On toki myös todettava, että valtaosa suomalaisista elää vastuullista elämää ja voi hyvin, mutta meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka kärsivät edellä kuvaamieni ilmiöiden aiheuttamasta syrjäytymisestä ja elämän murenemisesta. Tämän ilmiön pysäyttämiseen ja tämän ilmiön aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseen me tarvitsemme yhteistä tahtoa, suorastaan talvisodan henkeä suomalaisessa yhteiskunnassa tänä päivänä. Meillä on hyvä maa asua ja tätä maata ja sen menestystä kannattaa puolustaa. Perusarvoja tarvitaan Vaikka elämme 2000-luvulla ja vaikka talvisodasta on kulunut jo yli 70 vuotta, tarvitaan edelleenkin samanlaista yhteistä tavoitteen asettelua, jonka marsalkka Mannerheim aikanaan tiivisti sanoihin: kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Toisin sanoen: me tarvitsemme sellaisia kestäviä perusarvoja, joiden varaan voi rakentaa silloinkin kun pörssikurssit heilahtavat ja suhdanteet vievät pohjaa pääomasijoituksilta tai ansiotason kehitykseltä. Koko Eurooppa horjuu nyt taloutensa kanssa ja nyt jos koskaan tarvitaan kestäviä henkisiä perustuksia tulevaisuuden rakentamiselle. Minulla on ollut tilaisuus viime vuosien aikana olla mukana monilla sellaisilla foorumeilla, joissa on analysoitu ja käyty keskustelua suomalaisen yhteiskunnan sosiaalipoliittisista haasteista ja niiden ratkaisuperiaatteista. Tuossa keskustelussa ovat korostuneet edellä mainitsemani hyvinvointivaltion uhkatekijät, mutta samalla on myös peräänkuulutettu sosiaalisen vastuun periaatetta. Se tarkoittaa sosiaalisten näkökohtien huomioimista kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Sosiaalinen vastuu tarkoittaa myös vastuuta tulevaisuudesta. Sellaista sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa ja elää hyvää elämää. Hyvän elämän ja hyvän yhteiskunnan rakentamiseen ei riitä, että yksilöt rakentavat kukin itselleen hyvää elämää ja huolehtivat itsestään. Me tarvitsemme yhteisvastuullisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä sellaista osallisuutta, jossa ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja suomalaisessa yhteiskunnassa tehdessään työtä, harrastaessaan, osallistuessaan ja vaikuttaessaan. Valtaosa suomalaisista tutkimustenkin mukaan kokee tällaisen osallisuuden tunteen. Pitkään jatkuva työttömyys sekä sosiaalisten tai psyykkisten ongelmien aiheuttama syrjäytyminen jättää usein ihmiset paitsi osallisuuden tunnetta. Tällöin ihmiset kokevat olevansa ulkopuolisia, ulos sysättyjä, vailla osallisuuden kokemusta. Tällainen ei-osallisuus on ihmiselle lamauttava, jopa traumatisoiva kokemus. Ihminen perimmältään sosiaalisena olentona haluaa kuulua, olla mukana, kokea osallisuutta. Se on yksi hyvän elämän perusedellytyksistä. Sosiaalinen vastuu Esille nostamani sosiaalinen vastuu ei ole jotakin sellaista, joka kuuluu vain yhteiskunnan tasolle ja sosiaalipolitiikkaan. Sosiaalinen vastuu alkaa kodista. Koti ja perhe ovat edelleenkin yhteiskunnan pienin yksikkö ja sen perussolu. Kodissa rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa. Kodissa omaksutaan arvot, joiden varassa yksilö lähtee rakentamaan omaa elämäänsä ja osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Kodin merkitystä ei voi liikaa korostaa. Me tiedämme, että monet kodit ovat särkyneet ja monissa kodeissa voidaan pahoin. Riippumatta siitä miten perhe määritellään ja mitä itse kukin ajattelemme eri perhemuodoista, siitä emme pääse mihinkään, että lapsi tarvitsee kodin. Lapsen koti on lähtökohtaisesti isän ja äidin välinen suhde. Lapsen koti on enemmän kuin seinät tai ammattitaitoinen hoitaja. Lapsen koti on tunnetila, joka muodostuu pysyvistä ja kestävistä suhteista aikuisiin ihmisiin, vanhempiin. Lapsen koti ei voi olla jatkuvasti muuttuva ihmissuhteiden verkosto. Lapsi on haavoittuva ja hän tarvitsee aikuisten ihmisten suojaa ja turvaa. Turvallisen lapsuuden varaan on mahdollista rakentua ehyt nuoruus ja aikuisuus. Siitä huolimatta, että perinteinen perhekäsitys on tänä päivänä monella tavoin kriisissä ja jopa uhattuna, me tarvitsemme toimenpiteitä ja suorastaan taistelua kodin puolesta - uskaltaisinpa sanoa talvisodan hengessä. Mitä tuo talvisodan henki sitten voisi tarkoittaa? Talvisodan henki merkitsi peräänantamattomuutta, suomalaista sisua sellaisten vaikeuksien ja vastoinkäymisten edessä, jotka tuntuivat ylivoimaisilta, jopa mahdottomilta voittaa. Se merkitsi peräänantamatonta taistelua ylivoimaiselta tuntuvan vihollisen edessä. Talvisodan hengen taustalla oli kokemus siitä, mitä hajanaisuus ja keskinäinen eripura voi aiheuttaa. Muistissa oli vielä tuoreena kansalaissodan katkerat kokemukset. Talvisodan hengen keskeiset ilmentymät olivat erilaisten yhteiskuntapiirien ja sosiaaliluokkien yhteisymmärrys, yhteinen tavoite isänmaan pelastamiseksi. Talvisodan henkeä loi ja vahvisti myös joukkotiedotusvälineiden yhdensuuntainen tiedotus isänmaan puolesta. Tärkeän osansa talvisodan hengen syntyyn antoi myös evankelisluterilainen kirkko. Ajattelen, että taistelu kodin puolesta talvisodan hengessä merkitsee tänä päivänä sitä, että me uskomme asiaamme niin kuin uskoivat isämme ja äitimme talvisodan kohdatessa. Se merkitsee sitä, että me uskomme siihen, että kotia ja perhettä kannattaa puolustaa, sen eteen kannattaa tehdä työtä ja sen turvaamiseksi kannattaa tehdä sekä yksilötason että yhteiskunnan uhrauksia. Talvisodan henki merkitsee sitä, että me käymme taisteluun niitä tuhovoimia vastaan, jotka uhkaavat särkeä yhteiskunnasta kodin ja perheen antaman turvan sekä viedä todellisen vapauden. Sen vapauden, joka syntyy siitä, että toimii kestävien arvojen ja periaatteiden puolesta antamatta periksi itsekkyydelle ja viihteellisyydelle rakentuvalle yksilön vapauden ihannoinnille. Sodan eläneet sukupolvet tietävät ja ovat kokeneet todeksi meille kaikille tutuksi tulleen johtotähden kaveria ei jätetä. Vaikka tuo sanonta on syntynyt rintamaoloissa, sopii se hyvin tämänkin päivän suomalaiseen yhteiskuntaan niin pienimpien yhteisöjen kuin koko yhteiskunnankin toiminnan ohjenuoraksi. Kodin ja perheen puolesta toimiessammekin. Hyvät juhlavieraat! Talvisodasta meitä suomalaisia ei pelastanut pelkästään talvisodan henki, vaan se oli myös monilta osin ihme. Sellainen ihme, jonka edessä on todettava, että Suomen asiaa johti kansojen kaitsija, kaikkivaltias Luoja. Kun osoitamme tänään kunnioituksemme menneille sukupolville maamme ja kansamme menestyksen eteen tehdystä työstä ja uhrauksista, meidän on syytä ristiä kätemme ja kiittää Jumalaa siitä, että saamme asua vapaassa ja itsenäisessä isänmaassa. Jumala edelleenkin maatamme ja kansaamme varjelkoon!
sivu 4 Marianne, Suomen kirjallisuuden opiskelija Nautin opiskelijaelämästäni yliopistossa Marianne Palosaari (ylioppilas 2011) opiskelee Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuutta. Tästä ainevalinnasta ei ole yksinään luvassa ammattia. Sivuaineet ovat siis tärkeitä: Olen kokeillut monia mielenkiintoisia kursseja yleissivistyksen nimissä, mutta elän vielä ilman tarkkaa suunnitelmaa. Olen eksyksissä ja turvassa yhtä aikaa. Marianne haki lukemaan kirjallisuutta myös Ouluun, joten hän ei lukenut Tampereen pääsykokeeseen: Tyrin Oulussa kuitenkin toisessa tehtävistä. Tampereen tuloksen kuultuani en jäänyt odottamaan Oulun varasijaa. Tahtoo olla onnellinen Marianne nauttii opiskelijaelämästä. Sen tärkein elementti ovat mahtavat ystävät. He ovat totaalisesti pudottaneet pohjan ilmaisulta stereotyyppinen kirjallisuudenopiskelija : Eroistamme huolimatta olemme tiivis ryhmä, joka kokoontuu yliopiston ulkopuolella. Tähänastisista kursseista ehdottomasti parhaimpia ovat olleet analyysikurssit, joilla kaikki saavat olla äänessä ja keskustella Joulu tulla jolkuttaa... teosten tulkinnoista. Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011 Hän sopeutui muuttoon niin nopeasti, ettei oikein osaa tehdä eroa asumiseen lapsuudenkodissa. Elämä on nyt Tampereella: Käyn aika ajoin Pyhäjoella; pidän sitä toisena kotinani. Myöhemmin tämä hapuilu voi näyttää suoraviivaiselta. Yliopisto-opiskelija on huomannut iloitsevansa pienistä asioista kuten pyykin pesemisestä: Minulle on tärkeää rakentaa yhteiskuntaan sopiva tila, jossa voin hengittää ja tuntea valheellista vapautta. Selkokielellä: tahdon siis olla onnellinen. Veteraanimajalla talkoiltiin HEIKKI VILJANMAA Eläkeliiton Pyhäjoen yhdistyksen talkooväki tempaisi tiistaina 29.11. Veteraanimajan ympäristön siistiksi. Kokoonnuimme majalle kello 10. Jylkän Rauno antoi työohjeita, mitä tehdään. Seitsemän moottorisahaa pärähti käyntiin ja puuta alkoi kaatumaan. Kaadettiin käkkärämäntyjä ja pienempää puuta ja risukkoa. Osa miehistä keräsi rangat läjiin ja naisväki kasasi oksat kasoihin. Syötiin makkaroita ja hyvät kahvit päälle. Olen puheenjohtajana otettu ja ylpeä meidän eläkeyhdistysjäsentemme aktiivisuudesta ja siitä, kuinka he ovat joukolla mukana kaikessa toiminnassa, niin juhlien järjestämisessä, vapaaehtoistoiminnassa kuin kaikessa mitä me yhdistyksessä keksimme. Teemme myös paljon matkoja, teatteriretkiä ja vierailuja toisiin yhdistyksiin. Kaikki ovat riemulla mukana ja aina ajallaan. Juuri kukaan ei myöhästele, joka homma sujuu kuin tanssi. Kaikki mitä teemme lähtee vapaaehtoisuudesta. Kolmisenkymmentä talkoolaista tarvitsi myös sapuskaa, jota naisväki loihti eteemme. Ketään ei vaadita tai pakoteta mukaan. Joka toinen tiistai yhdistyksellä on seurakuntatalolla kahvitilaisuus, jossa kuulee tulevista tapahtumista. Muita säännöllisiä tapahtumia ovat Harmaahapset-lauluryhmä, äijäkööri miesten tarinapiirinä, käsityöpiiri, ja vapaaehtoistoiminnan piiri. Kaikkiin näihin pääsee mukaan kahdeksan euron vuotuisella jäsenmaksulla. Tulkaa ihmeessä mukaan! Meillä on mukavaa yhdessä. Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua! Joulun läheisyydestä kertovat monet joulumyyjäiset, joihin väkeä riittää. Lauantaina seurakuntatalolla järjestetyissä myyjäisissä oli väkeä pilvin pimein. Myytävää tavaraa oli lanttulaatikoista ovikransseihin ja kaikkea siltä väliltä. Tavara vaihtoi rivakasti omistajaa, ja tyytyväisiä ihmisiä löytyi pöytien molemmin puolin.
Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011 sivu 5 Pyhäjoen palveluhakemisto Vihannintie 8, 86100 Pyhäjoki OSTAMME JA OTAMME VASTAAN ROMUAUTOJA YM. METALLIROMUA ISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40-140 mm LISÄTIETOJA 0400 189 018 AVOINNA MA - PE 8-17 08-434 333 rannikon.varaosa@yritysnet.com Edullinen RENGASMYYNTI ja -asennus KORJAUSTYÖT KATSASTUSREMONTIT ja katsastukset HYDRAULIIKKAOSIA LETKUJA, LIITTIMIÄ RTV-huolto Tmi Kari Kivimäki 0400 181785 Antenniasennukset ja antennitarvikkeet Liikunta on parasta lääkettä! JUMPPA- JUSSIN FYSIOTERAPIA FT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonen puh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki SÄHKÖPALVELU Anttila Oy Sähköasennukset - Sähkösuunnitelmat Antenniasennukset Puh. (08) 433 087 0400 586 441 Viirretjärventie 7 86170 YPPÄRI Pyhäjokisuun Lähivakuutusyhdistys Vanhatie 48 L 12, puhelin 433 285 Palvelemme ma-to 9.30-16.30 pe 9.00-16.00 www.lahivakuutus.fi Avoinna: TI - PE 11-17 LA 8-13 Puh. 433750 www.johannanhiuspalvelu.fi Puh. 433 280 Tanja & Sirpa Kuntatie 4
sivu 6 Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011
Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011 sivu 7 Seurakunta tiedottaa Järjestöt toimivat Kalenteri Kuulutettu: Samuli Henrik Tanska ja Iida Emilia Impola Kastettu: Onni Eemil Ylikulju Jumalanpalvelus kirkossa su 11.12. klo 10. Kauneimmat joululaulut Keskikylän koululla su 11.12. klo 19. Musiikkiopiston joulukonsertti seurakuntatalolla ma 12.12. klo 19. PAVilaisten jouluruokailu seurakuntatalolla ti 13.12. klo 12. Parhalahden koulun joulujuhla kirkossa ti 13.12. klo 18. Ystäväkerhon ja veteraanijärjestöjen joulujuhla seurakuntatalolla ke 14.12. klo 11.30. Päiväkerhon joulujuhla seurakuntatalolla ke 14.12. klo 18.30. Kirkkokuoro kirkossa ke 14.12. klo 18.30. Avoin raamattupiiri seurakuntatalolla torstaisin klo 18 (Apostolien teot) Nuoret: - Nuorten joulujuhla Sarpatissa la 17.12. klo 20. TULOSSA: - Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa su 18.12. klo 10. - Kauneimmat joululaulut kirkossa su 18.12. klo 19. - Jouluhartaus Jokikartanossa ti 20.12. klo 13. - Lasten jouluhartaus kirkossa ke 21.12. klo 10. - Luomakunnan joulurauhan julistus Ylisenojan grillikodalla ke 21.12. klo 19. RY: Joulujuhla su 18.12. klo 16 ry:llä Kirkkoherranvirasto p. 433119 avoinna ma 8-12 (ma 12.12. poikkeuksellisesti suljettu), ti 12-16, ke 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505 0016 tai seurakuntapastori Kai Juottonen p. 050-328 8107. Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: www.pyhajoenseurakunta.fi Pirttikosken maaseutunaiset. SHOPPAILUPÄIVÄ ZEPPELINISSÄ ke 4.1. Lähtö Pirttikosken koululta klo 9, Shell klo 9.10, myös väliltä voi nousta kyytiin. Takaisin lähdetään klo 15. Matkan hinta 12e, lapset 7e, jäseniltä 10e/5e. Ilmoittautumiset Airalle 040 7474 880 tai Astalle 044 3660 022 soittaen tai tekstiviestillä. Pyhäjoen Sotainvalidit, Sotaveteraanit, Kaatuneitten omaiset sekä seurakunnan ystäväkerho järjestävät yhteisen joulujuhlan srk-talolla ke 14.12. klo 11.30. Perinteinen jouluruoka, ohjelmaa, torttukahvit. Tervetuloa! Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry. Vietämme perinteistä joulujuhlaa su 18.12. klo 13 alkaen toimintakeskus Kreivinajan ruokasalissa. Tervetuloa! * kirjastossa Teemu Tammisen taidetta: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20. * Raahesalin lippuja voi ostaa Pyhäjoen kirjastosta * su 11.12. klo 15.00 lukion Pauhasalissa Soliseva-kuoro Jukka Partasen johdolla laulaa ja laulattaa joululauluja Aihetta kiitokseen Kuulumiset julkaisee Aihetta kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.rintamaki@pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. Aihetta kiitokseen Kiitos! Sunnuntaiaamuna kävimme kirkossa jumalanpalveluksessa. Alkuun pastori tervehti meitä sydämellisesti ja antoi meille valokuvakortteja kauniista, uudenaikaisesta kirkostanne. Vaikka osaamme vain kolme sanaa suomea: kiitos, saksalainen ja leirintäalue, pidimme jumalanpalveluksesta juhlallisuuksineen. Seurakunnan laulu oli kuin balsamia sieluillemme. Pastori piti saarnansa sellaisella antaumuksella, jota emme hektisessä Saksassamme enää tapaa. Saarnassa mainittiin jopa meidät kaksi saksalaista vierasta. Jumalanpalveluksen jälkeen vietetty kodikas kahvihetki oli todella niin kaunista, että vieläkin tahdomme kiittää siitä. Meidät kutsuttiin myös illalla leirintäalueen kahvioon, jossa pidettiin helluntaiseurakunnan lauluilta. Ette voi kuvitella, miten ihanaa meistä oli saada olla siellä. Se oli meille ainutlaatuinen kokemus. Kauniita lauluja laulettiin antaumuksella ja kaiken lisäksi lauluja meille saksan kielellä. Se oli meille suurenmoista. Tästä kauniista illasta ja kakkukahvista sen päätteeksi tahdomme vielä sydämellisesti kiittää. Emme unohda sitä milloinkaan. Myös Kielosaaren leirintäalue on ihmeen ihana. Se on rauhallinen ja siisti paikka aivan Pyhäjoen luontopolun lähellä. Monia rakkaita terveisiä Saksasta! Alice ja Horst Hukride (Otteet on käännetty Saksasta tulleesta kiitoskirjeestä.) P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Rintamäki Arvo Helanti TAITTAJA Arvo Helanti http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi Puh. 040 359 6166 Fax (08) 4390 282 Taittaja: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160 Seuraava lehti (nro 50) ilmestyy >> lauantaina 17.12.2011 Aineisto toimitettava >> tiistaina 13.12.2011 klo 17.00 mennessä Painosmäärä >> vko 49: 1810 kpl >> vko 50: 1810 kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 23%) >> 0,35 /pmm, toistohinta 0,30 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 100 >> koko sivu: 150 >> järjestöpalsta: 30 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN 0788-6071 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125 (Minna Lattunen)
sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset 3.9.2011