Etelä-Suomi Päätös Nro 14/2011/3 Dnro ESAVI/30/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2011 ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Granön -nimisen saaren pohjoispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Keipsalon kylässä Loviisan kaupungissa Hakija Guy Granberg Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Guy Granberg on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 25.11.2009 sekä myöhemmin täydentänyt hakemustaan. MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Tämän asian käsittelyä on jatkanut 1.1.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Voimassa oleva lupa Kasvatustoiminta sijoittuu Pernajan saaristoon ja tapahtuu kahdessa verkkoaltaassa meressä Granön -nimisen saaren pohjoispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 (Keipsalo, Loviisa). Kalojen lisäkasvu on noin 22 000 kg vuodessa. Kyseessä on kalankasvatustoiminnan jatkaminen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 21.10.2004 antamallaan päätöksellä nro 55/2004/3 myöntänyt Guy Granbergille määräaikaisen luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Keipsalon kylässä Pernajan kunnassa. Ympäristölupavirasto on lisäksi myöntänyt määräaikaisen käyttöoikeuden toimintaan tarvittavaan vesialueiseen. Päätöksen mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään 2 200 m 3. Laitoksella vuosittain käytettävä rehu saa sisältää fosforia enintään 260 kg ja typpeä enintään 1 800 kg. Näillä ravinnemäärillä olisi mahdollista kasvattaa noin 22 000 kg kalaa vuodessa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi Käyntiosoite 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9
2 Lupa on voimassa siihen saakka, kunnes nyt käsiteltävänä olevasta hakemuksesta annettava päätös on saanut lainvoiman, koska lupahakemus on tehty vuonna 2004 annetussa päätöksessä asetettuun määräaikaan 30.11.2010 mennessä. Oikeus alueeseen Hakija on tällä hakemuksella myös hakenut käyttöoikeutta kalankasvatukseen tarvittavalle noin 1 000 m 2 :n suuruiseen vesialueeseen Keipsalon kylän Loviisan kaupungin yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Guy Granberg omistaa kiinteistön Grenö RN:o 1:64, jolla on osuus yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 (Keipsalo, Loviisa). Osuus vastaa noin 4,3 ha vesialuetta. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Alueella on voimassa 30.1.2004 vahvistettu Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaava. Kasvatusaltaiden lähimmät alueet Granön saarella ovat kaavassa merkitty erillispientalojen alueeksi (AO). Saarella on myös maaja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä loma-asuntoalueita (RA1 ja RA3). Vikesholmen -nimisellä saarella sekä Dödesuddenillä ja Långuddenillä 300 500 m kasvatusaltaista koilliseen, pohjoiseen ja luoteeseen on myös loma-asuntoalueita (RA1 ja RA2). Lähimmät luonnonsuojelualueet (SL ja SL(3)) sijaitsevat yli 600 metrin etäisyydellä laitoksesta koilliseen. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alueella FI0100078. Alue on tyypiltään sekä SCI että SPA. Sen pinta-ala on 65 775 ha. Merialue Veden virtaus on laitospaikalla hyvä ja vesisyvyys noin 9 m. Kuormitus Veden laatu Muita pistekuormituslähteitä alueella ovat Handelsbolaget Altarskär Forellin ja Oy Bästö Forell Ab:n kalakasvatuslaitokset, jotka sijaitsevat noin 3 km hakijan laitoksesta kaakkoon. Alueen veden laatua on tarkkailtu osana Pernajan Loviisan merialueen yhteistarkkailua. Vuosina 2005 ja 2006 alueella tehtiin vain muutamia kertaluonteisia vedenlaatututkimuksia. Vuosiyhteenvedot laitosten yhteistarkkailusta on vuosien 2002 ja 2008 tutkimuksista. Hakijan laitos sijaitsee Pernajan alueella. Vuonna 2008 näkösyvyys oli Pernajan asemilla 2,8 3,2 m, mikä oli suurempi kuin Loviisan alueella. Ravinnepitoisuudet olivat koko alueella samaa tasoa, eli 28 38 µgp/l ja 350 450 µgn/l. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat Loviisan alueella selvästi suuremmat kuin Pernajan alueella, jossa ne olivat 5 7 µg/l. Guy Granbergin laitoksen lähimmällä asemalla fosforipitoisuus oli 29 μg/l, typpipitoisuus 450 μg/l ja klorofyllipitoisuus 6,2 μg/l. Syyskuun näytteenottokierroksen tulosten mukaan vedenlaatu oli näytteenottoaikaan kaikilla näyteasemilla hyvin tasalaatuista eikä juuri poikennut merialueen
yleisestä vedenlaadusta. Myöskään veden hygieenisessä laadussa ei näkynyt kalankasvatuksen vaikutuksia. Alueen ekologinen tila ja käyttökelpoisuusluokka on tyydyttävä. 3 Edelliset vedenlaatutulokset tutkimusalueelta ovat syksyltä 2006. Päällysveden fosfori- ja myös klorofyllipitoisuudet olivat tuolloin Semilax Oy:n ja Granbergin näyteasemilla korkeampia kuin vuoden 2008 seurannassa. Kokonaisfosforipitoisuus oli tasoa 50 μg/l ja klorofylli-a-pitoisuus oli 10 22 μg/l. Vuosina 2003 2005 ei havaittu vastaavia korkeita fosfori- ja klorofyllipitoisuuksia. Pohja Kalasto Alueen käyttö Nykyinen toiminta Pohjan tilaa tutkittiin vuonna 2008. Guy Granbergin laitoksen lähin asema oli liejupohjainen, jonka pinnalla oli ohut hapellinen kerros ja rikkivedyn haju oli vain lievä. Taksoniluku oli suhteellisen alhainen, 3. Asemalla esiintyi Merenzelleria -monisukasmatoa ja kahta Chironomus -surviaissääskentoukkalajia. Alueen kalakannan muodostavat kuha, ahven, hauki, lohi, meritaimen, made, silakka, siika, lahna, säynävä, särki ja kirjolohi. Alueella toimii kahdeksan ammattikalastajaa. Suurin osa saaliista on koostunut kuhasta, silakasta, ahvenesta, kilohailista, hauesta ja mateesta. Laitosten lähialueen rannat ovat rakennettuja. Kalanviljelylaitosten toimintaalueella ei ole vedenottamoita tai uimarantoja, joihin kalanviljelytoiminta vaikuttaisi. Laitoksella kasvatetaan kirjolohta. Vuosina 2005 2009 Guy Granbergin kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt olivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta saatujen tietojen perusteella seuraavat: 2005 2006 2007 2008 2009 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 6 000 11 000 14 000 14 000 15 000 12 000 Rehun fosfori (kg/a) 69 140 140 150 160 130 Rehun typpi (kg/a) 510 1 000 1 000 1 100 1 200 1 000 Fosforipäästö (kg/a) 45 91 83 90 96 81 Typpipäästö (kg/a) 340 690 620 670 790 620 Rehumäärä (kg/a) 8 400 17 000 17 000 18 000 20 000 16 000 Rehukerroin 1,41 1,48 1,18 1,24 1,40 1,34 Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 7,6 8,0 5,8 6,3 6,4 6,8* Typen ominaispäästö (g/kg/a) 58 61 43 47 53 52* * painotettu keskiarvo
4 Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen rakenteet Kalojen jatkokäsittely Tuotanto Laitos koostuu yhdestä nelikulmaisesta ja yhdestä kahdeksankulmaisesta altaasta, joiden syvyys on 5 m. Nelikulmaisen altaan pinta-ala on 144 m 2 ja kahdeksankulmaisen 120 m 2. Altaiden kokonaispinta-ala on noin 400 m 2 ja kokonaistilavuus noin 2 000 m 3. Kalat pistetään ja perataan Valkon troolisatamassa sijaitsevassa Semilax Oy:n kalanjalostuslaitoksessa. Kuivarehua hankitaan vain tarpeellinen määrä ja se säilytetään venevajassa. Kalaa on tarkoitus kasvattaa siten, että niiden lisäkasvu on enintään noin 22 000 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan käytetään noin 33 000 kg/a rehua, joka sisältää fosforia noin 330 kg/a ja typpeä noin 2 300 kg/a. Kalat ruokitaan käsin. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Toiminnan vaikutukset Kalankasvatuksen arvioidut ravinnepäästöt mereen ovat enintään noin 240 kg fosforia ja noin 1 700 kg typpeä vuodessa. Arviossa on käytetty rehukerrointa 1,5, joka on hakijan laitoksen vuosien 2003 2008 keskiarvo. Toiminnasta ei aiheudu haju-, pöly- tai meluhaittaa. Hakemuksen mukainen kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä merialueella. Vesiympäristön tila Vesistötutkimuksilla ei havaittu kalankasvatuksen kuormitusvaikutuksia. Sekä ravinne- että klorofyllipitoisuudet ovat olleet samansuuruiset kalankasvatuslaitoksen lähellä olevalla asemalla ja vertailuasemilla. Tutkimukset ovat lähinnä osoittaneet, että ravinnepitoisuudet ovat korkeimmillaan sisäsaaristossa ja laskevat kohti ulkosaaristoa, jossa hakijan laitos sijaitsee. Vuoden 2008 pohjatutkimuksessa havaittu pohjan laatu ja pohjaeläimistö hakijan laitoksen lähimmällä asemalla edustivat tyypillistä tilannetta itäisen Suomenlahden rannikkoalueen liejupohjilla, eikä voida katsoa olevan seurausta kalankasvatuksen kuormituksesta. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle tai kalastukselle. Haittaa ei aiheudu myöskään ympäristön merialueen virkistyskäytölle, eikä merialueen muulle käytölle. Luonnonsuojelualueet Hakijan laitoksen mahdollinen vaikutus merialueella ulottuu 500 1 500 metrin päähän laitoksesta. Täten kasvattamon mahdollinen vaikutusalue saattaisi juuri ja juuri ulottua Keipsalon länsirantaan ja Keipsalon kaakkoisrantaan, jotka ovat osaa Natura-aluetta. Tarkkailututkimustulosten mukaan hakijan kalankasvatus ei vaikuta vedenlaatuun, eikä siitä kohdistu päästöjä
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu ilmaan. Kasvatustoiminnalla ei ole vaikutusta alueen lintukantoihin eikä Keipsalon länsirannan tai Keipsalon kaakkoisrannan kasvillisuuteen. Guy Granberg on aloittanut kalankasvatustoiminnan nykyisessä paikassa jo vuonna 1987 ja Natura 2000 -verkosto on perustettu 1998 tai myöhemmin. Näin ollen Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-alue perustettiin myöhemmin, jolloin Guy Granbergin luvanvarainen kalankasvatus on ollut tiedossa. Kasvattamon kuormitus ei ole sanottavasti muuttunut toimintavuosien aikana. Hakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa ja on esittänyt, että tarkkailu jatketaan nykyisellä tavalla. 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Loviisan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 5.8. 6.9.2010 välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Liikennevirasto on todennut, että kalankasvatusaltaat sijaitsevat vesialueella, jolla ei kulje yleistä kulkuväylää. Altaat tulee merkitä kalanpyydysten merkinnästä kalastuslaissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Altaat on varustettava tarpeen mukaan heijastimella tai valolaitteilla kalanpyydyksissä käytettävistä valomerkeistä annetun asetuksen (16.7.1954/388) mukaisesti pimeässä havaitsemista varten. Kala-altaiden rakentaja vastaa merkkien rakentamisesta ja ylläpidosta. 2) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että laitos sijaitsee Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura 2000-alueella (F10100078), jossa suojelun kohteena ovat muun muassa merenpohja, vedenalainen luonto sekä vedenlaatu. Hakemuksessa on selvitys Natura-alueesta, mutta se ei ole riittävä. Natura-alueelle kohdistuvien kuormitusten arvioinnin pohjana olisi pitänyt olla hakemuksen mukainen kuormitus. Laitoksen läheisyydessä saattaa olla alueen valinnan perusteena olleita luontodirektiivin luontotyyppejä. Laitos sijaitsee Keipsalon rannikkovesimuodostumassa, joka kuuluu rannikkovesityppiin Suomenlahden sisäsaaristo. Keipsalon vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että kalankasvatuslaitosten
vesiensuojelua tulee tehostaa erityisesti silloin, kun niiden kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan ja joissa tilaa voidaan parantaa niiden kuormitusta alentamalla, tai vesiin, joiden tila uhkaa heiketä niiden ravinnekuormituksen vuoksi. Keipsalon rannikkovesimuodostuman tilan parantaminen edellyttää rehevyyttä aiheuttavan ravinnekuormituksen alentamista. Kalankasvatus muodostaa alueella merkittävän osan pistekuormituksesta. Lisäksi siitä aiheutuva ravinnekuormitus on suurelta osin suoraan käyttökelpoista ja kohdistuu merialueelle pääosin kasvukaudella. Jokien kautta rannikkoalueelle tulee kuitenkin kokonaisuutena katsoen huomattavasti suuremmat määrät ravinteita. ELY-keskuksen käsiteltävänä on 14.5.2010 toimitettu Keipsalon alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailuohjelma, johon sisältyy vedenlaatu-, perifyton- ja pohjaeläintutkimukset sekä pohjan laadun tarkkailu. Alustavasti se vastaa voimassa olevien lupien tarkkailutarvetta pääosin sellaisenaan. Jos kuormituksen vaikutusalueella kuitenkin havaitaan olevan Naturaalueen valinnan perusteena olleita luontotyyppejä, tarkkailua on tarpeen täydentää niihin kohdistuvien vaikutusten tarkkailulla. Hakemuksessa tarkoitettu rehun käyttö ja kuormitus on jonkin verran suurempaa kuin nykyisessä luvassa. Ilman Natura-selvitystä lupa voitaisiin myöntää enintään 140 kg fosfori- ja enintään 1 150 kg typpikuormitukselle. Rehun ravinnesisältö tulee sisältää enintään 220 kg fosforia ja 1 680 kg typpeä. Laitoksella kasvatettavien kalojen lisäkasvuksi voi hyvissä oloissa tällöin tulla noin 22 000 kg. Lupaa edellä mainittua laajemmalle kalankasvatukselle ei tule myöntää ennen kuin luvan hakija on selvittänyt, esiintyykö laitoksen vaikutusalueella Natura-alueen valinnan perusteena olleita luontotyyppejä. Tätä varten tulee tarkentaa, miten kuormitus kohdistuu, ja selvittää luontotyyppien esiintyminen nykyisen luvan mukaisen kuormituksen vaikutusalueella. Jos vaikutusalueella esiintyy kyseisiä luontotyyppejä, tulee selvittää niiden tila ja arvioida, voiko kalankasvatuksella olla vaikutuksia, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentävät näitä luontotyyppejä. Jos tällaisia vaikutuksia on, tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Kuormituksen ja vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon laitosten yhteisvaikutus. Mikäli selvitys ei osoita, että kalankasvatuksella on heikentäviä vaikutuksia Natura 2000 -alueen luontotyyppeihin, voidaan myöntää lupa kalankasvatukselle, jonka kuormitus on nykyisen luvan mukainen. Luvan tulee olla määräaikainen ja voimassaoloaika enintään vuoden 2017 loppuun saakka. Kalat tulee poistaa altaista luvan päättyessä ja laitoksen rakenteet vesialueelta yhden kuukauden kuluessa luvan päättymisestä. 3) Loviisan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on esittänyt, että kasvatettavien kalojen määrä tulisi pitää nykyisellään, koska laitos on selkeä pistekuormittaja. Yhteistarkkailua tulisi kehittää muuttamalla näytteenottotiheyttä sekä tekemällä määrävuosina tarkoituksenmukaisia erillisselvityksiä. 6
4) Pernajan kalastusalue on esittänyt, että lupa myönnetään entisen luvan suuruisena siten, että kuormitusmäärät määrätään parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen BAT mukaan. Lisäksi Pernajan kalastusalue toteaa, että toiminta on ollut murto-osa sallitusta, mikä tarkoittaa, että tarkkailu ei anna todellista tietoa siitä, millaiset vaikutukset voisivat olla. Lupamääräyksissä tulisi sen takia huomioida, että vaikutuksia tarkkaillaan tarkasti, jos toiminta kasvaa nykyisestään luvan sallimaan tasoon. 7 Selitys Hakijalla ei ole ollut huomauttamista 1) Liikenneviraston eikä 4) Pernajan kalastusalueen muistutuksiin. Selityksessään hakija on 2) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta todennut, että ELY-keskuksen esitetyillä ravinnemäärillä on mahdotonta tuottaa 22 000 kg kirjolohta. Rehukertoimen arvon tulisi olla 1. Näin alhaiseen rehukertoimen arvoon on lähes mahdotonta päästä. Vuosien 2003 2008 rehukertoimen keskiarvo on 1,5. Tätä arvoa hakija on käyttänyt uuden lupahakemuksen perusteluina, eikä halua sitä muuttaa. Naturaalueelle kohdistuvien kuormitusten arviointi on käsitelty yksityiskohtaisesti hakemuksessa. Lisäksi hakija on ELY-keskukselle sekä 3) Loviisan kaupungin rakennusja ympäristölautakunnalle todennut, että se osallistuu Keipsalon alueen kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailuun. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Guy Granbergille luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä Granön -nimisen saaren pohjoispuolella ja kalojen kasvattamiseen niissä yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Keipsalon kylässä Loviisan kaupungissa tämän päätöksen liitteen 2) osoittamalla paikalla. Aluehallintovirasto myöntää Guy Granbergille määräaikaisen käyttöoikeuden kalankasvatusta varten tarvittavaan noin 1 000 m 2 suuruiseen vesialueeseen Loviisan kaupungin Keipsalon kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. Käyttöoikeus on voimassa yhtä kauan kuin luvan saajalla tämän päätöksen nojalla on oikeus kasvattaa kalaa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 440 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa.
8 Toiminta ja päästöt 2. Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3. Verkkoaltaat on merkittävä Liikenneviraston hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle. 4. Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 200 kg fosforia ja enintään 1 500 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,0 g fosforia eikä 46 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6. Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. Laitoksella käytettävä rehu ja kemikaalit on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Jätehuolto 7. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Kalat on perattava perkaamossa, jolla on asianmukainen lupa siihen.
9 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 9. Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10. Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot - altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, - käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, - laitokselle tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, - laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, - laitoksella tapahtuvan verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, - mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, - laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä - muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella ja liittämään siihen luotettava selvitys vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista. Luvan saajan on vaadittaessa annettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä.
12. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueen tilaan ja Natura-alueeseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa määrätyin ajoin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13. Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 10 Korvaus Luvan voimassaolo 14. Luvan saajan on myönnetystä käyttöoikeudesta maksettava kertakaikkisena korvauksena 200 euroa viimeistään 31.5.2011 Loviisan kaupungin Keipsalon kylän yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnalle. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa eräpäivästä lukien. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lupa on voimassa 31.12.2020 saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2020 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille aluehallintovirastossa viimeistään 31.3.2019. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Vahingot Lupamääräyksessä 14. on määrätty myönnetystä vesialueen käyttöoikeudesta korvaus luvan voimassaolon ajalta. Kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei kalankasvatuksesta ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.
11 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatus Hakemuksen mukainen kalakasvatus ei ole parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukainen. Sen takia aluehallintovirasto on määrännyt hakemuksesta poikkeavat raja-arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 200 kg fosforia ja enintään 1 500 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 110 kg fosforia ja 910 kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,8 % ja typpipitoisuus 6,0 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistavat hakemuksen mukaisen kalojen lisäkasvun noin 22 000 kg/a. Laitoksen pieni koko on otettu huomioon sillä tavalla, että laskelmissa on käytetty nykyistä käytäntöä suurempaa rehukerrointa. Vaikutukset Natura-alueeseen Rehulaadun parantumisen myötä luvan saajan laitoksen arvioidut päästöt ovat fosforin osalta 35 % ja typen osalta lähes 25 % pienemmät kuin edellisessä luvassa arvioidut. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura 2000 -alueella. Natura-alueen pääasiallisena suojelukohteena ovat merenpohja, vedenalainen luonto sekä vedenlaatu. Vedenalaisia luontotyyppejä ovat riutat ja vedenalaiset hiekkasärkät. Riutoilla tarkoitetaan vedenalaisia levävyöhykkeisiä kalliorantoja, kallioisia kareja sekä lohkareita. Vedenalaisia hiekkasärkkiä ei sijaitse kasvatuslaitosten lähistöllä. Kallioisia rantoja ja kareja alueella on runsaasti. Vesistö- ja pohjatutkimuksilla ei havaittu kalankasvatuksen kuormitusvaikutuksia. Guy Granbergin kalakasvatuslaitos on ollut toiminnassa jo ennen kuin Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura 2000 -alue perustettiin. Kun kalankasvatustoiminta tapahtuu tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, laitoksen päästöt pienenevät vuonna 2004 annetun luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Edellä sanotun perusteella, aluehallintovirasto katsoo, että Guy Granbergin kalankasvatustoiminnan jatkaminen, kun se tapahtuu tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, ei heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Alueen muut kalankasvatuslaitokset sijaitsevat niin kaukana Guy Granbergin laitoksesta, ettei yhteisvaikutuksia synny.
12 Vesienhoitosuunnitelman huomioon ottaminen Laitoksen päästöillä voi kuitenkin olla oma vaikutuksensa Natura-alueen luonnonarvoihin, mikä on otettu huomioon tarkkailua koskevassa lupamääräyksessä 12. Laitos sijaitsee Keipsalon rannikkovesimuodostumassa, joka kuuluu rannikkovesityyppiin Suomenlahden ulkosaaristo. Vesimuodostuman ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan kalankasvatuslaitosten vesiensuojelua tulee tehostaa erityisesti silloin, kun niiden kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan ja joissa tilaa voidaan parantaa niiden kuormitusta alentamalla. Keipsalön rannikkovesimuodostuman tilan parantaminen edellyttää rehevyyttä aiheuttavan ravinnekuormituksen alentamista. Kalankasvatus muodostaa alueella merkittävän osan pistekuormitusta. Kun Guy Granbergin kalankasvatustoiminnan jatkaminen tapahtuu tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, laitoksen päästöt pienenevät vuonna 2004 annetun luvan mukaiseen toimintaan verrattuna. Aluehallintovirasto katsoo, että tämän päätöksen mukaisesti toteutettu kalankasvatus ei ole esteenä Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiselle. Rakenteet Tarkkailu Luvan voimassaolo Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta-alan perusteella. Aluehallintovirasto on määrännyt, että verkkoaltaiden yhteenlaskettu pintaala saa olla korkeintaan 440 m 2. Tavallista syvempien altaiden kokonaistilavuus on silloin 2 200 m 3, mikä on riittävä 22 000 kg/a kalan kasvattamiseen lisäkasvuna mitattuna, kun mitoitusperusteena on 10 kg kalaa/m 3. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lupamääräykset hoitopäiväkirjasta, tarkkailusta ja raportoinnista ovat tarpeen vesistökuormituksen ja -vaikutusten selvittämiseksi sekä valvontaa varten. Luvan saajaa ei ole määrätty suorittamaan kalataloudellista tarkkailua. Vesialuetta ja laitoksen vaikutusta Natura-alueeseen koskeva tarkkailu on suoritettava valvontaviranomaisen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta ja jotta tarkkailujen perusteella on mahdollista saada tietoja laitosten yhteisvaikutuksista.
13 Oikeus alueeseen Lupaharkinta Guy Granberg omistaa kiinteistön Grenö RN:o 1:64, jolla on osuus yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 (Keipsalo, Loviisa), johon kalankasvatustoimintaan tarvittava vesialue kuuluu. Koska muut vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät ja koska tarvittava vesialue on pienempi, kuin luvan saajan osuus yhteisestä vesialueesta, aluehallintovirasto on myöntänyt Guy Granbergille käyttöoikeuden kalankasvatustoiminalle tarvittavaan vesialueeseen. Käyttöoikeus on, kuten myös lupa, myönnetty määräaikaisena. Korvaus on laskettu vesialueen käyttöarvon perusteella. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei ole ristiriidassa alueen kaavan kanssa eikä se vaikeuta alueen muuta käyttöä. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti sekä 7 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55 ja 56. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 3 290 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Käsittelymaksu määräytyy ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti, koska hakemus on tullut vireille ennen 1.1.2010. Kyseessä on kalankasvatuslaitos, jossa kalan lisäkasvu on 20 000 100 000 kg/a.
14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Guy Granberg Kaivokatu 10 07900 LOVIISA Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loviisan kaupunki Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalous (sähköisesti) Liikennevirasto/ Suomenlahden väyläyksikkö Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-30-04-08-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Loviisan kaupungin ilmoitustauluilla.
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Laitoksen sijainti kartalla JUHA HELIN Juha Helin PAMELA WESTERLUND Pamela Westerlund Jäljennöksen oikeaksi todistaa 17.3.2011 Osastosihteeri Susanna Lehtonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Juha Helin (puheenjohtaja) ja Birgitta Vauhkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Pamela Westerlund. PW/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 18.4.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki 1.4.2011 alkaen Ratapihantie 9 postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 03 570 8002 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Laitoksen sijainti kartalla Liite 2