1 PÄÄTÖS Nro 100/2013/1 Dnro PSAVI/90/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2013 ASIA Rengasrouheen jatkokokeilu terässulaton linjan 2 valokaariuunissa Tornion tehtailla, Tornio ILMOITUKSEN TEKIJÄ Outokumpu Stainless Oy 95490 Tornio
2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT... 3 TOIMINTA... 4 Koetoiminnan tarkoitus... 4 Rengasmurske ja -rouhe... 4 Toteutettu koetoiminta... 4 Havainnot koesulatuksista... 5 Rengasrouheen käytön vaikutukset tuotteisiin ja päästöihin... 6 Jatkotoimenpiteet... 7 Suunniteltu koetoiminnan jatkaminen... 8 Koetoiminnan kesto... 8 Toiminnan ympäristövaikutukset... 8 Tarkkailu... 8 Rengasrouheen arvioidut käyttömäärät jatkossa... 9 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 9 Ilmoituksen täydennys... 9 Ilmoituksesta tiedottaminen... 9 Lausunto... 9 Ilmoituksen tekijän vastine... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 KOETOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET... 10 Määräykset haittojen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi... 10 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 11 RATKAISUN PERUSTELUT... 11 Päätösharkinnan perustelut... 11 Määräysten perustelut... 12 VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN... 12 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 12 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohje... 13 MUUTOKSENHAKU... 14
3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Outokumpu Stainless Oy on 12.9.2013 jättänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon ilmoituksen ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmoituksen tekijän tarkoituksena on jatkokokeilla rengasrouheen käyttöä raaka-aineena terässulaton linjan 2 valokaariuunissa korvaamaan prosessissa nykyisin käytettävää antrasiittia ja koksia. Uuden koetoiminnan tarkoituksena on tarkkailla rengasrouheen käytön pidempiaikaisia vaikutuksia yhden kuukauden mittaisella koejaksolla. Laitos sijaitsee kiinteistöllä RN:o 851-421-17-1-2 Outokumpu Stainless Oy:n tehdasalueella Torniossa. ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti 30 :n 3 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 2 b) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee terästehdasta koskevan ympäristölupa-asian. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Ilmoituksen tekijällä on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa nro 83/12/1. Koetoimintailmoituksessa esitettyä rengasrouheen käyttöä raaka-aineena terässulatolla ei ole mainittu ympäristöluvassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on 12.7.2013 antamallaan päätöksellä nro 79/2013/1 hyväksynyt koetoiminnan, joka koskee rengasrouheen käyttökokeilua terässulaton linjan 2 valokaariuunissa Tornion tehtailla.
4 TOIMINTA Koetoiminnan tarkoitus Koetoiminnan tarkoituksena on jatkokokeilla rengasrouheen käyttöä raakaaineena terässulaton linjan 2 valokaariuunissa korvaamaan prosessissa nykyisin käytettävää antrasiittia ja koksia. Uuden koetoiminnan tarkoituksena on tarkkailla rengasrouheen käytön pidempiaikaisia vaikutuksia. Rengasmurske ja -rouhe Rengasmurske ja -rouhe ovat käytetyistä autonrenkaista leikkaamalla ja seulomalla valmistettuja tuotteita. Kuusakoski Oy tuottaa materiaalia Porin Mäntyluodossa erilaisiin sovelluksiin noin 50 000 tonnia vuosittain. Materiaali sisältää lähinnä hiiltä, vetyä ja rikkiä sekä rautaa renkaan runkorakenteiden jäädessä rouheen mukaan. Rengasrouheen käyttö terästeollisuudessa perustuu sen sisältämän raudan kierrätykseen suoraan sulaan teräkseen sekä sen sisältämän hiilen kykyyn sitoa happea valokaariuunin syötteistä ja vuotoilmoista ja siten suojella metalleja hapettumiselta, johon perinteisesti käytetään koksia ja antrasiittia. Rengasrouheen, kuten myös koksin ja antrasiitin, sisältämästä kemiallisesta energiasta osa saadaan käytettyä korvaamaan teräksen valmistuksen vaatimaa sähköenergiaa valokaariuunissa. Esiselvityksen mukaan 1 tonni antrasiittia tai koksia vaatii noin 1,7 tonnia rengasrouhetta saman suojausvaikutuksen aikaansaamiseksi. Tämä tuo valokaariuuniin noin 255 kiloa rautaa sekä 9,6 MW enemmän energiaa jokaista korvattua antrasiittitonnia kohden. Toteutettu koetoiminta Rengasrouheen käyttöä testattiin terässulaton linjan 2 valokaariuunissa ensimmäisen kerran elokuussa 2013, jolloin koesulatuksia tehtiin yhteensä 47 kappaletta. Koesulatuksissa käytettiin Kuusakosken RR100 rengasrouhetta, jonka nimelliskoko on 100 mm. Rengasrouhe panostettiin romukoreihin kahmarin avulla romuhallissa. Testien alussa pyrittiin etsimään materiaalille soveltuvin paikka romupanoksen sisällä siten, että savukaasujen lämpötilan nousu olisi mahdollisimman pieni. Tämä indikoisi energian jäämistä tehokkaimmin valokaariuuniin ja sulatettaviin romuihin. Rengasrouheen paikaksi valikoitui romukorin puoliväli, johon materiaali pyrittiin levittämään kohtuullisen tasaiseksi matoksi materiaalin tasaisen palamisen varmistamiseksi. Erilaisten kasamuodostelmien käyttö aiheutti rengasrouheen nopean palamisen ja sitä kautta suuremman energiahukan savukaasuihin. Panostuspaikan löytämisen jälkeen testit jatkuivat koksin ja antrasiitin käytön vähentämisellä ja rengasrouheen käytön lisäämisellä. Savukaasujen lämpötilojen hallinta oli helpointa, kun kaikki koksi tai antrasiitti korvattiin rengasrouheella. Tällöin lämpötilan nousu savukaasuissa oli ennustettavaa ja tasaista. Testeissä suurin rengasrouheen panostus oli 800 kg/romukori. Tämä rajoittui savukaasukanaviston kykyyn jäähdyttää uunin poistokaasuja ennen letkusuodinlaitosta. Rengasrouheen määrällä 600 700 kg/romukori prosessin lämmönhallinta toimii nykyisellään ja sulatusprosessi on sujuvaa. Käyttö-
määrää voidaan lisätä jonkin verran uunin savukaasujen poistoja säätämällä. Talvella, kun panostettavat materiaalit ovat kylmiä, lumisia ja jäisiä, käyttömäärät voivat olla suurempia ilman savukaasujen säätämistäkin. 5 Havainnot koesulatuksista Hiilen saanti Hiilen seostumisen ja palamisen hyötyä ja tehokkuutta on vaikea määrittää useiden hiililähteiden ja kaasumaisten oksidien vuoksi. Tulosten perusteella vaikuttaisi, että rengasrouheesta peräisin oleva hiili seostuu paremmin teräkseen kuin koksin tai antrasiitin hiili. Tähän voi olla syynä seosmateriaalin ominaisuudet tai panostustapa. Rengasrouhe panostetaan romujen keskelle, jolloin seostuminen voi olla todennäköisempää kuin panoksen päälle panostetuilla materiaaleilla. Tämän perusteella voidaan todeta, että rengasrouhe toimii myös raaka-aineena hiilen seostamisessa. Lisäksi hiilen seostuminen parantaa sen suojaavaa vaikutusta koko jäljellä olevan sulatuksen ajan. Kuonan kuohuminen Kuonan kuohuminen on kuohumisindeksin keskiarvon mukaan ollut koejaksolla vähäisempää kuin edeltävien kolmen kuukauden aikana. Koejaksolla kuohumisindeksin keskiarvo oli 1,68, kun ne kolmena edellisenä kuukautena (touko-, kesä- ja heinäkuu) olivat 1,72, 1,77 ja 1,81. Koejakson aikana tapahtui 6 kpl ylikuohumisia. Näin siitäkin huolimatta, että kuohumiselle mahdollisesti herkistävää rikkiä oli sekä sulassa että kuonassa hieman kuukausikeskiarvoa enemmän. Kromin hallinta Kromin hallinta ei onnistunut koejaksolla ihan yhtä hyvin kuin kuukauden aikana keskimäärin, mutta ero on pieni. Koejakson kromioksidipitoisuuksien keskiarvo oli 5,9, kun se koko kuukauden aikana oli 5,4. Tämä saattaa osittain johtua koejakson aikaisesta matalammasta sulan hiilipitoisuudesta (1,007 vrt. 1,036), vaikka ero onkin pieni. Lisäksi hiilen panostustapa ja ajoitukset asettivat omat rajoituksensa pelkistimien käytölle, joka voi osittain selittää korkeampaa kromioksidipitoisuutta. Rengasrouhe koksin ja antrasiitin korvaajana Rengasrouhe toimi, kuten oletettiin. Sen sisältämä hiili suojeli kromia hapettumiselta ja kuonien kromioksiditasot pysyivät hallinnassa. Rengasrouheen avulla voidaan korvata koksin ja antrasiitin käyttöä aina 1 000 kg/sulatus asti. Nykyisellä ajotavalla koksia tai antrasiittia käytetään jopa 1 200 kg/sulatus. Tämä kertoo, että jonkin verran kehitystyötä tulee tehdä, jos tavoitteeksi asetetaan kaiken koksin ja antrasiitin korvaaminen. Rengasrouheen käyttö raudan kierrätykseen Rengasrouheen käyttö valokaariuunissa toimi ja sen sisältämä rauta päätyi teräkseen. Massataseellisesti tätä on mahdoton todeta, koska punnitusvirheet ovat liian suuria ja rengasmäärä pieni. Kuona-analyysien tarkastelussa ei havaittu rautaoksidipitoisuuden (Fe 2 O 3 ) kohonneen. Vuositasolla tämän kokeen antamat tulokset merkitsevät mahdollisuutta noin 800 rautatonnin kierrättämiseen suoraan sulaan teräkseen ilman muuta prosessointia.
6 Rengasrouheen käyttö energian lähteenä Rengasrouhe korvaa energian tuojana koksia tai antrasiittia. Energiasisältö rengasrouheessa on 10,5 MW/t ja vastaavasti antrasiitissa noin 8,2 MW/t. Käytännössä rengasrouheen käyttö säästää hieman sähköenergiaa. Sulatuksissa, joissa rengasrouhetta oli käytetty 1 200 1 400 kg/sulatus, tämä näkyi hieman alempana kwh/t C lukuna. Sähköenergian säästön todentaminen vaatii huomattavasti pidemmän testijakson johtuen romupohjan voimakkaasta vaihtelusta. Näiden testien perusteella rengasrouhe tuo sulaan suurin piirtein yhtä paljon energiaa kuin koksi tai antrasiitti. Rengasrouheen käytön vaikutukset tuotte isiin ja päästöihin Vaikutus teräkseen Laskennallisesti rengasrouheen vaikutus teräkseen tulee esille valokaariuunin teräsnäytteen kohonneena rikkipitoisuutena. Rengasrouheen sisältämä rikki (1,22 %) aiheuttaa noin 17 kilon ylimääräisen rikkikuorman verrattuna yhden antrasiittitonnin käyttöön (S = 0,3 %). Rikki sitoutuu suurimmaksi osaksi kuonaan ja vaikutus on merkityksetön verrattuna ruostumattoman kierrätysteräksen panostuksen (yli 130 t) tuomaan rikkimäärään verrattuna. Varsinainen rikinpoisto suoritetaan seuraavassa prosessilaitteessa, AOD-konvertterissa (AOD = Argon Oxygen Decarburization). Rengasrouheella ei ole vaikutusta teräksen ominaisuuksiin tai laatuun. Vaikutus kuonaan Rengasrouheen käytöllä pyritään vaikuttamaan kuonan kromioksidipitoisuuteen (Cr 2 O 3 ). Testijakson aikana kuonan Cr 2 O 3 -pitoisuudet olivat vastaavia tai hieman korkeampia normaalitilanteeseen verrattuna. Rengasrouheen sisältämät epäpuhtaudet ovat analyysitodistuksen mukaan niin pienet, ettei niiden vaikutusta kuonan koostumukseen voi havaita. Rengasrouhe soveltuu siten tietyin rajoituksin kuonan Cr 2 O 3 -pitoisuuden hallintaan vaikuttamatta kuitenkaan kuonan muihin ominaisuuksiin. Vaikutus letkusuodinpölyihin Rengasrouhe sisältää sinkkiä 1,4 %. Käyttämällä rengasrouhetta 1 tonni/sulatus lisätään letkusuodinpölyihin sinkkiä noin 84 tonnia vuodessa. Valokaariuunin 2 letkusuodinpölyjen sinkkimäärä (ZnO) vuonna 2012 oli noin 2 150 tonnia. Letkusuodinpölyt käsitellään Befesa Scandust:n laitoksilla vaarallisina jätteinä sulattamalla. Pölynkäsittelylaitoksen sinkkirikas prosessipöly kierrätetään sieltä edelleen sinkin valmistukseen, joten vaikutuksia jätteisiin voidaan pitää minimaalisina. Testijakson aikana letkusuodinpölyjen määrää tai koostumusta ei erikseen seurattu johtuen testin lyhyydestä. Mahdolliset muutokset määrissä tai koostumuksissa olisivat johtuneet muutoksista panostetussa kierrätysteräksessä (noin 130 t/sulatus). Valokaariuuni 2 hiukkaspäästöissä ei havaittu mitään eroa ennen koetta, sen aikana tai sen jälkeen. Suodatinlaitoksen toiminnassa ei havaittu mitään normaalista poikkeavaa, eikä ympäristöön aiheutunut ylimääräistä pölypäästöä. Vaikutus kaasumaisiin päästöihin Testijakson aikana ei tehty mittauksia kaasumaisista päästöistä. Kirjallisuuden perusteella voidaan olettaa päästöjen olevan samalla tasolla tai
pienemmät kuin antrasiittia tai koksia käytettäessä. Päästöt tulee todentaa pidemmän testijakson aikana muiden muuttujien osalta mahdollisimman hyvin vakioituja panoksia käyttäen. Vaikutus elohopeapäästöihin Oletuksena testijaksoa suunniteltaessa oli, että rengasrouheen sisältämä noki ja osittain epätäydellinen palaminen saisi aikaan letkusuotimille elohopeaa sitovan nokikerroksen. Valokaariuunin korkeat lämpötilat aiheuttanevat sen, että palaminen on täydellistä ja noki palaa hiilimonoksidiksi ja edelleen hiilidioksidiksi, joten nokikerrosta ei pääse syntymään. Myös romupohjan vaihtelut aiheuttavat sen, että muutosta elohopeapitoisuudessa ei havaittu. Näiden testien perusteella rengasrouheen avulla ei voida vähentää elohopeapäästöjä. Tämänkin todentamien vaatii pidemmän testijakson. Valokaariuuni 2 elohopeapäästöissä ei havaittu mitään eroa ennen koetta, sen aikana tai sen jälkeen. Elohopeapäästöt vaihtelevat rajusti sulatusten ja päivien välillä johtuen käytettävistä raaka-aineista. 7 Jatkotoimenpiteet Rengasrouheen käytöllä ei havaittu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia prosessiin, tuotteisiin tai ympäristöön. Rengasrouheen/kierrätysrenkaiden käyttö edellä kuvatulla tavalla ei vaadi prosessi-investointeja. Materiaalin ottaminen jatkuvaan käyttöön vaatinee muutoksen ympäristölupaan sekä kaasumaisten päästöjen (palamattomat hiilivedyt yms.) mittaamiseen soveltuvan mittalaitteen. Hyötylaskelman mukaan käyttöönotto olisi erityisen kannattavaa. Jatkotoimenpiteinä tulisi selvittää palakoon vaikutus prosessiin ja savukaasukanavan säätöjen vaikutus energian hyötysuhteen parantamiseen. Koejakson lyhyyden vuoksi tulokset eivät ole kovin tarkkoja, mutta antavat oikean suunnan ja suuruusluokan. Rengasrouheen käyttöä puolustaa muun muassa se, että kierrätys on mahdollista ilman mekaanista työtä, jätteen määrä vähenee, jätteestä saadaan energiaa ja terästä ja se on edullista. Lisäksi rahtikustannukset ovat pienemmät kuin renkaiden käsittelemisessä kauempana, koska suurin osa rengasjätteestä syntyy Pohjois- Suomessa, ja myös koksin ja antrasiitin rahtimäärät vähenevät. Lisäksi rengasrouheen käyttö vähentää primääristen hiiliraaka-aineiden käyttöä ja vapauttaa siilopaikan, jos koksi ja antrasiitti pystytään korvaamaan kokonaan. Rengasrouhetta käytettäessä myös kaasumaiset päästöt ovat pienemmät kuin koksilla (kirjallisuus) ja sitä käytettäessä saadaan ilmaista energiaa, hiiltä ja rautaa. Rengasrouheen käyttöä vastustaa puolestaan se, että käyttömäärän hallinta on vaikeampaa kuin koksilla (panostus kahmarilla), kaikki panostus tehdään koriin ja sen käyttö vaatii yhden paikan romuhallista. Lisäksi sen käyttöä vastustaa byrokratia jätestatuksen ympärillä sekä se, että rengasrouheen sisältämä sinkki lisää letkusuodinpölyn sinkkiä. Rengasrouheen sisältämän energian hyötysuhteen parantamiseksi kannattaa selvittää myös happisuuttimien asennusmahdollisuus uuniin. Tällä tavalla muodostuva häkäkaasu (CO) voitaisiin polttaa hapen avulla hiilidioksidiksi (CO 2 ) ja kuumentaa romuja tehokkaammin. Happisuuttimien avulla voidaan 35 60 % savukaasujen lämpöenergiasta hyödyntää uunissa. Tällä
ratkaisulla käyttökustannukset olisivat todennäköisesti huomattavasti halvemmat suunniteltuun poltininvestointiin verrattuna. Koejaksolla testatun rengasmurskeen lisäksi renkaita voisi panostaa uuniin rouheena tai kokonaisina renkaina. Rengasrouhe on raekooltaan pienempää kuin murske, eikä sisällä renkaan runkorakenteiden terästä. Kokonaisissa kierrätysrenkaissa saattaa olla paikoillaan vanteita, jotka kasvattaisivat panoskokoa. Isompi palakoko voisi toimia myös hitaampana hiilen luovuttajana, jolloin lämpötilapiikki tasaantuisi ja hiiltä saataisiin tasaisemmin sulatukseen. 8 Suunniteltu koetoiminnan jatkaminen Uuden kokeen tarkoituksena on tarkkailla rengasrouheen käytön pidempiaikaisia vaikutuksia yhden kuukauden mittaisella koejaksolla. Koejaksolla käytetään palakokona noin 300 mm neliöityjä renkaita yhteensä noin 600 tonnia. Koesulatuksia on tarkoitus tehdä 450 kappaletta. Koetoiminnan kesto Koetoimintailmoituksen mukaiset testit on tarkoitus aloittaa viikolla 42. Koejakson pituus on 1 kuukausi. Toiminnan ympäristövaikutukset Savukaasut johdetaan ilmaan valokaariuuni 2 suodatinlaitoksen kautta. Suodatin on tekstiilisuodatin, jossa puhdistettava kaasu imetään pussinmuotoisen suodatinkankaan läpi. Käytön aikana suodatinkankaan pinnalle kertyvä pölykerros poistetaan määräajoin automaatiojärjestelmien ohjaamilla paineilmaiskuilla. Tekstiilisuodattimien tyypillinen hiukkasten erotuskyky on kirjallisuuteen perustuen yli 99 %. Vanhojen renkaiden hyödyntäminen on mainittu uudessa Iron and Steel BREF -dokumentissa valokaariuunin uutena tekniikkana. Dokumentin mukaan rengasrouheen käyttö ei lisää PCDD/F-, raskasmetalli-, PAH-, SO 2 - tai VOC-päästöjä. Tarkkailu Koetoiminnan aikana seurataan rengasrouheen vaikutuksia kuonaan, letkusuodinpölyihin, kaasumaisiin päästöihin, teräkseen ja energiankulutukseen. Koejaksolla haetaan myös säätöjä savukaasujen lämpötilan parempaan hallintaan. Elohopeapäästöjä seurataan edelleen jatkuvatoimisella mittalaitteella, joka pidetään mittaamassa valokaariuunilla 2 koejakson ajan. Koejakson aikana letkusuodinpölyistä otetaan kerran viikossa näyte, josta tehdään koostumusanalyysi. Analysoitavat komponentit ovat Cr 2 O 3, Fe 2 O 3, NiO, MoO 2, Al 2 O 3, CaO, MgO, SiO 2, MnO, TiO 2, ZnO, PbO, P 2 O 5, C ja S. Letkusuodinpölyistä otetaan normaalitoiminnan aikana näyte kerran kuukaudessa. Koejakson aikaisia viikkonäytteiden analyysituloksia voidaan verrata aiempiin kuukausinäytteisiin, jotta nähdään, vaikuttaako rengasrouheen käyttö letkusuodinpölyjen koostumukseen valokaariuunilla 2.
Kaasumaisten päästöjen osalta mitataan PCDD/F-, PAH-, PCB-, klooribentseeni-, NO x -, SO 2 -, CO-, CO 2 -, TOC-, VOC- ja HCl-päästöjä kertamittauksina kokeen aikana. Päästömittauksen suorittaa akkreditoitu päästömittauslaboratorio käyttäen standardoituja menetelmiä. Vertailumittaukset normaalitoimintaan tehdään kokeen jälkeen noudattaen valokaariuunin 2 tarkkailuohjelmaa. Joidenkin komponenttien osalta tarkkailuohjelman aikataulu muuttuu vuodesta 2014 vuoteen 2013. 9 Rengasrouheen arvioidut käyttömäärät jatkossa Terässulaton linjalla 2 voidaan tehdä vuodessa noin 6 000 sulatusta, joista 50 % on ns. yhden romukorin sulatuksia. Muut sulatukset ovat kahden tai useamman romukorin sulatuksia. Romukoria kohden rengasrouheen käyttömäärä ensimmäisen koetoimintajakson testien perusteella on noin 600 700 kiloa. Vuositasolla tämä tarkoittaa mahdollisuutta kierrättää rengasrouhetta 5 400 6 300 tonnia linjan 2 maksimituotannolla. Jotta antrasiitin ja koksin täydellinen korvaaminen rengasrouheella onnistuu, tulisi romukorikohtaista käyttömäärää nostaa hieman, tasolle noin 800 900 kiloa/kori. Terässulaton linjalla 1 voidaan kierrättää vastaavasti arviolta noin 3 000 tonnia rengasrouhetta vuosittain. Tällöin terässulatto voisi kierrättää jopa 8 10 000 tonnia rengasrouhetta vuositasolla. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennys Ilmoituksen tekijä on täydentänyt ilmoitustaan 26.9.2013. Ilmoituksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on pyytänyt ilmoituksesta lausunnon Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunto Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus on puoltanut koetoimintaluvan myöntämistä, mutta edellyttänyt koetoimintailmoituksessa esitetyn lisäksi seuraavien asioiden esille tuomista. Koetoiminnan aikana käytetystä rengasrouheesta tulee esittää koostumustiedot, kuten jo tehdyn koetoiminnan osalta on tehty. Nyt kyseisiä koostumustietoja tulee kuitenkin täydentää siten, että koostumuksesta esitetään saadut minimi- ja maksimitulokset. Lisäksi tulee esittää kokonaisuudessaan, miten näytteenotto rengasrouheesta on tapahtunut. Rengasrouheen koostumusta tulee myös selkeästi verrata korvattaviin antrasiittiin ja koksiin.
Valokaariuuni 2:n ja sitä seuraavan käsittelyvaiheen, esimerkiksi AODkonvertterin, kuonien koostumuksesta tulee esittää vertailu koejakson ja ns. normaalitilanteen välillä. Lisäksi ELY-keskus on edellyttänyt nyt suoritettavalta koejaksolta edellistä koejaksoa tarkempia prosessikuvauksia keskeisimpine prosessiparametreineen. Kyseiset tiedot tulee esittää muiden vaadittavien tietojen ohella koetoiminnasta laaditussa loppuraportissa, joka tulee esittää myös valvovalle viranomaiselle. Muuten ELY-keskus on katsonut, että voidaan toimia toiminnanharjoittajan esittämän mukaisesti. 10 Ilmoituksen tekijän vastine Vastineen mukaan vaaditut tiedot toimitetaan loppuraportoinnin yhteydessä ELY-keskuksen vaatimusten mukaisesti. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Outokumpu Stainless Oy voi toteuttaa ilmoituksen mukaisen koeluonteisen toiminnan, jossa kokeillaan rengasrouheen käyttöä raaka-aineena terässulaton linjan 2 valokaariuunissa. Koetoiminta on toteutettava ilmoituksen mukaisesti ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. KOETOIMINTAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Määräykset haittojen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Koetoimintaan liittyvät enintään 450 sulatusta on tehtävä enintään kuukauden ajan kestävänä toimintana. Rengasrouhetta voidaan käyttää koetoiminnassa yhteensä enintään 600 tonnia. 2. Koetoiminnan ajankohta sekä siitä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen koetoiminnan aloittamista. 3. Rengasrouheen vastaanotto, varastointi ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei toiminta aiheuta pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. 4. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, kuten suodatinlaitoksen toimintahäiriöistä ja suodatinletkujen rikkoontumisista, sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, sekä raja-arvojen ylittymisestä on ilmoitettava viipymättä Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. Koetoiminta on keskeytettävä, jos siitä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
11 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 5. Suodatinlaitoksen toimintaa ja savukaasujen hiukkas- ja elohopeapitoisuutta on tarkkailtava jatkuvatoimisesti. 6. Letkusuodinpölyistä on otettava näyte kerran viikossa ja näytteistä on tehtävä ilmoituksen mukaiset koostumusanalyysit. Analyysituloksia on verrattava koetoimintaa ennen otettujen kuukausinäytteiden analyysituloksiin ja vertailutiedot on esitettävä koetoiminnan jälkeen laadittavassa yhteenvetoraportissa. 7. Kaasumaisista päästöistä on tehtävä ilmoituksen mukaiset kertamittaukset PCDD/F-, PAH-, PCB-, klooribentseeni-, NO x -, SO 2 -, CO-, CO 2 -, TOC-, VOC- ja HCl-päästöjen osalta. Vertailumittaukset normaalitoimintaan on tehtävä ilmoituksen mukaisesti ja niiden tulokset on esitettävä koetoiminnan jälkeen laadittavassa yhteenvetoraportissa. 8. Koetoiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä kaikki koetoiminnan ja sen ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tiedot, kuten käytetyn rengasrouheen määrä, tiedot suodatinlaitoksen toiminnasta ja päästömittauksista sekä muut ympäristökuormituksen kannalta oleelliset tiedot. Lisäksi on kirjattava tiedot rengasrouheen polton teknisestä toteutuksesta ja polton vaikutuksista päästöihin. 9. Koetoiminnasta ja siitä aiheutuneista päästöistä ja niiden vaikutuksista on laadittava kirjanpitoon pohjautuva yhteenvetoraportti, joka on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa koetoiminnan lopettamisesta. Raportin tulee sisältää edellä mainittujen vertailu- ja kirjanpitotietojen lisäksi ainakin seuraavat tiedot: Riittävän yksityiskohtaiset prosessikuvaukset keskeisimpine prosessiparametreineen sekä koetoiminnan aikaiset häiriötilanteet. Käytetyn rengasrouheen koostumustiedot mukaan lukien saadut minimi- ja maksimitulokset sekä kokonaisuudessaan, miten näytteenotto rengasrouheesta on tapahtunut. Lisäksi rengasrouheen koostumusta on verrattava antrasiitin ja koksin koostumuksiin ja esitettävä tiedot raportissa. Vertailu terässulaton linjan 2 valokaariuunin ja AOD-konvertterin kuonien koostumuksista koetoimintajakson ja ns. normaalitilanteen välillä. Arvio rengasrouheen jatkokäyttömahdollisuuksista koetoiminnan perusteella. RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Ilmoituksessa on kyse ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta, jonka tarkoituksena on selvittää rengasrouheen soveltuvuutta antrasiitin ja koksin korvaajana terässulaton valokaariuunin raaka-aineena. Toiminta on lyhytaikaista, eikä siitä aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön, kuten ensimmäisen koetoimintajakson tulokset osoittavat. Rengasrouheen käyttäminen raaka-aineena edistää
rengasjätteen hyötykäyttöä ja vähentää muiden neitseellisten raakaaineiden kulutusta. Lisäksi vanhojen renkaiden hyödyntäminen on mainittu BREF-dokumentissa Best Available Techniques (BAT) Reference Document for Iron and Steel Production, Industrial Emissions Directive 2010/75/EU Integrated Pollution Prevention and Control (2013) valokaariuunin uutena tekniikkana. Toteutettaessa koetoiminta ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja Outokumpu Stainless Oy:n voimassa olevia ympäristölupapäätöksiä noudattaen se täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain mukaisille valvontaviranomaisille on varattu mahdollisuus lausunnon antamiseen koetoiminnasta. Laajempaa kuulemista ei ole pidetty tarpeellisena, sillä ilmoituksen mukainen koetoiminta ei ennalta arvioiden vaikuta yleisiin eikä yksityisiin etuihin. 12 Määräysten perustelut Koetoiminnan kesto on rajattu ilmoituksen mukaisesti. Jos toimintaa tämän jälkeen jatketaan, on sitä varten haettava ympäristölupa. Koetoiminnan valvonnasta vastaavan henkilön nimeämisellä varmistetaan, että koetoimintaa hoidetaan asianmukaisesti ja ilmoituksesta annetussa päätöksessä asetettuja määräyksiä noudatetaan. Lisäksi vastuullisen hoitajan nimeämisellä helpotetaan viranomaisten ja päätöksen saajan välistä yhteistyötä. Rengasrouheen käsittelyä koskevalla määräyksellä ehkäistään ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa sekä muuta ympäristöhaittaa. Häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita koskevalla määräyksellä pienennetään häiriöistä aiheutuvia riskejä ja varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilanteissa. Tarkkailu- ja raportointimääräyksillä varmistetaan, että valvova viranomainen on selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöasioiden hoidosta ja koetoiminnan tuloksista. VASTAUS ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon edellä päätöksestä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 5, 30 3 momentti, 63 ja 64 1 momentti
13 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksu on 2 920 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun asetuksen liitteen mukaan koeluonteista toimintaa koskevan ilmoituksen käsittelymaksu on 2 920 euroa. Oikeusohje Valtionneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)
14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Anni Paukkeri Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Anttila ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anni Paukkeri. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0295 017 685 tai 0295 017 500. APP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Ilmoituksen tekijä Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Tornion kaupunki Tornion kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen / Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeuteen toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 14.11.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Vaasan hallinto-oikeudessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa puhelin: vaihde 029 56 42611; telekopio 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.