LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2004 ASIA HAKIJA Väliaikainen poikkeaminen Lohjanjärven säännöstelyssä noudatettavista lupamääräyksistä, Karjaa, Lohja, Karjalohja, Pohja ja Sammatti Uudenmaan ympäristökeskus HAKEMUS Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon 2.9.2004 toimittamassaan hakemuksessa, johon maa- ja metsätalousministeriö on 1.9.2004 antanut suostumuksensa, pyytänyt vesilain 12 luvun 19 :n 1 momentin perusteella lupaa poiketa väliaikaisesti Lohjanjärven voimassa olevasta säännöstelyluvasta. Fortum Energiantuotanto Oy säännöstelee Lohjanjärveä Mustionkosken voimalaitoksen padolla Länsi-Suomen vesioikeuden 6.10.1989 antaman päätöksen nro 69/1989/1 perusteella, jota vesiylioikeus ei ole 4.9.1990 antamallaan päätöksellä muuttanut. Luvan mukainen vedenkorkeuden ehdollinen yläraja noudattaa kesän ja syksyn aikana seuraavaa murtoviivaa: 1.6. NN + 32,00 m 1.8. + 31,80 m 1.9. + 31,60 m 31.10. + 31,60 m 1.11. + 31,90 m Vastaavasti suurin sallittu juoksutus on: 1.4. 31.5. 65 m 3 /s 1.6. 30.6. 45 m 3 /s 1.7. 31.10. 30 m 3 /s 1.11. 31.12. 50 m 3 /s Lohjanjärven vedenkorkeus nousi kesä-heinäkuun runsaiden sateiden vuoksi siten, että korkeus ylitti heinäkuun alussa murtoviivan mukaisen ylimmän vedenkorkeuden siitä huolimatta, että juoksutettiin vuodenajan mukaista maksimivirtaamaa (30 m 3 /s). Vedenkorkeus kääntyi heinäkuussa laskuun, mutta heinäkuun lopun ja elokuun alun sateet käänsivät vedenpinnan uudelleen nopeaan nousuun. Vedenkorkeus ylitti myös säännöstelyluvan mukaisen maksimikorkeuden NN + 32,00 m elokuun alussa. Maksimijuoksutuksella ja kuivan jakson vaikutuksesta vedenkorkeuden nousu pysähtyi tasolle NN + 32,11 m.
2 Elokuun puolenvälin jälkeiset sateet nostivat edelleen vedenkorkeuden 20.8. tasoon NN + 32,13 m, mikä oli noin 18 cm keskiylivedenkorkeuden yläpuolella (MHW 1991-2000). Lohjanjärven vedenkorkeus oli 1.9. tasolla NN + 32,05 m. Lohjanjärveen laskevassa Hiidenvedessäkin vedenkorkeus on säännöstelyrajan yläpuolella, ja Väänteenjoen säännöstelypato on ollut luvan mukaisesti täysin auki 29.7.2004 alkaen, joten Hiidenveden juoksutusta ei ole voitu säännöstelyluvan puitteissa vähentää. Suomen ympäristökeskuksen keskimääräisen ennusteen mukaan Lohjanjärven vedenkorkeus laskisi luvan mukaisella juoksutuksella hitaasti ja saavuttaisi ylimmän säännöstelyrajan NN + 32,00 m vasta syyskuun 20. päivän vaiheilla edellyttäen, että sateet ovat tavanomaisia. Hakemukseen liitetyn poikkeamislupasuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä Lohjanjärven vedenkorkeus on tarkoitus laskea tasoon NN + 31,90 m. Tällä toimenpiteellä estetään pahimmassa tapauksessa noin 230 000 euron vahinkojen syntyminen. Vahingot syntyvät, mikäli Lohjanjärven vedenkorkeus nousee tasolle NN + 32,35 m. Uudenmaan ympäristökeskus on hakenut poikkeamislupaa Lohjanjärvellä uhkaavien suurten yksityiselle ja yleiselle edulle aiheutuvien tulvavahinkojen vähentämiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus on neuvotellut poikkeamisluvan hakemisesta Lohjanjärven säännöstelyluvan haltijan kanssa. Luvan haltijalla ei ole ilmoituksensa mukaan tarkoitus hakea poikkeamista, mutta luvan haltija suostuu kuitenkin juoksuttamaan poikkeamislupahakemuksessa esitetyn vesimäärän rakenteidensa kautta. SUUNNITELMA Ehdotus lupaehdoiksi Poikkeamislupasuunnitelma sisältää lupaehtoehdotuksen ja vaikutustarkastelun. Lupaehdot muodostavat suunnitelman siitä, miten juoksutus toteutetaan. Vaikutustarkastelun perusteella poikkeamisluvan haitalliset vaikutukset ovat ennalta arvioiden melko vähäiset. Näin ollen juoksutuksesta ei arvioida syntyvän merkittäviä korvausvastuista. Ympäristökeskus on kuitenkin varautunut siihen, että se selvittää poikkeamisluvan aiheuttamia haitallisia vaikutuksia yhdessä vesi- ja ranta-alueiden käyttäjien ja viranomaisten kanssa poikkeamisluvan käytön aikana ja sen jälkeen. Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt, että vesilain 12 luvun 19 :n 1 momentin mukainen poikkeamislupa annettaisiin seuraavassa esitetyin ehdoin. A Mustionkoskesta juoksutetaan vettä Mustionjokeen syyskuun 2. päivästä alkaen ensi vaiheessa enintään 50 m 3 /s siihen asti, kunnes loppuvuoden (1.11. alkava) säännöstelyluvan mukainen yläraja NN + 31,90 m alittuu. Juoksutusta voidaan tämän jälkeen jatkaa enintään saman suuruisena, mikäli vedenpinta ei luvan mukaisella juoksutuksella (30 m 3 /s) laske tai kääntyy uudelleen nousuun. Lisäksi juoksutusta voidaan Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä vähentää, mikäli haittojen estämiseksi suuremman vesimäärän juoksuttamista ei katsota aiheelliseksi.
Vaikutustarkastelu B Muut juoksutusta koskevat määräykset 3 C1) Suuria ja nopeita virtaamavaihteluja on vältettävä. Juoksutus nostetaan haettuun maksimitasoon 5 m 3 /s portaissa, samalla seurataan juoksutuksesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Juoksutusta ei nosteta hakemuksen mukaiseen maksimiin, mikäli siitä aiheutuu oletettua suurempaa vahinkoa tai vedenpinta laskee arvioitua nopeammin. C2) Poikkeamisluvan aikana vedenkorkeutta ja juoksutusmäärää tarkkaillaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tulokset saadaan lähes reaaliajassa ympäristöhallinnon tietojärjestelmään, josta ne on yleisesti nähtävissä internetin kautta. C3) Poikkeamisluvan voimassaolo päättyy viimeistään 31.10.2004, jolloin voimassa olevan luvan mukainen juoksutus on poikkeamislupahakemuksen mukaisen juoksutuksen kanssa yhteneväinen. Poikkeamisluvan aiheuttamat vaikutukset virtaamiin Vaikutukset vesivoimaan Poikkeamisluvan mukainen virtaama nousee 20 m 3 /s voimassa olevan luvan mukaisen ajankohdan juoksutukseen nähden, mutta se on vain 5 m 3 /s enemmän kuin joen keskiylivirtaama (MHQ). Joen suurin virtaama (HQ) on 72 m 3 /s. Nykyisen luvan mukainen suurin juoksutusmäärä on 65 m 3 /s (1.4.- 31.5.). Suomen ympäristökeskuksen laatiman keskiennusteen mukaan 40 m 3 /s juoksutuksella Lohjanjärven vedenkorkeus laskisi poikkeuslupahakemuksen mukaiseen tasoon (NN + 31,90 m) syyskuun kolmannella viikolla ja vastaavasti 50 m 3 /s juoksutuksella näin tulisi tapahtumaan noin viikkoa aikaisemmin. Nykyisellä juoksutuksella edellä mainittu yläraja saavutettaisiin vasta syyskuun 20. päivän aikoihin. Ympäristökeskuksen arvion mukaan poikkeamislupaa joudutaan maksimijuoksutuksella käyttämään vuoden 2004 syyskuun puoleenväliin asti eli noin 14 vuorokauden ajan. Juoksutettava ylimääräinen vesimäärä on siten noin 20 milj. m 3, jolla vesimäärällä Lohjanjärven vedenkorkeuden arvioidaan alenevan noin 20 cm. Tällä toimenpiteellä estetään pahimmassa tapauksessa noin 230 000 euron vahinkojen syntyminen. Tämän suuruiset vahingot syntyisivät, mikäli Lohjanjärven vedenkorkeus nousisi tasolle NN + 32,35 m. Vesilain 12 luvun 19 :n perusteella vesivoiman menetyksestä ei määrätä maksettavaksi korvausta. Mustionjoen alajuoksulla olevat neljä voimalaitosta ovat kaikki Fortum Energiatuotanto Oy:n omistuksessa. Menetettävän vesivoiman määrä on ympäristökeskuksen arvion mukaan teoreettisesti noin 1 280 MWh, jonka arvo sähköpörssin myyntihinnalla on noin 42 000 euroa. Käytännössä sähköenergiaa ei todennäköisesti kuitenkaan menetetä, kos-
4 ka Lohjanjärven vedenkorkeuden laskun on suunniteltu jäävän tasolle NN + 31,90 m ja sama vesimäärä jouduttaisiin joka tapauksessa ympäristökeskuksen käsityksen mukaan juoksuttamaan voimalaitosten ohi myöhemmin syksyllä. Luvan mukaan juoksutus voidaan nostaa lokakuun alussa tasolle 40 m 3 /s, jos luvan mukaisen ylärajan ylitys tulovirtaamaennusteiden mukaan tulee muodostumaan suureksi. Tässä tilanteessa ohijuoksutus tulee olemaan noin 10 m 3 /s. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Poikkeamisluvan vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat ennalta arvioiden vähäiset. Kalaston lisääntymisen ja nousuvaelluksen kannalta merkittävimmät kosket on suljettu voimalaitoksin, joiden ohi ei ole rakennettu kalateitä. Vaikutukset Natura alueisiin Muut vaikutukset Mustionjoki sisältyy valtioneuvoston päätökseen Euroopan yhteisön Natura 2000 verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä (kohde FI0100023). Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksinään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Koska voimassa olevan luvan mukaan on mahdollista juoksuttaa Mustionjokeen enemmän vettä, kuin nyt haettavan luvan mukainen määrä, juoksutuksen lisäyksellä ei ympäristökeskuksen arvion mukaan ole vaikutusta Natura 2000 alueen valintaperusteena olevien simpukkalajien elinolosuhteisiin. Mustionjoki laskee Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueelle, joka niin ikään sisältyy valtioneuvoston päätökseen Euroopan yhteisön Natura 2000 verkoston Suomen ehdotuksen hyväksymisestä (kohde FI0100005). Vesimäärän lisäyksellä ei ympäristökeskuksen arvion mukaan ole vaikutusta myöskään tämän alueen kannalta. Poikkeamislupa vaikuttaa jossakin määrin Mustionjoen rantatilojen virkistyskäyttöön. Luvan mukaisen juoksutuksen arvioidaan nostavan Mustionjoen pinnankorkeutta 0,2 0,5 m. Jokiuomalla tehdyn katselmuksen perusteella ympäristökeskus on arvioinut, että veden valtaan jää joitakin hehtaareita (enintään 15 ha) peltoa heti Peltokosken voimalaitoksen alapuolella. Pelto on veden vaivaamaa jo nykyisellä juoksutusmäärällä. Myös alavimmilla alueilla sijaitsevat joen rantametsiköt kärsivät juoksutuksesta. Poikkeusjuoksutuksen arvioidaan kestävän noin kaksi viikkoa eikä siitä arvioida aiheutuvan puustolle oleellista lisähaittaa. Varsinaisten rakennusten, lukuun ottamatta laitureita sekä ulko- ja talousrakennuksia, ei arvioida kärsivän juoksutuksen lisäyksestä. Ennalta arvioiden vaikutukset ovat alapuolisessa vesistössä kaiken kaikkiaan vähäiset, enintään 10 000 euroa. Vaikutukset Lohjanjärveen mikäli lisäjuoksutuksia ei tehdä
5 Lohjanjärven ranta-alueilla on noin 2 000 kiinteistöä. Näillä tulvavahingot lisääntyvät jatkuvasti vettymisen ja aallokon vaikutuksesta, vaikkei vedenkorkeus nousisikaan. Aallokon vaikutuksesta myös yhdyskuntien jätevesien käsittelylle saattaa aiheutua suuria uhkia. Järvivettä saattaa päästä pumppaamoiden kautta jätevesijärjestelmään. Jätevettä voi myös päästä vesistöön ja aiheuttaa vesistön pilaantumisvaaran. Kaupungin alavimmalla alueella sijaitsevan jätevedenpumppaamon ylivuotoputkeen asennetulla takaisinimusuojalla on toistaiseksi voitu estää järviveden pääsy pumppaamoon. Lohjanjärven kriittisenä vedenkorkeutena pidetään korkeutta NN + 32,40 m, jonka jälkeen yhdyskuntien viemäröinnille ja jätevedenpuhdistamoille aiheutuu suurimittaista haittaa ja vahinkoa. Jäteveden pääsemistä järveen ei voida estää. Tästä seuraa vesistön pilaantumista. Tällä vedenkorkeudella rantarakenteille, rakennuksille ja tiestölle aiheutuu huomattavia vahinkoja. Teitä menee kulkukelvottomaksi Lohjansaaressa ja Karkalinniemellä ja kymmenien asukkaiden kulkeminen alueella estyy. Rantapeltoja jäisi tulvavesien alle ja vettymisvyöhykkeelle satoja hehtaareja. Tarkkoja vahinkoarvioita ei ole ympäristökeskuksen käytössä, mutta vahinkoja on arvioitu seuraavassa taulukossa. Taulukko Lohjanjärvellä syntyviksi arvioiduista vahingosta Vedenkorkeus NN Vahingot Vahinkojen arvo Euroa + 32,10 m tontteja, laitureita veden vallassa ja peltoa vettyy 20 000 ulkorakennuksia veden vallassa, viemäröinti kärsii haittaa, teillä vettä Lohjansaaressa ja + 32,20 m Karkalinniemellä 50 000 + 32,30 m teitä poikki Lohjansaaressa ja Karkalinniemellä, kymmenien asukkaiden kulkeminen estynyt, alimmat mökit kastuvat 150 000 + 32,35 m jätevedenkäsittely merkittävästi vaikeutunut, järvivettä pääsee jätevesijärjestelmään, kymmeniä ha peltoa veden alla 230 000 + 32,40 m jätevedenkäsittely erityisjärjestelyillä, jäteveden pääsyä järveen ei voida estää, kymmeniä mökkejä kastuu, satoja ha peltoa vettymisvyöhykkeellä 400 000 Vedenpinta on ollut talviaikaan nykyistä tasoa ylempänä, mutta kesällä on otettava huomioon tuulen aiheuttama aaltoilu, jonka vaikutus vahinkojen syntymiseen ja rantarakenteiden syöpymiseen on merkittävä. Aallon likimääräinen nousukorkeus voi Lohjanjärvellä olla 25 50 cm tuulen suunnasta riippuen. Vahinkojen vähentämiseksi Lohjanjärven vedenkorkeutta on laskettava
6 mahdollisimman nopeasti. Lisäksi järveen tarvitaan varastotilaa syyssateita varten. Lohjanjärven yläpuolisella valuma-alueella olevien järvien vedenpinnat ovat useita kymmeniä senttimetrejä ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Maaperä on edelleen poikkeuksellisen märkä. Lohjanjärvellä vahinkoja on jo aiheutunut pelkästään Lohjan kaupungin rantarakenteille vajaan 10 000 euron arvosta. Ympäristökeskuksen saamien yhteydenottojen perusteella useat kymmenet loma- ja asuinkiinteistöt ovat kärsineet eri asteisia vahinkoja. Joitakin sauna- ja mökkirakennuksia on jo kastunut. Rantojen ja laiturien käyttäminen on monin paikoin käynyt mahdottomaksi. Alavampia peltoja on jäänyt veden valtaan. Tulvivilla rantaalueilla seisova vesi aiheuttaa kasvien mätänemistä, josta edelleen seuraa hajuhaittoja ja uhkaa myös vedenlaadulle. Useita teitä on ollut veden alla Lohjansaaressa ja Karkalinniemessä. Yhteensä jo syntyneet vahingot ovat ainakin 20 000 euroa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakemuksesta tiedottaminen Luparatkaisu Lupamääräykset Asian kiireellisyyden vuoksi ympäristölupavirasto on vesilain 12 luvun 19 :n 4 momentin nojalla tiedoksiantoa toimittamatta tutkinut asian. Ympäristölupavirasto myöntää Uudenmaan ympäristökeskukselle luvan poiketa väliaikaisesti Länsi-Suomen vesioikeuden 6.10.1989 antamasta päätöksestä nro 69/1989/1, jonka vesiylioikeus on 4.9.1990 antamallaan päätöksellä pysyttänyt, ja luvan ryhtyä hakemuksessa tarkoitettuihin vaarantorjuntatoimiin säännöstelemällä Lohjanjärven vedenjuoksua. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Mustionkoskesta saadaan juoksuttaa vettä Mustionjokeen 2.9.2004 alkaen enintään 50 m 3 /s siihen asti, kunnes loppuvuoden (1.11. alkava) Lohjanjärven säännöstelyluvan mukainen yläraja NN + 31,90 m alittuu. Juoksutusta voidaan tämän jälkeen jatkaa enintään samansuuruisena, mikäli Lohjanjärven vedenpinta ei säännöstelyluvan mukaisella juoksutuksella (30 m 3 /s) laske tai kääntyy uudelleen nousuun. 2) Suuria ja nopeita virtaamavaihteluja on vältettävä. Samalla on seurattava juoksutuksesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Juoksutusta ei saa nostaa lupamääräyksen 1) mukaiseen suurimpaan määrään, mikäli siitä aiheutuu oletettua suurempaa vahinkoa. 3) Uudenmaan ympäristökeskuksen on tarkkailtava tämän luvan voimassaolon aikana vedenkorkeuksia ja juoksutusmääriä voimassa olevan lupamääräyksen mukaisesti sekä vaarantorjuntatoimien vaikutuksia ja mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja Lohjanjärvellä ja Mustionjoella.
7 Päätöksen täytäntöönpano Perustelut Lainkohdat 4) Tämä lupa on voimassa 31.10.2004 saakka. 5) Uudenmaan ympäristökeskus on valtion puolesta vastuussa vaarantorjuntatoimien omaisuudelle välittömästi aiheuttamista vahingoista. Ympäristökeskuksen on laadittava 31.1.2005 mennessä selvitys vaarantorjuntatoimien vahingollisista vaikutuksista ja tarvittaessa viipymättä saatettava vahinkojen korvaamista koskeva asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 6) Uudenmaan ympäristökeskuksen on viipymättä ilmoitettava vaarantorjuntatoimien aloittamisesta ja lopettamista seuraaville asianosaisille: - Karjaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen - Karjalohjan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Pohjan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Sammatin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen - Maa- ja metsätalousministeriö - Ympäristöministeriö - Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus - Fortum Energiantuotanto Oy Tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Lohjanjärven vedenkorkeus on tällä hetkellä NN +32,05 m. Mikäli vedenkorkeus nousisi edelleen, siitä aiheutuisi nopeasti lisääntyviä vahinkoja Lohjanjärven rannoilla ja mahdollisesti vaaraa terveydelle. Esimerkiksi tasolla NN +32,35 m vahingot olisivat noin 230 000 euroa. Lohjanjärven voimassa olevasta säännöstelyluvasta poikkeaminen vaarantorjuntatoimin on siksi tarpeen Lohjanjärvellä yksityiselle ja yleiselle edulle aiheutuvien suurten tulvavahinkojen vähentämiseksi. Vaarantorjuntatoimista aiheutuvat korvattavat vahingot, joihin ei ole laskettu mukaan mahdollista vesivoiman menetystä, alapuolisen Mustionjoen varrella ovat arviolta enintään 10 000 euroa. Hanke ei heikennä Suomen Natura 2000 verkostoon sisällytettyjen Mustionjoen (FI0100023) eikä Tammisaaren, Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualueen (FI0100005) luonnonarvoja.
KÄSITTELYMAKSU Sovellettu oikeusohje Vesilain 12 luvun 19 ja luonnonsuojelulain 65 Ei maksua 8 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 4.10.2004. Valitusosoitus on liitteenä. Merja Ahti Tapio Kovanen Esko Vähäsöyrinki Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/mk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio (09) 726 0233 sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
11