Viratin tiedotustilaisuus 23.5.2005 IFRS-tilinpäätös ja viranomaisraportointi EU:ssa Virati23.5.2005/RMA 1 IFRS-tilinpäätös ja viranomaisraportointi EU:ssa 1. CEBS 2. Financial Reporting (FinRep) - projekti 3. Miten Suomessa? Virati23.5.2005/RMA 2
CEBS Euroopan pankkivalvojien komitea http://www.c-ebs.org/index.htm Organisaatio CEBS: jäsenet: EU:n pankkivalvonta- ja keskuspankkiorganisaatioista, EKP mukaan lukien, 25 maasta ja 46 jäsenorganisaatiosta, tarkkailijat: ETA* maista, EU:n komissiosta ja ESCB:n (European System for Central Banks) pankkivalvontakomiteasta Puheenjohtaja Varapj. Pääsihteeri José María Roldán Danièle Nouy Andrea Enria Banco de España Commission de Bancaire Banca d Italia * Islanti, Liechtenstein ja Norja Virati23.5.2005/RMA 4
CEBS:n tehtävät on EU:n komission neuvonantaja pankkeja koskevissa kysymyksissä, erityisesti EU-tasoisen lainsäädännön toimeenpanoon liittyvien esitysten laatimisessa pyrkii edistämään EU-lainsäädännön yhtenäistä käytännön voimaansaattamista ja soveltamista jäsenmaissa ohjeilla, suosituksilla ja standardeilla pyrkii helpottamaan valvojien välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa Virati23.5.2005/RMA 5 Lamfalussy kehikko L1 Neuvosto Komissio Parlamentti L2 EBC¹ EIOPC¹ ESC¹ FCC¹ L3 CEBS² CEIOPS³ CESR³ L4 Komissio EBC = European Banking Committee EIOPC = European Insurance and Occupational Pensions Committee ESC = European Securities Committee FCC = Financial Conglomerates Committee CEIOPS = Committee of European Insurance and Occupational Pensions Supervisors CESR = Committee of European Securities Regulators ¹ Valtiovarainministerit ² Valvojat ja keskuspankit ³ Valvojat Virati23.5.2005/RMA 6
Lamfalussy kehikko ECOFIN neuvosto Euroopan komissio Euroopan parlamentti EFC-FST¹ FSC¹ EBC¹ Economic and Monetary Affairs Committee (ECON) Advice/ accountability European Central Bank (ECB) CEBS² L3 -tason koordinointi CEIOPS 3 CESR 3 Banking Supervision Committee (BSC) Koordinointi EBC European Banking Committee EFC Economic and Financial Committee FSC Financial Services Committee FST Financial Stability Table CEIOPS Committee of European Insurance and Occupational Pensions Supervisors CESR Committee of European Securities Regulators ¹Valtiovarainministerit ²Valvojat ja keskuspankit ³valvojat Virati23.5.2005/RMA 7 CEBS FINANCIAL REPORTING - projekti Taustaksi Tavoitteet ja aikataulu Joustavuus vs. harmonisointi? Teknisiä kysymyksiä FINREP ja COREP Virati23.5.2005/RMA 8
Taustaksi: Asetus (EY) 1606/2002/19.7.2002 Vuodesta 2005 alkaen kaikkien Euroopassa listattujen pankkien on laadittava konsernitilinpäätöksensä IAS/IFRS-standardien mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat laajentaa IAS/IFRS-standardien käyttöpakkoa/mahdollisuutta, esim. koskemaan myös listaamattomien pankkien konsernitilinpäätöksiä. IAS/IFRS-standardit eivät edellytä yhtenäisen tase- ja tuloslaskelmakaavan käyttöä kuten pankkien tilinpäätösdirektiivi 86/635/ETY edellyttää. Kuitenkin vain yhtenäisesti laaditut tilinpäätökset antavat valvojille mahdollisuuden tilinpäätöstietojen vertailuun (konekielisesti) ja sektoritasoiseen seurantaan. Virati23.5.2005/RMA 9 Taustaksi: IAS-asetus ja tilinpäätösdirektiivit Direktiivit implementoitava lainsäädäntöön Tilinpäätösdirektiivi 78/660/ETY Johdon päätökset Kirjanpitolaki Konsernitilinpäätösdirektiivi 83/349/ETY Pankkien tilinpäätösdirektiivi 86/635/ETY Luottolaitoslaki VM Rata IAS-asetus - suoraan voimassa olevaa lainsäädäntöä Virati23.5.2005/RMA 10
Pankkien tilinpäätökset v. 2005/2007 Kaksi ryhmää pankkeja IFRS-pankit - laativat standardien mukaisen tilinpäätöksen EI-IFRS-pankit - laativat kansallisen lainsäädännön mukaisen tilinpäätöksen Virati23.5.2005/RMA 11 Taustaksi: projektin perusteluna Miksi juuri nyt? Kaikkien (listattujen) pankkien on pakko laatia IAS/IFRSstandardien mukainen konsernitilinpäätös. Viranomaisraportointia on joka tapauksessa tämän mukaisesti uusittava. Useat jäsenmaat olivat suunnitelleet/suunnittelevat parhaillaan uutta IAS/IFRS-standardeihin perustuvaa viranomaisraportointia. Virati23.5.2005/RMA 12
Tavoitteet ja aikataulu Tavoitteena on kehittää sellainen konserntilinpäätöksen raportointipaketti joka on IAS/IFRS-standardien mukainen ja joka sopii EU:n pankkivalvojien käyttöön näiden kerätessä pankeilta tilinpäätöstietoja. Projekti alkoi kesällä 2004, pj. Belgiasta (Marc Pickeur). CEBS:n konsultaatio 7.4.2005 8.7.2005 Käyttöönotto päätettävissä kansallisesti Ratan valvottavatiedote 18.4.2005. Virati23.5.2005/RMA 13 Tavoitteet ja aikataulu Alatyöryhmällä projektin kuluessa kaksi epävirallista tapaamista pankkitoimialan edustajien kanssa (FBE): syyskuussa ja joulukuussa 2004. Lisäksi eri jäsenmaissa maakohtaisia epävirallisia keskusteluja pankkien edustajien kanssa. Pankkien tuki projektille antaako mahdollisuuden raportointirutiinien rationalisointiin. Varsinkin monikansallisessa ympäristössä tilinpäätösraportoinnin vertailtavuuden ja yhtenäistämisen merkitys kasvaa yhtenäistääkö eri maiden valvontaviranomaisten vaatimaa raportointia. Korostettu tarvetta pysyä IAS/IFRS-yhdenmukaisena sekä koordinointia COREPin kanssa. Virati23.5.2005/RMA 14
Joustavuus vs. harmonisointi? Eri jäsenmaiden valvojat toteuttavat valvontaa ja tarvitsevat siihen tilinpäätöstietoja ehkä: vain taseen ja tuloslaskelman muodossa, tai koko julkistettavan tilinpäätöksen muodossa, tai julkistettavan tilinpäätöksen lisäksi vielä muita selvityksiä esim. tilikauden aikana tapahtuneista muutoksista Virati23.5.2005/RMA 15 Joustavuus vs. harmonisointi Projektissa todettiin: Eri valvojien erilainen tapa kerätä valvontatietoja (ja tehdä valvontaa sen pohjalta) edellyttää joustavuutta: jäsenmaakohtaisesti on voitava päättää valvonnassa tarvittavan tilinpäätösinformaation laajuudesta. Tästä syystä: a) Kukin jäsenmaa voi vapaasti valita raportointipaketin tiedoista ne, joita sen toteuttamassa pankkivalvonnassa tilinpäätöksistä tarvitaan. b) Lisäksi jäsenmaalla on mahdollisuus laajentaa standardipakettia koskemaan tietoja, joita pidetään kansallisesti tarpeellisina. Vastuu lisäinformaation määrittämisestä on tällä jäsenmaalla. Virati23.5.2005/RMA 16
Joustavuus vs. harmonisointi Projektin ehkä kaikkein vaikein kohta ymmärtää on lause, jolla pyritään määrittämään joustavuuden rajat. Kansallisten valvojien tulisi kuitenkin välttää sitä, että ne jättävät kehikosta joitakin osia pois ja sen jälkeen korvaavat nämä omilla lisäyksillä, koska tämänkaltainen lähestymistapa haittaisi jäsenvaltioiden harmonisointipyrkimyksiä However, national supervisors should refrain from omitting some parts of the framework and subsequently replacing with individualised extensions, since such an approach would impede the harmonisation efforts of the member states. Virati23.5.2005/RMA 17 Eri valvojien näkökulmat voivat poiketa tilinpäätösraportoinnin osalta siten, että: Toisaalta voidaan standardiraportteina pyytää sekä tilinpäätöstietoja että vakavaraisuuslaskennan tietoja ja käyttää näitä toisaalta taloudelliseen analyysiin ja toisaalta pääomavaatimusten analysointiin. Toisaalta voidaan standardiraportteina pyytää pääasiassa vakavaraisuuslaskennan tietoja ja keskittyä pelkästään pääomavaatimusten analysointiin. Tilinpäätöstietoja käytetään ehkä vain koko pankkisektoria koskeviin analyyseihin. FINREP - raporttipaketti on rajattu koskemaan tilinpäätösraportteja eikä se siten sisällä vakavaraisuuslaskennan analysointiin ja raportointiin tarvittavia tietoja. Virati23.5.2005/RMA 18
Raporttipaketti on (IASB:ssä) hyväksyttyjen IAS/IFRSstandardien (2004) mukainen ja käsittää kaiken sen informaation, joka luottolaitoksen on julkistettava IAS/IFRStilinpäätöksessään. Konsernitilinpäätös on IAS-standardien mukainen sisältää myös poikkeavalla toimialalla olevat tytäryritykset rivi-riviltä yhdisteltynä. Kaikki standardien mukaiset optiot on sisällytetty esitettäviin tietoihin. Perustasoa (tuloslaskelma ja tase) täydentävät yksityiskohtaiset liitetaulukot. Koska joillekin jäsenmaille saattaa riittää perustaso, on erityistä huomiota kiinnitetty sen mahdollisimman suureen kattavuuteen. Virati23.5.2005/RMA 19 Taulukkorakennetta on perusteltu: - erillisten taulukoiden käsittely yksinkertaisempaa kuin yhden valtavan laajan taseen ja tuloslaskelman; - taulukkorakenne mahdollistaa jäsenmaiden omat ratkaisut joustavuusaspekti; - sallii useampien ominaisuuksien liittämisen samaan tietoon ja siten useammanlaatuisen näkökulman samaan informaatioon. Ehdotus standardipaketista sisältää ne ominaisuudet ja näkökulmat, joita kansainväliset tilinpäätösstandardit edellyttävät Virati23.5.2005/RMA 20
Oletuksena: Standardipaketin tiedot sisältyvät jo pankkien tietojärjestelmiin (kirjanpitojärjestelmään, reskontrajärjestelmään jne.), koska nämä tarvitaan joka tapauksessa IAS/IFRS-standardien mukaisten tilinpäätöstietojen tuottamiseen. Tietosisällön määrittäminen on olennaista atk-järjestelmien kannalta. On määriteltävä rahoitusinstrumenttien ja muiden omaisuus- ja velkaerien osalta - salkku, johon sisältyy (arvostustapa) - instrumenttityyppi, oman pääoman ehtoinen, velkainstrumentti jne. - vastapuoli (riski) - maturiteetti (likviditeetti) jne. Kaikki nämä ominaisuudet määrittävät pääkirjatilin. Virati23.5.2005/RMA 21 *Standardi Q3/42005 voimaan 1.1.2007 IAS/IFRS-standardit sellaisena kuin ne olivat 31.3.2004 sekä ED 7* (Financial Instruments: Diclosures ). Common Practice (Yleinen raportointikäytäntö) Perustuu salkkuajatteluun (ei vaadetyyppiin eikä likviditeettijärjestykseen). Myös käypään arvoon arvostettavista esitetään korkokulut/korkotuotot clean pricing versus dirty pricing (kertyneet korkotuotot/kulut) Kaupantekopäivä vai selvityspäivä kirjausperusteena on valittavissa IAS 39:n sääntöjen mukaan paketti ei rajoita Virati23.5.2005/RMA 22
Tase Tuloslaskelma Taseen ja tuloslaskelman liitetaulukot Rahavirtalaskelma Oman pääoman muutoslaskelma Standardin IAS1 Tilinpäätöksen esittäminen kappaleen 8 mukaiset tilinpäätökseen kuuluvat osat plus täyttöohjeet Virati23.5.2005/RMA 23 Rahoitusinstrumenttien IAS 39 mukainen arvostus Arvostusluokka Lainat Lainat Eräpäivään asti asti pidettävät Myytävissä olevat olevat Trading varat/fvo Arvostus Jaks.hm Jaks.hm. Käypä Käypä arvo arvo Käypä Käypä arvo arvo Käyvän arvon muutokset Oma Oma pääoma Tulos Tulos Velat Velat Trading velat/fvo Jaks.hm. Käypä Käypä arvo arvo Tulos Tulos Johdannaiset Käypä Käypä arvo arvo Tulos Tulos FVO = Fair Value Option Virati23.5.2005/RMA 24
IFRS: ED 7 taseessa esitettävä vähintään ei EU Kirjanpitoarvot jokaisesta IAS 39:n määrittämästä rahoitusinstrumenttiryhmästä, (a) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, erikseen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ja käypään arvoon kirjattaviksi määritetyt (b) eräpäivään asti pidettävät sijoitukset (c lainat ja muut saamiset (d) myytävissä olevat rahoitusvarat (e) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat, erikseen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ja käypään arvoon kirjattaviksi määritetyt (f) jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat Virati23.5.2005/RMA 25 1.1 Konsernitase - Vastaavaa Käteiset varat ja keskuspankkisaamiset Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset (ml. rahoitusleasing) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Suojaavat johdannaiset Korkoriskin salkkukohtaisen suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutos IAS/IF RS viite. Erittely YRK; ED 7 IG29(e) ED 7.10(a); 39.9 3 ED 7.10(a); 39.9 5 ED 7.10(d); 39.9 6 ED 7.10(c); 39.9 7 ED 7.10(b); 39.9 8 ED 7.10(a); 39.9 9 39.89A(a) Rahoitusvaroista kertynyt korkosaaminen Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet [Tytäryrityksiin], osakkuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset (joihin on sovellettu pääomaosuusmenetelmää - Verosaamiset Muut varat YHTEENSÄ VASTAAVAA Yleinen Raportointikäytäntö 10 11 1.68(c) 13 28.38 & 1.68(e) 14 15 IAS 1.74 16 Virati23.5.2005/RMA 26
1.2 Konsernitase - Vastattavaa IAS/IFRS viite Erittely Keskuspankkien talletukset Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat [Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat] Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Siirrettyihin varoihin liittyvät rahoitusvelat Suojaavat johdannaiset Korkoriskin salkkukohtaisen suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutos YRK ED 7.10(e); 39.9 AG 14-15 ED 7.10 (e); 39.9 ED 7.10(f) 39.47(b) ED 7.10(a); 39.9 39.89A(b) 18 18 23 9 Rahoitusveloista kertyneet korkokulut Varaukset Verovelat Muut velat (rahoitusleasing ml.) Vaadittaessa takaisin maksettava osuuspääoma Myytäväksi luokiteltuun, luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat YRK 1.68 (k) IAS 1.74 IFRIC 2 1.68A(b) & IFRS 5.38 10 24 15 25 YHTEENSÄ VASTATTAVAA Virati23.5.2005/RMA 27 IFRS: ED 7 - tuloslaskelmassa esitettävä vähintään (a) nettovoitot tai tappiot (i) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja veloista, erikseen kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä ja käypään arvoon kirjattavaksi määritetyistä (ii) myytävissä olevista rahoitusvaroista, erikseen tilikaudella suoraan omaan pääomaan kirjatut voitot (tappiot) ja erikseen määrät, jotka on poistettu omasta pääomasta ja kirjattu tilikauden tulokseen (iii) eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista (iv) lainoista ja saamisista; ja (v) jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista Virati23.5.2005/RMA 28
IFRS: ED 7 - tuloslaskelmassa esitettävä vähintään (b) Miten (a)-kohdan mukaiset tuloslaskelmaerät on määritetty, esimerkiksi, sisältyykö nettovoittoihin tai tappioihin korko- ja osinkotuottoja; (c ) korkotuottojen ja korkokulujen kokonaismäärä (laskettuna käyttäen efektiivisen koron menetelmää) niiden rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen osalta, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti Virati23.5.2005/RMA 29 IFRS: ED 7 - tuloslaskelmassa esitettävä vähintään (d) rahoitusvaroista ja rahoitusveloista johtuvat palkkiotuotot ja palkkiokulut (jotka ovat muita kuin efektiivisen koron määrittämiseen sisällytettyjä eriä) samoin kuin ne palkkiotuotot ja palkkiokulut, jotka johtuvat sellaisista sijoituspalvelutoiminnoista ( trust and other fiduciary activities ), jotka johtuvat yksittäisten ihmisten, säätiöiden, eläkevarojen ja muiden instituutioiden puolesta tapahtuvaan varojen hallussapidosta tai sijoittamisesta ja (e) arvoltaan alentuista rahoitusvaroista IAS 39 kappaleen AG93 mukaisesti kertyneet korkotuotot. Virati23.5.2005/RMA 30
Esimerkki liitetaulukosta: lainat ja saamiset Vastapuoli IAS/IFRS ref. Terveet* lainat Muut** kuin terveet lainat <Sop.koht. arv.arvonal. > <Ryhmäko ht.arv. arvonal. > (*) Lainat ja saamiset yht. Käypä arvo Yleensä 39.58-70 AG 84-86 AG 84-90 ED 7.26-27 Lainat ja saamiset*** 39.9 Valtiolta ja kunnilta Vakadir. art. 86 Luottolaitoksilta Vakadir. art. 86 Muilta laitoksilta Vakadir. art. 86 Yrityksiltä Vakadir. art. 86 Vähittäis sektorilta Vakadir. art. 86 Yhteensä (*) sisältää arvonalentumiset niistä tappioista, jotka oat tapahtuneet, mutta joita ei vielä ole ilmoitettu Virati23.5.2005/RMA 31 26 Korkotuotot ja korkokulut IAS/IFRS viite Korkotuotot Käteisistä varoista ja keskuspankkisaamisista YRK Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista 39.9 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 39.9 Myytävissä olevista rahoitusvaroista 39.9 Lainoista ja muista saamisista (rahoitusleasing ml.) 39.9 Eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista 39.9 Suojaavista johdannaisista 39.9 Muista YRK Korkotuotot yhteensä Korkokulut Keskuspankkien talletuksista ED 7.10 Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusveloista 39.9 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista 39.9 Jaksotettuun hankintamenoon ED 7.10(f) arvostettavista rahoitusveloista Suojaavista johdannaisista 39.9 Muista veloista (rahoitusleasing ml.) IAS 1.74 Korkokulut yhteensä Korkokate Arvoltaan alentuneille rahoitusvaroilie ED 7.21(e) kerrytetty korkotuotto (IAS 39 AG 93) Tilikausi Virati23.5.2005/RMA 32
29 Toteutuneet voitot ja tappiot niistä rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti Toteutuneet voitot Myytävissä olevista rahoitusvaroista Lainoista ja muista saamisista Eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista Rahoitusveloista (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät poislukien) Muista Yhteensä Toteutuneet tappiot Myytävissä olevista rahoitusvaroista Lainoista ja muista saamisista Eräpäivään asti pidettävistä sijoituksista Rahoitusveloista (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät poislukien) Muista Yhteensä IAS/IFRS viite 39 IG G1 ED 7.21(a)ii ; 39.9 ED 7.21(a)iv ; 39.9 ED 7.21(a)iv ; 39.9 ED 7.21(a)v ; 39.9 ED 7.21(a)iii ; 39.9 39 IG G1 ED 7.21(a)v ; 39.9 ED 7.21(a)iv ; 39.9 ED 7.21(a)v ; 39.9 ED 7.21(a)ii ; 39.9 ED 7.21(a)iii ; 39.9 Tilikaudelta Virati23.5.2005/RMA 33 Vaikeasti standardoitavissa? Verot (IAS12) taulukot 15A ja 15B Pankkivalvonnan tarve näin yksityiskohtaisiin tietoihin? Työsuhde-etuudet (IAS 19) - taulukko 45. Taulukko per järjestely? Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (IAS 24) - taulukot 44A, 44B ja 44C. Osa tiedoista yhtiökohtaisia. Käyttö? Virati23.5.2005/RMA 34
Teknisiä kysymyksiä Käyttöönoton ajankohta kansallisesti päätettävissä Raportointitiheys kansallisesti päätettävissä Täyttöohjeet Explanatory guidance Virati23.5.2005/RMA 35 Teknisiä kysymyksiä XBRL extended Business Reporting Language Instead of treating financial information as a block of text - XBRL provides an identifying tag for each individual item of data in a socalled taxonomy. This is computer readable. http://xbrl.iasb.org/int/fr/ifrs/gp/2005-01-15/ XBRL is being developed by an international non-profit consortium of approximately 250 major companies, organisations and government agencies. It is an open standard, free of licence fees. It is already being put to practical use in a number of countries and implementations of XBRL are growing rapidly around the world. Virati23.5.2005/RMA 36
Teknisiä kysymyksiä International Financial Reporting Standards, General Purpose Financial Reporting for Profit-Oriented Entities, Incorporating Additional Requirements for Banks and Similar Financial Institutions (IFRS-GP) 2005-01-15, Exposure Draft NOTE: This taxonomy will change over the course of the exposure period (ends 30 April) as feedback is received: Software developers and instance document creators should rely on it at their own risk. Virati23.5.2005/RMA 37 ja CEBS COREP-projekti CEBS käynnisti yhtenäisen vakavaraisuusraportoinnin konsultaation tammikuussa 2005. Ratan valvottavatiedote 31.1.2005 Konsultaatio päättyi 30.4.2005 Lähetetyt kommentit (22 kpl) luettavissa CEBS:n sivuilla Periaatteessa myönteisiä kritiikkiä raporttipaketin laajuudesta Tarkistuksia tavoiteaikatauluna maaliskuun loppu 2006. Virati23.5.2005/RMA 38
ja CEBS COREP-projekti Ratan valvottavatiedotteessa 18.4.2005 todettiin: Tarkoitus on, että näitä kahta raportointikehikkoa kehitetään koordinoidusti.., Käytettyjen termien sisältö toisaalta vakavaraisuuslaskennassa ja toisaalta IAS/IFRStilinpäätöksessä. Esim. trading book vs. kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusinstrumentit. Vaikeutena tällä hetkellä, ettei vakavaraisuusdirektiivin omien varojen laskentaa ja omiin varoihin sisällytettäviä eriä koskevia artikloja ole vielä IAS-tettu. Virati23.5.2005/RMA 39 ja CEBS COREP-projekti Muita yhteisiä kysymyksiä: Konsolidoinnin laajuus vakavaraisuusvalvonta tarkastelee ainoastaan rahoitustoimialan konsernia, poikkeavan toimialan tytäryritykset suljetaan ulkopuolelle, IAS-konsernitilinpäätökseen yhdistellään kaikki tytäryritykset toimialasta riippumatta - konglomeraattien raportointi Basel II:n pilari III:n mukaiset tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja näiden vastaavuus IAS-tilinpäätöksessä esitettäviin Operatiivisen riskin gross income käsite vs.ias-tuloslaskelman erät Virati23.5.2005/RMA 40
Miten Suomessa? Suomalainen Finrep-projekti Kysymyksiä: - edelleen viranomaisten yhteinen raportointikehikko? - edelleen yhteinen kehikko IFRS-pankeille ja ei-ifrspankeille? - lähtökohtana TATU lisätään Finrep-piirteitä? - lähtökohtana Finrep lisätään TATU-piirteitä - v. 2007? - XBRL? Virati23.5.2005/RMA 41