Innovatiivisuus + laatu Venttiilit, säätimet + toimilaitteet Virtaaman, paineen ja lämpötilan säätö Tuotevalikoima
Virtaaman, paineen ja lämpötilan säätö Sisältö Sivu Virtaaman, paine-eron ja lämpötilan tasapainotus Tasapainotuksen tarve Oventrop venttiilien ja säätimien käyttö Oventrop linjasäätöventtiilit 6 Toimintaesimerkkejä Oventrop säätimet 8 Toimintaesimerkkejä Oventrop säätöventtiilit integroidulla mittalaitteella 1 Toimintaesimerkkejä Oventrop mittalaipat 1 Toimintaesimerkkejä Valinta- ja mitoitusesimerkkejä 1 Verkoston tasapainotus käyttökohteessa 16 Sovelluksia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmille 18 Esimerkkejä jäähdytys- ja kattosäteilyjärjestelmistä 0 Esimerkkejä jäähdytysjärjestelmäasennuksista Tuotekuvauksia Hycocon venttiilit Hycocon V linjasäätöventtiili 5 Hydrocontrol venttiilit 6 Linjasäätöventtiilit 7 Hydrocontrol R, Hydrocontrol F, Hydrocontrol FR, Hydrocontrol FS Hydrocontrol G Paine erosäätöventtiilit 8 Hycocon DP, Hydromat DP Vakiovirtausventtiilit 9 Hycocon Q, Hydromat Q Cocon säätöventtiili 0 Cocon -tie säätöventtiili 1 Ohjaus-, sekoitus- ja säätöventtiilit Säätöventtiili käännetyllä sulkutoiminnolla Toimilaitteet Huonetermostaatit Mittalaipat 5
Tasapainotuksen tarve Miksi tasapainottaa? Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien hydraulinen tasapainotus on tarpeellista, jotta vältyttäisiin seuraavilta ongelmilta: Joissakin huoneissa tuskin koskaan saavutetaan haluttua huoneen lämpötilaa, tai niitä ei ole jäähdytetty tarpeeksi. Tämä ongelma johtuu erityisesti muiden lämpölähteiden vaikutuksesta. Siirryttäessä alhaisilta lämpötiloilta lämmittämiseen, vain osa järjestelmästä lämpenee. Huonelämpötilat vaihtelevat erityisesti vähäisen lämmitystarpeen aikana. Suuri energiankulutus, vaikka huonelämpötilan säätimet ovat toiminnassa. Virtauksen jakaminen Pääsyy em. ongelmille on, että useissa putkipiireissä on väärät virtaamat ja sitä kautta erilaiset painetasot. Ongelma voidaan ratkaista asentamalla linjoihin linjasäätöventtiilit, paine-erosäätöventtiilit tai vakiovirtausventtiilit. Alla olevasta kuvasta näkyy, että pumpun täytyy tuottaa paine-eroa vähintään p yht. verran taatakseen riittävän jakelun kaikille virtauspiirille. Tämä kuitenkin aiheuttaa väistämättä liiallisen paine-eron piireillä 1-. Liian korkea paine-ero taas aiheuttaa virtauksen lisääntymisen em. piireillä ja siten myös energian kulutuksen kasvamisen. Tämän korjaamiseksi piirejä varten asennetaan linjasäätöventtiilit, joilla liian korkea paine-ero saadaan tasattua. Haluttu virtaama voidaan näin asetella ja hallita. Jotta voitaisiin hallita myös piiriä, kannattaa sinnekin asentaa linjasäätöventtiili. Oikea jako on näin taattu jokaiselle virtauspiirille. Energian säästäminen Väärät virtaamat useissa piireissä johtavat lisääntyneeseen energiankulutukseen. Tällöin pumpulla täytyy olla suurempi kapasiteetti, jotta taataan riittävä virtaama joka alueelle; toisaalta, kun venttiilit myös säädetään väärin, on toisilla alueilla ylijakelua. Tämä johtaa liian korkeaan, tai jäähdytysjärjestelmissä liian alhaiseen huonelämpötilaan. Jos rakennuksen keskimääräinen lämpötila ylittää suositusarvonsa 1 C, lisääntyy energian kulutus 6 10 %. Jäähdytysjärjestelmissä lämpötilan ollessa 1 C liian alhainen, lisääntyy energian kulutus n. 15 %. Asennuksissa, joissa verkoston tasapainotusta ei ole suoritettu, täytyy lämmittäminen aloittaa aikaisemmin, jotta haluttu lämpötila saavutettaisiin ajallaan. Kuinka välttää ääntä patteriventtiileissä? Kun lämmitysjärjestelmä on kaksiputkijärjestelmä, myös vähäisemmän kulutuksen piirit olisi otettava suunnittelussa huomioon. Patteriventtiilin paine-ero täytyy rajoittaa n. 00 mbar:iin. Kun tätä arvoa ei ylitetä, eivät termostaattiventtiilit yleensä aiheuta virtauksen takia viheltävää ääntä. Tämä voidaan toteuttaa asentamalla kiertopiireihin linjasäätöventtiilit. p 1 p p yht. p p (laite) p ylitys m 1 A m C m E m G 1 Laite B D F H Paineen kulku piirissä
Oventrop venttiilien ja säätimien käyttö Toleranssi [±%] 1 meno meno paluu Impulssiputki Asetusarvon asetus p E paluu Linjasäätöventtiili Esisäätö p Linjasulkuventtiili Paine-erosäätöventtiili p 5 6 Laite Laite p Massavirta m/ m suunn. p max p toim. p p max = p toim. 1.6 1. 1. 1.0 0.8 0.6 0. 0. 0 virheellinen optimaalinen 0 0 0 60 80 100 Venttiili-istukka [%] Vähäinen kulutus ( p-säädetty pumppu) Vähäinen (säätämätön pumppu) qm toim. ~ qm max Vähäinen kulutus Toiminta-arvo Ilman säätöventtiiliä Säätöventtiilillä Ylikuormitus qm Ilman säädintä qm toim. qm max qm toim. ~ qm max Paine-erosäätöventtiilillä Toiminta-arvo Esisäädettävällä patteriventtiilillä Ylikuormitus qm (esisäädettävällä patteriventtiilillä) Teoreettinen näkökulma Tällä sivulla on esitelty linjasäätöventtiilit sekä vakiovirtausventtiilit ja paine-erosäätöventtiilit sekä niiden toimintapääpiirteissään, jotta voidaan tutustua niiden vaikutukseen verkoston tasapainotuksessa. 1 Linjasäätöventtiilien valinta Jotta virtaama voitaisiin säätää mahdollisimman tarkasti, on oikea suunnittelu erittäin tärkeää. Jos esisäätöarvot on asetettu liian alhaisiksi, ovat virtaamien poikkeamat liian suuria. Tällöin säätöasetusten tarkkuus heikkenee ja energiankulutus lisääntyy. Kuten viereisestä taulukosta näkyy, alhaiset esisäätöarvot (< 1 Hydrocontrol -venttiilille) aiheuttavat suuria mittapoikkeamia ja niitä tulisi sen vuoksi välttää (ks. esim. 1 sivulta 1). Vakiovirtaus- ja paine-erosäätöventtiilien valinta Suora 1 osoittaa, että säätöventtiili on valittu väärin. Vain 50 % venttiilin kapasiteetista on käytössä. Suorassa säätöventtiili on suunniteltu parhaalla mahdollisella tavalla. Haluttu virtaama on saavutettu venttiilin maksimaalisella tasolla. Säädettävän piirin säädön tarkkuus on parantunut. Tämän vuoksi venttiilit on valittava huolella. Jos valittu koko on liian pieni, haluttua virtaamaa ei saavuteta, ja jos valittu koko on liian suuri, tasapainotus ei ole tarkkaa. ja Linjasäätöventtiilit Kuvissa on esitetty verkoston tavanomaisimmat ominaiskäyrät sekä ilman linjasäätöventtiileitä että niiden kanssa, ja myös niiden vaihtelu paine-erosäätöpumpun vaikutuksesta. Verkoston virtaamaa supistetaan linjasäätöventtiilien avulla, eli jokaisen piirin virtaamaa voidaan säädellä esisäätöasetuksilla. Jos verkostoa ylikuormitetaan, esim. avaamalla patteriventtiilit kokonaan auki, piirin paineero kasvaa vain vähän ja virtaus muille piireille on edelleen taattu (qm toim. ~ qm max ). Vähäisen kulutuksen aikana, kun p kasvaa, linjasäätöventtiilillä on vain vähän vaikutusta piirin toimintaan. Suuria painehäviöitä voidaan käytön aikana tasata paine-erosäädetyllä pumpulla. 5 ja 6 Paine-erosäätöventtiilit Kuvissa on esitetty verkoston tavanomaisimmat ominaiskäyrät sekä ilman paine-erosäätöventtiileitä että niiden kanssa. Vähäisen kulutuksen aikoina paineero kasvaa vain vähän, eli termostaattiventtiilit on suojattu paine-eron liialliselta kasvulta jopa vähäisen kulutuksen aikana. Tämä kuitenkin edellyttää, että niiden paineero ei ylitä 00 mbar. Mikäli ylikuormitusta esiintyy, paine-erosäätöventtiileillä on vain vähän vaikutusta ominaiskäyrän muotoon (qm toim. qm max ). Käytettäessä esisäädettäviä patteriventtiileitä, piirin virtaama on rajoitettu ylikuormituksen varalta (qm toim. ~ qm max ). (ks. esim sivulta 1).
meno Impulssiputki paluu 7 8 meno paluu Vakiovirtausventtiili p 9 10 meno Impulssiputki paluu Linjasäätöventtiili Paine-erosäätöventtiili p Paine-erosäätöventtiili Linjasäätöventtiili Laite Laite Laite p p max = p toim. p p max p toim. p p max = p toim. Vähäinen kulutus qm toim. ~ qm max Vähäinen kulutus qm toim. = qm max Vähäinen kulutus Toiminta-arvo Linjasäätöventtiilillä Ylikuormitus qm Toiminta-arvo Ilman säädintä Vakiovirtausventtiilillä Ylikuormitus qm Toiminta-arvo Ilman säädintä ja säätöventtiiliä Paine-ero säätimellä ja linjasäätöventtiilillä Ylikuormitus 7 ja 8 Paine-erosäätöventtiilin ja linjasäätöventtiilin yhdistelmä Vieressä näkyy paine-erosäätöventtiilin ja linjasäätöventtiilin ominaiskäyrä. Vähäisen käytön jaksoina paine-ero ylittää valitun toimintapisteen vain hieman. Kun asennuksessa käytetään linjasäätöventtiiliä ilman esisäädettävää patteriventtiiliä, piirin virtaama lisääntyy vain hiukan vähäisen käytön aikana ja jako kaikille muille piireille on taattu (qm toim. ~ qm max ) (ks. esim. sivulta 1). 9 ja 10 Vakiovirtausventtiilit Ohessa on esitetty verkoston toiminta sekä ilman vakiovirtausventtiiliä että sen kanssa. Ylikuormituksen tapauksessa virtaama ylittää toiminta-arvon vain vähän (qm toim. = qm max ) (ks. esim. sivulta 15). 11 ja 1 Paine-erosäätö- ja linjasäätöventtiilin yhdistelmä virtaaman hallitsemiseksi Tässä näkyy verkoston toiminta käytettäessä paine-erosäätö- ja linjasäätöventtiileitä. Ylikuormitustapauksessa piirin virtaama pysyy lähes vakiona (qm toim. = qm max ). Toimintatapa on sama kuin vakiovirtausventtiilillä. Virtaama määritellään asettamalla asetusarvo ensin paine-erosäätöventtiilistä ja sitten linjasäätöventtiilistä. Tässä sovelluksessa Hydrocontrol ja Hydromat DP on asennettava paluuputkeen (ks. myös esim. 5 sivulta 11). Hycocon venttiileistä Hycocon DP paine-erosäätöventtiili, tai Hycocon V linjasäätöventtiili (ks. myös sivu 11) ovat asennettavissa erilleen menoja paluuputkeen. 1 ja 1 Paine-erosäätö- ja vakiovirtausventtiilin yhdistelmä Tässä on esitetty paine-erosäätimellä ja vakiovirtausventtiileillä varustetun piirin toiminta. Asentamalla molemmat venttiilit verkostoon, rajoitetaan virtaama toimintaarvoonsa ylikuormituksen sattuessa. Alhaisen käytön jaksoina myös paine-ero on rajoitettu toiminta-arvoonsa (qm toim. = qm max, p toim. = p max ). Piiri on hydraulisesti tasapainotettu toiminnan joka vaiheessa. Jako piireille on aina taattu (ks. esim. 6 sivulta 15). p qm toim. = qm max qm 11 1 meno Vakiovirtausventtiili p Vähäinen kulutus Ilman säädintä Toiminta-arvo Impulssiputki Vakiovirtausventtiilä ja paineerosäätöventtiilillä Paine-erosäätöventtiili p Laite p max = p toim. Ylikuormitus paluu qm toim. = qm max qm 1 1 5
6 0 0 6 Oventrop linjasäätöventtiilit Toimintaesimerkkejä Verkoston tasapainotus linjasäätöventtiileillä Säädöt paine-erolaskennan mukaan tai paine-eromittarilla Hycocon A/V/T/TM Hydrocontrol R/A p = 0.1 bar Virtaamaalue Virtaamaalue p = 0.1 bar Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Virtaamat pienimmän ja suurimman esisäätöarvon välillä, kun Δp =0,1 bar, käytettäessä linjasäätöventtiiliä. Alla olevissa esimerkeissä näkyvät vain ne venttiilit, joita todella tarvitaan verkoston tasapainotukseen. Esimerkki: Kaksiputkijärjestelmä alhaisille ja keskimääräisille virtaamille Virtaus- ja paine-eroarvojen muuttaminen suunnitteluarvoista 0,1 bar virtausalueelle. Δp =0,1 bar: 6 Esimerkki: Kaksiputkijärjestelmä keskimääräisille ja korkeille virtaamille Suunnitteluarvot: Δp A, V A 0,1 bar Muutos: V 0,1 bar = V A Δp A
0 8 OV 0 0 8 OV 0 OV 0 Hydrocontrol F Hydrocontrol F/FR/G p = 0.1 bar Virtaamaalue Virtaamaalue p = 0.1 bar Virtaamat pienimmän ja suurimman esisäätöarvon välillä, kun Δp =0,1 bar, käytettäessä linjasäätö- ja sulkuventtiiliä. Jäähdytin Jäähdytin Jäähdytin Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Esimerkki: Keskuslämmitysjärjestelmä laipallisilla venttiileillä Esimerkki: Jäähdytysjärjestelmä laipallisilla venttiileillä Esimerkki: Δp A = 0,15 bar, V A = 850 kg/h 0,1 bar V 0,1 bar = V A = 69 kg/h 0,15 bar Arvolla V 0,1 bar voidaan tehdä esivalinta (ks. poikkiviiva taulukosta) esim. Hydrocontrol R, DN 0. 7
Oventrop säätimet Toimintaesimerkkejä Paine-erosäätöventtiili Paine-erosäätöventtiili Hycocon DP (50 00 mbar) Hycocon DP (50 600 mbar) Hydromat DP (50 00 mbar) Hydromat DP (50 700 mbar) Virtaamaalue Virtaamaalue Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Hycocon DP paine-ero säätimen virtaamat paine-erojen säätöön 50 00 mbar tai 50 600 mbar piireissä. Hydromat DP paine-ero säätimen virtaamat paine-erojen säätöön 50 00 mbar tai 50 700 mbar piireissä. Alla olevissa esimerkeissä näkyvät vain ne venttiilit, joita todella tarvitaan hydrauliseen tasapainotukseen. Esimerkki: Paine-eron säätäminen linjassa, jossa on esisäädettävät termostaattiventtiilit (alhainen tai keskimääräinen virtaama). Esimerkki: Paine-eron säätäminen linjassa, jossa on esisäädettävät termostaattiventtiilit (keskimääräinen tai korkea virtaama). 8
Paine-erosäätöventtiili Paine-erosäätöventtiili ja virtaaman rajoitus Hydromat DP (00 1000 mbar) Hydromat DP (00 1800 mbar) Hycocon DP (50 00 mbar)/ Hycocon V Hycocon DP (50 600 mbar)/ Hycocon V Virtaamaalue Virtaamaalue Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Hydromat DP paine-ero säätimen virtaamat paine-erojen säätöön 00 1000 mbar tai 00 1800 mbar piireissä. Hydromat DP paine-ero säätimen virtaamat paine-erojen säätöön 50 00 mbar tai 50 600 mbar piireissä sekä virtaaman rajoitus Hycocon V linjasäätöventtiilillä Esimerkki: Paine-ero säädin laippakytkennällä Esimerkki: Paine-ero säädin virtaaman rajoituksella linjassa, joissa on ei-esisäädettäviä termostaattiventtiileitä. 9
Oventrop säätimet Toimintaesimerkkejä Paine-erosäätöventtiili ja virtaaman rajoitus Vakiovirtausventtiili Hydromat DP / Hydrocontrol R Hydromat DP / Hydrocontrol F Hydromat Q ( Hycocon Q ) Säädettävä virtaamaalue Säädettävä virtaamaalue Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Hydromat DP paine-ero säätimen virtaamat paine-erojen säätöön 50 00 mbar, 50 700 mbar, 00 1000 mbar tai 00 1800 mbar piireissä sekä virtaaman rajoitus Hydrocontrol R/F linjasäätöventtiilillä. Hydromat Q ja Hycocon Q -venttiilien virtaamien esisäätöarvot. Toiminta-alue 0 kg/h ja 000 kg/h Alla olevissa esimerkeissä näkyvät vain ne venttiilit, joita todella tarvitaan hydrauliseen tasapainotukseen. Esimerkki: Paine-erosäätöventtiili virtaaman rajoittimella linjassa, jossa on ei-esisäädettävä termostaattiventtiili. Esimerkki: Virtaaman säätö jäähdytysjärjestelmässä. Esisäätö asetetaan venttiilistä ja se on luettavissa ulkopuolelta. 10
Vakiovirtausventtiili Vakiovirtausventtiili Hycocon DP / Hycocon V Hycocon DP / Hycocon TM toimilaitteella Virtaamien esisäätöarvot yhdistelmäkäytössä: virtaamat Hycocon DP:lle 50 600 mbar paine-eroilla (paine-ero mitataan Hycocon V:stä ). Määritä vaadittu esisäätöarvo Hycocon V:lle painehäviötaulukosta (ks. myös esim. 5, s. 15) ja aseta se käsisäätöpyörästä. Virtaamaalue Virtaamaalue Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Virtaamien esisäätöarvot yhdistelmäkäytössä: virtaamat Hycocon DP:lle 50 600 mbar paine-eroilla (paine-ero mitataan Hycocon TM:stä ). Määritä vaadittu esisäätöarvo Hycocon TM:lle painehäviötaulukosta ja aseta se Hycocon TM:n toimimoottorista. Virtaamaa voidaan pienentää tai sulkea Hycocon TM:n toimimoottorin avulla. Mahdollista asentaa myös menoputkeen Mahdollista asentaa myös menoputkeen Esimerkki: Virtaaman säätö Hycocon DP paine-erosäätöventtiilillä ja Hycocon V linjasäätöventtiilillä. Esimerkki: Virtaaman säätö Hycocon DP paine-erosäätöventtiilillä ja Hycocon TM linjasäätöventtiilillä. 11
Verkoston tasapainotus säätöventtiileillä Säädöt paine-erolaskennan mukaan tai paine-eromittarilla Oventrop säätöventtiilit integroiduilla mittalaitteilla Toimintaesimerkkejä Cocon säätöventtiili integroiduilla mittalaitteilla Cocon -tie säätöventtiili integroiduilla mittalaitteilla p = 0.1 bar Virtaamaalue Virtaamaalue p = 0.1 bar Massavirta qm [kg/h] Massavirta qm [kg/h] Virtaamat pienimmän ja suurimman esisäätöarvon välillä, kun Δp= 0,1 bar, käytettäessä säätöventtiiliä. Alla olevissa esimerkeissä näkyvät vain ne venttiilit, joita todella tarvitaan tasapainotukseen. oventrop Esimerkki: Asennus kattojäähdytysjärjestelmään huonelämpötilan alentamiseksi. Virtaama ja paine-eroarvojen muuttaminen suunnittelulaskelmista, kun Δp =0,1 bar: 1 Esimerkki: Järjestelmän säätö ainoastaan Cocon -tie säätöventtiilillä. Suunnittelulaskelma: Δp A, V A 0,1 bar Muuttaminen: V 0,1 bar = V A Δp A
0 0 0 0 6 8 0 6 8 0 Oventrop mittalaipat Toimintaesimerkkejä Virtaaman tasapainotus mittalaitteiden avulla Säädöt paine-erolaskennan mukaan tai paine-eromittarilla Mittalaippa DN 15 DN 50 Virtaamat Δp= 1 bar mittalaipan kautta Mittalaippa DN 65 DN 900 Virtaamat Δp= 1 bar mittalaipan kautta Sinkkikadon kestävää messinkiä Standard Valurautaa RST 6 6 Esimerkki: Keskuslämmitysjärjestelmä sisäkierreliitännällä Esimerkki: Keskuslämmitysjärjestelmä laippakytkennällä Esimerkki: Δp A = 0,15 bar, V A = 850 kg/h 0,1 bar V 0,1 bar = V A = 69 kg/h 0,15 bar Arvon V 0,1 bar a avulla voidaan tehdä esivalinta (ks. poikkiviiva) esim. Hydrocontrol R, DN 1
Valinta- ja mitoitus-esimerkkejä* Linjasäätöventtiili Paine-erosäätöventtiili Paine-erosäätöventtiili virtauksen rajoituksella ja linjasäätöventtiilillä Linjasäätöventtiili meno meno meno Δp V Linjasäätöventtiili Laite p Laite Paine-erosäätöventtiili p p A Laite Paine-ero säädin Impulssiputki paluu paluu paluu Δp V Asetusarvo Δp E Esimerkki 1: Tarve: Esisäätöarvo Hydrocontrol R :lle Annetut arvot: Piirin virtaama qm = 000 kg/h Venttiilin paine-ero Δp V = 100 mbar Venttiilin koko DN 5 Ratkaisu: Esisäätöarvo 5.0 (taulukosta Hydrocontrol R, DN 5) Esimerkki : Tarve: Hydromat DP:n koko Annetut arvot: Piirin virtaama qm = 0000 kg/h Verkoston paine-ero Δp = 800 mbar (vastaa Hydromat DP:n esisäätöarvoa) Ratkaisu: Hydromat DP, DN65. 0000 kg/h on vähemmän kuin max. sallittu virtaama qm max. Esimerkki : Tarve: Linjasäätöventtiilin esisäätö Annetut arvot: Verkoston paine-ero Δp A = 50 mbar Piirin virtaama qm = 00 kg/h Verkoston paine-ero ( Hydromat DP ) Δp E = Δp = 00 mbar Putken koko DN Ratkaisu: Esisäätöarvo.0 (taulukosta Hydrocontrol R DN ) Linjasäätöventtiilin paine-ero Δp V = Δp Δp A = 00 50 mbar Δp V = 150 mbar Linjasäätöventtiili Hydrocontrol R DN 5 Linjasäätöventtiili Hydrocontrol R DN Painehävio Δp = [mbar] 10 9 8 7 6 5 10 9 8 7 6 5 Esisäätö 0.5 0.5 1 5 7 10 9 8 7 6 5 10 9 8 7 6 5 Painehävio Δp = [Pascal] Asetusarvo Δp E = [mbar] Massavirta qm [kg/h] Asetusarvo Δp E = [kpa] 0.5 0.5 1 5 6 8 10 5 10 10 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 150 10 10 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 Painehäviö Δp [mbar] Esisäätö Painehäviö Δp [Pascal] 10 10 10 5 6 7 8 10 5 6 7 8 10 5 6 7 8 10 000 Virtaama qm [kg/h] Huom: Verkoston paine-ero = patteriventtiileiden ja säätötulppien painehäviö + patterin painehäviö + putkiston painehäviö 10 10 10 5 5 5 5 6 6 6 7 7 7 8 8 8 10 10 10 00 Virtaama qm [kg/h] * Esimerkit ottavat huomioon vain ne venttiilit, joita tarvitaan laskelmissa. 1
Vakiovirtausventtiili Linjasäätöventtiilin ja paine-erosäätimen yhdistelmä virtaaman säätöön Vakiovirtausventtiilin ja paine-erosäätöventtiilin yhdistelmä virtaaman ja paine-eron säätöön Vakiovirtausventtiili meno meno Paine-erosäätöventtiili meno Δp O Vakiovirtausventtiili p Laite Asetusarvo Linjasäätöventtiili Laite Paine-erosäätöventtiili p Laite Impulssiputki paluu paluu paluu Δp Q p Esimerkki : Tarve: Hydromat Q:n koko + säätimen paine-ero Δp Q Annetut arvo: Piirin virtaama qm = 1000 kg/h Piirin paine-ero Δp O = 00 mbar Verkoston paine-ero Δp = 100 mbar Ratkaisu: Hydromat Q:n koko on DN 0 (otettu DN15 DN 0 painehäviötaulukoista) Taulukosta säätimen minimi koko valitaan qm = 1000 kg/h mukaan. Esimerkki 5: Tarve: Hydrocontrol R:n esisäätöarvo Annetut arvo: Piirin virtaama qm = 000 kg/h Paine-erosäätöventtiili DN 5 Linjasäätöventtiili DN 5 Ratkaisu: Valittu paine-ero paine-erosäätöventtiilille Δp = 150 mbar (valittu Hydrocontrol R DN 5:n painehäviötaulukosta) Linjasäätöventtiili on asetettava esisäätöarvoon,0. Esimerkki 6: Paine-erosäätöventtiili ja vakiovirtausventtiili on suunniteltu esimerkkien ja mukaan. Virtaaman säädin on asetettava vastaamaan 1000 kg/h. Säätimen paine-ero Δp Q = Δp O Δp = 00 100 mbar Δp Q = 00 mbar Virtaama qm [kg/h] 100 1000 800 600 Linjasäätöventtiili Hydrocontrol R DN 5 Esisäätövali 0,05 0,7 bar Esisäätö Painehäviö Δp [Pascal] 00 00 00 500 1000 1500 000 Painehäviö [mbar] Virtaama qm [kg/h] Huom.: Ylimääräinen paine-ero, joka on tuotettava säätimellä, nousee Δp Q = 00 mbar:iin. Tämä on minimi Δp, joka tarvitaan varmistamaan tarkkuus. Huom.: Hydromat DP:llä paine-ero voidaan asettaa 0,05 0, bar:iin tai 0,5 0,7 bar (DN 50) ja Hycocon DP:llä 0,05 0, bar tai 0,5 0,6 bar:iin Soveltuu suurten virtaamien säätöön. 15
0 6 0 0 6 Verkoston tasapainotus käyttökohteessa Jotta voitaisiin taata lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmän optimaalinen toiminta (esim. energian jakautuminen niille kohdille, jotka sijaitsevat kaukana, tai toisaalta lähellä pumppua), vaikka asennettu järjestelmä poikkeaa suunnitellusta tai osaa järjestelmästä muutettaisiin, voi verkoston tasapainotus olla tarpeellista myös jälkeenpäin. Tähän tarkoitukseen löytyy Oventropilta OV-DMC virtausmittari, joka on suunniteltu erityisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien säätöön. Mittarissa on mahdollista käyttää sekä classic että eco -mittaustekniikkaa. Classic -mittaustekniikka: Toiminta: paine-eromittaus Mittausventtiilit ovat erillisiä ja ne voidaan ruuvata venttiilin runkoon. Eco -mittaustekniikka: Toiminta: paine-eromittaus tyhjennys täyttö ilmaus mittauspäät voidaan puhdistaa Mittausventtiilit on integroitu venttiiliin. Mittausmenetelmät: Tietokone-, vakiopaine- ja kv-arvo -menetelmät sopivat erityisesti OV tasapainotusmenetelmällä kaksiputkijärjestelmienvirtauksien mittaamiseen. Tietokonemenetelmä: Käytettäessä tietokonemenetelmää laskee Oventropin OV-DMC virtausmittari linjasäätöventtiilin esisäätöarvon, joka tarvitaan halutun virtaaman saavuttamiseksi. Mittariin kirjataan ensin venttiilin tyyppi, jonka jälkeen kone mittaa virtaaman kahdella eri esisäätöarvolla. Näin venttiili on säädetty uuteen säätöarvoonsa, joka laskettiin OV-DMC :n avulla. Vakiopainemenetelmä: Kuten tietokone menetelmä, mutta virtaamalle määritetään vain yksi esisäätöarvo. Sopii erityisesti virtaaman kontrolloimiseen. OV-DMC classic mittaustekniikka eco mittaustekniikka Kv arvo menetelmä: Käytetään minkä tahansa venttiilien ja mittauspaikkojen virtaamien mittaamiseen, joiden kv arvot tiedetään. Paine-eron mittaus: Käytetään verkoston osien paine-eron mittaamiseen. Ventil-Setup =================== Oventrop Typ: Hydrocon Größe: 00 7 8 9 5 6 1 0 Hydrocontrol R linjasäätöventtiilin säätö Hycocon V linjasäätöventtiilin säätö 16
Säätöryhmät 1 6 V V6 V V5 V1 V V9 V8 V7 V1 V11 V10 V15 V1 V1 V18 V17 V16 OV -tasapainotusmenetelmä: Pääetu tässä menetelmässä on, että linjasäätöventtiilien esisäätöarvot voidaan laskea asennuspaikalla Oventropin OV-DMC virtausmittarin avulla ja että yksi henkilö voi tasapainottaa koko järjestelmän. Verkoston tasapainotukseen käytetty aika lyhenee huomattavasti, edellyttäen että asennus on edennyt ohjeiden mukaisesti. Ennen säätämisen aloittamista on varmistettava, että kaikki järjestelmän piirien venttiilit ovat auki. Ennen kaikkea asennuksen on vastattava suunnitelmaa, esim. termostaattisten patteriventtiilien esisäätö, ja termostaatit on poistettava tai asetettava maksimiinsa. Venttiiliryhmät G1 G G Linjasäätöventtiili pumpun piirissä G G5 G6 Säätämisen vaiheet: Säätämisen vaiheittainen kuvaus kaksiputkijärjestelmässä. Kaikki linjasäätöventtiilit on ensin määriteltävä rajoittamaan säätöryhmiä. Etene sitten seuraavasti: 1. Numeroi kaikki säädettävät ryhmät ja niiden venttiilit.. Aseta säädettävien ryhmien 1 6 venttiilit ja ryhmien sisäiset venttiilit asentoon puoliksi auki.. Säädä kaikki ryhmän 1 venttiilit virtausmittarin avulla ensin asentoon puoliksi auki ja sitten asentoon kiinni. Palaa lopuksi asentoon puoliksi auki.. Aseta viimeisen ryhmän ryhmäventtiili G1 asentoon kiinni. 5. Laske ryhmän 1 venttiilien (lukuun ottamatta ryhmäventtiiliä) esisäätöarvot käyttämällä virtausmittaria. 6. Säädä ryhmän 1 venttiilit esisäätöarvojen mukaisesti virtausmittarin avulla. Jos säädettäviä ryhmiä on enemmän, tässä ryhmät 6, toista kohdat 6 jokaisen ryhmän kohdalla. 7. Säädä jokaisen ryhmän venttiilit ensin asentoon puoliksi auki ja sitten asentoon kiinni. Palaa lopuksi asentoon puoliksi auki. 8. Aseta piirin pumpun linjasäätöventtiili asentoon kiinni. 9. Laske esisäätöarvot ryhmälle virtausmittarin avulla. 10. Aseta ryhmän venttiilit esisäätöarvon mukaisiksi. 11. Säädä pumppulinjan linjasäätöventtiili asettamalla OV-DMC virtausmittarilla laskettu esisäätöarvo. Tämä arvo on laskettu käyttämällä tietokonemenetelmää. Linjasäätöventtiili pumpun piirissä Esimerkki: OV -tasapainotusmenetelmä 17
Sovelluksia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmille Oikein mitoitetut jäähdys- tai lämmityslaitteet, putket, linjasäätöventtiilit ja pumput takaavat jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien optimaalisen hydraulisen tasapainon. Linjasäätöventtiilien ja säädettävien pumppujen käyttö on suositeltavaa, jotta poikkeamat suunnitellussa paine-erossa saataisiin minimoitua. Suunniteltaessa uusia lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmiä on lämpöhäviö- ja putkistolaskelmissa yleensä otettu huomioon uudet säädökset myös energian säästämisestä. Näihin sisältyy venttiilien säätö- ja tehoalueet verkostojen tasapainotuksen takaamiseksi ja myös putkien vastuksista johtuvien häviöiden huomioiminen. Putkiston mitoitus: 1. Määritellään lämmön- tai jäähdytyksen tarve.. Lämmitys tai jäähdytyslaitteet sekä niiden virtaamat lasketaan ottaen huomioon annetut lämpötilaerot.. Määritellään putkiston koko vastaamaan vaadittua virtaamaa. Piirin paine ero tulisi olla, esim. lämmitysjärjestelmissä, 100 ja 00 mbar:n välillä.. Valitaan linjasäätöventtiilit, vakiovirtaus- sekä paine-erosäätöventtiilit ja määritellään niiden esisäätöarvot. 5. Myös jokaiselle laitteelle määritellään esisäätöarvo (jos tarpeellista). 6. Määritellään virtauspumppu. Esimerkki: Kaavio ilmalämmitysjärjestelmästä, jossa virtaama on lähes vakio. Järjestelmän puhdistamisen ja huuhtomisen jälkeen linjasäätöventtiilit asetetaan vastaamaan staattista hydraulista tasapainoa. Seuraavassa vaiheessa, asennusvaiheessa, pitäisi koko järjestelmä olla jo hydraulisesti tasapainotettu, jos verkoston tasapainotukseen tarkoitetut venttiilit on asennettu esisäätöarvojensa mukaisesti. Ylimääräinen tasapainotus ei ole tarpeellista. Huom.: Asennettaessa on tärkeää, että säätöventtiilit ovat kokonaan auki. Sitten kun järjestelmä on puhdistettu ja huuhdottu, voidaan venttiilit asettaa esisäätöarvoihinsa. Esimerkki: Kaavio kaksiputkijärjestelmästä, jota säädetään ennalta laskettuun suunniteltuun pisteeseen käyttämällä.linjasäätöventtiileitä. Säätö: Suoraan esisäädettävällä linjasäätöventtiilillä. 18
Esimerkki: Kaavio kaksiputkijärjestelmästä, jossa virtaama on vaaditun mukainen mutta jossa paine-ero ei nouse yli maksimiarvojensa (paine-eron rajoitus). Esisäädettävien termostaattisten venttiilien esisäätöarvot, jotka ovat tuloksia putkiston virtaamien laskelmista, ovat optimaalisen virtaaman jakautumisen suunniteltuja arvoja. Riittävä jako on taattu. Jos vaatimukset vaihtelevat, on ylimääräisen paine-erosäätöventtiilin käyttö hyödyllistä, esimerkiksi jos suuri osa laitteista on suljettu ja niiden paine-ero nousee huomattavasti (esim. yli 00 mbar). Paine-erosäätöventtiilin esisäätöarvo voidaan laskea myös suunnitteluvaiheessa. Paine-erosäätöventtiili tarkkailee jatkuvasti paine-eron pysymistä esisäätöarvossaan piirin sisällä. Esimerkki: Kaavio kaksiputkijärjestelmästä eiesisäädettävillä termostaattisilla venttiileillä tai säätötulpilla, jossa virtaama jakaantuu korkeampaan vakioarvoon riippuen lämmön tarpeesta, mutta jossa paine-ero piirin sisällä ei ylitä annettua maksimiarvoa. Tämä tilavuuden ja paine-eron rajoituksen yhdistelmä on tehty mahdolliseksi asentamalla linjasäätöventtiili menoputkeen ja paine-erosäätöventtiili paluuputkeen. Myös tässä linjasäätöventtiilin esisäätöarvot ovat tulosta suunnitteluvaiheesta ja hydraulinen tasapaino saavutetaan automaattisesti. Paine-erosäätöventtiili yhdessä linjasäätöventtiilin kanssa huolehtii virtaaman kasvamisen (termostaattiset venttiilit auki) sekä paine-eron nousemisen (termostaattiset venttiilit kiinni) rajoittamisesta. Esimerkki: Kaavio jäähdytysjärjestelmästä, jossa jäähdyttimien virtaama pysyy vakiona ja on riippumaton muista järjestelmän osista (virtaamien rajoitus). Tällaisissa asennuksissa virtaamien jako piireille on tulosta laskenta ohjelmista. Virtaamien arvot voidaan asettaa suoraan vakiovirtausventtiilistä. Mikäli virtaaman arvot vaihtelevat, takaa automaattinen vakiovirtausventtiili virtaaman sopeuttamisen säätöarvoonsa piirin sisällä. 19
Esimerkkejä jäähdytysja kattosäteilijäjärjestelmistä Huonetermostaatti 1 Kaksiputki jäähdytysjärjestelmä Yksinkertaisin tapa huonelämpötilan alentamiseen käytettäessä kattojäähdytysjärjestelmää on kaksiputkijärjestelmä. Tähän tarkoitukseen Oventropilta löytyy seuraavia ratkaisuja: Esisäädettävä Cocon venttiili asennetaan kattojäähdytysjärjestelmän paluuputkeen säätämään jäähdytetyn veden virtausta. Venttiiliin kiinnitetään sähköinen toimimoottori, joka vastaanottaa käskyjä huonetermostaatilta. Kattojäähdytysjärjestelmän menoputkeen asennetaan palloventtiili, jolla voidaan sulkea jäähdytetyn veden virtaus. Kastepisterajoitin, joka sulkee veden virtauksen kondensaatiotapauksessa, asennetaan myös menoputkeen. Isompiin järjestelmiin, jossa on useita jäähdytyspiirejä, asennetaan lisäksi venttiilit hydrauliseen tasapainotukseen, esimerkiksi linjasäätö- ja paine-erosäätöventtiilit. 1 Jäähdytys/lämmitys Jäähdytys Vaihtokytkimen säätökeskus Huonetermostaatti vaihtokytkimellä t Kaksiputki jäähdytys/ lämmitysjärjestelmä Jos kaksiputkijärjestelmää käytetään myös lämmitykseen, voidaan käyttää seuraavia tuotteita: Cocon venttiili sähköisellä toimilaitteella kastepisterajoitin linjasäätöventtiili paine-erosäätöventtiili Kuvassa näkyy, miten meno- ja paluuputken vaihto jäähdytyksestä lämmitykseen tapahtuu. Jäähdytystoiminnon aikana Cocon venttiili aukeaa huonetermostaatin avulla huonelämpötilan noustessa. Lämmitystoiminnon aikana Cocon venttiili puolestaan menee huonetermostaatin avulla kiinni, kun huonelämpötila alkaa nousta. 0
1 Jäähdytys Lämmitys, LON t 1 Kolmiputki jäähdytys/ lämmitysjärjestelmä Kolmiputkijärjestelmää käytetään silloin, kun jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän nesteet kulkevat eri menoputkissa, mutta palaavat jäähdyttimelle tai lämpöpumpulle samassa paluuputkessa. Jäähdytysjärjestelmän aikana Uni EIB toimilaite, jota hallitaan EIB järjestelmän avulla, varmistaa, venttiilin (Sarja P) kanssa, jaon jäähdytyselementille. Lisäksi Uni EIB:n binääriliitäntä mahdollistaa kastepisterajoittimen ja/tai katseluaukon asentamisen. Lämmitysnesteen jako tapahtuu samalla tavalla. Massavirtaa säädetään käyttämällä Combi säätötulppaa, joka mahdollistaa myös järjestelmän täytön ja tyhjennyksen. Virtaaman rajoittamiseen voidaan lisäksi asentaa mittauspisteitä linjasäätöventtiilien eteen. Neljäputki jäähdytys/ lämmitysjärjestelmä Neljäputkijärjestelmää käytetään, kun jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän nesteet myös palaavat jäähdyttimelle tai lämpöpumpulle eri putkissa. Jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmän virtaamia säädetään sulkeutumaan Cocon säätöventtiilin avulla ja asentamalla sähköinen toimilaite paluuputkeen. Tarvittaessa myös sarjan AZ venttiilit, varustettuna sähköisellä toimilaitteella, menevät kiinni estääkseen virtaaman. Jotta vältyttäisiin kondensaatiolta, sulkee kastepisterajoitin jäähdytysjärjestelmän paluupuolen venttiilit. Virtaaman rajoittamiseen voidaan lisäksi asentaa mittauspisteitä linjasäätöventtiilien eteen. Huonetermostaatti t Jäähdytys Lämmitys Huonetermostaatti, LON 1
Esimerkkejä jäähdytysjärjestelmäasennuksista Kattojäähdytysjärjestelmät kasvattavat jatkuvasti osuuttaan toimistorakennusten jäähdytysjärjestelmäratkaisuissa. Kun otetaan huomioon muutama perussääntö, näitä järjestelmiä voidaan käyttää samalla myös lämmitykseen. Parhaan mahdollisen hydraulisen järjestelmän valinta on erittäin tärkeää. Oventropilta löytyy oikeat tuotteet hydraulisen järjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen sisältäen säätimet, toimilaitteet ja Cocon säätöventtiilit. Nämä venttiilit sopivat ominaisuuksiltaan virtaaman säätöön ja mittaamiseen, sallien järjestelmän hydraulisen tasapainotuksen toteuttamisen. Venttiileillä on integroituna myös sulku-, täyttö- ja tyhjennysominaisuudet. Jotta venttiili toimii tarkoitetulla tavalla, on veden virtaaman oltava mahdollisimman lineaarista. Tämän saavuttamiseksi saatavilla on myös laaja valikoima eri käyttötarkoituksiin soveltuvia toimilaitteita, joilla venttiilin toiminnan hallinta on helppoa. Käytännön esimerkkejä: 1 Oventropin Cocon säätöventtiili, toimilaite asennettu jäähdytetyn katon taakse. Cocon venttiilin säätäminen käyttämällä OV-DMC virtausmittaria. Cocon venttiilin hallinta sähköisen toimilaitteen avulla. 1
Esimerkkejä asennuksista Fan-Coil järjestelmään 1 Fan-Coil -yksikkö vettiiliryhmällä, joka koostuu kahdesta jäähdytys- ja lämmityspiireihin sopivista Cocon -tieventtiilistä sähkötermisillä toimilaitteilla. Yksityiskohtainen kuva Fan-Coil -yksiköstä venttiiliryhmällä, joka koostuu kahdesta Cocon -tieventtiilistä sähkömotorisilla toimilaitteilla (0 10 V). Vertikaalinen Fan-Coil -yksikkö venttiiliryhmällä, joka koostuu yhdestä Cocon -tieventtiilistä sähkötermisellä toimilaitteella. Cocon -tie säätöventtiili toimilaitteilla sähköterminen toimilaite (-piste) suhteellinen sähkömotorinen toimilaite sähkömotorinen toimilaitejärjestelmä EIB tai LON. 5 Cocon -tie säätöventtiili ja OV-DMC virtausmittari. Virtaama voidaan lukea suoraan virtausmittarista. 1 5
Hycocon venttiilit 1 Oventropin Hycocon sarja, joka on valmistettu sinkkikadonkestävästä messingistä, käsittää uudet, pienet ja käytännölliset venttiilit, joita voidaan käyttää lämmitysjäähdytys- ja ilmastointijärjestelmissä PN 10 välillä 10 ºC ja +10 ºC. Hycocon sarja koostuu seuraavista komponenteista: Hycocon V : Linjasäätöventtiili Hycocon A : Hycocon T : Linjasulkuventtiili Säätöventtiili AV6 sisäosalla termostaateille ja toimilaitteille Hycocon TM : Säätöventtiili erikoissi säosalla korkeille virtaamille sekä termostaateille ja toimilaitteille Hycocon B : Perusrunko erilaisille sisäosille Hycocon DP : Paine-erosäätöventtiili Hycocon Q : Vakiovirtausventtiili (DN 15) Saatavana on kokoja DN 15, DN 0, DN 5, DN ja DN 0. Venttiilejä on mahdollista saada sisä- tai ulkokierteellä. Asennus on mahdollista meno- tai paluuputkeen. Hycocon V ja Hycocon A -venttiilit on varustettu eristyskuorella (sopii 80 C asti). Hycocon venttiilien uusi sisäosa mahdollistaa käsipyörien tai sulku, säätö ja paineerosäätöosien vaihtamisen ilman järjestelmän tyhjentämistä (DN 15, DN 0, DN 5 Demo-Block työkalun avulla). Hycocon A ja Hycocon T/TM venttiileitä voidaan käyttää dynaamisina säätöventtiileinä, kun niihin yhdistetään termostaatti, lämpötilan rajoitin tai sähköterminen tai sähkömotorinen toimilaite. Kun venttiili varustetaan sähkömotorisella toimilaitteella, EIB tai LON, voidaan sitä käyttää jopa älykkäänä säätöventtiilinä. Näiden yleisimpien asennusmahdollisuuksien myötä Oventrop tarjoaa käytännöllisen ja tehokkaan ratkaisun mihin tahansa automaattiseen tai manuaaliseen hydrauliseen tasapainotukseen. 1 Perusrunko lisäosineen linjasäätöventtiili paine-erosäätöventtiili linjasulkuventtiili Hycocon TM termostaatilla, sekä sähkötermisellä tai sähkömotorisella toimilaitteella Järjestelmän kuvaus Hycocon A linjasulkuventtiili ja Hycocon V linjasäätöventtiili
Hycocon V linjasäätöventtiili 1 Oventrop Hycocon V linjasäätöventtiileitä käytetään keskuslämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä. Niiden avulla saavutetaan hydraulinen tasapaino järjestelmän eri piirien välillä. Tarkka tasapainotus saavutetaan portaattomasti esisäädettävällä venttiilillä, joka on varustettu lukituksella ja sinetöinnillä. Pääasteikon arvot on jaettu porrastetusti 1/10 kierroksen mukaan (esim. 60 tai 80 esiasetusarvoa), mikä takaa korkean resoluution ja pienet virtaaman mittapoikkeamat. Asennus on mahdollista joko meno- tai paluuputkeen. Etuja: varustettu eristyskuorella (sopii 80 C asti) kaikki toimintaa ohjaavat komponentit ovat samassa paikassa, joka helpottaa asennusta ja käyttöä yksi venttiili viidelle toiminnolle: esisäätö mittaaminen sulku täyttö tyhjennys varustettu kiinteällä paineenmittaus- ja tyhjennysventtiilillä ( eco mittaustekniikka) helppo järjestelmän täyttö ja tyhjennys erillisen työkalun avulla, joka asetetaan paineenmittausyhteeseen portaattomasti asetettavat esisäätöarvot, painehäviön ja virtaaman tarkka mittaaminen mittausyhteiden avulla kierteet DIN 999 ( BS 1) mukaiset ja sopivat Oventropin puserrusliittimille, jotka sopivat max. mm kupariputkille sekä Oventropin 1 ja 16 mm:lle Copipe monikerrosputkille. Mallit saatavana sekä ulko- että sisäkierteisinä. Dimensiot ja max. virtaamat: DN 15 k vs = 1,7 DN 0 k vs =,7 DN 5 k vs =,6 DN k vs = 6,8 DN 0 k vs = 10,0 1 Hycocon V linjasäätöventtiili Malli: DIN 999 (BS 1) mukaisilla ulkotai sisäkierteillä Palkinnot: ISH Frankfurt Design Plus Design Price Switzerland International Forum Design Hannover if design award Hycocon V linjasäätöventtiili Yhdistettynä OV-DMC virtausmittariin Esisäätö Perus- ja hienosäätöasteikot Painemittausventtiilit OV-DMC virtausmittarin käyttöä varten 5
Hydrocontrol venttiilit 1 Päälta luettava esisäätöarvo Ei tarvitse huoltoa kaksois O-rengastiivisteen vuoksi Kierteet DIN 999 ja NS 1 mukaan Runko pronssia (Rg 5) Kara ja venttiililevy messinkiä (EZB*) Patentoitu mittausmenetelmä Mittaus-, täyttö- ja tyhjennysventtiili O-rengastiivisteellä ( classic mittaustekniikka) * EZB = sinkkikadon kestävää messinkiä Päältä Ei tarvitse huoltoa kaksois- O-rengastiivisteen vuoksi Runko valurautaa (GG 5) Kara messinkiä (*EZB) venttiililevy pronssia (Rg 5) Patentoitu mittausmenetelmä Oventropin tuotevalikoimasta löytyvät kaikki mahdolliset lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmän hydrauliseen tasapainotukseen tarvittavat venttiilit ja niiden yhdistelmät. Tuotteet voidaan toimittaa joko yksittäin tai järjestelmänä. Näin sopivat venttiilit tai niiden yhdistelmät on saatavissa mihin tahansa käyttötarkoitukseen. Pronssiset Hydrocontrol R / Hydrocontrol FR linjasäätöventtiilit asennetaan keskuslämmitysjärjestelmään( Hydrocontrol R : PN 5/150 C, Hydrocontrol FR : PN 16/150 C) ja jäähdytysjärjestelmään, jotta saavutettaisiin hydraulinen tasapaino järjestelmän eri piirien välillä. Pronssiset linjasäätöventtiilit sopivat myös kylmään suolaiseen veteen (8 C max.) sekä käyttöveteen. Laskettu virtaama tai painehäviö voidaan asettaa kullekin piirille erikseen, näin on helppo saavuttaa hydraulinen tasapaino. Venttiilit voidaan asentaa joko menotai paluuputkeen. Etuja: kaikki toimintaa ohjaavat komponentit ovat samassa paikassa, joka helpottaa asennusta ja käyttöä yksi venttiili viidelle toiminnolle: esisäätö mittaaminen eristys täyttö tyhjennys alhainen painehäviö rajattomasti asetettavat esisäätöarvot, painehäviön ja virtaaman tarkka mittaaminen koeponnistuskohtien avulla kierteet DIN 999 ( BS 1) mukaiset ja sopivat Oventropin puserrusliittimille, jotka sopivat max. mm kupariputkille ja Oventropin 1 ja 16 mm Copipe monikerrosputkille Hydrocontrol F:n ja Hydrocontrol FR:n laipat: DIN EN 109 (BS 50) mukaiset pyöreät laipat, pituudet DIN EN 588 1 (BS 750) mukaan, perussarja 1 venttiilin rungon ja mittausventtiilien välissä täyttö- ja tyhjennysventtiili itsetiivisyvällä O renkaalla (ei tarvita lisätiivistystä) patentoitu mittausmenetelmä takaa parhaan mahdollisen tarkkuuden mitatun paine-eron ja todellisen venttiilin paineeron välillä 1 Halkaistu Hydrocontrol R linjasäätöventtiili Palkinnot: Internationaler Designpreis Baden-Württemberg Good Design Award Japan Industrie Forum Design Hannover Award if Mittausventtiilit O-rengastiivisteellä classic mittaustekniikka Laipat DIN ja BS 50 mukaan * EZB = sinkkikadon kestävää messinkiä Halkaistu Hydrocontrol F linjasäätöventtiili Palkinto: Pragotherm Prag Diplomi parhaasta näyttelystä 6
Linjasäätöventtiilit Hydrocontrol R, Hydrocontrol F, Hydrocontrol FR Hydrocontrol FS, Hydrocontrol G 1 5 6 Meno Linjasäätöventtiili esisäädöllä 1 Hydrocontrol R linjasäätöventtiili Sisäkierre DN 10 DN 65 Ulkokierre kaulusmutterilla DN 10 DN 50. Venttiilin runko ja säätöosa Rg 5 punametallia, kartio PTFE tiivisteellä, kara ja venttiilin kartio sinkkikadon kestävästä messingistä. DVGW käyttövesihyväksyntä DN 15 DN. Ulkokierteisen Hydrocontrol R liitostavat hitsattavilla nipoilla juotosnipoilla ulkokierrenipoilla sisäkierrenipoilla kaulusrenkailla kaikille putkille Hydrocontrol F linjasäätöventtiili, PN 16. Laipallinen DN 0 00. Venttiilipesä valurautaa EN GJL 50 DIN EN 1561, kartio PTFE tiivisteellä, säätöosa punametallia (DN 00 DN 00 pallografiittivalurautaa), kara ja venttiilikartio sinkkikadon kestävää messinkiä, DN 65 ja suuremmat koot: venttiilikartio pronssia. DIN EN 109- (BS 50) mukaiset laipat, pituudet DIN EN 588-1 mukaan, perussarja 1 ja BS 750.Saatavana myös ANSI luokan 150 mukaisilla kierrelaipoilla. Hydrocontrol FR, PN 16 / Hydrocontrol FS, PN 5 Hydrocontrol FR linjasäätöventtiili, PN 16, laipallinen DN 50 DN 00. Venttiilipesä, säätöosa ja kartio pronssia, kara ruostumatonta terästä. Laippoen koot vastaavat Hydrocontrol F :n kokoja. Laipat DIN EN 109-. Pituudet DIN EN 588-1, perussarja 1 ja BS 50. Hydrocontrol FS linjasäätöventtiili, PN 5, laipallinen DN 65 DN 00. Venttiilipesä pallografiittivalurautaa EN-GJS-500. Laipat DIN EN 109-. Pituudet DIN EN 588-1, perussarja 1 ja BS 50. 5 Sinetöinti Hydrocontrol F, FR, ja G:lle, DN 65 DN 00 (sisältyy toimitukseen) 6 Hydrocontrol G linjasäätöventtiili. Urayhteet DN 65 DN 00. Sopii Vitaulic ja Grinell järjestelmien liittimille. Venttiilipesä valurautaa EN GJL 50 DIN EN 1561, kartio PTFE tiivisteellä, säätöosa (DN 00 DN 00 pallografiittivalurautaa) ja venttiilin kartio pronssia, kara sinkkikadon kestävää messinkiä. 7 Eristyskappaleet Hydrocontrol R:lle. Jatkokara Hydrocontrol R, F, FR ja G:lle. Eristyskappaleet linjasäätöventtiilin täydelliseen eristämiseen (myös Hydrocontrol F ja FR:lle ). Jatkokaran eristys standardin mukaisilla eristysmateriaaleilla (DN 10 DN 150) 8 Venttiilit meno- ja paluuputkille Paluuputken linjaventtiilillä on samat ominaisuudet kuin Hydrocontrol F linjasäätöventtiilillä, lukuun ottamatta esisäätöä. Paluu Linjasulkuventtiili ilman esisäätöä 7 8 7
Paine-erosäätöventtiilit Hycocon DP, Hydromat DP 1 1 Hycocon DP paine-erosäätöventtiili on suhteellinen säädin, joka toimii ilman apuenergiaa. Se on suunniteltu käytettä-väksi lämmitysja jäähdytysjärjestelmissä säilyttämään paine-eron vakiona tietyn tarvittavan suhteellisen alueen sisällä. Asetusarvot ovat portaattomasti aseteltavissa 50 ja 00 mbar:n tai 50 ja 600 mbar:n (PN 16, 10 C) välillä. Etuja: suuri toiminta-alue asetusarvo voidaan lukita erittäin hyvä optinen näyttö asetusarvon tarkastamiseksi koska tahansa asennus meno- tai paluuputkeen suljettavissa tyhjennysventtiili helppo järjestelmän täyttö- tai tyhjennys erillisen työkalun avulla paineenmittausyhteistä kaikki toimintaa ohjaavat komponentit samassa paikassa kierteet DIN 999 ( BS 1) mukaiset ja sopivat Oventropin puserrusliittimille, jotka sopivat max. mm kupariputkille sekä Oventropin 1 ja 16 mm:lle Copipe monikerrosputkille sisä- tai ulkokierteillä Hydromat DP paine-erosäätöventtiili on suhteellinen säädin, joka toimii ilman apuenergiaa. Se on suunniteltu käytettäväksi paine-eron säätöön sekä uudisrakennusettä saneerauskohteiden lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä. Venttiili säilyttää paine-eron vakiona tietyn tarvittavan suhteellisen alueen sisällä. Koot DN 15 DN 50 ovat portaattomasti säädettäviä 50 00 mbar välillä, koko DN 50 myös 50 700 mbar välillä. Koot DN 65 DN 100 ovat portaattomasti säädettäviä 00 1000 mbar tai 00 1800 mbar välillä. Teknistä lisätietoa: PN 16, 10 C 10 C Kytkennät DN 15 DN 50: sisäkierre EN/BS standardien mukaan ulkokierre kaulusmutterilla Kytkennät DN 65 DN 100: laippakytkentä DIN EN 109-, PN 16 (vastaa ISO 575, sarja 1) Etuja: suuri toiminta-alue asetusarvo lukittavissa erittäin hyvä optinen näyttö asetusarvon tarkastamiseksi koska tahansa asennus paluuputkeen (DN 15 DN 50) asennus meno- tai paluuputkeen (DN 65 DN 100) suljettavissa tyhjennys ja täyttö palloventtiilillä painetasapainotettu venttiilikartio käytössäoleva linjasäätöventtiili voidaan vaihtaa paine-erosäätöventtiiliin (rungot identtiset) kaikki toimintaa ohjaavat komponentit samassa paikassa Patentoitu Palkinnot: Industrie Forum Design Hannover Award if Pragotherm Prag, Grand Prix 8
Vakiovirtausventtiilit Hycocon Q, Hydromat Q 1 Hycocon Q ja Hydromat Q vakiovirtausventtiilit on suhteellisia säätimiä, jotka toimivat ilman apuenergiaa. Ne on suunniteltu käytettäväksi lämmitysja jäähdytysjärjestelmissä säilyttämään virtaaman vakiona tietyn tarvittavan suhteellisen alueen sisällä. Teknisiä tietoja 1 Hycocon Q PN 16, 10 C 10 C Säätöalue 0.15 1.5 bar Säädettävä asetusarvoalue 0 150 l/h Kytkentä DN 15, sisäkierteillä, mahdollistaen Oventropin puserrusliitännän. Venttiilin runko ja säätöosa sinkkikadonkestävää messinkiä. Esisäätö suoritettava ennen käyttöönottoa. Etuja: pieni koko kaksi integroitua mittaus- ja tyhjennysventtiiliä kaikki toimintaa ohjaavat komponentit samassa paikassa peitetty, portaaton esisäätö asennus meno- tai paluuputkeen Hydromat Q : PN 16, 10 C asti Kytkennät: sisäkierre EN standardien mukaan ulkokierre kaulusmutterilla Pronssisten materiaalien johdosta korroosiovapaa DN 15 DN 0 Etuja: säätöalue 0. bar korkea virtaamakapasiteetti asennus meno- tai paluuputkeen suljettavissa palloventtiili järjestelmän täyttöön tai tyhjennykseen painetasapainotettu venttiilikartio käsipyörässä kätevä optinen näyttö nimellisarvojen tarkastamiseen asetusarvo lukittavissa ja sinetöitävissä käytössäoleva linjasäätöventtiili voidaan vaihtaa vakiovirtausventtiiliin (identtiset rungot) kaikki toimintaa ohjaavat komponentit samassa paikassa säätöarvot helposti muutettavissa Patentoitu Palkinnot: Industrie Forum Design Hannover Award if Aqua-Therm Prag Interclima Paris Trophée du Design Design Award Switzerland 9
Säätöventtiili Cocon 1 Massavirta [kg/h] Esisäätö täysin auki Painehäviö Δp = tasainen 100 mbar 150 100 150 100 150 100 1150 1100 1050 1000 950 900 850 800 750 700 650 600 550 500 50 00 50 00 50 00 150 100 kvs=.5 kvs=1.8 kvs=1.0 kvs=0.5 50 0 0 10 0 0 0 50 60 70 80 90 100 Venttiili-istukka [%] 1 Cocon säätöventtiili jäähdytys- ja lämmityskattoelementeille (kuvassa classic mittaustekniikalla). Virtaamaa säädetään Cocon linjasäätöventtiilitoiminnon avulla ja huonelämpötilaa yhdessä sähkötermisen tai sähkomotorisen toimilaiteen kanssa (lineaarinen käyrä, ei kvs = 1.8 ja.5). Venttiili asennetaan jäähdytys- tai lämmityskattoelementtien paluuputkiin ja se on esisäädettävissä. Virtaama määritellään mittaamalla paine-ero mittausyhteistä OV-DMC virtausmittarilla. Järjestelmän hydraulisen tasapainon saavuttamiseksi voidaan lisäksi asettaa esisäätöarvo muistipaikkaan, jotta voitaisiin säätää tai muokata virtaaman pysyvyyttä. Esisäädön aikana säädettävä virtaama voidaan lukea virtausmittarista, jos sellainen on kiinnitetty Cocon venttiilin mittausyhteisiin. Kun asetusruuvi kiristetään täysin kiinni, venttiili toimii sulkuventtiilinä. Asetusarvo säilyy, kun venttiiliä avataan, kunnes ruuvi pysähtyy. Cocon säätöventtiiliä on saatavilla neljää eri mallia: koko 1 /", kvs = 0,5 koko 1 /", kvs = 1,0 koko 1 /", kvs = 1,8 koko /", kvs =,5 Yleistä tietoa: Jotta taattaisiin säätö- ja hallintalaitteiden jatkuva toiminnallinen tehokkuus, sekä koko jäähdytysjärjestelmän jatkuva toimivuus, tulisi järjestelmän suojaamiseksi tehdä muita erilaisia muita toimenpiteitä. Toisaalta, nämä toimenpiteet liittyvät mahdollisiin korroosion aiheuttamiin vahinkoihin, etenkin asennuksissa, joissa järjestelmän osana on käytetty eri materiaaleja (kupari, teräs ja muovi); toisaalta ne liittyvät hallintalaitteiden valintaan ja asetuksiin (esim. energiahäviön välttämiseen yhdistetyissä jäähdytys/ lämmitysjärjestelmissä). Virtaama riippuen venttiilin karan liikkeestä. Taulukosta näkyy 1 /" Cocon venttiilin lineaariset käyrät, kvs = 0,5, 1,0 ja 1,8, sekä /", kvs =.5. Cocon säätöventtiili jäähdytys- ja lämmityskattoelementeille (kuvassa eco mittaustekniikalla) Kierreliitännällä M 0 x 1,5 Cocon säätöventtiiliin voidaan yhdistää mm. seuraavat toimilaitteet: Oventrop -piste sähköterminen toimilaite Oventrop sähköterminen toimilaite (0 10 V) Oventrop sähkömotorinen toimilaite, joko tasasuhtainen (0 10 V) tai -pisteliitännällä Oventrop EIB tai LON sähkömotorinen toimilaite Mittasilta Cocon venttiilien nopeaan säätämiseen eco mittaustekniikalla 0
-tie säätöventtiili Cocon 1 Cocon -tie säätöventtiili on suunniteltu erityisesti lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin sekä Fan-Coil -yksiköiden säätöön. Toimilaitteiden avulla venttiili kontrolloi huonelämpötilaa säätämällä käyttölaitteelle (esim. jäähdytyslaiteasennukset, jäähdytyskattomoduulit ja jäähdytyskonvektorit) tulevan virtauksen määrää. Samalla jakeluverkostossa ylläpidetään lähes tasaista virtaamaa. Virtaaman säätö tapahtuu integroidun, piilotetun, portaattoman ja muistilukolla varustetun esisäädön avulla. Mittayhteistä mitattu virtaama voidaan lukea suoraan OV-DMC virtausmittarin näytöltä. Käyttölaite voidaan eristää muusta verkostosta, tyhjentää, täyttää, huuhdella ja ilmata erillisen tyhjennys- ja täyttötyökalun avulla (ei kuulu vakiotoimitukseen). Cocon -tie säätöventtiilin runko on punametallia, EPDM tai PTFE tiivisteet, säätöosa sinkkikadon kestävää messinkiä, venttiilikara ruostumatonta terästä kahdella O-rengastiivisteellä. Etuja: useita komponentteja yhdessä venttiilissä virtaaman säätäminen tarkkaa käyttölaitteen paine-eron ja lämpötilan mittaaminen käyttölaitteen eristys ja huuhtelu täyttö, tyhjennys ja ilmaus Virtaaman kontrollointia varten venttiili M 0 x 1.5 kytkennällä voidaan varustaa sähkötermisellä tai sähkömotorisella toimilaitteella. Cocon -tie säätöventtiili on saatavana kolmella eri kv-arvolla: 0,5 1,0 1,8 Teknisiä tietoja: Max. käyttöpaine: 10 bar Käyttölämpötila 10 C 10 C Max. paine-ero: 1 bar Neste: vesi, etyleeniglykoli-vesi seokset ja propyleeniglykoli-vesi seokset (max. 50 %) ph arvo 6.5 10 1 Cocon -tie säätöventtiili classic mittaustekniikalla, UK 1 /" 15 mm puserrusliittimillä, mittayhteet ja sähköterminen toimilaite. Cocon -tie säätöventtiili eco mittaustekniikalla, UK /" 15 mm puserrusliittimillä, mittayhteet ja tyhjennysventtiili. 1
Ohjaus-, sekoitus- ja säätöventtiilit 1 t Huonetermostaatti lämpötila ja kosteus sensorilla t 1 Tri-D -tie jakoventtiili DN 15 venttiili messinkiä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin M 0 x 1.5 mm kierteillä toimilaitteille. Putkiliitännät x /" ulkokierre, ns. Euro-konus liittimille: kierrenipoilla juotosnipoilla pistoliitinnipoilla puserrusliittimillä kupari-, muovi- ja monikerrosputkille Venttiili asennetaan jäähdytyskattojärjestelmän paluuputkeen säätämään virtaaman lämpötilaa, joka riippuu huoneen kastepisteen lämpötilasta. Tällöin jäähdytyskattojärjestelmän paluulämpötila ei häiritse jäähdytystoimintoa. Järjestelmän menoputkeen asennetaan sekä lämpötila-anturi että huoneen kosteustasapainoa tarkkaileva anturi. Tri-D -tie jakoventtiili T-kappaleella DN 15, M 0 x 1.5 kierteillä termostaateille ja toimilaitteille. Putkiliitännät x /" ulkokierteet liitäntänipoille ja puserrusliittimille. Käyttö: jäähdytyspalkeille Fan-Coil lämmityslaitteille jakoventtiiliksi erilaisille järjestelmille, esim. huonelämpötilasäätöön ja/tai kastepistetarkkailuun Tri-D -tie jakoventtiili Tri-D -tie sekoitusventtiili Tasotiivisteellä varustetut pronssiset venttiilit. Koot DN 0, 5 ja 0, M 0 x 1,5 liitännällä termostaateille ja toimilaitteille. Venttiileitä voidaan käyttää lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä, joissa virtaaman voimakkuutta on tarkoitus ohjata, sekoittaa tai siirtää. Venttiileitä käytetään usein myös lämmitysvaraajilla tai lämmitysjärjestelmissä, joissa on lämmöntuotantoyksikköä. Järjestelmän kaaviokuva -tie jakoventtiili ja esim. sähkömotorinen, lämpötila-anturilla varustettu toimilaite menoputkessa. 5 5 Tri-M plus -tie sekoitusventtiili Säätöventtiili lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin sekä Fan-Coil yksiköiden säätämiseen. Messinkiä, DN 15, M 0 x 1.5 liitännällä termostaateille ja toimilaitteille. Tasotiivistys, x 1 /" ulkokierteet liitäntänipoille ja puserrusliittimille. Tekniset tiedot: Max. käyttöpaine: 10 bar Max. paine-ero: 1 bar Käyttölämpötila: 10 C 10 C kvs-arvot: 0.5/1.0/1.8