Asbestikartoitus Vanhakylän koulu Kanta-osa ja laajennusosa Hakatie 4 28540 Vanha-Ulvila 2016 Sivu 1 / 70
Sisällys 1. Yhteystiedot... 3 2. Yleistä... 4 3. Yleistietoa haitta-aineista... 5 3.1 Asbesti... 5 4. Viranomaisohjeet... 6 5. Yleistietoa tutkimuksesta... 7 5.1 Tutkimusmenetelmät... 7 5.2 Tutkimuksen laadintaperusteet... 7 6. Rakennus... 8 7. Haitta-aineiden esiintymät... 9 7.1 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia... 9 7.2 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka EIVÄT sisällä asbestia... 9 7.3 Kokemusperäisesti todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia.... 10 8. Rajaukset... 10 9. Laboratorio-analyysi... 11 10. Asbestin esiintymä... 14 10.1 Kellarikerros... 14 10.2 1.kerros... 18 10.3 2.kerros... 21 10.4 3.kerros... 22 10.5 Laajennusosa... 23 11. Valokuvat... 24 12. Toimenpiteet... 59 12.1 Työohjeet... 61 12.1.1 Musta bitumiliima... 61 12.1.2 Osastointimenetelmä... 61 12.1.3 Purkupussimenetelmä... 64 12.1.4 Turvallisuussuunnitelma... 66 12.1.5 Ennakkoilmoitus... 68 12.1.6 Puhtausmittaus... 69 Sivu 2 / 70
1. Yhteystiedot Tilaaja Ulvilan Kaupunki Jarkko Sarin jarkko.sarin@ulvila.fi Yhteyshenkilö Ulvilan Kaupunki Olli-Pekka Kumpula 0400 134 660 olli-pekka.kumpula@ulvila.fi Haitta-ainekartoittaja Tehokuivaus OY Joonas Kekki 040 487 6063 joonas.kekki@tehokuivaus.fi Raportin jakelu Kumpula Raportointipäivä 27.06.2016 Laboratoriopalvelut Labroc OY Sivu 3 / 70
2. Yleistä Toimeksiantona oli suorittaa asbestikartoitus Ulvilan Kaupungin rakennuksessa, jossa toimii Vanhakylän peruskoulu. Rakennus on rakennettu 1950-luvulla ja sitä on laajennettu 1990-luvun alussa. Samanaikaisesti kantaosa on peruskorjattu. Asbestikartoituksessa otettiin yhteensä 14 kappaletta asbestimateriaalinäytteitä. Tämän lisäksi otettiin yksi PAH-materiaalinäyte välipohjan kosteuseristyksestä. Materiaalinäytteet otettiin rakennusmateriaaleista, joista ei voida suoraan kokemusperäisesti todeta sisältääkö materiaali asbestia vaiko ei. Rakennusmateriaalinäytteet otettiin RATU 82-0347 ohjekortin mukaisesti kohdepoistoperiaatteella. Materiaalinäytteet analysoitiin riippumattomassa asbesti- ja betonilaboratorio Labrocissa. Kanta-osan kellarikerroksessa on asbestia sisältäviä putkieristelinjoja. Tämän lisäksi lämmönjakohuoneen savukaasukanaviston tulimuurauslaasti ja lämmönvaihtimien komponenttien tiivisteet sisältävät asbestia. Kellarikerroksen vanhassa öljysäiliötilassa on bitumikermistä putkieristettä joka sisältää asbestia. Maanpäällisissä kerroksissa alkuperäisenä lattiapinnoitteena on ollut kvartsivinyylilaatta (finnflex-laatta), joka on liimattu asbestia sisältävällä pikiliimalla. Peruskorjauksen yhteydessä on lattiassa oleva laatoitus poistettu, mutta musta pikiliima on jätetty uuden tasoitekerroksen alle. Tämä työtapa todettiin olevan kantaosan luokkatiloissa sekä käytävien ikkunapenkeissä. Tämän lisäksi asbestia sisältävää putkieristettä (pahvikartiomuotti) kulkee tiilimuurattujen ulkoseinien sisällä. Laajennusosan rakenteissa ei todettu asbestia sisältäviä rakenteita. Asbestikartoituksessa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. Kartoitus perustuu tutkittuihin materiaaleihin, kokemusperäiseen tietoon sekä tilaajan edustajalta saatuihin tietoihin. Sivu 4 / 70
3. Yleistietoa haitta-aineista 3.1 Asbesti Asbestia on käytetty mm. lämmön- ja paloneristeenä, asbestisementtilevyissä, lattiamateriaaleissa, laivanrakennuksessa, kitkamateriaaleissa ja tiivisteissä. Käyttö on kielletty eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vuoden 1994 alusta. Asbesti on mineraalikuitu, joka esiintyy eri muodoissa (mm. krysotiili, krokidoliitti). Asbesti aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Asbestin käyttö uudisrakentamisessa Suomessa loppui vuonna 1987. Lähes kaikissa vielä nykyisin peruskorjattavissa rakennuksissa on asbestia. Asbesti on kielletty 1994 Suomessa. Yleisimpiä asbestimateriaaleja ovat: lämmöneristemassat: putkieristeet, kattilat, varaajat ruiskutetut eristeet: akustiset katot, ilmanvaihtokanavat, paloalueiden rajat asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, tuulensuojalevyt, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamassalattiat bitumituotteet: liimat, huopakatteet, vedeneristysaineet, bitumimaalit muut tuotteet: tasoitteet, julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit, asbestipahvi Asbesti on yleisnimi useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestilajeja ovat krysotiili, antofylliitti, amosiitti, krokidoliitti ja tremoliitti. Asbestia esiintyy puhtaana asbestina ja muihin aineisiin sidottuna tai sekoitettuna Lähde: Työterveyslaitos Sivu 5 / 70
4. Viranomaisohjeet Asbestitöistä on annettu valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (Vna 798/2015) sekä laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) jonka ohjeistuksen mukaan tulee kohteessa asbestityöt suorittaa. Asbestipurkutyöt tulee suorittaa kohteessa asbestipurkuvaltuutuksen omaavan yrityksen toimesta. Purkutöissä noudatetaan Ratu 82-0347 ohjekorttia. Asbestipitoinen jäte tulee käsitellä Jätelain 646-666 mukaisesti. Purkutyöstä tulee luoda erillinen purkutyösuunnitelma, joka toimitetaan viranomaisille paikkakunnan ohjeiden mukaisesti. Purkutyössä sekä jätteenkäsittelyssä tulee noudattaa ympäristökeskuksen sekä työsuojelupiirin viranomaisohjeita sekä päätöksiä. Asbesti- ja haitta-aineiden purkutyön kannalta keskeisiä rakennusalan ohjeita ovat muun muassa Ratu 28-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku Kone-Ratu 09 3038 Asbestityökoneet Rakennusalan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) Ratu 28-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku Ratu 82-0240 Tavanomaiset purkutyöt Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus RatuTT 09-0095 Asbestityöt Pelkästään haitallisia aineita sisältävien rakennusmateriaalien purkutöissä on noudatettava seuraavia ohjeita: Ratu 82-0381 Kivihiileä sisältävien rakenteiden purku osastointimenetelmällä Ratu 82-0382 PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku Ratu 82-0384 Tavanomaiset purkutyöt: vaaralliset aineet käsittely ja suojaus Haitallisia-aineita käsitteleviä lainsäädäntöä ovat : Jätelaki 646/2011 Työrusvallisuuslaki 738/2002 (709/2008) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 1212/2011 Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 Maankäyttö- ja rakennus-asetus ja laki 895/1999 ja 132/1999 Ympäristösuojeluasetus ja laki 169/2000 ja 86/2000 Asetus jätteistä 179/2012 Korjaustyön yhteydessä suositellaan noudatettavaksi tehokasta ja toimivaa pölynhallintaa muita osin, ohjeet: PUTUSA-hanke(ohjeita korjausrakentamisen pölynhallintaan) Sivu 6 / 70
5. Yleistietoa tutkimuksesta 5.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimus kohteessa perustuu kokemusperäiseen tietoon asbesti- ja haitta-aineista sekä niiden havainnointiin ja kirjaamiseen. Asbestimateriaalinäytteitä otettiin yhteensä14 kpl. Materiaalinäytteet otettiin kohdepoistoperiaatteella RATU 82-0347 ohjetta noudattaen. Materiaalinäytteet otettiin sellaisista rakennusmateriaaleista, joista ei suoraan voida todeta, että materiaalinäyte ei sisällä asbestia. Materiaalinäytteet lähettiin tutkittavaksi Labroc OY:n asbesti- ja betonilaboratorioon. 5.2 Tutkimuksen laadintaperusteet Asbestikartoitusraportin laadintaperusteet perustuvat Valtioneuvoksen Asetukseen 798/2015 asbestityöstä ja Työsuojeluhallituksen päätökseen 231/89 hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista. Tämän lisäksi kartoituksessa noudatetaan RT 20 11160 (Haitta-ainetutkimus / Julkaistu 2014) ohjetta. Asbesti-ja haitta-ainekartoituksessa noudatamme konsulttitoiminnan KSE 2013 ehtoja. Asbestia sisältävät rakenteet ovat merkitty raportin ASBESTIA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSMATERIAALIT kohdan lisäksi pohjapiirrokseen. Rakenteet jotka eivät sisällä asbestia ovat raportissa esitelty tarkemmin kohdassa TUTKITUT RAKENNUSMATERIAALIT, JOTKA EIVÄT SISÄLLÄ ASBESTIA Haitta-aineita sisältävät materiaalit ovat merkitty raportin TUTKITUT HAITTA-AINEITA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSMATERIAALIT kohdan lisäksi pohjapiirrokseen Sivu 7 / 70
6. Rakennus Rakennustyyppi Koulurakennus m2/m³ -- / -- Rakennusvuosi 1950-luku / laajennus 1991 Kerrokset Rakennusmateriaali Julkisivuverhoilu Alapohjarakenteet Välipohjarakenteet Yläpohja Vesikatto Väliseinät Käyttövesiputkisto Viemärijärjestelmä Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjetelmä Ikkunat Ovet Kahdeksan maanpäällistä kerrosta Teräsbetonirunko/ tiilimuuraus Maalattu rappaus Kellarikerros, vallitseva alapohja: Maanvastainen kaksoislaattarakenne, välissä bitumieristys. Peruskorjatuissa tiloissa lattiassa EPS-eriste ja teräsbetonilaatta. (Yksilaattainen alapohjarakenne) Paikalla valettu teräsbetonivälipohja. Holvin alapuolella rapattu lastuvillalevy. Välipohjassa vanhan keittiön kohdalla bituminen vedeneriste sekä hiekkakerros, muilta osin välipohja massiivibetonia. Ullakon palopermannon päältä puurakentein toteutettu vesikatto. Pelti Teräsbetoni / tiili / puurunko ja kipsilevy Kupari Muovi Vesikeskuslämmitys Koneellinen poistoilmanvaihto MSE Teräs/rautarakenneovia sekä puu-ovia Sivu 8 / 70
7. Haitta-aineiden esiintymät 7.1 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia Näytteenottokohta Kellarikerros Kellarikerros, lämmönjakotila -2-taso Kellarikerros, öljysäiliötila Kerrokset Asbestiesiintymä Putkieriste Savukaasusolan muurauslaasti Putkieriste, kumibitumikermi Luokkatilat, ikkunapenkit -> musta liima 7.2 Laboratoriotutkimuksin todetut rakenteet, jotka EIVÄT sisällä asbestia Näytteenottokohta Sähkökeskus Välipohja (vanha keittiö) Kirjastonhoitajan huone Tuulikaappi Käytävät Laajennusosa, luokkatilat Laajennusosa, luokkatilat Laajennusosa, kosteat tilat Laajennusosa, aula Laajennusosa, valmistuskeittiö Rakennusmateriaali Seinätasoite ja maali Kosteuseristys Lattian tasoite Lattialaatoituksen kiinnityslaasti Seinämaali ja tasoite Muovimatto, tasoite ja liima Ikkunapenkkien laatoitus Muovimatto, tasoite ja liima Lattiapinnoite Seinälaatoituksen kiinnitys- ja saumalaasti Sivu 9 / 70
7.3 Kokemusperäisesti todetut rakenteet, jotka sisältävät asbestia. Kantaosa Kantaosa Ulkoseinien tiilimuurauksen sisällä kulkee asbestia sisältävää putkieristettä -> pahvikartiomuotti, jonka sisällä asbestieristekangas Palo-ovien teräslehdissä ja karmirakenteissa asbestia sisältävä paloeriste. 8. Rajaukset Kartoitus suoritettiin tilauksen mukaisella alueella. Sivu 10 / 70
9. Laboratorio-analyysi Sivu 11 / 70
Sivu 12 / 70
Sivu 13 / 70
10. Asbestin esiintymä 10.1 Kellarikerros 1 2 3 Sivu 14 / 70
1 Öljysäiliötila, kumibitumikermi-eriste sisältää asbestia. Putkieristettä noin 20jm Varastotilassa 10 jm asbestipitoista putkieristettä Kattilahuoneessa 20 jm asbestipitoista putkieristettä. Varastotilassa 80 jm asbestipitoista putkieristettä. Varastotilassa 15 jm asbestipitoista putkieristettä. Varastotilassa 15 jm asbestipitoista putkieristettä. Sivu 15 / 70
2 Luokkatilassa 15jm asbestipitoista putkieristettä Työsalissa 20jm asbestipitoista putkieristettä Porrastasolla 20jm asbestipitoista putkieristettä Käytävässä 50jm asbestipitoista putkieristettä Varastossa 10jm asbestipitoista putkieristettä Työsalissa 35 jm asbestipitoista putkieristettä Työsalissa 30 jm asbestipitoista putkieristettä Sivu 16 / 70
3 Varastossa 8jm asbestipitoista putkieristettä Varastossa 6jm asbestipitoista putkieristettä Varastossa 6jm asbestipitoista putkieristettä Varastossa 11jm asbestipitoista putkieristettä Porrastasanteella 3 jm asbestipitoista putkieristettä. Varastossa 13jm asbestipitoista putkieristettä Portaiden alla 15jm asbestupitoista putkieristettä Sivu 17 / 70
10.2 1.kerros 1 2 Sivu 18 / 70
1 Pohjakuvaan merkityt piirrokset = Ikkunapenkit, jonka muovimaton ja liimakerroksen alla asbestia sisältävä musta liima Sivu 19 / 70
2 Tasoitekerroksen alla asbestia sisältävä musta liima Pohjakuvaan merkityt piirrokset = Ikkunapenkit, jonka muovimaton ja liimakerroksen alla asbestia sisältävä musta liima Sivu 20 / 70
10.3 2.kerros Tasoitekerroksen alla asbestia sisältävä musta liima Ikkunapenkeissä muovimaton alla asbestia sisältävä Sivu 21 / 70
10.4 3.kerros Tasoitekerroksen alla asbestia sisältävä musta liima Ikkunapenkeissä muovimaton alla asbestia sisältävä Sivu 22 / 70
10.5 Laajennusosa Laajennusosan tutkitut rakenteet eivät sisällä asbestia. Sivu 23 / 70
11. Valokuvat Palo-oven ovilehden takana asbestikangas Asbestikangas on havaittavissa lukkopesän kautta Sivu 24 / 70
Asbestipitoinen putkieriste kellarin portaikossa, joka on pinnoitettu pvckourulla Asbestipitoista putkieristettä portaikon alla olevassa varastossa, joka on pinnoitettu pvc-kourulla. Sivu 25 / 70
Asbestipitoista pahvikartioputkea kulkee ulkoseinien tiilimuurauksen sisällä Sivu 26 / 70
Asbestipiroisra pahvikartioeristettä tiiliseinien sisäpuolella Kellarin varastossa asbestipitoista täysmassaputkieristettä 11 jm Sivu 27 / 70
Asbestipitoista täysmassaeristettä 6jm tauluvarastossa kellarikerroksessa Asbestipitoista täysmassaputkieristettä 6jm kellarikerroksen varastossa Sivu 28 / 70
Hormit betonia/tiiltä Ruokalan syöttö Sivu 29 / 70
Kellarin varastossa pvc-kourun sisällä täysmassa-eristettä 13 jm. Varaston katonrajassa asbestipitoista putkieristettä 8jm. Täysmassa Sivu 30 / 70
Putkisto johdettu ulkoseinän sisäkuorimuurauksen sisään Puruimurihuoneessa 8 jm asbestipitoista täysmassaeristystä d100-130 Sivu 31 / 70
Teknisentyön siivoustilassa ei asbestia Teknisen työn luokan putkihormi, ei asbestia Sivu 32 / 70
Putkieristeet villaa Putkieristeet lastulevykotelon takana mineraalivillaa Sivu 33 / 70
Teknisen työn luokka putkieristeissä asbestia 20 jm. Esiintymä vaihtelee d130 1jm d60 Sivu 34 / 70
10 jm asbestipitoista täysmassaputkieristettä pvc-kourun sisällä puolikorkeassa varastossa Asbestipitoista täysmassaputkieristettä pvc-kourujen sisällä 33jm. D 130 x 2 ja D80 x 2 Sivu 35 / 70
Maalaustilassa asbestipitoista täysmassa putkieristettä 30jm. 2 x D130 (vas) ja 2 x D80 (oik). Keskellä kv-putkilinja, jossa mineraalivillakourueriste Asbestipitoista täysmassaputkieristettä D130 käytävässä 50,5jm Sivu 36 / 70
Kellarikerroksen huonekorkeutta on peruskorjauksen yhteydessä 1990- luvulla kasvatettu. Anturalinjat näkyvät lattian ja seinän liittymäkohdissa Sivu 37 / 70
Tekstiililuokan katon rajassa 15jm asbestipitoista putkieristettä Käytävässä Lpo:n saakka 20 jm asbestipitoista putkieristettä Sivu 38 / 70
Asbestia sisältävä tiivistepala Sivu 39 / 70
Lämmönvaihtimet (käytöstä poistetut) sisältävät asbestia -2 tila kattilahuoneesta Sivu 40 / 70
60 Sivu 41 / 70
Täysmassa Sivu 42 / 70
Sivu 43 / 70
Lämmönvaihdintilassa on 8 jm asbestipitoista täysmassaeristettä pvc-kourun sisällä Sivu 44 / 70
Sivu 45 / 70
Öljysäiliötilassa asbestipitoista kumibitumikermiä Sivu 46 / 70
Sivu 47 / 70
Putkieristeiden kunto paikoin huono Sivu 48 / 70
Täysmassaeristettä Päätyvarastossa 80jm asbestipitoista putkieristettä pvc-kourun sisällä Sivu 49 / 70
Ikkunapenkkien muovimaton alla asbestia sisältävä musta bitumiliima Ikkunapenkkien muovimaton alla asbestia sisältävä musta bitumiliima Sivu 50 / 70
Vanhoja nousuhormeja, joissa asbestipitoista pahvikartioeristettä. Vanhoja nousuhormeja, joissa asbestipitoista pahvikartioeristettä. Sivu 51 / 70
Musiikkiluokassa puukorotettu lattia Kirjastonhoitajahuoneessa ei todettu asbestipitoista liimaa Sivu 52 / 70
N8 tuulikaappi, laatoitus ei sisällä asbestia. Opettajanhuoneen lattiapinnoitteen alla asbestia sisältävä musta liima Sivu 53 / 70
Porraskäytävät mosaiikkibetonia Liikuntasali Sivu 54 / 70
Käytävät mosaiikkibetonia Luokkatiloissa on asbestia sisältävä liima tasoitekerroksen ja muovimaton alla. Sivu 55 / 70
Asbestia sisältävää putkieristettälinjaa kulkee ulkoseinien sisällä. Luokkien ikkunapenkit eivät sisällä asbestia. Sivu 56 / 70
Musta liimaa Ullakolla ei asbestipitoisia rakennusmateriaaleja Sivu 57 / 70
Ulkorakennus, ei asbestipitoisia rakennusmateriaaleja Ulkorakennus, ei asbestipitoisia rakennusmateriaaleja Sivu 58 / 70
12. Toimenpiteet Kellarikerros, putkieristelinjat Kellarikerroksen putkieristelinjat ovat päällystetty valtaosin PVC-kourulla / maalilla. Mikäli putkieristelinjat puretaan, tulee purkutyö suorittaa asbestipurkutyönä, työtapana osastointimenetelmä RATU 82-0347 ohjeen mukaisesti. Pussipurkumenetelmällä voidaan purkaa pieniä ja lyhytkestoisia putkieristeitä, esimerkiksi venttiilin vaihtotyön vuoksi. Rakenteisiin päättyvää putkieristelinjaa ei saa purkaa pussipurkuna. Öljysäiliötilassa olevassa kumibitukermi-putkieristeet tulee purkaa osastointipurkuna. Kellarikerros, lämmönjakolaitteisto ja savukanavisto Savukaasusola ja lämmönjakolaitteiston asbestia sisältävät komponentit, purkutyö tulee suorittaa asbestipurkutyönä, työtapana osastointimenetelmä RATU 82-0347 ohjeen mukaisesti. Teräspalo-ovet ja karmirakenteet Lähtökohtaisesti teräspalo-ovirakenteita ei tarvitse purkaa. Mikäli ovet uusitaan / poistetaan tulee purkutyö suorittaa asbestipurkutyönä. Purkutyötapana lähtökohtaisesti osastointimenetelmä RATU 82-0347 ohjeen mukaisesti karmien poistossa. Ovilehti voidaan irrottaa kohdepoistomenetelmällä. Musta liima rakennekerroksien alapuolella Mikäli tilojen muovimattopintoja uusitaan, voidaan työ lähtökohtaisesti suorittaa ilman asbestipurkua. Muovimatto ja tasoitekerros eivät sisällä asbestia, asbestia sisältävä liimakerros on 3-4mm tasoitekerroksen alla. Mikäli tasoitekerros irtoaa muovimaton poistotyön yhteydessä, tulee työtavaksi muuttaa asbestipurkutyö. Asbestipurkutyö voidaan suorittaa lähtökohtaisesti kohdepoistoperiaatteella. Muovimaton poistoa ei suorittaa tässä tapauksessa koneellisesti, vaan se tulee poistaa käsityönä. KTS työohje. Ikkunapenkkien osalla muovimaton poisto tulee suorittaa asbestipurkutyönä työohjeen mukaisesti. Sivu 59 / 70
Asbestipurkutyötä saa suorittaa Aluehallintoviraston (AVI) valtuuttama asbestipurku-yritys. Purkutyöstä tulee luoda asbestipurkutyön turvallisuussuunnitelma, joka liitetään rakennushankkeen turvallisuusasiakirjoihin. Asbestipurkutyötä suorittava yritys tekee ennakkoilmoituksen vähintään seitsemän päivää ennen työn suoritusta Aluehallintovirastolle. Osastointimenetelmällä suoritettava asbestipurkutyö edellyttää purkutyön jälkeen tilan puhtaaksi toteamista aggressiivisellä pölynkeräysmittauksella. Osastoinnin ja puhtaan tilan paine-eroa tulee valvoa paine-eron mittaukseen tarkoitetulla laitteella, joka lähtökohtaisesti tallentaa paine-eron muutokset ja ilmoittaa paineeron laskemisesta ääni-/ja valomerkein. Asbestipurkutyötä suorittava yritys on velvollinen tutustumaan kohteeseen ennen tarjouksen jättämistä. Yrityksen tulee ilmoittaa tämän lisäksi lisätöille yksikköhinta tarjouksessa. Laajennusosan rakenteet voidaan purkaa tavanomaisin menetelmin. Sivu 60 / 70
12.1 Työohjeet 12.1.1 Musta bitumiliima Finnflex-laatta ja asbestipitoinen bitumiliima voidaan poistaa kohdepoistomenetelmällä kun alustamassa ei sisällä asbestia. Laatat on irrotettava mahdollisimman ehjänä. Työssä on käytettävä kohdepoistoimuria ja tarvittaessa lisäksi alipaineistajilla luotua matalapaineista kohdepoistoa. Henkilösuojaimena on käytettävä vähintään puolinaamaria P2 suodattimella ja suojavaatetta. 12.1.2 Osastointimenetelmä Osastointimenetelmässä purkualue erotetaan ilmastollisesti muusta ympäristöstä. Osastointi ja sulkutunneli voidaan rakentaa työmaalla riittävän kestävistä muoviseinistä ja runkopuista tai vastaavista materiaaleista. Rakenteet, pinnat tai esim. laitteet joita ei pureta, on suojattava osastossa. Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella. Alipaineen seurantaan on käytettävä ensisijaisesti laitetta, joka rekisteröi ja hälyttää paine-eron haitallisesta muutoksesta. Paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 5 pascalia. Alipaineistajan ja muiden asbestityössä käytettävien ilmankäsittelylaitteiden on puhdistettava käsittelemänsä ilma siten, että poistoilma on puhdasta, kuitupitoisuus alle 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä, erotusaste 99,97 % ilmavirtauksensa kuiduista Korvausilma osastoon johdetaan ensisijaisesti sulkutunnelin kautta. Sulun kautta tulevaa korvausilmaa ei saa tukkia kokonaan, vaikka osastointi olisi varustettu erillisellä korvausilmaukolla. Osaston ja sulkutunnelin rakenne sekä varustelu on oltava sellainen, että ne estävät asbestikuitujen leviämisen osastosta kaikissa tilanteissa ilman, jätteen, työntekijöiden vaatetuksen, työvälineiden välityksellä tai muulla tavoin. Sulun kulkuaukkojen suojarakenteiden on sulkeuduttava tiiviisti alipaineistuksen vikaantuessa, esim. sähkökatkon seurauksena. Sivu 61 / 70
Osastointiin kulku on järjestettävä kolmijakoisen sulkutunnelin kautta. Sulun sisin osa on varustettava jäteastialla ja vaateimurilla. Vaateimuri on voitava käyttää, käynnistää ja sammuttaa sulun sisimmästä osasta käsin. Sulun keskimmäinen osa on varustettava pesumahdollisuudella. Sulun uloin osa on varustettava naulakolla, pitovaatteiden ja muiden henkilösuojainten säilytystä varten. Sulun osien on oltava riittävän tilavat työntekijän puhdistautumiseen, pukeutumiseen sekä jätteiden poiskuljetukseen osastosta. Minimivaatimuksena sulkutilan koolle voidaan pitää n. 1m2 / sulun osa ja korkeus vähintään 1,8m. Altistumisalueelta poistuessaan työntekijät ensin imuroivat suojavaatteensa, riisuutuvat ja jättävät suojavaatteet sulussa olevaan jäteastiaan. Sulun keskimmäisessä osassa, joka on vielä likainen / altistumisvaarallinen osa, työntekijät pesevät henkilösuojainten ulkopinnat sekä jalkineiden pinnat. Sulun uloimmassa osassa, joka on jo puhdas osa, työntekijät voivat riisua hengityksensuojaimen ja pukeutuvat omiin suojavaatteisiinsa. Sulkutunneli on pidettävä purkutyön aikana kunnossa ja siistinä. Altistumisalueen alipaineen vaikutuksesta sulun läpi virtaa puhdasta ilmaa, joka puhdistaa sulkutilaa. Sulkutunnelin toimivuus ja puhtaus on merkittävä osa asbestipurkutyön turvallisuutta. Mikäli sulkutunnelin tai muun suojauksen rakenne on poikkeava, tulee olla yhteydessä alueella toimivaltaiseen työsuojeluviranomaiseen. Tällöin on esitettävä riittävä perustelu poikkeavan suojauksen käyttöön sekä selvitys tai suunnitelma käytettävästä menetelmästä ja sen suojausvaikutuksesta. Työ poikkeavalla menetelmällä voidaan tehdä työsuojeluviranomaisen kyseiseen kohteeseen antamalla suostumuksella. Osastoinnissa imulaitteena on esierottimella varustettu kohdepoistoimuri. Asbestityössä käytetyt ilmankäsittelykoneet sijoitetaan ensisijaisesti osaston ulkopuolelle. Alipaineistuslaitteen poistoilma johdetaan, aina kun se on mahdollista, ulos. Osastointimenetelmässä on käytettävä kokonaamarilla varustettua, ilmaa ahtaavaa hengityksensuojainta jossa suodatin on luokkaa P3. Osastointimenetelmässä on käytettävä pölyä läpäisemätöntä ja hylkivää hupullista suojavaatetta. Suojavaatteessa ei saa olla pölyä kerääviä taskuja ja taitteita. Suojavaate on ensisijaisesti kertakäyttöinen. Asbestityössä on käytettävä suojakäsineitä ja jalkineita. Jalkineissa ei saa olla pölyä kerääviä taitteita tai nauhoja. Jalkineiden muiden henkilösuojainten suojausominaisuudet on valittava suoritettavan rakennustyön vaarojen perusteella, esim. jalkineen naulaan astumissuoja ja kärkisuoja. Jalkineet on oltava pestävissä sulun keskimmäisessä osassa osastosta poistuttaessa. Lahkeet ja hihansuut on suljettava tiiviisti esim. teipillä. Sivu 62 / 70
Sisätiloissa suoritettava asbestipurkutyö on tehtävä osastointimenetelmällä. Osastointimenetelmää on käytettävä sisätiloissa sellaisessa asbestipitoisen materiaalin purussa, jossa purettava materiaali ei ole irrotettavissa täysin ehjänä. Osastointimenetelmää on käytettävä kun puretaan esim. naulakiinnitteisiä levyjä, putkieristeitä, laatoituksia, sauma-aineita, tasoitteita, mattoja jne. Ehjänä irrottaminen edellyttää materiaalin olevan ruuvikiinnitteinen. Osastointimenetelmää on käytettävä sisätiloissa, kun työstetään tai käsiteellään asbestipitoisia materiaaleja siten, että materiaalit rikkoutuvat tai niihin tehdään purkutyön laajuudessa esim. läpivientejä tai kiinnikkeiden porauksia. Pienimuotoinen kiinnikkeiden poraus (enintään 10 kpl kiinnikkeitä) voidaan tehdä ilman osastointia, kun porauksesta tulevan pölyn leviäminen on estetty tehokkaasti. Työ on tehtävä asbestipurkutyönä. Rakenteiden avaus sisätilassa on tehtävä osastointimenetelmällä silloin, kun rakenteen takana olevat materiaalit sisältävät asbestia tai kartoituksessa ei ole voitu varmuudella osoittaa rakenteen takana olevien materiaalien olevan asbestivapaita, esim. nousulinjojen kotelointien, kattorakenteiden tms. kotelorakenteen avaus. Purkutyön jälkeen osaston puhtaus varmistetaan aggressiivisella ilmamittauksella. Osastointi ja sulkutunneli voidaan purkaa vasta kun tila on analyysilausunnolla osoitettu puhtaaksi. Osastointi on alipaineistettava ja varustettava alipaineen seurantaan tarkoitetulla laitteella. Alipaineen seurantaan on käytettävä laitetta, joka rekisteröi ja hälyttää paine-eron haitallisesta muutoksesta. Paine-ero osastossa, ympäröiviin tiloihin nähden, on oltava vähintään 5 pascalia. Krokidoliittipurkutyössä osaston paine-eron ympäröiviin tiloihin on oltava vähintään 10 pascalia. Korvausilma osastoon johdetaan ensisijaisesti sulkutunnelin kautta. Sulun kautta tulevaa korvausilmaa ei saa tukkia kokonaan, vaikka osastointi olisi varustettu erillisellä korvausilmaukolla. Osaston ja sulkutunnelin rakenne sekä varustelu on oltava sellainen, että ne estävät asbestikuitujen leviämisen osastosta kaikissa tilanteissa ilman, jätteen, työntekijöiden vaatetuksen, työvälineiden välityksellä tai muulla tavoin. Sulun kulkuaukkojen suojarakenteiden on sulkeuduttava tiiviisti alipaineistuksen vikaantuessa, esim. sähkökatkon seurauksena. Osastointiin kulku on järjestettävä kolmijakoisen sulkutunnelin kautta. Sulun sisin osa on varustettava jäteastialla ja vaateimurilla. Vaateimuri on voitava käyttää, käynnistää ja sammuttaa Sivu 63 / 70
sulun sisimmästä osasta käsin. Sulun keskimmäinen osa on varustettava pesumahdollisuudella. Sulun uloin osa on varustettava naulakolla, pitovaatteiden ja muiden henkilösuojainten säilytystä varten. Sulun osien on oltava riittävän tilavat työntekijän puhdistautumiseen, pukeutumiseen sekä jätteiden poiskuljetukseen osastosta. Minimivaatimuksena sulkutilan koolle voidaan pitää n. 1m2 / sulun osa ja korkeus vähintään 1,8m. Altistumisalueelta poistuessaan työntekijät ensin imuroivat suojavaatteensa, riisuutuvat ja jättävät suojavaatteet sulussa olevaan jäteastiaan. Sulun keskimmäisessä osassa, joka on vielä likainen / altistumisvaarallinen osa, työntekijät pesevät henkilösuojainten ulkopinnat sekä jalkineiden pinnat. Sulun uloimmassa osassa, joka on jo puhdas osa, työntekijät voivat riisua hengityksensuojaimen ja pukeutuvat omiin suojavaatteisiinsa. Sulkutunneli on pidettävä purkutyön aikana kunnossa ja siistinä. Altistumisalueen alipaineen vaikutuksesta sulun läpi virtaa puhdasta ilmaa, joka puhdistaa sulkutilaa. Sulkutunnelin toimivuus ja puhtaus on merkittävä osa asbestipurkutyön turvallisuutta. Mikäli sukutunnelin tai muun suojauksen rakenne on poikkeava, tulee olla yhteydessä alueella toimivaltaiseen työsuojeluviranomaiseen. Tällöin on esitettävä riittävä perustelu poikkeavan suojauksen käyttöön sekä selvitys / suunnitelma käytettävästä menetelmästä ja sen suojausvaikutuksesta. Työ poikkeavalla menetelmällä voidaan aloittaa vasta kun työsuojeluviranomainen on varmistunut menetelmän suojausvaikutusten riittävyydestä ja kirjallisesti hyväksynyt menetelmän käyttämisen. Osastointi on varustettava asbestista varoittavin merkinnöin. 12.1.3 Purkupussimenetelmä Sivu 64 / 70
Purkupussin käyttö on hyväksytty vain pienimuotoisissa töissä kuten yksittäisen venttiilin purkutyöhön ja ns. hätätyöhön, jossa putkivuodon korjaus edellyttää eristeen poistoa korjattavalta putken tai venttiilin alueelta. Purkupussia ei voida käyttää yksin, ilman osastointia, rakenteeseen päättyvässä putkieristeen purkukohdassa. Pussipurkua voidaan käyttää yksin vain kohdassa, jossa työhön tarkoitetulla erikoisvalmisteisella pussilla pystytään sulkemaan purettava rakenne, putkieristeen purkukohta, tiiviisti molemmilla puolilla. Tällöin työkohteeseen ei rakenneta osastointia. Eristeineen poistettavien putkien katkaisukohdat on tehtävä osastointimenetelmällä. Purkupussia voidaan käyttää osastointimenetelmässä pölynhallintaan. Purkupussilla työskentelevällä on oltava hengityssuojaimena vähintään puolinaamari, joka on varustettu vähintään P2 luokan suodattimella sekä suojavaate. Purkupussi on varustettava kohdepoistoimurilla ja purkuvälineillä. Työssä saadaan käyttää vain pussipurkuun tarkoitettua erikoisvalmisteista pussia. Tilan puhtaaksi varmistaminen ei edellytä mittausta Osastointi ja sulkutunneli voidaan rakentaa työmaalla riittävän kestävistä muoviseinistä ja runkopuista tai vastaavista materiaaleista. Ilmankäsittelykoneet on ensisijaisesti pyrittävä sijoittamaan osaston ulkopuolelle. Rakenteet, pinnat tai esim. laitteet joita ei pureta, on suojattava osastossa. Sivu 65 / 70
12.1.4 Turvallisuussuunnitelma Suunnittelun lähtökohtana on työturvallisuuslain 10 :n 1 momentin tarkoittama työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Rakennuttajan asbestikartoituksesta saadaan suunnittelun perustiedot, joihin asbestipurkutyötä tekevä työnantaja ja itsenäinen työnsuorittaja perustaa suunnitelmansa. Asbestityön turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot; Altistuksen arviointi - purettava materiaali - purkumenetelmä (pölyävyys, koneet ja laitteet) - alipaineen seuranta Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen - työkohteen kuvaus (piirros tai kirjallinen selvitys) - varoitusmerkinnät - ennakkoilmoituksen sijoitus työmaalla - normaalista poikkeavat työolosuhteet (esim. lämpöolosuhteet, telineet) Henkilösuojainten valinta - käytettävät suojaimet Työvälineiden käsittely - laitteiden työnaikainen huolto (käyttötuntimäärät, karkeasuodattimet) - asbestin leviämisen estäminen koneiden siirtojen aikana Asbestijätteen käsittely - pakkausmateriaali - merkinnät - jätteen säilytys ja kuljetus - jätteen lopullinen sijoituspaikka Purkutyöalueen puhtauden varmistaminen Sivu 66 / 70
- mittauksen suorittaja, analysoija - asbestipurkutyön jälkeinen luovutusmenettely (vastuuhenkilöt) Hätätilanteessa toimiminen - tapaturma - tekniset viat Suunnitelman seuranta ja ajan tasalla pitäminen - vastuuhenkilö - tarvittavat päivitykset - suunnitelman käsittely työmaalla Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille. Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi yhteisellä rakennustyömaalla työmaan päätoteuttajalle. Päätoteuttajan on esitettävä suunnitelma rakennuttajalle. Asbestipurkutyöhön ryhtyvän työnantajan on yhteisellä työpaikalla huolehdittava suunnitelman tiedoksiannosta työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen. Sivu 67 / 70
12.1.5 Ennakkoilmoitus Asbestipurkutyöstä tulee ilmoittaa etukäteen alueellisesti toimivaltaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti, mikäli mahdollista vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista Alueellisesti toimivaltaisella työsuojeluviranomaisella tarkoitetaan sitä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualuetta, jonka toimialueella purkukohde sijaitsee. Jos asbestipitoisen aineen vaurion tai putkirikon korjaaminen edellyttää vahingon tai vaaran minimoimiseksi välittömiä toimenpiteitä työ voidaan aloittaa heti. Ilmoitus on tehtävä tällöin heti kun se on mahdollista. Työsuojeluviranomainen voi edellä mainituissa välittömiä toimenpiteitä edellyttävissä tilanteissa hyväksyä myös suullisen ilmoituksen. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä myös kirjallisesti heti kun se on mahdollista. Ilmoituksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot seuraavista seikoista: 1) työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto, 2) paikka, jossa työ tehdään, 3) työn tilaaja ja tämän yhteystiedot, 4) työssä käytettävien työntekijöiden nimet, 5) työntekijöiden terveyden sopivuus asbestitöihin sekä viimeisimmän työntekijälle tehdyn terveystarkastuksen suorittamispäivämäärä ja tieto tarkastuksen voimassaolosta, 6) asbestikartoituksen keskeiset havainnot, asbestikartoituksen suorituspäivä ja tekijä, 7) asbestin tai asbestipitoisen materiaalin purkuun käytettävät menetelmät, 8) työntekijöiden suojaukseen ja puhdistamiseen käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet, 9) asbestipölyn työympäristöön leviämisen estämiseksi käytettävät laitteet ja niiden ominaisuudet; 10) sen kaatopaikan nimi, jonne jätteet toimitetaan, 11) ilmoituksen tekijä ja tämän yhteystiedot. Ilmoitus työsuojeluviranomaiselle on uusittava, jos työolosuhteissa tapahtuu muutos, jonka johdosta altistuminen asbestista tai asbestipitoisesta materiaalista vapautuvalle pölylle lisääntyy merkittävästi. Lisäksi ilmoitusta on täydennettävä, jos purkutyötä tekemään tulee muu kuin ennalta ilmoitettu työntekijä. Asbestipurkutyötä suorittavan henkilön sopivuus työhön on oltava tarkastettu terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) mukaisesti. Lääkärin lausunnossa on oltava maininta asbestityöhön soveltuvuudesta. Sivu 68 / 70
Ennakkoilmoitus on kiinnitettävä 4 :ssä tarkoitetun altistumisalueen ulkopuolelle näkyvälle paikalle. Kaikkia 2 momentissa mainittuja tietoja ei tarvitsisi sisällyttää altistumisalueen ulkopuolelle kiinnitettävään ilmoitukseen. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi; työn luonne, alkamisaika ja todennäköinen kesto, paikka jossa työ tehdään sekä ilmoituksen tekijä ja tämän yhteystiedot. Työsuojeluviranomainen ja tarkastaja voivat valvontaa varten pyytää työnantajalta tai itsenäiseltä työnsuorittajalta muitakin tarpeellisia tietoja ja jäljennöksiä siten kuin asiasta on säädetty laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Selvitystä voidaan pyytää esimerkiksi työssä käytettäväksi ilmoitettujen henkilöiden terveyden sopivuudesta asbestitöihin tai heidän pätevyydestään. 12.1.6 Puhtausmittaus Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen, purkutilan pinnat on siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Osaston puhtaus purkutyön jälkeen on varmistettava aggressiivisella ilmamittauksella, ennen osastoinnin ja sulkutilan purkamista. Tilassa ei saa olla päättämättömiä tai rikkinäisiä putkieristeitä tai pölyävässä muodossa olevia muita asbestimateriaaleja. Tilan ilman ja pintojen on oltava pölyttömiä. Aggressiivisen ilmanäytteen kerääminen tehdään ilman huuhtelun jälkeen purkutilassa, jossa on alipaineistus päällä. Tilan pintoja harjataan, aina puhtaalla harjalla, kaksi kertaa. Harjauskertojen välissä on 20 minuutin tauko. Mittausaika on keskimäärin 45 minuuttia. Keräävä suodatinlaite asetetaan 1,5 metrin korkeudelle lattiapinnasta, alipaineistajan eteen. Ilmaa kerätään suodattimen läpi noin 500-700 litraa. Näyte on kerättävä esim. 0.2 mikronin polykarbonaattisuodattimelle, luotettavan tuloksen saamiseksi. Mittauspaikan tiedot, mittausaika, mittauksen suorittaja ja kerätyt Ilmamäärät kirjataan, keräimen suodatin suljetaan ja toimitetaan analysoitavaksi. Analysointi tehdään ensisijaisesti luotettavimman tuloksen antavalla menetelmällä, esim. elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä alkuaineanalysaattorilla. Ilmamittauksen tuloksen analyysiraportin tuloksen osoittaessa ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä 0,01kuitua / cm 3, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalla. Kuitumäärän ylittäessä 0,01 kuitua, on tilat siivottava uudelleen ja tiloista on otettava uusi ilmamittaus. Tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto. Sivu 69 / 70
Mittauksen tekijältä edellytetään ammatillista osaamista näytteiden ottamiseen ja niiden arviointiin. Näytteiden ottoon, analysointiin ja arviointiin on tarvittaessa käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Purkutyön tilanneen rakennuttajan ja purkutyön suorittaneen työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on yhdessä täytettävä luovutusasiakirjaan ne tiedot, jotka vaikuttavat tilan jatkokäyttäjän turvallisuuteen, esim. tiloihin jääneet asbestipitoiset materiaalit. Tiedot on annettava myös kohteen päätoteuttajalle ja muille työpaikalla toimiville. Rakennuttajan on kirjattava tiedot rakenteisiin jätetyistä asbestimateriaaleista myös tilan loppukäyttäjälle annettaviin käyttö-, huolto- ja kunnossapito-ohjeisiin. Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Sivu 70 / 70