Valsverksforsenin vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto, Raasepori

Etelä-Suomi Päätös Nro 16/2010/4 Dnro ESAVI/141/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Valsverksforsenin vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönotto, Raasepori Fiskars Oyj Abp HAKEMUS MERKINTÄ Fiskars Oyj Abp on 13.3.2008 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Raaseporin, entisen Pohjan, kunnassa sijaitsevan Valsverksforsenin vesivoimalaitoksen uudelleen käyttöönottoon hakemukseen liitetyn Oy Vesirakentajan 29.2.2008 laatiman suunnitelman mukaisesti. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. SUUNNITELMA Hankealue Valsverksforsenin vesivoimalaitos kuuluu Fiskarsin ruukkialueeseen läntisellä Uudellamaalla. Se sijaitsee Fiskarsinjoessa Degersjön järven luusuassa Raaseporin, entisen Pohjan, kunnan Torbyn kylässä kiinteistöillä För Fiskars bruks valsverk RN:o 1:2 ja För Fiskars mekaniska verkstad RN:o 1:23. Hakija omistaa voimalaitoksen rakenteineen sekä kiinteistöt, joilla laitos sijaitsee. Hakija omistaa myös laitoksen ala- ja yläpuoliset vesialueet kiinteistöillä Tamm RN:o 3:36 Torbyn kylässä ja Degernäs RN:o 1:8 Degernäsin kylässä Pohjan kunnassa. Kiinteistöön Tamm kuuluu mm. laitoksen alapuolinen Fiskarsinjoki noin 2 km alavirtaan sijaitsevalle Borgbyträsket järvelle saakka. Kiinteistöön Degernäs RN:o 1:8 kuuluu suurin osa Degersjön järven vesialueesta. Hakija omistaa Degersjön järven vesialueesta noin 96 %. Alue kuuluu Fiskarsinjoen valuma-alueeseen (82.001), jonka pinta-ala on noin 131 km 2 ja järvisyys 18,1 %. Valsverksforsenin padolla säännösteltävä Degersjön järvi on valuma-alueen toiseksi suurin järvi. Järven pinta-ala on noin 5,5 km 2, kokonaisrantaviiva noin 30 km, keskisyvyys 8,1 m ja tilavuus 44 140 milj. m 3. Padon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 87 km 2 ja järvisyys 19,6 %. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki

2 Säännöstely Degersjön-järven säännöstelystä tai Valsverksforsenin vesivoiman käytöstä ei tiettävästi ole olemassa lupapäätöstä, vaan ne perustuvat ylimuistoiseen nautintaoikeuteen. Valsverksforsenissa on sijainnut pato ainakin 1800-luvulta lähtien. Ainoa tiedossa oleva merkintä säännöstelyrajoista on Fiskars Oy:n ja yksityishenkilöiden välisessä 4.3.1947 päivätyssä määräalan kauppakirjassa, jossa on todettu, että Fiskars Oy pidättää itselleen oikeuden säännöstellä Degersjön järven vedenkorkeutta vesivoimantarpeensa tyydyttämiseksi kuten siihen asti. Säännöstelyn ylärajoiksi mainitaan korkeudet 1,1 metriä kesäkuun 1. päivän ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana ja muuna aikana 1,3 metriä. Asteikon nollakohta on suunnitelman mukaan N 60 + 17,81 m. Säännöstelyn ylärajana on siten ainakin 60 vuoden ajan pidetty kesäaikaan (1.6. 15.9.) N 60 +18,91 m ja muuna aikana (16.9. 31.5.) N 60 +19,11 m. Degersjön järven vedenkorkeutta havaitaan asteikolla, joka sijaitsee noin 50 m voimalaitospadon yläpuolella työpatona käytetyn betonisen settipadon reunassa. Pato ei ole käytössä, eikä siinä pidetä settejä. Havaintoaineisto puuttuu väliltä 1985 1989. Vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvot N 60 -tasossa ovat vuosien 1981-1984 ja 1990-2006 havaintojen perusteella seuraavat: Ylivedenkorkeus HW 19,25 m Keskiylivedenkorkeus MHW 19,13 m Keskivedenkorkeus MW 18,88 m Keskialivedenkorkeus MNW 18,64 m Alivedenkorkeus NW 18,42 m Vedenpinta on havaintojakson (1980 1984 ja 1990 2006) aikana ylittänyt ylärajan ilman mainittavaa vahinkoa tai haittaa kesäaikana kerran ja talviaikana viisi kertaa. 23.6.2004 pidetyn patoturvallisuuslain mukaisen määräaikaistarkastuksen pöytäkirjassa on todettu, että vesivoiman tuotannon päättymisen jälkeen padon avulla on lähinnä pyritty pitämään Degersjön järven vedenpinta mahdollisimman vakaana. Virtaama Valsverksforsenin kohdalla on laskettu vedenkorkeushavaintojen sekä voimalaitospadon luukkujen asentojen perusteella. Vuosijaksolla 1996 2006 virtaamien keski- ja ääriarvot ovat olleet seuraavat: Ylivirtaama HQ 3,9 m 3 /s Keskiylivirtaama MHQ 2,6 m 3 /s Keskivirtaama MQ 0,7 m 3 /s Keskialivirtaama MNQ 0,1 m 3 /s Alivirtaama NQ 0,0 m 3 /s Virtaamien kuukausikeskiarvot ovat samalla vuosijaksolla olleet jouluhelmikuussa 1,1 m 3 /s, maalis-huhtikuussa ja marraskuussa 0,9 m 3 /s, toukokuussa 0,7 m 3 /s, kesäkuussa ja elo-lokakuussa 0,3 m 3 /s sekä heinä-

kuussa 0,4 m 3 /s. Vuoden keskivirtaaman pysyvyys on noin 36 %. 50 %:n pysyvyyttä vastaa noin 0,4 m 3 /s:n virtaama. 3 Vedenlaatu Kalatalous Fiskarsinjoen vedenlaatua ei ole Fiskarsin kohdalla luokiteltu, mutta yläpuolisen Degersjön järven vedenlaatu on vuosien 2000 2003 vedenlaatutietojen perusteella yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä. Borgbyträsketin alapuolella vedenlaatu on välttävä ja Pohjanpitäjänlahdella tyydyttävä. Kala- ja vesitutkimus Oy on selvittänyt Fiskarsinjoen kalataloudellista tilaa ja nousuesteitä vuonna 2007. Vaelluskalojen nousu merestä pysähtyy noin 4 km päässä Pohjanpitäjänlahdesta Fiskarsin kylän keskellä Kopparhammarforsenissa sijaitsevaan patoon (Finmekaniska verkstadsdamm). Padosta noin 100 m ylävirtaan sijaitsee seuraava nousueste, Kvarndammen (Kvarnforsen). Valsverksforsenin (Mekaniska verkstadsdammen) etäisyys edellisestä on noin 800 metriä ylävirtaan. Selvityksen mukaan Valsverksforsenin vesivoiman käyttöönotolla ei ole vaikutusta alueen kalataloudellisiin oloihin. Voimalaitospadon alapuolella oleva putous muodostaa täydellisen nousuesteen, joten itse padolla ei ole vaikutusta kalojen nousumahdollisuuksiin. Uudenmaan TE-keskuksen laatiman Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelman mukaan Valsverksforsenin patoon ei ole tarvetta järjestää kaloille nousumahdollisuutta meritaimenkannan kehittämisen takia. Degersjön järven yläpuolelle ei pidä kotiuttaa Fiskarsinjoen kantaa, koska Myllykylänjoessa ja Anskunjoessa ilmeisesti on jo luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Vesistön käyttö Fiskarsin ruukki perustettiin vuonna 1649 ja vesivoiman käytöllä on Fiskarsissa pitkät perinteet. Valsverksforsenissa on ollut vesivoimalaitos ainakin vuodesta 1859. Vuosina 1975 1985 Valsverksforsenin vesivoiman nettotuotto on vaihdellut 143 563 MWh/a. Laitos on ollut poissa käytöstä vuodesta 1992. Fiskarsinjoella ei nykyisin ole vesivoiman tuotantoa. Alempana Fiskarsinjoessa sijaitsee kaksi säännöstelypatoa, Kvarndammen Kvarnforsenissa ja noin 100 m alempana Finmekaniska verkstadsdammen Kopparhammarforsenissa. Ylemmällä padolla on ollut mylly ja alemmalla vesivoimalaitos. Molempien käyttö on lopetettu 1900-luvun alkupuolella, ja nykyään padoilla pidetään yllä vesimaisemaa. Hakija omistaa molemmat padot ja niihin liittyvät rakenteet ja rakennukset. Kulttuurimaisema ja kaavoitus Degersjön järvellä harjoitetaan paikallista veneliikennettä. Fiskarsinjoen uittosaääntö on kumottu 22.11.1990 Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 70/1990/3. Fiskarsin ruukkialue ja kulttuurimaisema sisältyvät Museoviraston vuonna 1993 laatimaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Näissä kohteissa pyritään säilyttämään rakennukset,

rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin. Muutokset ja mahdollinen täydennysrakentaminen eivät saa olla ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa. 4 Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään 0197L0867 25.2.2002 hylännyt hakemukseen Valsverksforsenin ympärillä sijaitsevien Fiskarsin vanhojen teollisuusrakennusten suojelemiseksi. Päätöksen perusteluissa todetaan, että rakennukset ovat maamme teollisuushistorian muistomerkkeihin kuuluva kokonaisuus, mutta suojelukysymykset tulee ratkaista asemakaavoituksen nojalla. Fiskarsin Ruukin asemakaavan tarkistus on aloitettu vuonna 2007. Voimalaitoksen käyttöönottosuunnitelma Nykyiset voimalaitosrakenteet Voimalaitos on ollut pois käytöstä vuodesta 1992 lähtien. Voimalaitospadolla säännöstellään edelleen Degersjön järven vedenkorkeutta. Valsverksforsenin pato on patoturvallisuuslain alainen N-pato. Padosta tai voimalaitoksesta ei ole rakentamisen aikaisia suunnitelmia tai piirustuksia, mutta rakenteista on piirretty kuvat patoturvallisuuskansiota varten vuonna 1989. Padossa on voimalaitosaukko ja tulva-aukko. Patoturvallisuuskansion mukaan padon mitat ovat seuraavat: Padon pituus 7,0 m Harjan leveys 4,7 5,3 m Suurin korkeus 3,27 m Harjan alin korkeustaso N 60 +19,64 m Pienin kuivavara 0,50 m (HW = +19,14 m) Voimalaitospadossa on seuraavat aukot: Kynnyksen leveys Kynnyksen korkeustaso Purkukyky korkeudella N 60 +19,14 m (HW 1991-2003 ) Purkukyky korkeudella N 60 +19,64 m (hätäylivesi) Tulva-aukko 1,20 m N 60 +17,85 m 2,6 m 3 /s 4,2 m 3 /s Voimalaitosaukot 2 x 1,10 m N 60 +17,85 m yht. 4,3 m 3 /s yht. 6,7 m 3 /s Yhteensä 6,9 m 3 /s 10,9 m 3 /s Laitoksen tuloruuhen leveys on noin 1,8 m, laitojen korkeudet 2,0 m ja pituus padolta turpiinikammion suulle noin 36 m. Ruuhen pohjan korkeus yläpäässä on noin N 60 +17,5 m ja alapäässä noin N 60 +17,4 m. Ruuhen pohjassa on kaksi tulvaluukkua.

Vuonna 1992 voimalaitosruuhen viereen on rakennettu puinen ohijuoksutuskouru, jonka leveys on 1,3 m ja laitojen korkeudet 1,3 m. Ohijuoksutuskourun tarkoitus on estää vettä roiskumasta läheisten rakennusten seinille. Nykyisin juoksutukset hoidetaan kourua pitkin voimalaitoksen ohi. Noin 70 m voimalaitospadon yläpuolella on silta ja sen yhteydessä työpatona käytetty settipato. Patoaukon leveys on noin 1,7 m, kynnyksen taso noin N 60 +17,4 m ja padon harjan korkeus noin N 60 +19,7 m. Padossa ei pidetä settejä. Rakenteisiin tehtävät muutokset Töiden toteuttaminen Nykyisiin patorakenteisiin ei tehdä muutoksia. Padon välppä ja turpiinille johtava tuloruuhi ovat huonokuntoisia ja ne kunnostetaan tai uusitaan. Vanha Francis-turpiini poistetaan, ja tilalle asennetaan uusi turpiini. Suunnitteilla on asentaa säädettävä, rakennusvirtaamaltaan 2 m 3 /s:n kokoinen turpiini, joka toimisi hyvällä hyötysuhteella välillä 0,5 2,0 m 3 /s ja pienimmillään virtaamalla 0,3 m 3 /s. Vanhan turpiinin rakennusvirtaama ei ole tiedossa. Laitoksen sähköistys ja automaatio uusitaan. Mahdollisesti myös padon luukut automatisoidaan. Koneistot sijoitetaan turpiinikuilun vieressä sijaitsevaan rakennukseen. Koska nykyiset tuloruuhen pohjassa olevat kaksi tulvaluukkua ovat hankalia käyttää, rakenteeseen tehdään muutos ruuhen korjauksen yhteydessä. Nykyiset tulvaluukut suljetaan ja ruuhen sivuseinään noin 0,5 m:n päähän ruuhen yläpäästä rakennetaan uusi tulvaluukku. Aukon leveydeksi on suunniteltu 1,50 m ja kynnyskorkeudeksi N 60 +17,60 m. Uusi tulva-aukko on mitoitettu niin, ettei padon purkautumiskyky heikkene nykyisestä. Polenin kaavalla ja purkautumiskertoimella = 0,51 laskettuna tuloruuhen tulva-aukko purkaa ylivedenkorkeudella N 60 + 19,14 m virtaaman 4,3 m 3 /s. Rakennustyöt tehdään kuivatyönä ruuhen sulkevien voimalaitosluukkujen suojassa. Työnaikainen juoksutus tapahtuu olemassa olevan ohijuoksutuskourun kautta. Turpiinikuilun poistoaukon eteen rakennetaan työpato teräsponteista tai maasta. Rakennustöitä varten ei tarvitse rakentaa työmaateitä. Kosken itärannalla kulkee tie, jota pitkin rakennustarvikkeet ja koneet voidaan kuljettaa rakennuspaikalle. Voimalaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian luvan saamisen jälkeen. Rakennustöiden on arvioitu kestävän noin 6 kuukautta. 5

6 Laitoksen käyttö Käyttöönotettava vesivoima Hankkeesta saatava hyöty Hankkeen vaikutukset Voimalaitoksen uudella käyttöönotolla ei muuteta juoksutusta laitoksen aiempaan käyttöön verrattuna. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna ainoa muutos on, että vesi ohjataan ohijuoksutuskourun sijaan tuloruuhta pitkin voimalaitokseen. Laitosta ei käytetä lyhytaikaissäätöön. Tavoitteena on säilyttää Degersjön järven nykyiset vedenkorkeudet ja jatkaa säännöstelyä nykyisellä tavalla. Säännöstelyn yksinkertaistamiseksi on kuitenkin esitetty vain yhtä ylärajaa. Vedenkorkeuden ylärajaksi esitetään N 60 +19,11 m ja alarajaksi N 60 +18,81 m. Alaraja on ehdollinen niin, että juoksutuksen on aina oltava vähintään 0,1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona laskettuna. Minimijuoksutuksella turvataan alapuolisen vesistön ympäristöja maisema-arvojen säilyminen. Esitetty minimijuoksutus vastaa havaintojakson 1996 2006 keskialivirtaamaa. Hankkeella otetaan käyttöön vedenkorkeuksien N 60 +18,9 m ja N 60 +10,7 m välillä oleva vesivoima. Laitoksen putouskorkeus on siten 8,2 m. Kaikki käyttöönotettava vesivoima on ollut käytössä Valsverksforsenin vesivoimalaitoksen ollessa aiemmin toiminnassa. Käyttöönotettava vesivoima on kokonaisuudessaan Fiskars Oyj Abp:n omistuksessa. Fiskarsin ruukki on perustettu vuonna 1649. Koskessa on ollut voimalaitos ainakin vuodesta 1859 lähtien. Valsverksforsenin vesivoimalaitoksen teho 2,0 m 3 /s:n rakennusvirtaamalla ja 8,0 m:n putouskorkeudella on noin 140 kw. Putouskorkeudessa on otettu huomioon vesitiehäviöt. Vuosien 1996 2006 virtaamahavaintojen perusteella laskettu laitoksen keskimääräinen energian tuotto on noin 330 MWh/a. Energian hinnalla 35 /MWh saadaan vesilain mukaiseksi hankkeen kokonaishyödyksi 230 000. Fiskarsinjoki on osa Fiskarsin ruukkialueen kulttuurimaisemaa. Valsverksforsenin voimalaitoksen käyttöönotto mahdollistaa voimalaitosrakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden kunnostamisen ja ylläpidon. Valsverksforsen on osa alueen kulttuurihistoriaa ja sen uudelleen käyttöönotolla on positiivinen vaikutus alueelle tärkeälle matkailuelinkeinolle. Samalla varmistetaan voimalaitoksen rakenteiden säilyminen ja kunnossapito. Juoksutustapa ei muutu aiempaan laitokseen käyttöön tai nykyiseen juoksutukseen verrattuna, joten laitoksen uudelleen käyttöönotolla ei ole vaikutusta alapuoliseen Fiskarsinjoen vesistöön.

Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta yläpuolisen Degersjön järven vedenkorkeuksiin. Säännöstelyn kesäaikaisen ylärajan nostamisella ei arvioida olevan vaikutusta järven keskivedenkorkeuteen. Hankkeella ei ole vaikutusta vesistön vedenlaatuun. Rakentamisen aikana voi laitoksen alapuolisesta työpadosta aiheutua vähäistä lyhytaikaista samennusta. Varsinaiset rakennustyöt tehdään kuivatyönä. Hanke ei vaikuta Fiskarsinjoen kalastoon tai kalastukseen. Hankkeella ei ole vaikutusta rantakiinteistöihin, padon yläpuolella olevaan siltaan ja settipatoon tai alempana Fiskarsinjoessa sijaitseviin patoihin ja niiden käyttöön. 7 Vahingot ja haitat Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa tai vahinkoa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Pohjan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.9. 27.10.2008 välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on arvioinut, että kevätkutuisia kaloja ja syksyllä ainakin nahkiaisia voisi nousta merestä Valsverksforsenin yläpuolelle, jos nousumahdollisuus sinne asti olisi olemassa. Nousumahdollisuus Valsverksforsenille järjestyy viimeistään silloin, kun meritaimenille järjestetään Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelman mukaisesti nousumahdollisuus Risslajokeen. Silloin nousumahdollisuuden järjestäminen myös voimalaitoksen ohi olisi vesiluonnon kannalta perusteltua. Degersjönin vedenpinta on säännöllisesti laskenut suunnitelmassa esitetyn säännöstelyn alarajan alapuolelle, mutta hakemuksessa ei ole arvioitu sitä, aiheutuuko alarajan alituksesta haittaa. Hakemuksessa on esitetty, että juoksutuksen tulee olla vuorokausikeskiarvona laskettuna vähintään 0,1 m 3 /s myös säännöstelyn alarajan alapuolella. Ympäristökeskuksen mielestä esitetty minimijuoksutus on padon alapuolisen jokiuoman kannalta perusteltu, mutta Degersjön vedenpinnan laskiessa säännöstelyn alarajan alapuolelle juoksutuksen tulisi olla enintään esitetyn minimivirtaaman suuruinen, jotta alarajan alitukset olisivat kestoltaan mahdollisimman lyhyitä. Ympäristökeskus on arvioinut, etteivät hankkeen työnaikaiset vaikutukset ole todennäköisesti kovin suuret. Hanke ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella, mutta alue on osa Fiskarsin-Antskogin ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemaa (MA010007). Alueella on voimassa oleva asemakaava.

Ympäristökeskus on vaatinut, että hakija tulee velvoittaa sallimaan kalatien rakentaminen, mikäli se kalatalouden edistämiseksi tai vesistön ekologisen tilan parantamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. Hakijan esittämä vähimmäisvirtaama tulee johtaa kalatiehen sen valmistuttua. Lisäksi kalojen pääasiallisina nousuaikoina 15.4. 15.6. ja 15.8. 15.11. hakija on velvoitettava luovuttamaan lisävettä kalatiehen. Ympäristökeskus on esittänyt esimerkkinä lupamääräyksestä, että: "Luvan saajan on sallittava kalatien rakentamisen toteuttaminen kalatalousviranomaisen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Padolta juoksutettava vähimmäisvirtaama voidaan johtaa kalatiehen ja sen lisäksi mahdollista kalatietä varten on korvauksetta luovutettava 15.4. 15.6. ja 15.8. 15.11. vettä 0,1 m 3 /s vedenpinnan ollessa alarajan yläpuolella." Muilta osin hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin ehdoin. 2) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, ettei voimalaitosta saa käyttää lyhytaikaissäätöön, ja virtaaman on oltava mahdollisimman paljon Degersjönin luusuasta Fiskarsinjokeen purkautuvan luontaisen virtaaman mukainen. Säännöstelyrajat tulee määrittää, mutta alarajan alittaminen voi olla sallittua Fiskarsinjoen virtaaman turvaamiseksi poikkeuksellisen kuivina aikoina. Luvan saajan on sallittava kalatien rakentaminen Valsverksforsenin yhteyteen kalatalousviranomaisen niin vaatiessa sekä luovutettava riittävä vesimäärä kalatietä varten. Voimalan vedenoton yhteyteen on tehtävä rakenne, jolla estetään kalojen joutuminen turpiineihin, tai vaihtoehtoisesti on osoitettava, etteivät käytettävät turpiinit merkittävässä määrin tuhoa alas vaeltavia kaloja. Ankeriaan kulku voimalaitoksen ohi on järjestettävä, jos niin linjataan Euroopan unionin neuvoston ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä antamaan asetukseen nro 1100/2007 liittyvässä Suomen ankeriaanhoitosuunnitelmassa. Työvoima- ja elinkeinokeskus on selostanut Fiskarsinjoen kalakantojen tilaa ja pienvesivoimalaitosten aiheuttamia kalataloushaittoja Uudellamaalla ja todennut, että hakemukseen liitetty, kalatalousviranomaisen aikanaan hyväksymä Suomenlahden meritaimenkantojen suojelusuunnitelma vaatii päivittämistä eikä välttämättä ole Fiskarsinjoen osalta ajantasainen. Suunnitelmassa on todettu, ettei Degersjönin luusuassa olevaan patoon ja sen yläpuolisessa vesistössä jäljellä oleviin nousuesteisiin tarvitse järjestää kaloille nousumahdollisuutta meritaimenkannan kehittämisen takia. Suunnitelmassa on kyse vain taimenkannoista. Kalan kulun mahdollistamiseen Valsverksforsenin voimalaitoksen ohi tulevaisuudessa pitää siten jättää mahdollisuus. 3) Museovirastolla ei ole ollut huomauttamista voimalaitoksen käyttöönottamisesta. Se on todennut, että Valsverksforsenin alue on osa Fiskarsin ruukinalueen ja kulttuurimaiseman muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä, ja hankkeessa on huolehdittu sen arvojen säilymisestä onnistuneesti. Tulvaluukkujen vanhat säätölaitteet ja turpiini on tärkeää säilyttää, ja asiasta on keskusteltu hakijan edustajan kanssa 16.10.2008 tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä. 8

4) AA Pohjan kunnan Gennäsin kylässä sijaitsevan kiinteistön Stubböle RN:o 1:1 omistajana on vaatinut, että hakija takaa Degersjön- ja Böleträsket-järvien vedenpinnan pysyvän sopivana kaikissa olosuhteissa ja myös rakennusaikana. Voimalaitoksen aiempi käyttö aiheutti ongelmia, sillä vesi oli järvissä ajoittain niin korkealla, että se nousi Fiskars-Gennästienhoitokunnan tielle, joka alkaa Fiskarsista Järnvikintienä ja jatkuu Gennäsintienä. Tie on ainoa alueen monille kiinteistöille johtava tie. Liian korkea vedenpinta aiheutti asukkaille muitakin ongelmia. Vedenpinnan vaihtelut voivat vaikuttaa myös Böleträsket-järven kaakkois- ja eteläpuolella olevan suojellun metsäalueen ekologiaan. Vesivoimalaitoksen käytön lopettamisen jälkeen tällaisia ongelmia ei ole ollut. 9 HAKIJAN SELITYS Fiskars Oyj Abp on todennut 4) AA:n muistutuksesta, että Degersjön järven vedenpinta vaihteli voimalaitoksen aiemman käytön aikana enemmän, kun vesivoimaa käytettiin tehtaan tarpeisiin ja juoksutus oli jaksottaista. Nyt kyseessä olevassa hankkeessa voimalaitoksen tuotto syötetään yleiseen sähköverkkoon, eikä laitoksella tulla harjoittamaan lyhytaikaissäännöstelyä. Järven vedenpinta pidetään mahdollisimman vakaana, eikä rakennustöilläkään ole vaikutusta juoksutuksiin tai järven vedenkorkeuksiin. 2) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen mukainen välppä, jolla vähennetään kalojen joutumista voimalaitoksen turpiineihin, rakennetaan laitoksen vedenoton yhteyteen. Ankeriaan suojelemiseksi laadittava hoitosuunnitelma ei ole vielä valmis, eikä hakijaa voida ennalta velvoittaa noudattamaan tulevaa hoitosuunnitelmaa. 2) Työvoima- ja elinkeinokeskuksen sekä 1) Uudenmaan ympäristökeskuksen kalatievaatimuksista hakija on todennut hyväksyvänsä sen, että se velvoitetaan sallimaan kalatien rakentaminen voimalaitoksen ohi. Sitä ei kuitenkaan tule velvoittaa osallistumaan kalatien kustannuksiin. Hakija on hyväksynyt vaatimuksen, että mahdollisesti rakennettavaan kalatiehen voidaan juoksuttaa 0,1 m 3 /s vettä 15.4. 15.6. ja 15.8. 15.11. välisinä aikoina. Hakija on kuitenkin vastustanut ympäristökeskuksen vaatimusta Fiskarsinjoen 0,1 m 3 /s:n vähimmäisvirtaaman jatkuvasta juoksuttamisesta kalatiehen, koska se aiheuttaisi hakijalle kohtuutonta haittaa. Voimalaitoksen tuotoksi ilman ohijuoksutusvelvoitetta on laskettu noin 330 MWh/a. Juoksutus kalatiehen kalojen nousuaikoina pienentää tuottoa noin 5 %, 313 MWh/a:iin. Vesilain mukaisesti laskettu vesivoimasta saatava hyöty pienenee noin 12 000 euroa. Mikäli tämän lisäksi kalatiehen juoksutettaisiin jatkuvasti 0,1 m 3 /s, jäisi laitoksen tuotoksi noin 271 MWh/a ja energianmenetys vastaisi 18 % laitoksen tuotosta eli noin 41 000 euroa. Hakija on todennut, että ohijuoksutus voidaan tarvittaessa ohjata kalatiehen virtaaman ollessa voimalaitoksen turpiinin käyttöalueen ulkopuolella. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 3) Museoviraston lausunnosta.

10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Fiskars Oyj Abp:lle luvan Raaseporin kunnassa sijaitsevan Valsverksforsenin vesivoimalaitoksen turpiinin ja rakenteiden uusimiseen ja kunnostamiseen sekä käyttöön hakemukseen liitetyn Oy Vesirakentajan 29.2.2008 laatiman suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Voimalaitokseen saadaan asentaa uusi turpiini, jonka rakennusvirtaama on noin 2 m 3 /s. 2) Tuloruuhen sivuseinään saadaan rakentaa uusi tulva-aukko piirustuksen "Vesitien pituusleikkaus, 1211-LH10-M0, mittakaava 1:100" osoittamaan paikkaan. Aukon leveys on vähintään 1,5 m ja kynnyskorkeus N 60 +17,60 m. Uuden tulva-aukon valmistuttua tuloruuhen pohjassa olevat tulvaluukut saadaan poistaa käytöstä. 3) Padon tulva-aukon kynnyskorkeus N 60 +17,85 m ja leveys 1,20 m säilytetään ennallaan. 4) Lisäksi voimalaitokseen kuuluu ennallaan säilytettävä tulvakanava tukimuureineen. 5) Voimalaitoksen vedenottokanavaan on sijoitettava välppärakenne estämään kalojen joutuminen voimalaitoksen turpiiniin. Juoksutus 6) Padolta on juoksutettava aina vettä vähintään 0,1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona laskettuna. Juoksutus on hoidettava niin, että vedenkorkeus voimalaitoksen yläpuolella olevalla asteikolla 8200100 (Degersjön, Ålsviken) ei ylitä korkeutta N 60 +19,11 m. Vedenkorkeuden ollessa alle N 60 +18,81 m padolta saa juoksuttaa vettä kuitenkin enintään 0,1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona laskettuna. Kalatie 7) Luvan saajan on sallittava kalatien rakentaminen voimalaitokseen, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi vesistön vaelluskalakannoille. Luvan

saajan on korvauksetta johdettava vettä kalatiehen tarvittava kohtuullinen vesimäärä. Jos kalatien rakentamistarpeesta tai kalatiehen johdettavasta virtaamaasta syntyy erimielisyyttä asia voidaan saattaa aluehallintoviraston ratkaistavaksi. 11 Rakennustyö 8) Luvan saajalla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeellinen työpato voimalaitoksen alapuolelle. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Veden samentumista on vältettävä mahdollisuuksien mukaan. 9) Työalueet on rakentamistöiden päätyttyä siistittävä ympäristöön sopeutuviksi. 10) Voimalaitoksen rakenteet ja laitteet on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 11) Luvan saajan on tarkkailtava vedenkorkeutta ja virtaamia Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vedenkorkeusasteikkoon (8200100 Degersjön, Ålsviken) on merkittävä selkeästi korkeudet N 60 +18,81 m ja N 60 +19,11 m. 12) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta yrityksestä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 13) Rakennustyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 14) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

12 Perustelut kuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä voimalaitoksen lopullista sijaintia osoittava karttapiirros ja toteutettuja rakenteita osoittavat lopulliset piirustukset. Voimalaitoksen turpiinin ja rakenteiden uusiminen ja kunnostaminen on tarpeen voimalaitoksen ottamiseksi uudelleen käyttöön. Nykyisellään ohijuoksutettava vesi voidaan siten käyttää energian tuotantoon. Lupamääräyksissä 3 ja 4 on todettu voimalaitokseen kuuluvat ennalleen jäävät rakenteet, koska voimalaitoksella ei ole aikaisempaa voimassa olevaa lupapäätöstä. Degersjön järven käyttö on vakiintunut nykyisten vedenkorkeuksien mukaiselle tasolle. Voimalaitoksen uudella käyttöönotolla ei muuteta juoksutusta eikä Degersön järven vedenkorkeuksia. Päätös ei muuta järven vesialueen nykyistä rajaa maata vastaan. Voimalaitosta ei ole tarkoitus käyttää lyhytaikaiseen säätöön. Lupamääräyksen 6 virtaamaa koskevien rajoitusten tarkoituksena on turvata veden virtaaminen voimalaitoksen alapuolisessa Fiskarsinjoessa kalataloudellisten ja maisemallisten haittojen estämiseksi ja toisaalta estää Degersjön järven vedenpinnan liiallista alenemista. Erillistä kesäajan ylärajaa ei ole määrätty. Tarkoituksena on yksinkertaistaa padon käyttöä. Muutos ei vaikuta sanottavasti Degersjön järven vedenkorkeuksiin. Voimalaitoksen käyttöönotosta saatava hyöty vesilain mukaan pääomitettuna on hakemuksen mukaan noin 230 000 euroa. Lisäksi hanke helpottaa tulvajuoksutusten hoitoa padolla sekä edistää Fiskarsin kulttuurimaiseman ja siihen kuuluvien rakennusten ja rakenteiden säilymistä. Hankkeesta ei lupamääräysten mukaisesti toteutettuna aiheudu sanottavaa vahinkoa tai haittaa. Hankkeella ei muuteta yläpuolisen Degersjön järven vedenkorkeuksia eikä Fiskarsinjoen virtaamia. Hanke ei vaikuta veden purkautumiseen säännöstelypadolla. Hankkeesta aiheutuu työn aikana vähäistä ja lyhytaikaista veden samentumista. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Nykytilanteessa kala ei voi nousta Valsverksforsenin voimalaitospadon ohi. Vesistön kalataloutta on mahdollista kehittää tulevaisuudessa niin, että kalankulun järjestäminen Valsverksforsenin voimalaitoksen ohi tulee ajankohtaiseksi. Tämän vuoksi on annettu kalatietä koskeva määräys. Luvan saajalla on omistusoikeus käyttöönotettavaan vesivoimaan sekä tarvittaviin alueisiin. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 22 ja 22a sekä 3 luvun 1, 2 ja 3, 8 luvun 1

13 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat (1) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (2) vastuualueiden vaatimukset kalatien rakentamisen sallimisesta sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (2) vastuualueen vaatimus rakenteesta, joka estää kalojen joutumisen vesiteihin, otetaan huomioon lupamääräyksessä 5). Kun kalatiestä ei ole tarkempia suunnitelmia, aluehallintovirasto katsoo, ettei ole tarkoituksenmukaista määrätä vesimäärää tai juoksutusajankohtaa. Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (2) vastuualueen vaatimus laitoksen käyttötavasta on otettu huomioon hakemussuunnitelmassa ja lupapäätöksessä. AA (4) on muistutuksessaan todennut, ettei vedenkorkeus ole ollut haitallisen korkealla voimalaitoksen käytön lopettamisen jälkeen. Käytössä olevan havaintoaineiston perusteella voimalaitoksen käytön lopettamisen jälkeen Degersjön-järven vedenkorkeus on noussut tasolle N 60 +19,11 m lähes vuosittain ja vuonna 2005 noin kymmenen senttimetriä yli mainitun tason. Hakemuksen mukaan voimalaitoksen käyttöönotolla ei ole tarkoitus muuttaa nyt vallitsevaa tilannetta. Voimalaitoksen käyttöönoton, ottaen huomioon lupamääräys 6, ei siten arvioida aiheuttavan haittaa Gennäsintien käytölle. KÄSITTELYMAKSU 3 070 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa myöhemmin. Perustelut Käsittelymaksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Kysymyksessä on asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa tarkoitettu alle yhden megawatin pienvoimala. Asetusta sovelletaan, koska hakemus on tullut vireille vuonna 2008. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Fiskars Oyj Abp Jäljennös päätöksestä Raaseporin kaupunki Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Raaseporin kaupungin kaavoitusviranomainen Museovirasto

14 Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi/141/04.09/2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Raaseporin kunnan ilmoitustaululla.

15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Tapio Kovanen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen, ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Tapio Kovanen. TK/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.3.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.