TYÖTURVALLISUUSOHJE STO 9/2009 Työturvallisuuskeskus Sähköalojen työalatoimikunta 13.4.2016 Korvaa: STO 9/2009 Laatija: Jukka Tamminen Sähköasennus Liittyvä lainsäädäntö: Työturvallisuuslaki (738/2003) VNa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) VNa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (VNA 577/2003) VNa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) TYÖSUOJELU SÄHKÖALOILLA SÄHKÖASENNUSALAN ERITYISKYSYMYKSIÄ Sisältö 1. Huolto- ja kunnossapitotyöt... 1 2. Yhteisten vaarojen torjunta... 2 3. Yhteinen työpaikka tilaajan näkökulmasta... 3 4. Vastuu yhteisillä työpaikoilla... 3 5. Vuokratyöntekijä... 3 6. Turvallisuusasiakirja... 4 7. Purku- ja saneeraustyöt... 6 8. Asbesti... 7 9. Home... 7 10. Henkilöstötilat... 7 11. Työkoneet ja -välineet... 8 12. Materiaalitoimitukset... 8 1. Huolto- ja kunnossapitotyöt Huolto- ja kunnossapitotöitä tehdään yleensä kohteissa, joissa on noudatettava yhteisestä työpaikasta annettuja säädöksiä ja määräyksiä ja jotka ovat ennestään tuntemattomia. Teollisuuslaitoksissa ja rakennustöissä tehtävissä huolto- ja kunnossapitotöissä vaaditaan yleensä töihin osallistuvalta henkilöstöltä työturvallisuuskorttikoulutusta. Saadun koulutuksen osoituksena on henkilökohtainen Työturvallisuuskortti. Tässä koulutuksessa annetaan mm. perustietoja työsuojelusta, parannetaan mahdollisuuksia yhteistoimintaan yhteisillä työpaikoilla ja annetaan valmiuksia laadukkaaseen työ- ja työpaikkakohtaiseen perehdyttämiseen.
Työturvallisuuskorttikoulutus ei korvaa työkohdekohtaista perehdyttämistä ja työnopastusta. Huolto- ja kunnossapitotöitä tehdään usein erityistilanteissa, kuten vikatapauksissa, tuotantolaitteiden käynnin aikana tai tuotannon keskeytystilanteissa. Perehdyttämiseen ja työnopastukseen on tästä syystä kiinnitettävä erityistä huomiota. Käytännön toimenpiteiden toteuttamisesta voidaan sopia työn tilaajayrityksen kanssa. Jokainen työnantaja vastaa kuitenkin viimekädessä itse oman henkilöstönsä perehdyttämisestä. Työolosuhteiden selvittämisen ja töiden ennakkosuunnittelun avulla määritellään tarvittavat perehdyttämis- ja opastustarpeet. Toimenpiteiden laatuun ja laajuuteen vaikuttavat mm. henkilöiden kokemus kyseisenlaisista tai vastaavista töistä työympäristöolosuhteet muut samanaikaisesti tehtävät työt tuotantoprosessi työpaikalla esiintyvät terveydelle haitalliset aineet tai muut altisteet sähkölaitteistojen erityispiirteet (esim. rakenne ja ikä, rinnakkaiset järjestelmät, räjähdysvaaralliset tilat, SF6 -laitteistot jne.) Tilaajan toimialasta, työpaikalla esiintyvistä vaaroista ja tilaajayrityksen omaksumasta turvallisuuskulttuurista riippuen työn tilaaja saattaa edellyttää tämän itsensä järjestämään perehdyttämiskoulutukseen osallistumista. Ennen töiden aloittamista on selvitettävä työn kohteena olevan sähkölaitteiston ja työkohteen läheisyydessä olevien muiden sähkölaitteiston osien sijainti ja jännitetila. Käytettävät työmenetelmät valitaan kyseisen työn, olosuhteiden sekä laitteiston rakenteen ja paljaiden jännitteisten osien sijainnin perusteella siten, että työ voidaan suorittaa turvallisesti loppuun saakka. Sähkötöissä käytettäviä työmenetelmiä on käsitelty oppaan sähköturvallisuusosassa. Huolto- ja kunnossapitotöiden osalta on yleensä sovittava tilaajan kanssa tarvittavista työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen sekä sähkölaitteiston jännitetilamuutoksiin yms. asioihin liittyvistä ilmoituksista. 2. Yhteisten vaarojen torjunta Yhteisen työpaikan lisäksi voi esimerkiksi teollisuus- tai liikehallissa taikka vastaavassa yhtenäisessä tilassa syntyä tilanteita, joissa työhön liittyvät toiminnot aiheuttavat haittaa tai vaaraa siellä työskentelevien työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Säännös koskee myös tilanteita, joissa toiminta tapahtuu samassa tilassa ilman että tiloja on esim. seinällä erotettu toisistaan. Säännös ei koske rakennuksia, joissa eri työnantajien toiminnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti. Kaikilla kyseisessä tilassa toimivilla työnantajilla ja itsenäisillä työnsuorittajilla on velvollisuus riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla pyrkiä tiedottamaan toisilleen havaitsemistaan haitta- ja vaaratekijöistä ja niiden poistamiseksi tähtäävistä toimenpiteistä sekä tarpeellisesta toimintojen yhteensovittamisesta. Keskinäinen yhteistoiminta voi tuoda esiin esimerkiksi tarpeen laatia yhteiset liikennesäännöt taikka tarpeen sopia yhteisestä työntekijöihin kohdistuvan väkivallan vaaran torjunnasta. Tarkoitetuissa tilanteissa jokainen työnantaja vastaa omien työntekijöidensä turvallisuudesta myös näissä tapauksissa eikä hänen velvoitteitaan vähennä tässä tarkoitetut velvoitteet. Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 2
3. Yhteinen työpaikka tilaajan näkökulmasta Tilaaja on velvollinen huolehtimaan: työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta - työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä työpaikan yleisestä järjestyksestä ja siisteydestä ja muusta työpaikan yleissuunnittelusta työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Velvoitteet toimittajalle on turvallisuusasiakirjassa tai sopimuksessa. 4. Vastuu yhteisillä työpaikoilla Tilaaja: Nimeää turvallisuuskoordinaattorin Varmistaa, että toimittaja ja näiden työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työkohteesta, työtehtävistä, vaara- ja haittatekijöistä ja tarvittavista henkilönsuojaimista Vastaa töiden yhteensovittamisesta, liikennejärjestelyistä sekä yleissuunnittelusta Valvoo siisteyttä ja järjestystä yhteisillä työpaikoilla Linkki: Turvallisuuskoordinaattorin ja rakennuttajan tehtävät rakennushankkeissa, Työturvallisuuskeskus Korjaa linkki!! Toimittaja: Varmistaa työntekijöidensä opastamisen ja ammattitaidon Hankkii tarvittavat suojaimet ellei muuta ole sovittu Varmistaa tiedonkulun omille työntekijöilleen Tiedottaa niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita hänen työnsä voi muihin nähden aiheuttaa Huolehtii työpaikan siisteydestä ja järjestyksestä työn aikana ja sen jälkeen Ilmoittaa puutteet, vahingot ja tapaturmat Tilaajalle Toimittajan työnjohto: Toimittaja vastaa työnjohdosta, ellei muuta sovita Työnjohto huolehtii turvallisen työnteon valvonnasta ja työnopastuksesta Toimittajan työntekijä: Noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja käyttää tarvittavia suojavälineitä. Poistaa havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä esimiehelle/työnjohdolle - ilmoittaa myös, mikäli ei voi itse poistaa vaaraa Ei ilman erityistä syytä poista tai kytke pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. 5. Vuokratyöntekijä Vuokratyöntekijä toimii tilaajan työnjohdon alaisena. Tilaaja vastaa: työolosuhteista, kuten ergonomiasta, vaarojen arvioinnista, jne (vertaa tilaajan työntekijä) työn perehdyttämisestä ja opastuksesta (koulutus) työn johdosta ja valvonnasta Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 3
Toimittaja vastaa: henkilökohtaisista suojaimista (ellei muutoin sovita) työterveyshuollosta yksilökohtaisesta ergonomiaohjauksesta Työntekijä vastaa: noudattaa annettuja turvallisuusohjeita ja käyttää tarvittavia suojavälineitä. poistaa havaitsemansa vaaratilanteet ja ilmoittaa niistä esimiehelle/työnjohdolle - ilmoittaa myös, mikäli ei voi itse poistaa vaaraa ei ilman erityistä syytä poista tai kytke pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. 6. Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 205/2009 mukainen rakennustyön suunnittelua ja valmistelua sekä rakennustyön toteuttamista varten laadittu asiakirja. Tietoliikennetyöt ovat rakennustöitä. Turvallisuuden varmistaminen tulee ottaa huomioon myös sopimusvaiheessa. Toimittajan tulee ottaa huomioon myös työturvallisuuslain 738/2002 ja siihen liittyvien muiden valtioneuvoston asetusten vaatimukset. Turvallisuusasiakirjan tarkoituksena on antaa työkohteessa toimiville riittävät tiedot rakennushankkeen ominaisuuksista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot, jotta ne tulevat huomioonotetuiksi työn toteutuksessa. Päätoteuttaja Toimittaja toimii tilaajan tilaamassa urakassa lainsäädännön (VNA 205/2009) tarkoittamana päätoteuttajana ja vastaa päätoteuttajan velvollisuuksista rakennus- ja ylläpitotöiden kohteissa/-urakoissa. Kuitenkaan tilaajavastuu ei siirry päätoteuttajalle. Mikäli samassa kohteessa toimii useita toimittajia, tilaaja määrittelee kuka toimii kohteessa päätoteuttajana. Töiden yhteensovitus Rakennuskohteessa urakka-aikana samanaikaisesti mahdollisesti muiden toimittajien tai kolmansien osapuolten toimesta tehtävät työt on sovitettava siten, että kukin voi tehdä työnsä vaarantamatta muita työmaalla olevia osapuolia tai heidän omaisuuttaan. Sama koskee myös ao. työn ulkopuolista henkilöä tai osapuolta ja hänen omaisuuttaan. Yhteensovittamisesta vastaa toimittaja. Vastuu turvallisuudesta Toimittaja Toimittaja ja sen nimeämät esimiehet vastaavat lainsäädännön antamissa puitteissa työntekijöittensä ja aliurakoitsijoidensa turvallisuudesta. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus puuttua havaitsemiinsa vaaroihin sekä noudattaa työssään varovaisuutta. Toimittajan ja koko sen henkilöstön on noudatettava työpaikalla voimassa olevia turvallisuutta koskevia lakeja ja määräyksiä. Toimittajan on lisäksi noudatettava alueella liikkuessaan ja työskennellessään tilaajan antamia yleisiä ja kohdekohtaisia turvallisuusmääräyksiä. Työssä toimittaja saa käyttää vain sellaisia aliurakoitsijoita, jotka tilaaja voi hyväksyä. Toimittajan on selvitettävä myös heille nämä määräykset ja vastuut. Toimittajan on edelleen valvottava, että aliurakoitsijat noudattavat turvallisuusmääräyksiä ja työskentelevät muutoinkin turvallisesti. Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 4
Toimittaja vastaa yhteistyön järjestämisestä turvallisuusasioissa työmaalla, ellei muuta ole erityisesti sovittu. Tilaajan edustajien, kuten valvojan ja turvallisuusasiantuntijoiden suorittama valvonta ei vähennä Toimittajan vastuita turvallisuudesta. Tilaaja Tilaaja vastaa oman henkilöstönsä turvallisuudesta lainsäädännön mukaan. Se vastaa myös oman toimintansa aiheuttamista vaaratekijöistä, niitten poistamisesta ja rajoittamisesta. Tilaaja vastaa tarpeellisten tietojen toimittamisesta Toimittajille työnopastusta varten sekä opastuksen suorittamisen varmistamisesta. Työn johto ja valvonta Työn johtoa ja valvontaa koskeva vastuu on urakointia tekevällä työnantajalla (=Toimittaja) ja tämä on vastuussa omista työntekijöistään. Työnantajan johto- ja valvontaoikeus/-velvoite ei siirry miltään osin alihankintaa ostavalle työnantajalle (tilaaja). Opastus Toimittaja huolehtii työntekijöittensä ammattitaidosta sekä heidän opastamisestaan. Sen tulee opastaa jokainen työntekijänsä tuntemaan työpaikan vaaratekijät ja suojautumaan niiltä. Tilaajan tehtävänä on antaa Toimittajalle tarpeelliset tiedot työhön ja työpaikkaan kohdistuvista ympäristön aiheuttamista vaara- ja haittatekijöistä sekä ohjeet niiltä suojautumiseksi. Samoin on annettava tiedot paikallisista turvallisuusmääräyksistä, hälytyksistä ja muista menettelytavoista vaarojen välttämiseksi. Tilaajan tulee vielä varmistaa, että toimittaja on hoitanut opastusvelvollisuutensa ja että kaikilla sen työntekijöillä on tarvittavat tiedot työn turvallista suorittamista varten. Toimittajan tulee henkilöstölleen antamassaan opastuksessa selvittää kaikki turvallisuuden kannalta olennaiset asiat kuten: työpaikan yleiset vaarat, kaasuvaara, kemialliset aineet ja niiltä suojautuminen, palovaara ja toimintatavat tulitöissä, liikkumisrajoitukset työpaikalla, hälytykset ja ensiapu, toisin sanoen työpaikan turvallisuussuunnitelmaan sisältyvät asiat. Työturvallisuusyhteistyö ja tiedottaminen Työturvallisuuslain edellyttämää työsuojeluyhteistyötä johtaa, ellei muusta ole ennalta sovittu, tilaajan työsuojelupäällikkö. Hänellä on vaaran uhatessa oikeus puuttua myös Toimittajan toimintaan. Toimittajaorganisaation työsuojeluyhteistyön toteuttamisesta vastaa Toimittajan työsuojelupäällikkö. Normaalisti yhteydet hoidetaan tilaajan valvojan ja Toimittajan työnjohdon välillä. Kaikista työpaikalla sattuvista tapaturmista ja merkittävistä vahingoista on ilmoitettava myös tilaajalle. Vakavista tapaturmista ilmoitus on tehtävä välittömästi poliisille, paikalliseen työsuojelupiiriin ja Tilaajalle (työsuojelupäällikkö, puh.) sekä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Työpaikalla sattuneista vaaratilanteista ja läheltä piti tapauksista ilmoitetaan tilaajalle (työsuojelupäällikkö). Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 5
7. Purku- ja saneeraustyöt Purkutyöt Purkutyö on suunniteltava turvalliseksi. Purkutyötä varten laaditaan purkutyösuunnitelma, jossa selvitetään turvallisuustoimenpiteet (esim. sortumis- ja putoamisvaarojen torjunta), rakenteelliset toimenpiteet ja työjärjestys esimerkiksi seuraavasti: 1. työmaan yleistiedot 2. purettavien rakenteiden materiaalit ja määrät, esim. asbestin sijainti 3. työmenetelmät, koneet ja laitteet ja niiden painot 4. purkaminen ja purkujätteen siirrot 5. pölyntorjunta 6. aikataulut ja purkamisjärjestykset 7. rakenteiden kantavuus sekä tarvittavat tuennat, sidonnat ja vahvistamiset 8. putoamissuojauksen järjestäminen eri työvaiheissa 9. yleiset suojelutoimenpiteet 10. töiden organisointi ja yhteensovitus 11. työn johtaminen ja töiden valvonta 12. työnopastus 13. jakelu ja tiedottaminen eri osapuolille 14. suunnitelman laatijat. Purkutyömaalla on ennen purkutyön aloittamista otettava selvää sellaisista sähkö-, kaasu- ja muista johdoista sekä putkista ja säiliöistä, jotka purkutyön yhteydessä saattavat aiheuttaa tapaturmavaaran. Sähköalan ammattihenkilön tulee tehdä purkukohteen sähkölaitteet jännitteettömiksi. Saneeraustyöt Edellä mainittuja periaatteita tulee soveltuvin osin noudattaa myös ns. saneerauskohteissa. Kun kohteen sähkö- yms. piirustukset saattavat usein olla puutteellisia, on erityisesti varmistauduttava sähkölaitteiden jännitteettömyydestä ja siitä, että jännitteen kytkeminen ei aiheuta muille työntekijöille vaaraa: Erota työkohde joka suunnalta käyttöjännitteestä. Varmistu, että laitteiston käyttöjännitteestä erotettu osa voidaan vaaratta työmaadoittaa. Työmaadoita tarvittaessa käyttöjännitteestä erotettu osa. Mikäli työmaadoitusta ei tarvitse tehdä, varmistu muulla tavoin, että jännitteen kytkeminen työkohteeseen on estetty (esim. lukitsemalla kytkin). Paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyä on vältettävä. Käytä tarvittaessa eristävää mekaanista suojusta. Työskentely on sallittu vain sähkötyöturvallisuudesta annettujen määräysten edellytysten mukaisissa olosuhteissa. Varmista, että katkaistava kaapeli tms. on jännitteetön. Mikäli jännitteettömyyttä ei kyetä luotettavasti toteamaan, käytä ko. työhön tarkoitettuja työ- ja suojavälineitä. Huolehdi varoituskylttien asentamisesta. Saneerauskohteissa purkutyöstä syntyvä jäte tulee poistaa työkohteesta välittömästi purkamisen jälkeen. Työkohteisiin on varattava riittävästi jäteastioita, jotka tyhjennetään säännöllisesti. Terveydelle vaarallisten materiaalien purkaminen (esim. asbesti) ja ongelmajätteen poistaminen on suunniteltava erikseen osana purkutyösuunnitelmaa. Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 6
8. Asbesti Asbestia alettiin käyttää rakennusmateriaalina 1930-luvulla ja sitä on käytetty 1980 - luvulle saakka. Suurimmillaan asbestin käyttö oli vuosina 1960 1975. Myös ennen 1930- lukua rakennetuissa kiinteistöissä on käytetty korjaus- ja muutostöissä asbestia sisältäviä materiaaleja. Kiinteistön rakentamisajankohta antaa siten usein viitteitä siitä, onko rakenteissa käytetty asbestia sisältäviä materiaaleja. Asuinrakennuksissa asbestia esiintyy yleisimmin lämmönjako- ja jätehuoneissa sekä kellaritilojen läpi kulkevissa putkieristeissä. Liike- ja toimistorakennuksissa asbestia esiintyy hyvin yleisesti putki- yms. eristeiden lisäksi kellaritiloissa, käytävissä, sähkökeskuksissa, ilmanvaihtokonehuoneissa ja -kanavissa sekä kerrosten paloosastoinneissa. Julkisille rakennuksille asetetut paloturvallisuusvaatimukset ovat vielä liike- ja toimistorakennuksiakin tiukemmat, joten niissä asbestia saattaa esiintyä yllättävissäkin paikoissa. Teollisuudessa asbestia on käytetty erittäin monissa eri kohteissa. Korjaus- tai saneeraustyömailla on tärkeää varmistua siitä, että kohteessa on tehty asbestikartoitus. Kartoituksen tulee olla työryhmän käytössä ennen töiden aloittamista. Asbestikartoituksen tavoitteena on paikallistaa asbestipitoiset materiaalit, todeta niiden määrät ja arvioida vaarallisuus eri tilanteissa tai varmistaa, ettei asbestia ole. Asbestin purku on luvanvaraista työtä, ja sitä saavat suorittaa eräitä pienehköjä korjaustöitä lukuun ottamatta vain siihen valtuutetut yritykset. Kaikki asbestipitoisiin materiaaleihin kohdistuvat työt, joista voi aiheutua asbestipölyn leviämisestä tai muusta syystä asbestialtistuksen vaara, on tehtävä asbestityönä. Määräykset asbestityön suorittamisesta ja altistumisen ehkäisemisestä on annettu valtioneuvoston asbestityötä koskevassa päätöksessä 1380/1994. Asbestipitoinen purkujäte on poistettava työalueelta ja työn vaikutuspiirissä olevalta alueelta ennen muiden töiden aloittamista. Esim. kaapelikanaviin, kaapelihyllyjen päälle tms. paikkoihin on saattanut levitä asbestipölyä, vaikka nämä eivät olisikaan varsinaisella purkutyöalueella. Saneeraustyökohteessa on syytä varmistua, ettei purkualueen läheisyydessä oleviin työkohteisiin tai työn vaikutusalueelle ole levinnyt asbestipölyä. Työskenneltäessä tiloissa, joissa on asbestia sisältäviä mutta kunnoltaan moitteettomia (pintakäsiteltyjä) eristeitä, on tärkeää, että pinnoitetta ei vaurioiteta. 9. Home Kosteusvaurioituneissa rakenteissa saattaa olla homekasvustoa, josta rakenteita purettaessa tai käsiteltäessä leviää ympäristöön terveydelle haitallisia mikrobeja. 10. Henkilöstötilat Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijöiden käytössä on asianmukaiset ja siistit henkilöstötilat kunnollisine pesumahdollisuuksineen ja että tilat siivotaan päivittäin. Työpaikkojen turvallisuus ja terveysvaatimuksista on asetuksessa (VNA 577/2003). Henkilöstötilojen järjestämisvelvollisuus koskee jokaista työnantajaa. Käytännön syistä usein joko pääurakoitsija tai rakennuttaja järjestää tilat kaikkien tarpeisiin erikseen sovittavin ehdoin. Henkilöstötilojen järjestämisestä tulee sopia urakka-, tms. sopimuksen yhteydessä. Yöpymiseen tarkoitettujen majoitustilojen tulee olla asianmukaiset ja vastata yleisten majoitustilojen tasoa. Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 7
11. Työkoneet ja -välineet Työkoneisiin ja -välineisiin liittyviä vaaroja voidaan välttää tai vähentää mm. seuraavin toimenpitein: Jo koneita ja laitteita hankittaessa varmistutaan niiden turvallisuudesta sekä tarvittaessa myös melu- ja tärinätasosta, pölynpoistojärjestelmistä jne. Hankintaohjeet laaditaan siten, että samaan käyttötarkoitukseen tarkoitettujen koneiden merkki- ja tyyppivalikoima ei ole liian laaja. Tällä tavoin käyttökoulutus, koneiden vikojen tunnistus jne. on helpompi hallita. Koneiden ja laitteiden suojauksia ei poisteta eikä niihin tehdä omia muutostöitä. Tutustutaan koneiden ja laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Huolehditaan uusien koneiden ja laitteiden käyttökoulutuksesta. Koneita ja laitteita käytetään vain niihin töihin, mihin ne on tarkoitettu. Huolletaan koneet ja laitteet säännöllisesti. Tarkastetaan koneet ja laitteet säännöllisesti, esim. niiden tullessa työmaalle ja viikottain tehtävien kunnossapitotarkastusten yhteydessä. Suoritetaan koneille tarvittavat käyttöönottotarkastukset. Käytetään työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja niiden saatavuus myös varmistetaan. Vältetään tarpeetonta oleskelua työkoneiden läheisyydessä. Erityistä käyttökoulutusta vaativia työvälineitä ja koneita ovat mm. pulttipistooli moottorisaha kuormausnosturi henkilönostin aggregaatti kaasulaitteet. Koulutuksesta on pidettävä rekisteriä, ja koulutuksen voimassaolo on varmistettava ennen koneiden ja työvälineiden käyttöön luovuttamista. 12. Materiaalitoimitukset Oikea-aikaisten materiaalitoimitusten merkitys työn tuloksellisuuden ja turvallisuuden kannalta korostuu koko ajan. Ylisuuret varastot sitovat pääomaa paitsi hankintakustannusten, myös varastointi-, hävikki- yms. kustannusten myötä. Myöhästyneet tavarantoimitukset aiheuttavat ylimääräisiä työn aloitus- ja lopetusvaiheita. Näistä turhista, itse aiheutetuista kustannuksista kärsii sekä yritys että työntekijät. Oikeankokoisilla ja oikein sovitetuilla materiaalitoimituksilla on mm. seuraavia etuja niin työturvallisuutta kuin tuottavuuttakin ajatellen: Työvaiheiden välit nopeutuvat, kun ei ole turhia tarvikkeiden puutteesta johtuvia odotuksia. Tavarantoimitukset voidaan hoitaa siten, etteivät ne häiritse työmaan muuta toimintaa (esim. kuormien purut työmaan normaalitoiminnan ulkopuolisella ajalla). Varastointitiloja tarvitaan vähemmän, kustannukset pienenevät, varastojen laatu on mahdollista pitää parempana, hävikki vähenee jne. Ylimääräiset tavaransiirtelyt vähenevät. Työmaan yleinen tilankäyttö tulee järkevämmäksi, ja tilanahtaus helpottuu. Varastoon sitoutuvan pääoman kustannukset pienenevät. Työmaa pysyy siistimpänä ja hallittavampana myös jätteiden osalta. Järkevillä hankintasopimuksilla voidaan varmistaa myös pikaiset ylimääräiset toimitukset tavarantoimittajilta. Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 8
Materiaalitoimintojen menestyksellisen hoitamisen kannalta onkin tärkeää, että: työmaata varten laaditaan yksityiskohtainen tavarantoimitusohjelma ohjelmaa seurataan ja sovitetaan työn edistymisen mukaan; näin voidaan vähentää ylimääräisiä tavaransiirtoja, turhia välivarastointeja, vauriokustannuksia, tavaran katoamista, korkokustannuksia jne. purkauspaikat sovitaan siten, että purkaus voi tapahtua mahdollisimman vähän muuta toimintaa häiriten ensisijaisesti suoraan lopulliselle asennuspaikalle ja toissijaisesti sellaisiin turvallisiin varastoihin, joihin ulkopuoliset eivät pääse materiaalit toimitetaan työmaalle sellaisilla ajoneuvoilla ja siten lastattuina, että niiden purkaminen on mahdollisimman hallittua ja turvallista tavaroiden purkauksessa käytetään asianmukaisia purkausvälineitä ja -laitteita purkauspaikat ovat niin sisäisen kuin ulkoisenkin liikenneturvallisuuden kannalta kunnossa vastaanotettavan tavaran määrä voidaan luotettavasti todentaa vastaanottohetkellä. Työturvallisuusohje STO 9/2009, Työturvallisuuskeskus, Sähköalojen työalatoimikunta 2016 9