17 kesäkuu 2011 SATAKUNNAN talous nykytila ja lähiajan näkymät ISSN-L 1798-7784
ta korkeammaksi, ja vauhdikkaan kasvun odotetaan jatkuvan. SUHDANNEKUVA Teksti: Saku Vähäsantanen Satakunnan talous jatkoi voimakasta nousuaan vuoden 2010 heinä joulukuussa, ja vuoden loppuun mennessä liikevaihdon edellinen suhdannehuippu (2008) ylittyi. ja vienti kasvoivat nopeimmin teknologiateollisuudessa, jossa erityisesti metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus olivat vahvassa vireessä. Koneiden ja laitteiden valmistuksen taantumankin kestänyt pitkä kasvukausi kuitenkin päättyi. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi jyrkästi. Elintarviketeollisuuskin pääsi vuoden lopulla uudelleen kasvuun kiinni. Rakentamisen liikevaihto hiipui edelleen, joskin vuoden loppua kohden selvästi lieventyen. Palveluiden liikevaihdon kasvu voimistui. Talouden palkkasumman loiva kohoaminen jatkui vuoden jälkimmäiselläkin puoliskolla. Henkilöstömäärät kääntyivät nousuun aivan vuoden lopussa. Talouden elpymisen ennakoidaan jatkuvan, joskin näkymissä on yhä epävarmuustekijöitä. Lähiajan näkymät Talouselämä jatkaa piristymistään. Ilmassa on kuitenkin yhä erilaisia epävarmuustekijöitä, kuten inflaation kiihtyminen erityisesti kehittyvissä maissa sekä monen teollisuusmaan julkisen talouden alijäämäisyys ja kasvava velkataakka. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) huhtikuisen talousennusteen mukaan maailmantalous pysyy nousu-uralla, ja reaalista kasvua kertyy tänä ja ensi vuonna kumpanakin 4,5 %. Vuonna 2010 talous kasvoi 5 %. Talouden kehitys on kuitenkin epäyhtenäistä, sillä teollisuusmaiden kasvun ennakoidaan jäävän 2,5 %:iin, kun taas kehittyvissä talouksissa päästään 6,5 %:iin. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu jäänee IMF:n mukaan 1,6 1 Liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) %:iin kuluvana ja 1,8 %:iin ensi vuonna. Yhdysvaltojen kasvun ennakoidaan kohoavan lähelle kolmea prosenttia vastaavana aikana. Suomessa kasvu ylittänee selvästi euroalueen keskitason, sillä IMF odottaa tämän vuoden nousuksi 3,1 %, joka on sama kuin vuonna 2010. Ensi vuodelle ennakoidaan 2,5 %:n kasvua. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) huhtikuun lopulla julkaistujen luottamusindikaattoreiden mukaan suhdannetilanne on maamme teollisuudessa yhä keskimääräistä vahvempi, vaikka näkymät ovat hieman heikenneet maaliskuusta. Tuotanto-odotukset ovat varsin myönteisiä, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan lähiaikoina, sillä tilauskanta on elpynyt lähelle tavanomaista tasoaan. Rakentamisen luottamus on myös palautunut tavallista vahvemmaksi huhtikuun aikana, ja tilauskannat ovat kohonneet jo lähelle pitkän ajan keski- määräistä tasoa. Palvelualojenkin luottamus on noussut kevään aikana selvästi tavanomais- Suomen Yrittäjien ja Finnveran keväisen pkyritysbarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat tasaantumassa viime vuoden voimakkaan elpymisen jälkeen. 43 % maamme pk-yrityksistä odottaa suhdanteiden vielä kohenevan oman toimintansa kannalta. Entistä kehitystä ennustaa 48 %. Heikkenemiseen uskoo 9 % pk-yrityksistä. Näistä laskettu saldoluku on kuusi pykälää alempi kuin viime syksynä. Suotuisimmat näkymät ovat teollisuudessa ja heikoimmat rakentamisessa. Satakunnassa odotukset ovat koko maan luokkaa. 44 % uskoo suhdanteiden paranevan, 44 % pysyvän ennallaan ja 11 % heikkenevän. Odotukset ovat positiivisia kaikkien liiketoiminnan osatekijöiden suhteen sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Heikoimmin arvioidaan kehittyvän investointien sekä viennin ja tuonnin arvon, parhaiten taas liikevaihdon, kannattavuuden ja vakavaraisuuden. Erot Satakunnan ja muun maan välillä ovat melko pienet. Suurin poikkeama syntyy viennissä, jonka kehitykseen satakuntalaiset pk-yritykset luottavat vahvemmin. Vuoden 2010 heinä joulukuun talouskehitys Talouden uusi nousu alkoi orastaa Satakunnassa vuoden 2009 lopulla taantuman jäljiltä. Vuoden 2010 kevät sujuikin jo vauhdikkaan kasvun merkeissä. Satakunnan talous kulki vuoden 2010 heinä joulukuussa entistä vahvemmin nousujohteisella uralla. kasvoi tällöin merkittävästi erityisesti teollisuudessa. Vahvimpana kasvualana pysyi teknologiateollisuus, jonka alatoimialoista erityisesti metallien jalostus ja metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus olivat vahvassa vireessä. Metallien jalostusta on pönkittänyt värimetallien hintojen jyrkkä nousu. Koneiden ja laitteiden liikevaihdon pitkäaikainen nousu taittui selväksi laskuksi vuoden 2010 syksyllä, joskin liikevaihdon taso on tästä huolimatta edelleen hyvin korkea. Metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto kohosi loppuvuonna ripeästi. Elintarviketeollisuuden kasvu jäi niukaksi, joskin viime vuoden keväällä alkanut lasku pysähtyi syksyllä. Rakentamisen liikevaihto aleni maakunnassa edelleen vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla, joskin vuoden loppua kohti jo selvästi lieventyen. Sen liikevaihto on edelleen nousukauden, vuoden 2007 tasoa lähes parin vuoden yhtäjaksoisesta pudotuksesta huolimatta. Palvelualojen kasvutahti koveni, ja erityisesti kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto kohosi rivakasti. Liike-elämän palvelutkin ovat vähitellen pääsemässä jaloilleen. >> 2
17 kesäkuu 2011 Suhdannekuva 2 Teollisuus 6 Satakunnan osaamiskeskusalat 12 Luovat alat 14 Rakentaminen 15 Palvelut 16 Porin seudun ja Satakunnan ennakointi: missä mennään? 18 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori emeritus Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Nopeaa kasvua velkakriisin ja inflaation varjossa Alkuvuonna Suomen kokonaistuotanto on kasvanut jopa noin 6 %:n vauhtia. Tämä on jäänyt vähälle huomiolle euroalueen velkakriisin, julkisen talouden kestävyysvajeen ja kiihtyvän inflaation oloissa. Sitä suuremmalla syyllä nyt pitää toivoa, että Euroopan rahataloudellinen vakaus onnistuttaisiin säilyttämään. Samalla myös Satakunnan hyvä elpyminen voisi jatkua. Viime vuoden aikana Satakunnan yritysten liikevaihto kasvoi vahvemmin kuin koko maassa. Maakunnan liikevaihto nousi jo yli vuoden 2007 tason, jolta oli syvään taantumaan lähdetty. Koko maan BKT:n osalta näyttää käyvän niin, että vasta ensi vuoden aikana voidaan saavuttaa edellisen huipun taso. Satakunnan hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet viennin nopea toipuminen ja erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksen selviäminen ilman varsinaiseen taantumaan ajautumista. Myös rakentaminen ja palvelualat ovat kehittyneet Satakunnassa muuta maata paremmin. Hyvänä merkkinä voi pitää sitä, että meriklusterin kehitys on pysynyt hyvänä näinä aikoina ja luovien alojen viimeaikainen kasvu on ollut erittäin nopeaa. Näyttää käyneen niin, että Satakunnan aikoinaan kokemat teollisen rakenteen myllerrykset ovat johtaneet uusiin rakenteisiin, jotka osoittautuivat melko kestäviksi ja sopeutumiskykyisiksi äskeisessä globaalissa talouskriisissä. Euroalueen velkakriisi on elpymiselle selvästikin vaara. Sellaista velkasaneerauksen mahdollisuutta, jossa syylliset pannaan vastuuseen ja syyttömät pääsevät kuin koira veräjästä, ei valitettavasti ole tarjolla. Vaikka EU:n omaksumaa vakautusstrategiaa voi hyvällä syyllä epäillä ja se on aivan muuta, mihin perussopimuksessa oli varauduttu, ei ole mitenkään varmaa, että Suomen kannattaa kaataa suunniteltu väliaikaisen vakausvälineen vahvistaminen. Velka- ja pankkikriisit ovat valitettavasti aina olleet sellaisia, että pelastajat tulevat muualta kuin syntipukkien joukosta, koska ylivelkaantuneilla ei ole kykyä pelastaa itseään ja pelastajien oma etu vaatii auttamaan. Pysyvässä uudessa toimintamallissa pitää kuitenkin olla nykyistä ankarammat konstit käytössä. Hallittu velkasaneeraus on yksi sellainen väline. Satakunnan ja koko Suomen osalta elpymisen vauhti näyttää nyt hyvältä, mutta velkakriisin ja inflaation oloissa tiedämme, että korkotaso nousee ja epävarmuus vaivaa jatkossa. Onneksi meidän osalta on edelleen niin, että sekä julkinen talous että pankit ovat sellaisessa kunnossa, että pienet vastoinkäymisetkin kestetään hyvin. Katsauksessa liikevaihdon, palkkasumman ja viennin kehitystä on kuvattu Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamilla indeksisarjoilla. Indeksisarjat kuvaavat tarkasteltavan muuttujan (esim. liikevaihto) kehitystä suhteessa perusvuoteen 2005. Indeksisarjojen tulkinnassa olennaista on, minkä kahden ajankohdan välistä kehitystä arvioidaan. Esimerkiksi mitä alemmalta (perusvuotta alemmalta) tasolta indeksisarja lähtee vuonna 2000, sitä nopeampaa kasvu on ollut vuosien 2000 2005 välisenä aikana. Trendikuvioiden tarkastelussa on lisäksi huomioitava, että niiden loppuosa saattaa tarkistua (revisoitua) tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Muut katsauksessa esitetyt tilastotiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Satakunnan ELY-keskuksen tuottamiin tilastoihin. Katsauksessa on hyödynnetty myös eri toimialajärjestöjen ja ennustelaitosten asiantuntemusta. PÄÄTOIMITTAJA: Saku Vähäsantanen KIRJOITTAJAT: Ari Karppinen Jani-Petri Laamanen Merja Mannelin Paavo Okko JULKAISIJA: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö TAITTO: 400 kepposta Oy, Tiina Ebid 3
>> Muut 25 % Liike-elämän palvelut 6 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 % Elintarviketeollisuus 4 % Tukku- ja vähittäiskauppa 18 % Metsäteollisuus 11 % Rakentaminen 7 % Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valm. 5 % Metallien jalostus 12 % Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 3 % Koneiden ja laitteiden valmistus 7 % Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 % Satakunnan liikevaihdon jakauma v. 2010 (tiedot ovat suuntaa-antavia) n talouselämä on sujunut viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla suurin piirtein samoissa nousujohteisissa merkeissä kuin Satakunnassa. Liikevaihdon kasvu on kuitenkin jäänyt niukemmaksi erityisesti teknologiateollisuudessa, pääosin metallien jalostuksen vaimeamman nousun ja pienemmän painoarvon vuoksi. Myös metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen kasvu on ollut vaisumpaa. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa nousu näyttäisi Satakunnasta poiketen selvästi käynnistyneen, joskin taantuma on runnellut alaa maakunnasta poiketen hyvinkin rajusti. Tämän vuoksi ala on Satakunnassa yhä suhteellisesti selvästi paremmissa asemissa. Sama pätee osin myös rakentamiseen, jossa on valtakunnan tasolla havaittavissa selvemmin nousun merkkejä. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi vuoden 2010 heinä joulukuussa 16,1 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuonna 2009. Heinä syyskuun kasvu jäi 12,6 %:iin. Loka joulukuussa nousu kiihtyi 19 %:iin, sillä usean toimialan, mm. kaupan sekä metallituotteiden valmistuksen, kasvu voimistui tällöin. Entistä suotuisampi talouskehitys on nostanut hieman liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuutta maakunnassa. Vuoden 2010 heinä syyskuussa liikevaihto nousi 49 %:ssa maakunnan yrityksistä. Loka joulukuussa osuus kohosi 52 %:iin. Yli 15 %:n kasvaneiden siivu suureni vastaavasti 34 %:sta 37 %:iin. Maassa keskimäärin yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2010 heinä joulukuussa 12,1 % suuremmaksi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Kolmannen vuosineljänneksen 10 %:n kasvu voimistui vuoden lopulla 14 %:iin kaupan ja teollisuuden vetämänä. n kehitys piristyi liikevaihdon elpymisen vanavedessä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin merkkinä henkilöstö- ja tuotantomäärien toipumisesta. Satakunnan yritysten maksama palkkasumma kohosi vuoden 2010 heinä joulukuussa 3,0 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. ssa vastaavaksi kasvuksi muodostui 3,5 %. Palkkojen summa nousi melko tasaisesti koko loppuvuoden ajan. Huomattavaa kasvua kirjattiin metallien jalostuksessa molemmilla alueilla. Monilla teollisuus- ja palvelualoilla nousu oli aiempaa nopeampaa. Maksettujen palkkojen summa putosi selvästi ainoastaan telakoilla. Vähäistä laskua kirjattiin myös Satakunnan koneiden ja laitteiden valmistuksessa sekä koko maan elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma jatkoi vakaalla nousu-uralla kummallakin alueella. Vienti jälleen vahvassa vedossa Teollisuuden vienti on palautunut vahvalle kasvu-uralle vuoden 2009 lopun suhdannekäänteen jälkeen. Satakunnassa viennin arvo on kohonnut viime vuodenvaihteeseen mennessä jo lähelle edellisen nousukauden suhdannehuipun tasoa koko vuoden 2010 kestäneen rajun nousun ansiosta. Kasvupyrähdyksen taustalla on teknologiateollisuuden voimakas elpyminen ja erityisesti metallien jalostuksen hyvin vahva vire metallien markkinahintojen nopean kohoamisen myötä. Myös metsäteollisuuden viennin arvo on kasvanut vauhdikkaasti. ssa kehitys on ollut samansuuntaista, mutta teknologiateollisuuden viennin arvon nousu on jäänyt a huomattavasti vaisummaksi. Metsäteollisuuden loppuvuosi on sen sijaan sujunut yhtäläisesti. Teollisuus 2010 vs. 2009 Vienti Heinä joulukuu 29,4 % 17,4 % Heinä syyskuu 20,7 % 12,8 % Loka joulukuu 35,9 % 21,3 % % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -40 % Koko teollisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus I II IIIIV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1 Viennin muutos Satakunnassa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Viennin kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 4
Liikevaihdon vuositasot toimialoittain Satakunnassa (0 ), vuoden 2010 luvut ovat ennakkotietoja. Toimialan nimi 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Elintarviketeollisuus 400 204 420 615 419 575 443 389 465 593 6 617 489 569 511 859 Metsäteollisuus (puu- ja paperiteollisuus) 1 523 221 1 549 421 1 479 055 1 687 839 1 715 087 1 579 642 1 273 782 1 589 231 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituott. valm. 669 775 8 964 762 3 797 282 811 956 839 656 659 471 757 456 Metallien jalostus 1 071 106 1 348 571 1 389 185 1 776 523 2 004 516 1 488 464 988 418 1 713 862 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet 326 026 364 196 366 577 406 844 8 524 537 236 434 526 429 949 Koneiden ja laitteiden valmistus 549 165 554 734 593 834 659 187 0 173 999 571 1 125 258 1 001 255 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 79 536 86 532 96 656 96 325 106 466 127 698 92 935 104 912 Teknologiateollisuus (TOL 24-30) 2 464 2 730 483 2 6 999 3 320 3 4 068 311 3 5 163 2 866 010 3 772 641 OSKE-ryhmä: Jokapaikan tietotekniikka* 33 471 38 269 53 951 39 076 54 139 48 283 46 008 41 349 OSKE-ryhmä: Meriklusteri* 814 768 513 178 435 915 7 494 1 0 657 1 039 255 1 091 977 1 225 207 OSKE-ryhmä: Energiateknologia* 1 283 513 1 102 674 1 225 659 1 483 7 1 4 029 1 531 224 1 308 826 1 5 642 Muu kulkuneuvojen valm. (TOL 30); sis.telakat 630 1 271 272 261 961 404 245 524 742 341 123 224 873 Koko teollisuus (TOL BCD) 6 137 6 539 676 6 326 914 7 4 524 8 372 723 7 962 7 002 302 8 310 463 Rakentaminen 434 111 461 011 5 057 640 619 886 832 1 137 403 1 069 029 939 010 Tukku- ja vähittäiskauppa 2 0 824 2 135 357 2 243 161 2 322 376 2 495 894 2 665 961 2 473 336 2 5 044 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 652 134 532 139 278 148 096 161 389 168 723 174 499 175 334 Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) 7 688 556 182 617 599 676 773 794 789 874 532 828 441 5 811 Luovat alat 1 331 624 573 8 512 637 853 697 8 712 407 649 161 715 207 Kaikki toimialat yhteensä 10 172 312 10 728 323 10 756 303 12 200 689 13 726 865 13 983 969 12 1 765 13 885 628 *Osaamiskeskustoimialoista (OSKE) lisätietoa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21 Yleisen työllisyystilanteen koheneminen jatkuu Teksti: Merja Mannelin ja Jani-Petri Laamanen laisten yritysten henkilöstöodotuksissa jo viime syksynä näkynyt koheneminen realisoitui positiivisena työllisyyskehityksenä vuoden viimeisinä kuukausina. Vuoden kolmannella neljänneksellä yritysten henkilöstömäärä oli vielä loivassa laskussa, mutta viimeisellä neljänneksellä nähtiin jo nousua edellisvuoteen verrattuna. Heinä joulukuun yhteenlaskettu henkilöstömäärä jäi maakunnan yrityksissä suunnilleen samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin. Kehitys oli yhtäläisesti kohenevaa kaikilla kolmella päätoimialalla (teollisuus, rakentaminen ja palvelut). Työttömien määrä on ollut Satakunnassa laskusuunnassa jo viime vuoden kesäkuusta lähtien. Erityisesti on alentunut nuorten työttömien määrä. Myös lomautukset ovat vähentyneet selvästi alkuvuonna. Lisäksi yt-neuvotteluja on käyty vähemmän kuin vuosi sitten, eikä alueella ole tapahtunut isoja irtisanomisia. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen on vaikuttanut positiivisesti Satakunnan kehitykseen. Työttömyys on tämän vuoden alkupuolella vähentynyt vuoden takaisesta kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähennys on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä ja vastaavasti alhaisinta kuljetuksessa ja liikenteessä. Ongelmaksi on nousemassa pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Yleisestä myönteisestä kehityksestä poiketen meriteollisuuden tilanne on heikkenemään päin. Uhkana alalla ovat lomautusten lisääntymiset, jos uusia tilauksia ei saada nopeasti. Satakunnassa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat 11 400, mikä on vajaat 0 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien osuus työvoimasta oli 10,7 %. Lomautettuna oli vajaat 1 200 henkeä eli on noin 300 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alkuvuonna jatkunut työttömyyden aleneminen vihjaa siihen, että positiivinen henkilöstömäärien kehitys alueen yrityksissä on jatkunut tämänkin vuoden puolella. Kevään yritysbarometrit antavat viitteitä siitä, että positiivinen henkilöstömäärien kehitys jatkuu tänä vuonna. Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrin mukaan maakunnan yritysten henkilöstöodotukset ovat parantuneet vuoden takaisesta. Erityisesti 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % -8 % henkilöstömääriensä pienenemiseen uskovien yritysten osuus on laskenut. Myös EK:n suhdannebarometrin tulokset antavat tällaisen kuvan sekä teollisuuden ja rakentamisen että palvelualan osalta. Henkilöstöodotukset ovat Satakunnassa hieman varovaisemmat kuin koko maassa, mutta odotusten positiivinen kehitys on yhtäläistä kuin koko maassa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta kannetaan alueen yrityksissä nyt hieman aiempaa enemmän huolta, mikä johtunee lisääntyneestä työvoiman kysynnästä. Lähitulevaisuuden työllisyysnäkymät ovat siis kaiken kaikkiaan hyvät, ja suotuisan yleisen talouskehityksen jatkuessa myös realisoitunut kehitys tulee olemaan positiivista. I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 Henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa, kaikki toimialat yhteensä 5
TEOLLISUUS Teksti: Saku Vähäsantanen 1 Teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 Koko teollisuuden (TOL BCD) henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa Satakunnan teollisuuden vuoden 2009 lopulla alkanut liikevaihdon ja viennin nousu jatkui jyrkkänä vuoden 2010 heinä joulukuussa voimistuen joiltain osin edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvun taustalta löytyy teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden entistä suotuisampi kehitys. Niiden liikevaihto kohosikin huomattavasti. Lisäksi ainakin teknologia- ja metsäteollisuuden viennin arvo nousi reippaasti vientipainotteisuuksiensa ansiosta. Merkittävimmistä teollisuusaloista ainoastaan elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu jäi niukaksi, mutta siinäkin kehitys kohentui selvästi aivan vuoden lopulla. Lisäksi koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto alkoi laskea, joskin pitkäaikaisen nousun ansiosta sen suhteellinen taso on edelleen hyvin korkea Satakunnassa. Telakoiden palkkasumma putosi edelleen, mikä viittaa tilauskantojen vajaukseen. Muuten maakunnassa toimivan teollisuuden maksamien palkkojen summa oli nousujohteista viime vuoden lopulla, ja lähes jokaisella teollisuuden haaralla kirjattiin kasvua alasta riippuen 2 3 vuoden tauon jälkeen. Satakunnan teollisuuden lähes kaksi vuotta kestänyt henkilöstömäärien pudotus pysähtyi vuoden 2010 loka joulukuussa, jolloin henkilöstö kasvoi jo hieman. Maassa keskimäärin teollisuus on päässyt vähitellen jaloilleen laskusuhdanteen jälkeen. alkoi kohota taantuman jäljiltä vuoden 2010 alussa, ja kasvu on yltynyt vuoden mittaan. Satakunnan tapaan jokainen merkittävä teollisuusala on päässyt lujasti kasvuun kiinni viime vuodenvaihteeseen mennessä (pl. telakat). Nousu on kuitenkin jäänyt a hieman heikommaksi teknologiateollisuuden ja sen alatoimialoista erityisesti metallien jalostuksen vaimeamman nousun vuoksi. n kehityksessä ei merkittävää eroa syntynyt valtakunnan keskitason ja Satakunnan välille. Teollisuus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 25,5 % 15,8 % Heinä syyskuu 21,1 % 12,3 % Loka joulukuu 29,0 % 18,7 % Heinä joulukuu 2,4 % 2,3 % Heinä syyskuu 2,9 % 1,3 % Loka joulukuu 1,9 % 3,4 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu -0,7 % Heinä syyskuu -2,2 % Loka joulukuu 0,8 % TEKNOLOGIATEOLLISUUS Teknologiateollisuuden (TOL 24 30) elpyminen jatkui vauhdilla vuoden 2010 heinä joulukuussa Satakunnassa. Liikevaihdon kasvu ylsi huippulukemiin loka joulukuussa metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen nousukiidon siivittämänä. Metallialojen voimakas nousu oli alkanut maakunnassa jo vuoden 2009 lopulla värimetallien maailmanmarkkinahintojen kohoamisen myötä, mikä nosti metallien jalostuksen ensimmäisenä pinnalle. Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto kasvoi tosin läpi taantuman, mutta vuoden 2010 lopulla sen liikevaihto sukelsi jo selvästi. On kuitenkin huomattava, että alan liikevaihto on edelleen suhteellisesti hyvin suuri, ja edellisen nousukauden tasokin on selvästi ylittynyt viime vuodenvaihteessa. Metallituotteiden valmistuksen liikevaihto romahti laskusuhdanteessa Satakunnassa, mutta viime vuoden lopun kirityksen myötä liikevaihto on kohonnut jo lähelle vuoden 2008 suhdannehuippua. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuskin on alkanut selvästi toipua. Maakunnan telakoiden palkkasumma on sen sijaan edelleen laskenut, sillä tilauskannoissa on vajausta. Valtaosan teknologiateollisuuden kasvusta on Satakunnassa tuonut vajaat yli 20 henkilöä työllistävää yritystä, joiden osuus toimialan yri- 6
1 1 1 Koneet ja laitteet M etallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Teknologiateollisuuden alatoimialojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) 1 Koneet ja laitteet M etallituotteet Sähkötekniset Metallit. keskim. Metallien jalostus Telakat Teknologiateollisuuden alatoimialojen palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) tyskannasta on noin 12 %. Maakunnan metalliyrityksistä liikevaihtoaan onnistui nostamaan viime vuoden kolmannella neljänneksellä 51 %. Vuoden lopulla osuus kohosi 56 %:iin. Yli 15 % kasvoi vastaavasti 40 % ja 46 % yrityskannasta. Osuudet olivat hieman aiempaa korkeampia. Viennin arvon nousu voimistui vuoden lopulla liikevaihdon tavoin, sillä merkittävä osa tuotannosta menee vientiin. Teknologiateollisuuden palkkasumman lasku pysähtyi Satakunnassa vuoden 2010 kesällä, mutta sen jälkeen kasvu on ollut heikkoa. Nopeaa nousua on kuitenkin kirjattu vuoden lopussa etenkin metallien jalostuksessa sekä metallituotteiden valmistuksessa. Valtakunnallisesti teknologiateollisuuden toipuminen on ollut a huomattavasti vaisumpaa, sillä kovan kasvualan, metallien jalostuksen, merkitys on vähäisempi ja koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto on yhä Satakunnasta poiketen suhdannehuippua alempi taantuman aiheuttaman voimakkaan laskun seurauksena. Lisäksi parin viime vuoden aikana kovasti kärsineellä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksella on selvästi enemmän painoarvoa. Ala ei ole päässyt vieläkään kovin selvälle kasvu-uralle, joskin aivan vuoden lopulla liikevaihto nousi huomattavasti. Metallituotteiden valmistuskaan ei ole päässyt yhtä hyvin takaisin jaloilleen talouskurimuksen jälkeen, vaikka kasvua onkin jo ehtinyt hieman kertyä. Maan telakoillaan ei ilmeisesti keskimäärin kovin hyvin mene, sillä palkkasumma on yhä laskusuunnassa. Teknologiateollisuuden vienti alkoi kuitenkin vetää voimalla vuoden lopulla, sillä käytännössä kaikkien sen haarojen liikevaihto, josta merkittävä siivu menee vientiin, kasvoi. Telakoiden liikevaihdosta ei ole tosin saatavilla tietoja. Metallialojen palkkasumman parisen vuotta kestänyt lasku vaihtui kasvuksi viime loka joulukuussa. Palkat putosivat ainoastaan telakoilla sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, jossa tosin selvästi lieventyen. Muilla aloilla palkkasumma nousi jo ripeästi. Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportin mukaan yrityskohtainen vaihtelu on ollut suurta viime vuonna koko maassa. Pahin vaihe on ohitettu, mutta useiden kehittyneiden valtioiden velkaongelmat sekä maailmanlaajuinen rakennemuutos luovat epävarmuutta alalle. Tämän vuoksi ennustaminen muodostuu erityisen hankalaksi. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä uusien tilausten arvo kohosi kuitenkin jo 13 % korkeammaksi kuin vuotta aiemmin, ja 23 % kolmatta neljännestä suuremmaksi. Tilauskannan arvo alitti silti viime vuodenvaihteessa 12 %:lla vuodentakaisen tasonsa, ja se oli 10 % pienempi kuin syyskuun lopussa. Vuoden 2011 tammi maaliskuussa maamme teknologiateollisuus sai uusia tilauksia arvoltaan 34 % enemmän kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, mutta saman verran kuin edeltävällä vuosineljänneksellä. Tilauskantojen arvo jäi tämän vuoden maaliskuun lopussa 3 % vuotta aiempaa matalammaksi, mutta kohosi kuitenkin 4 % joulukuun loppuun verrattuna. Liikevaihdon nousun arvioidaan jatkuvan lähikuukausina, mutta sen taso jää yhä selvästi alle vuoden 2008 suhdannehuipun. Teknologiateollisuus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 38,1 % 13,1 % Heinä syyskuu 32,2 % 7,7 % Loka joulukuu 41,8 % 17,4 % Heinä joulukuu 0,9 % 1,6 % Heinä syyskuu 0,8 % -0,5 % Loka joulukuu 0,9 % 3,8 % Vienti Heinä joulukuu 34,6 % 12,1 % Heinä syyskuu 20,6 % 5,0 % Loka joulukuu 43,1 % 17,5 % 7
METALLIEN JALOSTUS Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitystä on leimannut voimallisesti metallien hintojen vaihtelu. Satakunnassa alan kehityksessä on näkynyt erityisesti maakunnassa merkittävän kuparin hintojen suhdannekehitystä noudattavat, voimakkaatkin heilahtelut. Taantuman syvimmässä kuopassa vuoden 2009 alkupuolella metallien jalostuksen liikevaihto sukelsi murto-osaan alan suhdannehuipun, vuoden 2007 tasosta. Sen jälkeen liikevaihto on ponnistanut voimakkaaseen nousuun metallien hintojen ripeän kohoamisen siivittämänä. Satakunnassa metallien jalostuksen liikevaihto on vuosien 2009 2010 rajun nousun ansiosta päässyt takaisin taantumaa edeltävälle tasolleen. Maassa keskimäärin matkaa vuoden 2007 tasoon on vielä, mutta todennäköisesti syynä on muiden metallien kuin kuparin suurempi painoarvo. Kuparin hinta kun on selvimmin noussut, ja ylittänytkin aikaisem- mat ennätykset vuoden 2010 lopussa. Muissa värimetalleissa alumiinissa, sinkissä ja nikkelissä hintojen kehitys on ollut nousujohteista, mutta kuparia selvästi vaisumpaa. Satakunnassa liikevaihdon kasvuun on päässyt kiinni vuoden 2010 heinä joulukuussa suunnilleen % metallien jalostajista, ja yli 15 %:n kasvun on saavuttanut suurin osa eli noin % yrityskannasta. Taantuma ei pudottanut palkkasummaa lähellekään samassa suhteessa kuin liikevaihtoa, joten tuotannon taso ja henkilöstömäärät eivät tippuneet yhtä valtavassa mittakaavassa. Vuoden 2010 keväällä virinnyt palkkasumman nousu voimistui selvästi loppuvuoden aikana. Alalla maksetun palkkasumman kasvuvauhti kohosikin tarkastelussa olevista toimialoista nopeimmaksi sekä Satakunnassa että koko maassa. Maksettujen palkkojen hurjan kasvun taustalla piilee todennäköisesti tuotannon selvä nousu, sillä Tilastokeskuksen mukaan terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärät lisääntyivät koko maassa noin neljänneksen vuoden 2010 aikana edellisvuoteen verrattuna. Tammi helmikuussa 2011 tuotanto kasvoi vastaavasti noin viidenneksen. Teknologiateollisuus ry:n mukaan henkilöstömäärä supistui kuitenkin valtakunnallisesti viime vuonna hieman noususuhdanteesta huolimatta. Metallien jalostus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 69,4 % 42,6 % Heinä syyskuu 82,6 % 62,3 % Loka joulukuu 58,4 % 27,7 % Heinä joulukuu 13,0 % 12,4 % Heinä syyskuu 12,3 % 14,3 % Loka joulukuu 13,7 % 10,5 % 1 Metallien jalostuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Metallien jalostuksen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) METALLITUOTTEIDEN SEKÄ KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS Metallituotteiden valmistus pääsi pitkän laskukauden jälkeen kiinni kasvuun vuoden 2010 keväällä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Kasvu jatkui kohtalaisen nopeana myös viime vuoden heinä syyskuussa. Loka joulukuun raju nousupiikki nosti Satakunnan metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kertaheitolla lähelle edellisen nousukauden tasoa. ssakin kasvu voimistui huomattavasti aivan vuoden lopussa, mutta liikevaihdon aikaisempaan huipputasoon on vielä matkaa. Satakunnassa metallituotteiden valmistajista puolet pääsi kasvuun kiinni vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä. Yli 15 %:n nousun kirjasi 40 % yrityksistä. Vaikka kasvu yltyi huomattavan voimakkaaksi viime vuoden lopulla, ei kasvaneiden yritysten osuus noussut kovinkaan paljon. Tällöin 57 % yrityksistä kasvoi, ja yli 15 %:n nousun saavutti 47 % yrityskannasta. Tämä viittaa siihen, että kasvuhuipun taustalla on joitakin merkittäviä valmistajia tai tilauksia. Tätä tukee myös liikevaihdon nousun painottuminen lähes täysin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin. kääntyi nousuun taantuman jäljiltä viime vuoden puolivälin paikkeilla, ja kasvu voimistui selvästi vuodenvaihdetta kohden liikevaihdon nousun vanavedessä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Tämä viittaa vahvasti sekä tuotanto- että henkilöstömäärien nousuun. Palkkojen kohoaminen oli toimialojen nopeimpia kummallakin alueella. Metallituotteiden valmistus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 31,7 % 15,9 % Heinä syyskuu 5,5 % 7,7 % Loka joulukuu 54,7 % 23,5 % Heinä joulukuu 5,8 % 5,1 % Heinä syyskuu 0,9 % 1,9 % Loka joulukuu 10,7 % 8,4 % Koneiden ja laitteiden valmistus kasvoi Satakunnassa käytännössä läpi taantuman. Koko maan tasolla liikevaihdon pudotus oli laskusuhdanteessa täysin päinvastaisesti toimialojen suurimpia. Vuoden 2010 kesällä valtakunnan konepajateollisuudessa tapahtui äkillinen käänne, ja liikevaihto kohosi jo vauhdilla vuoden lopulla. Satakunnassa ala kasvoi lähes yhtäjaksoisesti viime vuoden kesään saakka, jonka jälkeen liikevaihto alkoi supistua maan keskiarvosta poiketen. Vaikka liikevaihdon pudotus yltyi maakunnassa selvästi vuoden loppua kohden, on liikevaihdon taso yhä huomattavan suuri ja suhteellisesti maan keskiarvoa merkittävästi korkeampi usean vuoden pituisen kasvukauden ansiosta. Myös edellisen nousukauden liikevaihdon taso ylittyi yhä viime vuodenvaihteessa. Satakunnassa toimialan alkaneen laskun taustalla piilee pääosin kolmisenkymmentä yli 20 henkilöä työllistävää yritystä. Ristiriitaista on se, että vaikka alan liikevaihto alkoi laskea viime vuoden heinä joulukuussa Satakunnassa, liikevaihtoaan onnistui kohottamaan aiempaa suurempi osa maakunnan val- 8
1 1 1 Metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) mistajista. Heinä syyskuussa % yrityksistä kasvoi. Yli 15 %:n nousuun kykeni tällöin 37 % yrityskannasta. Loka joulukuussa siivut suurenivat vastaavasti 52 %:iin ja 46 %:iin, vaikka liikevaihdon sukellus syveni selvästi. Toimialan kohtalaisen korkeat kasvaneiden yritysten osuudet ja samanaikainen liikevaihdon aleneminen viittaa joidenkin avainyritysten selvään taantumiseen huomattavan osan yrityskannasta pystyessä kasvuun. Taustalla saattaa piillä myös vuoden 2009 lopulla laskutettuja suuria tilauksia. Alan yrityskentän toipumiseen viittaa paitsi valtakunnan tasolla, myös Satakunnassa palkkasumman kääntyminen selvään kasvuun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Siten puolitoista vuotta kestänyt lasku päättyi. Elpymiseen viittaavat myös Teknologiateollisuus ry:n suhdannekatsaukset, joiden mukaan Suomen kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset saivat viime vuoden loka joulukuussa euromääräisesti 28 % enemmän tilauksia kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin, ja 31 % enemmän kuin saman vuoden heinä syyskuussa. Suotuisa kehitys jatkui vuoden 2011 tammi maaliskuussa, jolloin tuoreiden tilausten arvo kohosi 59 % vuotta aiemmasta ja 6 % edeltävästä vuosineljänneksestä. Tilauskannan arvo alitti viime vuodenvaihteessa edellisvuodenvaihteen tason 16 %:lla, ja syyskuun lopun 2010 tasosta jäätiin 12 %. Maaliskuun 2011 lopussa tilauskannan arvo jäi yhä 6 % pienemmäksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, mutta nousi 5 % suuremmaksi kuin viime vuodenvaihteessa. Liikevaihdon kasvun odotetaan jatkuvan viime kuukausien tilauskehityksen perusteella. Koneiden ja laitteiden valmistus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu -9,4 % 13,3 % Heinä syyskuu -2,5 % 5,1 % Loka joulukuu -14,4 % 20,2 % Heinä joulukuu -0,9 % 3,4 % Heinä syyskuu -4,6 % 0,6 % Loka joulukuu 3,1 % 6,2 % ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTUOTTEIDEN VALMISTUS 1 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen liikevaihto romahti taantuman aikana erityisesti valtakunnan tasolla. Satakunnassakin ala koki kovia, mutta sen pienuuden vuoksi merkittävää vaikutusta alueen talouteen ei todennäköisesti ole päässyt syntymään. Käännekohdaksi muodostui Satakunnassa monen muun alan tavoin vuoden 2010 kevät. Maassa keskimäärin taite näyttäisi tapahtuneen puolisen vuotta myöhemmin, loka joulukuussa. Taitteen jälkeen liikevaihdon nousu on ollut hyvin voimakasta sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, mutta edellisen suhdannehuipun tasolle on vielä matkaa. Satakunnassa entistä suurempi osa yrityksistä on kasvattanut liikevaihtoaan. Kolmannella vuosineljänneksellä tämä onnistui 54 %:lta yrityksistä. Viimeisellä neljänneksellä osuus supistui 51 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu pieneni vastaavasti 49 %:sta 41 %:iin. Osuuksien supistuminen huolimatta toimialan liikevaihdon kasvun jatkumisesta entiseen tahtiin viestii yritysten suoriutumisen hajonnan kasvusta. Satakunnassa alan kasvusta valtaosa on muodostunut yli 20 henkilön yrityksissä, joita toimii alueella neljä kappaletta. Teknologiateollisuus ry:n suhdanneraportti ennakoi maamme elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihdon pysyvän yhä matalana, sillä vuoden 2011 tammi maaliskuussa tuoreiden tilausten arvo putosi 2 % vuotta aiemmasta, ja 18 % vuoden 2010 loka joulukuusta. Tilauskannan arvo oli joulukuun 2010 lopussa neljä prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin, ja 12 % syyskuun lopun tasoa alempi. Kehnot suhdanteet jatkuivat yhä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin tilauskannan arvo putosi 5 % vuodentakaisesta ja 8 % viime vuodenvaihteesta. n kehitys piristyi liikevaihdon nousun siivittämänä etenkin Satakunnassa 9
vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Siten runsaan vuoden kestänyt tippuminen ainakin taukosi. ssa palkkojen aleneminen jatkui vielä syksyllä, mutta aivan vuoden lopulla putoaminen pysähtyi. Yhtäjak- soista laskua oli ehtinyt kertyä parisen vuotta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan henkilöstömäärä jäi vuonna 2010 valtakunnallisesti kuusi prosenttia alemmaksi kuin vuonna 2009. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 17,6 % 5,9 % Heinä syyskuu 18,0 % -2,8 % Loka joulukuu 17,2 % 13,8 % Heinä joulukuu 4,4 % -2,5 % Heinä syyskuu 4,1 % -4,8 % Loka joulukuu 4,7 % 0,0 % TELAKAT Telakoiden palkkasumma on ollut selvästi hiipumaan päin taantuman jälkeenkin. Satakunnassa palkkasumma on kuitenkin laskusuhdanteenkin aikana ajoittain ponnistanut kasvuun, kuten vuoden 2009 lopulla sekä aivan viime vuoden alussa. Vuoden 2010 keväällä kirjattiin jo roimaa laskua, ja sukellus jatkui vuoden loppua kohden selvästi voimistuen. Vuoden 2010 loka joulukuun palkkasumman romahdus viittaa maakunnan telakoiden töiden määrän ainakin tilapäiseen tuntuvaan vähenemiseen. Etenkin Technip Offshore Finlandin Mäntyluodon telakka tarvitsisi tuoretta tilauskantaa. Valtakunnan tasolla koko vuoden 2010 jälkimmäinenkin puolisko on sujunut myös synkissä merkeissä, sillä vuoden 2008 lopulla alkanut pudotus ei ole näyttänyt juuri minkäänlaisia laantumisen merkkejä. 1 Kaikkiin kasvulukuihin sisältyy myös muiden kulkuneuvojen valmistus (TOL 30), joka kattaa telakoiden lisäksi mm. junanvaunujen, polkupyörien, taisteluajoneuvojen ja veneiden valmistuksen. Muut alat kuin telakat ovat Satakunnassa hyvin marginaalisessa asemassa. ssa telakoiden osuus toimialan liikevaihdosta on noin 72 % (vuoden 2009 tiedot). Erilaisten veneiden valmistus mukaan luettuna osuus kohoaa 85 %:iin. Telakoiden henkilöstön osuus koko toimialasta jää 58 %:iin, mutta sisällyttämällä erilaisten veneiden valmistus siivu nousee noin 79 %:iin. Telakat Teollisuus yhteensä Telakoiden ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) Telakat 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu -14,7 % -10,4 % Heinä syyskuu -4,4 % -8,2 % Loka joulukuu -24,8 % -12,7 % ELINTARVIKETEOLLISUUS Satakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto laski yhä hieman vuoden 2010 heinä syyskuussa. Pudotus oli kuitenkin selvästi lievempää kuin saman vuoden keväällä. Loka joulukuussa liikevaihto kääntyi jo selvään nousuun. Valtakunnan tasolla ala ponnisti viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla myös selkeään kasvuun, joka voimistui yhä vuoden loppua kohden. Siten vuoden 2009 keväällä alkanut pudotus päättyi. Satakunnassa liikevaihdon laskukausi jäi maan keskiarvoa selvästi lyhyemmäksi kestäen yhtäjaksoisesti puolisen vuotta vuoden 2010 keväästä syksyyn. Kokonaisuutena elintarviketeollisuus on kärsinyt taantumasta muita teollisuuden aloja selvästi vähemmän. Satakunnassa heikomman kehityksen kausi näkyy yhä liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuudessa, joka oli etenkin heinä syyskuussa vähän aiempaa matalampi. Kolmannella vuosineljänneksellä 47 % yrityksistä kasvoi, ja yli 15 %:n nousun kirjasi 27 % yri- tyskannasta. Viimeisellä neljänneksellä vastaavat lukemat kohosivat nousukiidon myötä 53 %:iin ja 30 %:iin. Satakunnassa vuoden lopun liikevaihdon kohoaminen nojasi hyvin vahvasti vähintään 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Liikevaihdon virkoamisen myötä elintarviketeollisuuden maksama palkkasumma alkoi hiljalleen nousta sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Laskusuhdanne on pudottanut palkkasummaa kuitenkin melko vähän. 1 Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Elintarviketeollisuus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 2,0 % 3,7 % Heinä syyskuu -0,7 % 2,5 % Loka joulukuu 4,4 % 4,9 % Heinä joulukuu 1,6 % 0,9 % Heinä syyskuu 2,5 % 0,9 % Loka joulukuu 0,7 % 0,9 % 10
METSÄTEOLLISUUS Metsäteollisuuden (puu- ja paperiteollisuus sekä huonekalujen valmistus) nousu alkoi toden teolla vuoden 2010 alussa sekä Satakunnassa että koko maassa. Hyvin vahva kehitys jatkui edelleen vuoden loppupuoliskolla. ja viennin arvo kohosivat voimakkaasti etenkin syyskesällä, eikä nousu juuri hyytynyt talven tulon myötä. Satakunnassa liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus on pysytellyt vahvasta myötätuulesta huolimatta entisenä. Heinä syyskuussa kasvu onnistui 45 %:lta yrityksistä, ja yli 15 %:n nousu kirjattiin 35 %:ssa yrityksistä. Loka joulukuussa vastaavat lukemat kohosivat vähän korkeammiksi, 52 %:iin ja 38 %:iin, vaikka liikevaihdon kasvu hieman tasaantuikin. Maakunnassa alan kasvu on juontunut käytännössä täysin vähintään 20 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Liikevaihdon vahva vire on vaikuttanut myös palkkasummaan, jonka pitkäaikainen pudotus vaihtui melko ripeäksi nousuksi vuoden 2010 heinä syyskuussa sekä Satakunnassa että valtakunnallisella tasolla. Satakunnassa lasku oli alkanut vuoden 2008 alussa ja koko maassa suunnilleen vuotta aiemmin. Palkkojen nousu tasaantui molemmilla alueilla kuitenkin jo seuraavan vuosineljänneksen aikana, loka joulukuussa. 1 Pellervon taloustutkimus PTT:n keväisen ennusteen mukaan metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä jatkanee nousuaan talouskasvun ansiosta. PTT ennakoi sekä tuotannon että hintojen kasvun yltävän muutamaan prosenttiin kuluvan ja ensi vuoden aikana koko maan tasolla. Markkinoilla on kuitenkin epävarmuutta euroalueen ja Pohjois- Afrikan vakaudesta sekä Japanin katastrofin vaikutuksista. PTT arvioi paperin tuotantoja vientimäärien sekä vientihintojen nousevan hieman tänä ja ensi vuonna maassamme. Myönteinen kehitys juontuu kysynnän vähittäisestä elpymisestä ja hieman kohentuneesta kapasiteettitilanteesta Euroopassa. Sellun vientihinta pysynee korkeana, joskin hienoista laskua on odotettavissa. Vientimäärätkin pysyvät suurina. Sahatavaran tuotannon PTT odottaa kohoavan kolmisen prosenttia tänä vuonna vahvan kotimaisen kysynnän ja Euroopan rakentamisen elpymisen myötä. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Metsäteollisuus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 22,5 % 20,1 % Heinä syyskuu 25,1 % 23,6 % Loka joulukuu 20,1 % 16,8 % Heinä joulukuu 4,1 % 3,4 % Heinä syyskuu 6,1 % 4,5 % Loka joulukuu 2,1 % 2,1 % Vienti Heinä joulukuu 20,7 % 21,0 % Heinä syyskuu 20,6 % 23,9 % Loka joulukuu 20,8 % 18,4 % KEMIKAALIEN SEKÄ KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS Vuonna 2009 kemianteollisuuden liikevaihto supistui rajusti. Alan liikevaihto kääntyi ripeään nousuun monen muun teollisuudenalan tavoin vuoden 2010 keväällä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Suotuisa kehitys jatkui yhä vuoden jälkimmäiselläkin puoliskolla. Satakunnassa liikevaihto kasvoi rivakasti etenkin heinä syyskuussa, ja vaikka nousu hieman tasaantuikin vuoden lopulla, oli kasvu kuitenkin yhä huomattavasti pitkän ajan keskiarvoa ripeämpää. Valtakunnallisella tasolla koko viime vuoden jälkimmäisen puolisko sujui liikevaihdon tasaisen nopean nousun merkeissä. Satakunnassa liikevaihdon kasvun selittää lähes täysin vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. Satakunnassa myönteisen kehityksen myötä aiempaa suurempi osa alan yrityksistä kykeni nostamaan liikevaihtoaan. Heinä syyskuussa 67 % yrityksistä kasvoi. Yli 15 %:n nousun kirjasi 45 % kemianteollisuudesta. Loka joulukuussa vastaavat osuudet kohosivat vielä hieman (69 % ja 46 %). Kemianteollisuuden maksama palkkasumma putosi tuntuvasti vuonna 2009. Käännekohta koettiin keväällä 2010 sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin palkkojen käännyttyä hienoiseen nousuun tuotannon toipumisen myötä. 1 Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Vuoden 2010 heinä joulukuussa palkkasumma ponkaisi aikaisempaa reippaampaan nousuun liikevaihdon ja tuotannon kasvun vanavedessä erityisesti Satakunnassa. Myönteinen vire jatkunee, sillä EK:n helmikuisen, koko maata luotaavan suhdannebarometrin mukaan alan suhdannetilanne on tavallista vahvempi, joskin yrityskohtainen hajonta on suurta. Tilauskannat ovat vähän tavanomaista suuremmat. Vaikka tuotanto ja henkilöstö ovat kasvaneet odotetusti, ovat tulevaisuudennäkymät aiempaa varovaisempia. Kapasiteetin käyttöasteenkin nousu päättyi viime vuoden lopussa. Tuotannon ja henkilöstömäärien odotetaan kuitenkin yhä kohoavan. Myyntihintoihin ja kustannuksiin odotetaan nousua. Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 17,7 % 14,9 % Heinä syyskuu 20,7 % 14,8 % Loka joulukuu 14,8 % 15,0 % Heinä joulukuu 6,2 % 3,4 % Heinä syyskuu 6,5 % 2,8 % Loka joulukuu 5,8 % 4,0 % 11
SATAKUNNAN OSAAMISKESKUSALAT Jokapaikan tietotekniikka, meriklusteri ja energiateknologian klusteriohjelma Teksti: Saku Vähäsantanen JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKKA Jokapaikan tietotekniikka -klusteriin (JPT) on lisätty kymmenkunta uutta yritystä. Tämän vuoksi yritysrypästä koskevat aikasarjat ovat uusiutuneet vuoden 2009 alusta alkaen. Klusteri koostuu tällä hetkellä runsaasta :sta IT-alan yrityksestä Satakunnassa. Maakunnan tietoteknisiä aloja on leimannut liikevaihdon suuret heilahtelut vuosien varrella. Viime vuoden loppupuolisko sujui kuitenkin suhteellisen tasaisesti. kasvoi hieman heinä syyskuussa, mutta laski jälleen jonkin verran loka joulukuussa. Loppuvuoden pudotus selittyy pääosin vähintään kaksikymmentä henkilöä työllistävien yritysten liikevaihdon laskulla. Lisäksi 5 19 henkilöä työllistävien yritysten suoriutuminen oli aiempaa kehnompaa. Yli 20 hengen yrityksiä toimii Satakunnassa vajaat 20 kappaletta, joten niiden painoarvo on merkittävä huomattavan suuren osuutensa vuoksi. JPT-klusterin yrityksistä liikevaihdon kasvuun pystyi viime vuoden jälkipuoliskolla suunnilleen entisen suuruinen osa, % yrityksistä. Yli 15 %:n nousuun kykeni kolmannella vuosineljänneksellä 44 % ja viimeisellä 40 % yrityskannasta. Kasvuyritysten osuuden pysyminen suurin piirtein ennallaan vuoden lopulla liikevaihdon laskiessa viittaa todennäköisesti joidenkin avainyritysten taantumiseen. JPT-ryppään maksaman palkkasumman vuoden 2009 keväällä alkanut lasku vaihtui kuitenkin selväksi kasvuksi loka joulukuussa. 300 2 2 240 220 200 1 40 Meriklusteri Teollisuus yhteensä JPT Energia Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden liikevaihdon kehitys Satakunnassa (2005=) Jokapaikan tietotekniikka -klusteri 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu -1,4 % Heinä syyskuu 3,3 % Loka joulukuu -4,4 % Heinä joulukuu -1,2 % Heinä syyskuu -5,6 % Loka joulukuu 3,6 % 12
1 Meriklusteri Teollisuus yhteensä Osaamiskeskustoimialojen ja koko teollisuuden palkkasumman kehitys Satakunnassa (2005=) JPT Energia MERIKLUSTERI laiseen meriklusteriin on lisätty yrityksiä, joten sitä koskevat tilastot ovat uusiutuneet vuoden 2009 alusta alkaen. Yritysrypäs koostuu tällä hetkellä 33:sta meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajasta sekä telakoista. on huomattavan korkea. Meriklusterille on ollut ominaista liikevaihdon ajoittain voimakkaatkin heilahtelut vuosien varrella johtuen osin telakoiden tilauskantojen vaihteluista. Suhdannehuippu koettiin vuoden 2008 alussa. Siitä lähtien liikevaihto on sukeltanut taukoamatta viime vuoden syksyyn saakka lukuun ottamatta vuoden 2009 viimeisen neljänneksen kasvupiikkiä. Klusteri pääsi uudelleen roi- maan kasvuun kiinni vuoden 2010 loka joulukuussa. Nousu on myös sikäli merkittävä, että verrokkina on voimakas kasvu täsmälleen vuotta aiemmin. Huiman nousukiidon ansiosta klusterin liikevaihto on kohonnut viime vuoden loppuun mennessä jo lähelle vuoden 2008 suhdannehuippua. Menestyksen taustalla piilee yli 20 henkilöä työllistävien yritysten, joista valtaosa klusterista muodostuu, kasvupyrähdys. Suotuisa loppuneljännes näkyy selvästi myös liikevaihtoaan kohottaneiden yritysten osuudessa, joka kohosi edeltävän neljänneksen 42 %:sta 64 %:iin. Yli 15 % kasvaneiden siivu leveni vastaavasti 24 %:sta 42 %:iin. Liikevaihdon käännekohta ei kuitenkaan ole ainakaan vielä vaikuttanut palkkasummaan, sillä sen pitkään kestänyt sukellus jatkui vuoden 2010 heinä joulukuussa voimistuen yhä vuoden loppua kohden. Todennäköisenä syynä on telakoiden hankalahko tilanne, sillä muu teknologiateollisuus on päässyt jo kutakuinkin jaloilleen. Meriklusteri 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 26,9 % Heinä syyskuu -18,6 % Loka joulukuu 48,9 % Heinä joulukuu -7,9 % Heinä syyskuu -4,8 % Loka joulukuu -11,0 % ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologian klusteriin sisältyy energiayhtiöitä sekä energiatekniikan laite- ja osavalmistajia, jotka toimivat Satakunnassa. kohoaa korkeaksi ainakin suurten energiayhtiöiden ansiosta. Energiasektori on päässyt taantumasta jo jaloilleen, ja liikevaihto on laskenut ainoastaan taantuman synkimpinä hetkinä vuonna 2009. Vuoden 2010 alussa alkanut voimakas nousu jatkui vahvana myös vuoden loppupuoliskolla. Alkuvuoden huippulukemia ei ihan saavutettu, mutta loppuvuoden kehitys kulki lähellä toimialojen keskiarvoa. Edellisen nousukauden tasokin on jo ylitetty. Kasvun tasaantumisesta huolimatta entistä suurempi osa alan yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Heinä syyskuun 64 %:n siivu tosin supistui loka joulukuussa 54 %:iin, joka sekin on suotuisan alkuvuoden luokkaa. Sen sijaan yli 15 % kasvaneiden osuus kohosi vastaavasti hieman, 45 %:sta 46 %:iin. Kasvu on pohjautunut heinä syyskuussa pääosin yli 20 henkeä työllistäviin yrityksiin. Loka joulukuussa osat vaihtuivat, ja poikkeuksellisesti nousu nojasi selvemmin alle viiden hengen yrityksiin, joiden osuus yritysryppäästä jää melko pieneksi, vajaaseen kolmannekseen. Taantuma on heijastunut pahemmin palkkasummaan, joka on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2009 alusta asti pois lukien vuoden 2010 heinä syyskuu. Siten henkilöstövähennykset lienevät jatkuneet liikevaihdon vahvasta vireestä huolimatta. Energiateknologian klusteriohjelma 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 15,6 % Heinä syyskuu 17,9 % Loka joulukuu 14,0 % Heinä joulukuu 0,8 % Heinä syyskuu 2,3 % Loka joulukuu -0,6 % Lisätietoa ohjelmista saa osoitteesta http://www.prizz.fi/sivu.aspx?taso=1&id=21. 13
LUOVAT ALAT Teksti: Saku Vähäsantanen 1 Luovien alojen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Luovien alojen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) kärsivät pahoin taantumasta, sillä liikevaihto putosi vuonna 2009 pahimmillaan lähes vuoden 2005 tasolle. Ripeä kasvu alkoi kuitenkin vuoden 2010 keväällä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Saman vuoden heinä syyskuu sujui myös melko mallikkaasti molemmilla alueilla. Varsinainen kasvupyrähdys koettiin Satakunnan luovilla aloilla loka joulukuussa, jolloin kirjattu yli 30 %:n liikevaihdon nousu on historiallisen suuri. Myös valtakunnan tasolla kasvu voimistui vuoden lopun lähestyttyä, joskin huomattavasti maltillisemmin. Satakunnassa voimakas nousu selittyy vähintään 20 henkeä työllistävien yritysten vahvalla myötätuulella. Niiden osuus alan yrityskannasta on kuitenkin vain vajaat kuusi prosenttia. Vaikka ala kulki entistä suotuisammissa uomissa, ei liikevaihtoaan onnistunut kohottamaan kovinkaan paljoa aiempaa suurempi yritysjoukko. Heinä syyskuussa kasvuun kykeni 44 % yrityksistä ja yli 15 %:n kasvuun nappasi kiinni 32 % kannasta. Loka joulukuussa siivut suurenivat parin prosenttiyksikön verran. Maltillinen kasvuyritysten nousutahti ja kiivas liikevaihdon kasvu vuoden lopulla viittaa joidenkin avainyritysten huomattavasti aiempaa parempaan suoriutumiseen. Myös maassa keskimäärin kasvu on ollut viime vuoden loppupuoliskolla pääosin suurempien yritysten (> 20 henkeä) varassa. Kasvuyritysten osuus on ollut Satakunnan luokkaa huolimatta matalammasta kokonaiskasvusta. ei ole kovin merkittävästi pudonnut taantumassakaan. Sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin luovien alojen yritysten maksama palkkasumma kääntyi nousuun vuoden 2010 heinä joulukuussa puolentoista vuoden putoamisen jälkeen. Kasvu on tosin jäänyt huomattavasti liikevaihtoa maltillisemmaksi etenkin Satakunnassa viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Nousu on muutenkin ollut sen verran niukkaa molemmilla alueilla, että henkilöstövähennykset ovat todennäköisesti jatkuneet ainakin viime vuoden syksyyn saakka. Luovat alat 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 17,9 % 5,8 % Heinä syyskuu 4,9 % 3,8 % Loka joulukuu 30,9 % 7,4 % Heinä joulukuu 1,5 % 2,7 % Heinä syyskuu 0,4 % 1,9 % Loka joulukuu 2,7 % 3,5 % Luovien alojen tarkempi toimialajaotus on nähtävillä osoitteessa http://www.satamittari.fi/muunnokset/linkki0id57.htm. 14
RAKENTAMINEN Teksti: Saku Vähäsantanen 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 Rakentamisen henkilöstömäärän kehitys Satakunnassa 220 210 200 1 1 1 Rakentamisen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 1 Rakentamisen palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Rakennusalan pitkäaikainen ja voimakas liikevaihdon nousu taittui Satakunnassa vuoden 2009 keväällä. on sukeltanut siitä lähtien yhtäjaksoisesti ainakin vuoden 2010 loppuun saakka. Lasku oli tosin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä jo melko lievää, mikä antaa viitteitä suhdannekäänteestä. On syytä huomata, että liikevaihto on edelleen vajaan parin vuoden pudotuksesta huolimatta nousukauden, vuoden 2007 tasoa Satakunnassa. Tällöin maakunnan alan tukipilarit, sekä Olkiluodon rakennustyömaa että muu rakentaminen, olivat voimissaan. Satakunnassa puskurina taantumaa vastaan on toiminut ydinvoimalatyömaa, vaikka muu rakentaminen on vähentynyt selvästi. Koko maan tasolla edellinen nousukausi jäi a selvästi vaisummaksi, mutta vastaavasti taantuman aiheuttama pudotuskin on ollut lievempää. Rakennusala ponkaisi valtakunnallisesti kasvuun viime vuoden keväällä, ja liikevaihto on kohonnut reippaasti lukuun ottamatta viime kesän verkkaisempaa kautta. Valtakunnan tasolla rakennusalan liikevaihto on kuitenkin yhä suhteellisesti selvästi a matalampi, kun verrataan vuotta 2010 vuoteen 2005, varhaisemmin alkaneesta kasvukaudesta huolimatta. Ainakin Satakunnassa alan vähitellen parantunut tilanne näkyy liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuudessa, joka kohosi hieman aiempaa suuremmaksi. Vuoden 2010 heinä syyskuussa kasvuun kykeni % yrityksistä. Loka joulukuussa osuus kohosi 55 %:iin. Yli 15 %:n nousun kirjasi vastaavasti 40 % ja 46 % kannasta. Satakunnassa 5 19 henkilöä työllistävien yritysten loppuvuosi on sujunut havaittavasti muita kokoluokkia myönteisemmin. Satakunnassa rakennusalan taitekohtaan viittaa selvästi palkkasumman kääntyminen kasvuun vuoden 2010 loka joulukuussa runsaan vuoden, tosin melko lieväksi jääneen laskun jälkeen. Tällöin myös henkilöstömäärien runsaan vuoden kestänyt putoaminen pysähtyi, ja alalla kirjattiin hienoista kasvua, mikä on nähtävissä myös palkkasumman pontevasta noususta. Myös koko maan tasolla palkkasumman ponkaisu vahvaan kasvuun viittaa nousun jatkumiseen ja työllisyyden kohenemiseen. Rakennusyritysten maksamien palkkojen pudotus on ollut taantumassa maassa keskimäärin a jonkin verran syvempää ja pitkäkestoisempaa. Rakennusteollisuus RT ry:n huhtikuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan rakentaminen kasvoi viime vuonna valtakunnallisesti viisi prosenttia, ja saman verran nousua ennakoidaan kuluvalle vuodelle. Rakentaminen lähestyy siten tavanomaista tasoaan. Asuntotuotanto pysynee vilkkaana, mutta toimitilarakentaminen on yhä normaalia verkkaisempaa, vaikka siinäkin kasvua on kirjattu. Maa- ja vesirakentaminen on edelleen vähäistä, ja uusien kohteiden painotus on ensi vuodessa. Uhkakuvana RT näkee korkojen nopean nousun ja kuluttajien luottamuksen horjumisen, jotka voivat suitsia omistusasuntojen vilkasta kysyntää. Inflaatiopaineiden lisäksi talousnäkymiä saattavat RT:n mukaan heikentää mm. Japanin maanjäristyksen seurannaisvaikutukset sekä euroalueen kriisimaiden ongelmat. Rakentaminen 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu -4,6 % 5,7 % Heinä syyskuu -7,8 % 2,1 % Loka joulukuu -1,5 % 9,1 % Heinä joulukuu 2,0 % 6,2 % Heinä syyskuu -0,2 % 4,7 % Loka joulukuu 4,2 % 7,7 % Henkilöstömäärä Heinä joulukuu -1,0 % Heinä syyskuu -2,8 % Loka joulukuu 0,7 % 15
PALVELUT Teksti: Saku Vähäsantanen Tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut sekä yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 6 % 4 % 2 % 0 % -2 % -4 % -6 % I/2001 I/2002 I/2003 I/2004 I/2005 I/2006 I/2007 I/2008 I/2009 I/2010 Palveluiden henkilöstömäärän (TOL GIJLMNQ) kehitys Satakunnassa Palvelualojen toipuminen jatkui vahvana sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin vuoden 2010 heinä joulukuussa. Tukkuja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu nopeutui selvästi molemmilla alueilla. ssa kaupan kasvulukemat kohosivat poikkeuksellisen korkeiksi. Myös liike-elämän palvelut pääsivät kunnolla jaloilleen, ja etenkin valtakunnan tasolla liikevaihto kohosi selvästi. Satakunnassakin lasku vaihtui orastavaksi nousuksi, sillä muun talouselämän piristyminen on edistänyt suunnittelu- ja tukipalvelujen kysyntää. Edellä mainittujen palvelualojen palkkasumman kasvutahti koveni liikevaihdon nousun vanavedessä kummallakin alueella loppuvuonna. Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palkkasumma jatkoi vakaalla kasvu-uralla erityisesti Satakunnassa. Maakunnan palvelualojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kipusi vuoden 2010 loka joulukuussa 0,3 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Tämä katkaisi liki kaksi vuotta kestäneen laskuputken. Heinä syyskuussa laskua kirjattiin vastaavasti vielä 2,9 %. Heinä joulukuussa 2010 palvelualojen henkilöstö supistui siten 1,4 % vuoden 2009 vastaavaan aikaan verrattuna. TUKKU- JA VÄHITTÄISKAUPPA Tukku- ja vähittäiskauppa sai viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla uutta tuulta purjeisiinsa, sillä liikevaihdon kasvu vahvistui koko ajan talouselämän vireytymisen vanavedessä. ssa liikevaihdon kasvu kohosi hyvin korkeaksi, ja loka joulukuun vajaan 13 %:n nousu on korkein koko 2000-luvulla. Myös Satakunnassa vastaavan ajankohdan kasvu oli samaa luokkaa kuin edellisen nousukauden parhaimpina hetkinä. Vaikka satakuntalaisen kaupan kasvu jäikin maan keskiarvoa matalammaksi viime vuoden lopulla, sujuivat taantuman synkimmät hetket vastapainona maakunnassa valtakunnan keskitasoa suotuisammin. Vuoden 2010 alkupuoliskosta poiketen satakuntalaisen kaupan kas- vu on pohjautunut heinä joulukuussa entistä enemmän yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joiden kasvu vireytyi tällöin huomattavasti. Niiden osuus yrityskannasta on kuutisen prosenttia. Myös 5 19 henkilön yrityksillä on ollut jonkin verran painoarvoa kaupan nousussa. Vaikka kauppa ponnisti loppuvuonna entistä voimakkaampaan kasvuun, ei kasvaneiden yritysten osuudessa ole juuri havaittavissa nousua Satakunnassa. Kaupan alan yrityksistä 48 %:n liikevaihto kohosi heinä syyskuussa 2010, ja yli 15 %:n kasvun saavutti 30 % yrityskannasta. Loka joulukuussa osuudet kipusivat vastaavasti hieman korkeammiksi, 51 %:iin ja 33 %:iin. n kasvu sen sijaan vireytyi selvästi vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin, mikä viittaa henkilöstömäärän lisääntymiseen kovan nousun seurauksena. Tukku- ja vähittäiskauppa 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 7,5 % 11,6 % Heinä syyskuu 5,8 % 10,4 % Loka joulukuu 9,2 % 12,8 % Heinä joulukuu 3,2 % 3,2 % Heinä syyskuu 1,6 % 2,0 % Loka joulukuu 4,8 % 4,5 % 1 Kaupan liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) 16
MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 1 Majoitus- ja ravitsemispalveluiden liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Majoitus- ja ravitsemistoiminnan keväällä 2010 alkanut nousukiito voimistui edelleen saman vuoden heinä joulukuussa sekä Satakunnassa että koko maassa. Kasvulukemat kohosivat tällöin jo viime nousukauden luokkaan molemmilla alueilla. Myönteinen vire on saattanut entistä useamman satakuntalaisen yrityksen kasvupolulle, sillä liikevaihtoaan onnistui nostamaan vuoden 2010 heinä joulukuussa 54 % alan yrityskannasta. Yli 15 %:n nousun kirjasi 32 % yrityksistä. Kasvu on perustunut maakunnassa valtaosin sekä 5 19 henkilöä että yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin. n kasvu nopeutui Satakunnassa viime vuoden toisella puoliskolla. Maassa keskimäärin palkkojen aleneminen pysähtyi, ja hienoista nousua kirjattiin. Tämä antaa viitteitä henkilöstökehityksen käänteestä myönteisempään suuntaan. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 7,8 % 7,0 % Heinä syyskuu 8,8 % 6,9 % Loka joulukuu 6,8 % 7,1 % Heinä joulukuu 3,6 % 1,7 % Heinä syyskuu 4,0 % 1,2 % Loka joulukuu 3,2 % 2,3 % LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT 1 Liike-elämän palvelujen liikevaihdon kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Liike-elämän palvelut (TOL JLMN) saivat uutta puhtia viime vuoden heinä joulukuussa talouselämän aiempaa vahvemman vireen ansiosta. Se on voimistanut tuki- ja suunnittelupalvelujen kysyntää. Tämä näkyy erityisesti val- takunnan tasolla, jossa liikevaihdon kasvu voimistui koko loppuvuoden ajan, ja ala on saavuttanut edellisen nousukauden liikevaihdon tasonsa. Satakunnassakin vuoden 2010 keväällä orastanut nousu jatkui vakaana koko loppuvuoden ajan, mutta vuoden 2008 lopun suhdannehuipun tasoon on vielä jonkin verran matkaa. Satakunnassa alan suhdannekärki oli tosin maan keskitasoa suhteellisesti korkeammalla, ja pudotuskin on ollut rajumpaa. Nousun jatkuminen ei ole liiemmin vaikuttanut liikevaihtoaan nostaneiden yritysten osuuteen Satakunnassa, vaan se pysytteli vuoden jälkimmäisellä puoliskolla noin 49 %:ssa. Yli 15 % kasvaneiden osuus jäi 34 %:iin. Satakunnassa alan liikevaihdon kasvu on jakautunut melko tasaisesti eri yrityskokoluokkien kesken useimmista toimialoista poiketen. Satakunnassa alan palkkasumma kääntyi loivaan nousuun kolmannella vuosineljänneksellä, mikä päätti puolentoista vuoden laskun. Koko maassa liikevaihdon ripeytyminen on kohottanut myös palkkasummaa selvästi. Liike-elämän palvelut 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 3,9 % 6,1 % Heinä syyskuu 3,9 % 4,5 % Loka joulukuu 3,8 % 7,5 % Heinä joulukuu 1,1 % 4,9 % Heinä syyskuu 0,2 % 3,8 % Loka joulukuu 2,0 % 6,0 % YKSITYISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkasumman kehitys Satakunnassa ja koko maassa (2005=) Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä ei ole notkahtanut missään vaiheessa taantuman kourissakaan, sillä palkkasumma on kulkenut vakaalla kasvu-uralla läpi vaikeimpienkin aikojen. Satakunnassa kasvu on ollut viime aikoina hieman maan keskiarvoa ripe- ämpää, mikä näkyy erityisesti vuoden 2010 heinä joulukuussa. Taustalla saattaa piillä Satakunnan valtakunnan keskitasoa vanhempi ikärakenne. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut 2010 vs. 2009 Heinä joulukuu 7,8 % 5,3 % Heinä syyskuu 8,1 % 6,0 % Loka joulukuu 7,4 % 4,7 % 17
PORIN SEUDUN JA SATAKUNNAN ENNAKOINTI: MISSÄ MENNÄÄN? Teksti: Ari Karppinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö kartoitti alkuvuodesta 2011 ennakointitoiminnan tilaa ja kehitysideoita Porin seutukunnassa ja Satakunnassa. Näkökulmana oli erityisesti Porin seudun elinkeinoelämän kehittäminen. Selvityksessä haastateltiin kattavasti keskeiset julkisen sektorin ennakoijatahot ja elinkeinoelämän edustajat. Selvityksen tilaajana toimi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy. Ennakointi aluekehittämisessä Ennakointi on häilyvää, monitahoista ja samalla sen hallinta on kasvavissa määrin tärkeää nykyisessä, omatoimisuuteen pohjautuvassa aluekehittämistyössä. Vaikka ennakoinnin keskeisenä tutkimuksellisena lähtökohtana on nykyisyys, jonka ymmärtäminen perustuu olennaisilta osin menneeseen kehitykseen profeetta ei voi toimia ilman muistia ja vaikka tulevaisuutta ei tosiasiassa ole koskaan olemassakaan se on aina huomenna niin ennakointi suuntautuu aina tuleviin mahdollisuuksiin. Ennakointi- ja tulevaisuudentutkimus hyödyntää ns. hybridimetodiikkaa: pelkästään ennakoinnin perusmenetelmät muodostuvat hyvin monenlaisesta joukosta laadulliseen ja kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja tekniikoita. Seudullista käytännön kehittämistä ennakoivasti parantavien toimintamallien tulisi systemaattisesti lisätä tätä ennakointiin oleellisesti liittyvän epävarmuuden hallintaa. (esim. Kaivo-oja 2011; Mahaffie, 2011; Martin and Irvine 1989). Koska käytännön ennakointia ei tehdä sen itsensä vuoksi, niin tällaisen epävarmuuden vähentämisen tarkoituksena on parantaa viimekädessä aluekehittämisen päätöksenteon vaikuttavuutta ja ennakointitiedon käytettävyyttä (TEM, 2008, 14 15). Ennakointitiedon avoin levittäminen parantaa alueen yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Ennakointitoiminnan juurruttaminen oleelliseksi osaksi aluekehittämistyötä antaa itsessään mahdollisuuden lisätä alueellista yhteistyötä, ja se luo edellytyksiä yhteisen osaamisperustan kartuttamiseen. (vrt. Porin seudun elinkeinostrategia 2015). Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemässä kartoituksessa ennakoinnin tilaa ja kehittämisideoita on tulkittu juuri edellä mainitusta perspektiivistä. Mitä ja miten? Tehdyn selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa ennakointitoiminnan tilaa alkuvuonna 2011 Porin seutukunnassa sen elinkeinotoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli haastatella tässä suhteessa kaikki keskeiset julkiseen sektoriin lukeutuvat ennakointitoimijat ja elinkeinoelämän alueelliset edunvalvojat. Tutkimuskysymykset määriteltiin seuraavasti: (1) millaisiin asioihin seudullinen ennakointitoiminta kohdistuu, (2) miten seutua palvelevaa ennakointia tehdään, (3) millainen on seudun ennakointiverkosto, (4) miten seudullista ennakointia tulisi kehittää ja (5) miten ennakointi tukee Porin seudun elinkeinostrategian 2015 painopisteitä? Tässä kirjoituksessa tarkastellaan vain kohtia (1) (2). Muut kohdat löytyvät varsinaisesta tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin sisällönanalyysimenetelmällä. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna yksilöteemahaastatteluna. Ennen haastattelua ei määritelty sitä, mitä on ennakointi, vaan kukin haastateltava kertoi oman näkemyksenä omasta ja edustamansa organisaation ennakointityöstä. Haastateltavat valittiin tämän selvityksen tehneiden tutkijoiden ja Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Prizztech Oy:n asiantuntijaneuvotteluiden perusteella ja listaan pyydettiin täydennyksiä haastateltavilta. Pyrkimyksenä oli kokonaistutkimus eli koko kohdejoukon tutkiminen. Haastateltuja toiminnallisia ei omistuksellisia organisaatioita on 21, a priori organisaatiopeitto 91 % ja asiantuntijapeitto 62 %. Haastateltavista rajattiin pois elinkeinoelämään suoraan liittymätön kunnallinen peruspalvelutuotanto, alueen yritysten oma ennakointitoiminta ja Pohjois-an tai Rauman seudulle keskittyvä ennakointitoiminta. Haastattelut toteutettiin 2011 tammikuun lopun ja huhtikuun alun välisenä aikana. Missä ollaan ennakoinnin suhteen? Porin seudulla ja maakunnallisesti Satakunnassa ennakointia on paljon ja se kohdistuu varsin suureen määrään asioita: 26 erilaista, nimettyä asiaa ja bruttomäärältään asioita on 47. Näistä vain 8 oli sellaisia, joiden suhteen ennakointia oli vähintään kahdessa haastatelluista organisaatioista. Tällaisia ovat: yleinen aluekehitys, innovaatiotoiminta, toimialaennakointi, työvoiman tarve, koulutustarve, toimintaympäristötieto, teknologiat (yleisesti), liiketoimintamallien ja osaamisen kehittämi- 18
nen. Kaikkein suurin maakunnallinen ennakointitarve on koulutuksessa (7 organisaatiota). Tästä huolimatta yli kahden toiminnallisen organisaation alueellinen ennakointiverkosto samaan asiaan kohdistuvana oli harvinaisuus. Perusperiaatteet ennakointitavoissa organisaatioilla olivat pääosin yhteneväisiä: ennakointiin liitettiin tiedonkeruu, ennakointitiedon jalostaminen ja käyttäminen päätöksenteon apuvälineenä. Toiminnalliset sisällöt ja kokemus toiminnan tuloksellisuudessa näissä pääluokissa vaihtelivat organisaatioittain merkittävästi. Kuviossa 1 (nelikenttä) pyritään havainnollistamaan ennakointitiedon hankinnan ja jalostamisen epävarmuuden suhdetta organisaatioiden omaan päätöksentekoon. Kuvion pisteet perustuvat tehtyihin haastatteluihin. Sijainti nelikentän solun sisällä ei ole mitta-asteikosta johtuen täysin määriteltävissä, mutta luokittelu nelikentän luokkiin tehtiin sisällönanalyysin perusteella. Ennakointitiedon epävarmuuden vähenemisen odotetaan liittyvän neljään asiaan (suhde samansuuntainen, kuviossa 1): 1. tiedon yleinen numeerisuus (tilastolliset tiedot ja alueellinen ennakointimalli), 2. tiedon alueellinen räätälöinti, 3. ennakointitiedon substanssispesifisyys ja 4.ennakoinnin aikahorisontin lyhyys. Kuviossa 1 olevalla kaksoisympyrän koolla kuvataan 3. ja 4. kohdan epävarmuustekijöitä. Mustan ympyrän koko viittaa ennakointitiedon yleisyystasoon eli mitä yleisempi ennakointitiedon kohde, niin sitä suurempi musta ympyrä. Vastaavasti valkoinen ympyrä viittaa ennakointitiedon aikahorisonttiin eli mitä pidempi se on, niin sitä suurempi tiedon epävarmuus ja ympyrän koko. Kuviossa ympyrän muodolla ei ole merkitystä. Kuvio 1. Organisaatioiden ennakointitoimintanelikenttä I: tiedonluonteen (räätälöity vs yleinen ja tiedon spesifisyys-aikahorisontti 3 ) ja organisaatioiden omaan päätöksentekoon vaikuttavuuden suhteen 4. 1 Aluetilastoihin ja alueräätälöityyn kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmin tehtyyn malliin perustuva ennakointitiedon hankinta ja jalostus. 2 Ennakointitiedon hankinta ja jalostus perustuu ennakoitavan asian asiantuntijoiden, seminaarien ja aiheen yleisten tutkimuskirjallisuuden käyttämiseen (vaikka asiantuntijat ja tutkijat olisivat itsessään tehneet kvantitatiivista tutkimusta). 3 Mitä yleisempi ennakointitiedon tarve (musta ympyrä) ja mitä pitkäaikaisempi ennakoinnin aikahorisontti (valkoinen ympyrä), niin sitä laajemmat ympyrät. 4 Akseleiden mitta-asteikot nelikentässä (solun sisällä) ovat vain suuntaa-antavia ja siten myös organisaatioiden sijainti (solun sisällä) ja ympyröiden koko laatikossa johtuen tietysti siitä, että muuttujat ovat laatueroasteikollisia. Nimikelyhenteet ovat tutkijoiden antamat. Kuvio 1 osoittaa, että valtaosa haastatelluista organisaatioista on ennakointitiedon käyttämisen osalta solussa I: hankitaan ja jalostetaan pääosin laadullista tietoa, jota ei kuitenkaan erityisen aktiivisesti käytetä omassa päätöksenteossa esimerkiksi toiminnan kohdentamisessa. Solussa IV olevat organisaatiot ovat onnistuneet vähentämään ennakointitiedon epävarmuutta ja käyttävät tietoa aktiivisesti omassa ennakointipäätöksenteossaan. Haastatteluiden perusteella WinNova on näissä em. suhteissa edennyt pisimmälle ja tehtyjä numeerisia toimintaympäristön analyyseja kerrottiin käytetyn toiminnan strategisen kehittämisen perusaineistona. Siltikin selkeää numeerista, räätälöityä ennakointitietoa hyödyntävää mallia ei haastattelussa Win- Novankaan osalta paljastunut. Solussa III olevat organisaatiot käyttävät pääsin laadullista ennakointi-informaatiota ja samalla ne ovat vieneet ennakointitoiminnan tulokset omaan päätöksentekoonsa. Kaikkein pisimmälle systemaattisen ennakointitiedon ja ennakointitoimintojen käyttämisessä omassa päätöksente- ossa on edennyt Osaamiskeskusohjelmaan kuuluva Jokapaikan tietotekniikka -ohjelma (JptOSKE) (solu III). Solu II ja siellä erityisesti liitto ja Satakunnan ELY-keskus ovat mielenkiintoisessa ennakoinnin kehittymisen vaiheessa. Molemmilla ennakointi on aluekehittämislaissa määrättyä ja ennakointitarve aivan erityisesti liitolla on hyvin laaja-alaista, koko alueen kehitykseen liittyvää ja liiton osalta myös varsin pitkäaikaista. Lähtökohtaisesti ennakointipäätöksenteon epävarmuus on merkittävää ( isot musta ja valkoinen ympyrä ). Ennakoinnin lakisääteisyydestä johtuen molempien organisaatioiden osaamista tukevat ministeriöiden ja edelleen niiden toiminnallisten organisaatioiden ja tutkimuslaitosten asiantuntijaverkostot. Tämän kirjoituksen perusteena olevassa tutkimuksessa (Karppinen ja Vähäsantanen, 2011) on lisäksi tarkasteltu olemassa olevia ennakoinnin alueellisia ja ylialueellisia verkostoja sekä haastatteluissa ilmenneitä ja niistä johdettuja seudullisen ennakoinnin kehittämisideoita (tutkimustavoitteet (3) (5)). Asiasta kiinnostuneet voivat alla olevan linkin kautta tutustua tutkimuksen tiivistelmään ja ladata myös koko tutkimuksen. Kirjoitus perustuu alkuosaan tutkimuksesta Karppinen, Ari ja Saku Vähäsantanen (2011): Porin seudun elinkeinotoiminnan kehittämistä palvelevan alueellisen ennakointitoiminnan kartoitus 2011. Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö, julkaisusarja A, Nro 37/2011. Vapaasti ladattavissa osoitteesta http://www.satamittari.fi/linkkitiedosto.asp?taso=0&id=72. 19
Talouskatsauksessa tarkastellaan Satakunnan talouden kehitystä sekä kokonaisuutena että tarkemmin eri toimialoilla. Katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa. Tämä numero on talouskatsauksen seitsemästoista numero, ensimmäinen ilmestyi kesäkuussa 2003. Katsauksen perusaineistoa ovat Tilastokeskuksen tuottamat liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Muista aluetilastoista poiketen kuvaajien viive on vain muutamia kuukausia, joten ne mahdollistavat talouden käänteiden seurannan myös aluetasolla. Toimialoittaisissa näkymissä on hyödynnetty toimialajärjestöjen asiantuntemusta ja yleisissä talousnäkymissä eri ennustelaitosten julkaisuja. Katsauksen viimeisimmät tiedot ovat joulukuulta 2010, ennusteiden ja näkymien osalta toukokuulta 2011. Satakunnan talous -katsauksen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Yhteistyökumppaneita ovat myös mm. Länsi-Suomen Osuuspankki, Nordea, Pohjois- Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ry ja liitto. Lisää katsaukseen ja laajemmin Satakunnan kehitykseen liittyvää materiaalia löytyy Internet-sivuilla www.satamittari.fi. Palautetta katsauksen ja Internet-sivuston kehittämiseksi satakuntalaisia entistä paremmin palvelevaksi tietolähteeksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoja: Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö puh. 0 520 07 saku.vahasantanen@tse.fi http://www.satamittari.fi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön ylläpitämä Satamittari-verkkosivusto osoitteessa http://www.satamittari.fi tarjoaa a käsitteleviä tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan taloutta koskevaa tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina sekä Satakunnan yrityshakemisto Satakanta. 400 kepposta Oy / Brand ID Oy / Kehityksen Kirjapaino