1(18) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Leppävirran Osuuspankin tulosvuoteen vaikutti eniten euron korkotason muutokset ja sijoitusmarkkinoiden kehitys. Pankin liikevoitto heikkeni hieman edellisvuodesta. Viime vuodesta kohonnut korkotaso paransi korkokatetta alkuvuonna. Korot kääntyivät laskuun vuoden loppua kohti. Loppuvuonna lisääntynyt sijoitusympäristön epävarmuus heikensi arvopaperisalkun nettotuottoja. Talletuskannan kasvu voimistui vuoden toisella puoliskolla. Myös luottokanta jatkoi kasvua. Vakavaraisuussuhde parani merkittävästi johtuen osittain siirtymisestä sisäisten luottoluokituksen menetelmään luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa. Avainlukuja Avainlukuja 2011 2010 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 682 829-17,7 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,2 69,3 6,9 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,9 3,9-0,9 Vakavaraisuussuhde, % 36,3 27,6 8,7 Henkilöstö keskimäärin 18 19-1 Jäsenet 4 394 4 336 58 OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Leppävirran Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP-Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjola-ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Maailmantalous kasvoi vuonna 2011. Talouskehitys hidastui kuitenkin vuoden aikana selvästi ja se oli epävarmuuden sävyttämää ja epätasaista. Euroopassa velkakriisi kärjistyi vuoden jälkipuoliskolla, mikä heikensi toimintaympäristöä olennaisesti. Suomen talouskin kasvoi viime vuonna. Hyvän alkuvuoden jälkeen talouden tunnelmat synkkenivät jyrkästi loppuvuonna velkakriisin vuoksi. Tämä ei kuitenkaan heijastunut voimakkaasti kotitalouksien kulutus- ja investointipäätöksiin. Vienti sen sijaan hidastui loppuvuonna selvästi. Markkinakorot kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun kesällä. Alkuvuodesta näytti vielä talouselämä kasvunmerkkejä, ja korkojenkin ennustettiin nousevan. Kesän kynnyksellä tunnelmat kääntyivät vastakkaiseen suuntaan. Esimerkiksi 12 kk euriborkorko nousi tammikuun 1,5 prosentin tasolta kesään mennessä yli 2,2 prosentin tasolle, mutta on jo nyt lähestymässä vuoden alun
2 tasoa. Keskuspankki myös tuki markkinoiden toimintaa tarjoamalla ylimääräistä rahoitusta pankeille sekä osti valtion lainoja markkinoilta. Euroopan keskuspankki laski ohjauskoron 1,00 prosenttiin vuoden 2011 lopulla. Suomessa pankkien kotitalous- ja yritysasiakkaiden luottokanta kasvoi vuonna 2011 verrattain vakaasti. Velkakriisi heikensi kuluttajien ja yritysten luottamusta, mutta alhainen korkotaso piti yllä luotonkysyntää. Osakekurssien lasku vuoden jälkipuoliskolla vähensi rahastopääomia ja vakuutussäästöjä. Osakekurssit ovat laskeneet viime vuoden aikana Euroopassa reilusti. Helsingin pörssi putosi vuoden alkuvuoden ylimmästä arvostaan lokakuun alimpaan 36,5 prosenttia. Ennustelaitokset synkensivät ennusteitaan talouden kasvusta koko loppuvuoden. Eurokriisin hoito on edelleen kesken mutta arvopaperimarkkinoilla vapaa pudotus on kääntynyt kurssien sahaukseen ja ehkä pieneen nousuun. Leppävirralla talouselämän epävarmuus näkyy alueemme yritysten toiminnassa varovaisuutena. Uusia investointeja ei tehdä. Lomautuksilla varmistetaan kannattavuuden ja maksuvalmiuden ylläpito. Suurin yksityisen työnantajan tuotannollisen toiminnan loppuminen toteutui kesällä. Noin 100 työpaikan menetys on iso isku pienelle paikkakunnalle. Monilla yrityksillä on tilauskanta pysynyt hyvänä ja on jopa ihmetelty kriisipuheita. Asuntokauppaa sävyttää vahva tarjonta talousalueella. Asuntoja on tullut myyntiin enemmän kuin normaalisti. Tästä johtuen edes normaalia paremmat kauppamäärät eivät ehdi sulattaa varastoa. Tämän vuoksi asuntoja on myynnissä alueellamme lähes kaksinkertainen määrä tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna. Alhainen korkotaso houkuttelee ostamaa lainarahalla ja runsas tarjonta on näkynyt vain kalliimpien asuntojen myynnin hidastumisena. Myös hintataso on pysynyt vakaana. Uusien kerros ja rivitaloasuntojen ostajiakin löytyisi ikääntyvästä väestöstä. Niiden rakentamisen toivoisi jatkuvan viimevuonna valmistuneen kahden rivitalon jälkeenkin. Metsäalalla kauppatilanne on vaihdellut. Kesällä oli kysyntää ja korjuuolosuhteet suosivat. Syksyn poikkeuksellisen lämmin sää tuotti vaikeuksia metsäkoneyrityksille työmailla. Ostajien myynti-intoa on vienyt puun hinnan laskeva kehitys. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Leppävirran Osuuspankissa aloitettiin oma vahinkovakuutusmyynti henkilöasiakastalouksille. Lari Leppä aloitti pankin vakuutusmyyjänä 1.4.2011. Pankin oman myyjän lisäksi vakuutusasiamiehenä jatkaa Timo Kasanen. Hänen asiakkainaan ovat maatilat ja yritykset. Uutena sijoitusneuvojana aloitti Simo Korhonen 1.8.2011 ja rahoitusneuvojana Ville Levy 1.9.2011. Nämä uudet työntekijät tulivat muihin osuuspankkeihin siirtyneiden työtekijöiden tilalle. Syyskuussa myytiin koko Järvi-Suomen Kiinteistö Oy:n osakekanta. Leppävirran Osuuspankin osuus osakekannasta oli 14,97 prosenttia. Osuus kauppahinnasta oli 101.122,35 euroa, kirjanpitoarvo oli 66.122,76 euroa. Myyntivoittoa saatiin 31.331,94 euroa. OP-Pohjola-ryhmä on saanut 18.10.2011 Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää 31.12.2011 alkaen. Lupa koskee OP-Pohjola-ryhmän vähittäis-, yritys- ja luottolaitosvastuita vuoden lopusta alkaen. Marraskuun alussa Suomessa siirryttiin yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA, Single Euro Payments Area). Siirtymän jälkeen suomalaisissa pankeissa vastaanotetaan vain SEPAstandardien mukaisia maksuaineistoja. OP-Pohjolan asiakkaiden siirtyminen uuteen maksujärjestelmään sujui hyvin. Osuuskunnan kokouksessa 6.4.2011 päätettiin pankin siirtymisestä edustajistopohjaiseen hallintomalliin. Hallintoneuvoston 1.12.2011 pitämässä kokouksessa vaalien ajankohdaksi päätettiin 12.4 25.4.2012. Leppävirran Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella.
3 Konsernirakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana Osuuspankin konserniin kuului pankin lisäksi Kiinteistö Oy Kievarinkulma (omistus 60,35%). Pankki on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön tilinpäätös Finanssivalvonnan tilinpäätösstandardin 3.1 edellyttämässä laajuudessa. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-osuuspankin tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään osuuspankin ja sen konsernin toimintaa emoosuuspankin tilinpäätöksen lukujen perusteella. Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Osuuspankin konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Leppävirran Osuuspankki siirtyy edustajistomalliin vuonna 2012. Ensimmäiset edustajiston vaalit pidetään 12.4. 25.4.2012, jolloin edustajistoon valitaan 20 edustajaa. Ehdokasasettelu aika on 9.1-6.2.2012. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % 2009 Tuotot Korkokate 1 960 1 774 10,5 2 292 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 324 531-38,9 166 Palkkiotuotot, netto 455 398 14,4 356 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -200 118-269,8 107 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 52 4 1 271,7 1 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 10 3 195,9 15 Liiketoiminnan muut tuotot 24 20 18,2 77 Yhteensä 665 1 074-38,1 722 Tuotot yhteensä 2 625 2 848-7,9 3 014 Kulut Henkilöstökulut 894 875 2,1 840 Muut hallintokulut 785 783 0,2 748 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 51 50 1,7 62 Liiketoiminnan muut kulut 270 266 1,5 244 Kulut yhteensä 2 000 1 975 1,3 1 894 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -58 45-228,1 201 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 682 829-17,7 919 Korkokate kasvoi edellisvuodesta. Alkuvuonna tapahtunut korkotason nousu paransi korkokatetta viiveellä vaikka loppuvuonna yleinen korkotaso laski. Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista asettuivat normaalille tasolla. Edellisvuonna saimme poikkeuksellisesti OP-Pohjola-osuuskuntaan sijoittamalle pääomalle koron kahteen kertaan. Palkkiotuottoja kertyi edellisvuoden tahtiin. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot
4 laskivat voimakkaasti. Lasku johtui Pohjola Varainhoidossa olevan osakepainotteisen arvopaperisalkun arvon muuttumisesta. Syksyllä osakepainoa vähennettiin ja saatiin salkun arvon lasku pysähtymään. Hallintokulut ja henkilöstökulut pysyivät edellisvuoden tasolla. Luottojen arvonalentumisiin olimme varautuneet toteutunutta suuremmin varauksin. Varaukset purkautuivat parantaen kuluneen vuoden tulostamme. Palkkiot vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna johtuen oman vahinkovakuutusmyynnin aloittamisesta. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä jatkoi kasvua. OP-Pohjola-ryhmän bonusohjelman sääntöjä uudistettiin 1.11.2011. OP-bonusten rahana maksu päättyy ja bonusten käyttökohteiden valinnanmahdollisuus poistuu. OP-bonusten käyttö pankki- ja vakuutuspalveluihin on edelleen asiakkaalle verotonta, kun bonukset käytetään OP-Pohjola-ryhmän määrittelemiin ja valitsemiin käyttökohteisiin. Sääntöjen muutos ei vaikuta bonusten kertymiseen. Asiakkaille kertyy OPbonuksia pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasioinnista. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Talletuksista 17 18-5,5 Luotonannosta 250 254-1,5 Maksuliikkeestä 351 325 8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 87 82 6,2 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 42 51-18,6 Takauksista 6 6 8,7 Vakuutusten välityksestä 156 120 30,1 Muut 144 131 10,2 Yhteensä 1 054 987 6,8 OP-bonukset -476-459 3,8 Palkkiotuotot yhteensä 578 529 9,4 Palkkiokulut 123 130-5,9 Palkkiotuotot, netto 455 398 14,4 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot vähenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2011 2010 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 160 213-24,7 Vähennykset -218-168 29,8 Arvonalentumisten nettomäärä -58 45-228,1 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0-0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2011 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.
5 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % 31.12.2009 Tase 138 128 130 916 5,5 131 252 Luotot 108 718 110 817-1,9 104 542 Saamistodistukset 282 332-15,2 817 Osakkeet ja osuudet 8 000 8 480-5,7 7 559 Talletukset 114 974 108 124 6,3 109 304 Oma pääoma 17 342 16 977 2,1 16 266 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 5 410 4 516 19,8 4 609 Antolainauksen kehitys Talletuskehitys oli parasta tarkasteltaessa pankkimme lähivuosia. Luottokantakin kasvoi mutta puolet hitaammin kuin talletukset. Omassa taseessa luottokannan lasku johtuu OP-Asuntopankkiin siirrosta. Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 30 254 tuhatta euroa eli 1 532 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 108 718 tuhatta euroa (110 817 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. OP-Pohjola-ryhmän strategian mukaisesti osuuspankki siirsi myöntämiään asuntoluottoja OPAlle tilikauden aikana 7 000 tuhatta euroa. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 270 296-8,7 Nollakorkoiset saamiset 7 8-16,6 Yhteensä 277 304-8,9 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,3 0 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 1908 1912 Prosenttia taseesta 1,4 1,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 170 166 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 163 321 Nettotuotto, % 5,9 6,0 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 2077 2144 Prosenttia taseesta 1,5 1,6 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2010.
6 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin kiinteistösijoitusyhtiön, Järvi-Suomen Kiinteistö Oy:n osakkeet kirjanpitoarvoltaan 66 tuhatta euroa. Myynnistä saatiin voittoa 31 tuhatta euroa. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 17 567 tuhatta euroa (7 917). Lähes 10 milj. euron kasvu johtuu Op-asuntoluottopankkiin siirrosta tulleiden varojen pitkäaikaisesta sijoittamisesta ja talletusten kasvun kautta tulleiden varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Osakkeiden ja osuuksien määrä laski edellisvuodesta. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 92 tuhatta euroa oli 14 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Erään sisältyy mm. koneet ja kalustot. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 37 574 37 309 0,7 Säästämistilit 20 745 24 181-14,2 Sijoittamistilit 56 517 46 605 21,3 Valuuttatalletukset 140 33 325,5 Yhteensä 114 974 108 124 6,3 Muut velat 143 193-26 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 115 117 108 317 6,3
7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 0,1 prosenttia 1 052 tuhanteen euroon (1 051). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 459 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 593 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2010 yhteensä 9 616,50 euroa. Koko oman pääoman määrä kasvoi 2,1 prosenttia 17 342 tuhanteen euroon (16 977). Poistoeroa kasvatettiin 6 tuhatta euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 370 euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin vakavaraisuusvaatimuksen laskennassa siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää vuoden 2011 lopun vakavaraisuuslaskennasta alkaen. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Alla olevat vuoden 2010 vertailuluvut on esitetty luottoriskin standardimenetelmän mukaisina. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Ensisijaiset omat varat 19 357 18 689 Osuus- ja lisäosuuspääoma 968 1 026 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 75 16 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 18 314 17 647 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -659 0 Toissijaiset omat varat 856 1 068 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 856 1 068 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista -659 0 Omat varat yhteensä 18 895 19 757 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 18 895 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 17 342 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 1 553 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä.
8 Merkittävimmät ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät erät ovat arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden alijäämä (1 318). Jos toissijaiset omat varat eivät riitä kattamaan vähennyseriä, vähennetään ylijäävä osuus ensisijaisista omista varoista. Finanssivalvonnan 19.2.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Vaaka Partners Oy:n (aikaisemmin Pohjola Capital Partners Oy) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista. Tämä lupa on voimassa 31.12.2012 asti. Omien varojen vaatimus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Luottoriski Standardimenetelmä Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 0 0 Yritysvastuut 9 409 Vähittäisvastuut 0 3 958 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0 705 Muut erät 0 175 IRBA Sisäisen luottoluokituksen menetelmä FIRB -vastuut (PD) 652 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 Yritysvastuut 1) 652 IRB-vastuut (PD, LGD, CF) 1 642 Vähittäisvastuut 2) 1 642 Kiinteistövakuudelliset 1 286 Muut 356 IRB Oman pääoman eht. sijoitukset 1 033 PD/LGD-menetelmä 480 Yksinkertainen menetelmä 553 Pääomasijoitukset 5 Pörssilistatut sijoitukset 0 Muut 548 Muut erät 186 Luottoriski yhteensä 3 524 5 248 Markkinariski 3) 55 62 Operatiivinen riski 385 420 Muut omien varojen vaatimukset 4) 202 Yhteensä 4 167 5 731 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssi- ja selvitysriski 4) Muut omien varojen vaatimukset sisältää kehittyneiden menetelmien siirtymäkauden omien varojen vaatimuksen, eli nk Basel I lattiasäännön. Lattiasääntö rajoittaa omien varojen vaatimuksen laskua IRBAan siirryttäessä. Vakavaraisuus 1000 euroa 31.12.2011 31.12.2010 Omat varat yhteensä 18 895 19 757 Ensisijaiset omat varat 18 698 18 689 Omien varojen vaatimus 4 167 5 731 Vakavaraisuussuhde, % 36,3 27,6 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 35,9 26,1 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 11,6 12,8
9 *syyskuussa 2011 (laskettu standardimenetelmän mukaan) Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Leppävirran Osuuspankin vakavaraisuussuhde parani 8,7 prosenttiyksikköä kun siirryttiin käyttämään luottoriskin sisäisten luokitusten menetelmää. Se on yli nelinkertainen vähimmäisvaatimukseen verrattuna. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Osuuspankin konserni Osuuspankin konsernin liikevoitto väheni 26,6 prosenttia ja oli 563 tuhatta euroa (713). Konsernin tase oli vuoden lopussa 138 105 tuhatta euroa (131 011). Konsernin vakavaraisuussuhde oli 36,2 prosenttia (27,7). Omat varat olivat 18 867 tuhatta euroa (19 882), josta ensisijaiset omat varat 19 329 tuhatta euroa (18 814). Konsernin omien varojen vaatimus oli yhteensä 4 165 tuhatta euroa (5 741) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 3 522 tuhatta euroa (5 256), markkinariski 55 tuhatta euroa (62), operatiivinen riski 388 tuhatta euroa (423) ja muut omien varojen vaatimukset 200 tuhatta euroa (0). Konsernin oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 2,6 prosenttia (3,3 ja 3,2), koko pääoman tuotto (ROA) 0,4 prosenttia (0,5 ja 0,5), omavaraisuusaste 14,6 prosenttia (15,2 ja 14,5) ja kulujen suhde tuottoihin 80,9 prosenttia (73,6 ja 67,0). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut -kappaleen yhteydessä. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 205 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi
10 sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2011 rahastolle kannatusmaksuja 29 672 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2011 2010 2009 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,9 3,9 3,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,6 0,6 Omavaraisuusaste, % 14,6 15,1 14,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 76,2 69,3 62,8 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma
11 Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Luottoriskit Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomavaateeseen perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla
12 Likviditeettiriski Markkinariskit turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn riskiprofiilin tai vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti henkilöasiakkaita. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien yhteismäärä oli 22,4 prosenttia pankin omista varoista. Vuonna 2011 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankin säännöllisesti tekemän tulevien luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 0,3 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, tiedossa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP-Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-
13 Operatiiviset riskit Strategiset riskit ryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2011 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 1,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 5,9 prosenttia eli hieman edellisvuotista alhaisempi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2011 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli yksi konttori. Konttorissa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. - käteisautomaatti sekä kaksi Internet-asiakaspääte. Laskunmaksuautomaatti poistettiin käytöstä vuoden 2011 alussa. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Toukokuussa 2011 avattiin uudistunut OP-Verkkopalvelu, jossa asiakas voi hoitaa pankki- ja vakuutusasioitaan entistä helpommin. Vuoden aikana verkkorikollisten huijausyritykset kohdistuivat entistä aktiivisemmin suomalaisten pankkien asiakkaisiin. OP-Pohjola-ryhmässä panostettiin sähköisen asioinnin turvallisuuteen mm. tiedottamalla asiakkaille verkkopalvelun turvallisuusohjeista ja ottamalla kaikkien asiakkaiden käyttöön turvallisuutta lisäävä maksun lisävahvistus -palvelu. Lisäksi joulukuussa OP-Verkkopalvelun turvatasoa nostettiin. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 58 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 4 394. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.
14 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP-Pohjola-ryhmän uusi ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä, sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita, mikäli ennalta sovitut OP-Pohjola-ryhmän yhteiset tavoitteet saavutetaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluva johto saa palkkion Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina. Johdon kannustinjärjestelmä koostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista, joista ensimmäinen on 2011 2013. Kannustinjärjestelmään kuuluva johto voi saada tietyn määrän Pohjola Pankki Oyj:n A-sarjan osakkeita, mikäli kyseiselle ansaintajaksolle asetetut, OP-Pohjola-ryhmän strategiaan perustuvat tavoitteet saavutetaan. Järjestelmän mukainen palkkio maksetaan henkilölle ansaintajakson päätyttyä vuosina 2015, 2016 ja 2017 osakkeina kolmessa yhtä suuressa erässä edellyttäen, että ryhmän vakavaraisuus ylittää sisäiset vähimmäisvaatimukset maksuhetkellä. Palkkion maksamiseen liittyy työ- tai toimisuhteen voimassaoloa koskevia ehtoja. Henkilöstö Allen Anitta asiakasneuvoja Asikainen Pilvi rahoitusneuvoja Avikainen Sari asiakkuuspäällikkö Hämäläinen Ulla rahoitusneuvoja Immonen Kati sijoitusneuvoja Kansanen Kirsti sijoitusneuvoja Kilpeläinen Jukka toimitusjohtaja Korhonen Simo sijoitusneuvoja 1.8.2011 alkaen Leppä Lari vakuutusneuvoja Levy Ville rahoitusneuvoja 1.9.2011 alkaen määräaikainen Markkanen Maija maksuliikeneuvoja Hynninen Johanna pankkilakimies Nyyssönen Sirkka asiakasneuvoja Pehkonen Eeva asiakasneuvoja Puttonen Tuomas yritysrahoituspäällikkö Pekkarinen Raija rahoitusneuvoja Savolainen Anne sijoitusneuvoja 8.7.2011 saakka Takkunen Aila asiakkuusneuvoja Takkunen Sanna asiakasneuvoja Vihonen Seija rahoitusneuvoja OP-Kiinteistökeskus Oy Nissinen Eija Jaakkila Lea kiinteistövälittäjä myyntisihteeri
15 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Leppävirran Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 06.04.2011. Kokoukseen osallistui 19 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 27 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 16. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2011 yhteensä 3 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä.
16 Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus Toimitusjohtaja Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 7 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 14. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Vepsäläinen Seppo (2010-2013) metsäneuvoja Varapuheenjohtaja *Malinen Heli (2011-2014) liikkeenharjoittaja Muut jäsenet Hakala Ulla (2011-2014) kotitalousopettaja Junkkarinen Simo (2011-2012) muotoilija/opettaja Keinänen Hanna (2010-2013) projektipäällikkö Keinänen Pekka (2011-2014) maanviljelijä Koivistoinen Helena (2010-2013) metsäsuunnittelija Kolehmainen Juhani (2009-2012) särmäyspuristaja Kortelainen Ilpo (2011-2014) koneyrittäjä *Kuokkanen Leena (2010-2013) talouspäällikkö Mustonen Pertti (2009-2012) liikkeenharjoittaja
17 Nyyssönen Mervi (2011-2014) Poutiainen Henna (2011-2014) Thitz Ari (2011-2013) Tiihonen Marja (2009-2012) Tiitinen Kari (2010-2013) puutarhuri emäntä metsäsuunnittelija kampaamoyrittäjä maanviljelijä *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja Vatanen Mervi (s.1961) merkonomi piiripäällikkö Varapuheenjohtaja Huovinen Minna (s.1966) dipl.insinööri emäntä Muut jäsenet Kosunen Jukka (s.1970) insinööri rehtori Kröger Eeva-Kaarina (s.1953) sairaanh./merkonomi osastonhoitaja Laitinen Juha (s.1951) koneteknikko maaseutuyrittäjä Kilpeläinen Jukka (s.1957) kauppat.maisteri toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Kilpeläinen Jukka (s.1957), kauppatieteiden maisteri, 01.06.2009 alkaen. Johtoryhmän kokoonpano Avikainen Sari (s.1967) merkonomi asiakkuuspäällikkö Kilpeläinen Jukka (s.1957) kauppat.maist. toimitusjohtaja Hynninen Johanna (s.1978) OTK, VT pankkilakimies Puttonen Tuomas (s.1981) kauppat.maist. yritysrahoituspäällikkö Tilintarkastajat KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuutarkastaja taloustieteiden maisteri,kht Arja Ylönen. Muu tarkastustoiminta OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Jarmo Wacklin ja Ilkka Haapa suorittivat pankin sisäisen tarkastuksen 20. -21. ja 24.01.2011. Sekä Jarmo Wacklin suoritti pankin sisäiset tarkastukset 16.-17.05.2011 ja 05.- 06.07.2011. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalouden näkymät vuodelle 2012 ovat epäyhtenäiset. Euroalueen näkymiä varjostaa edelleen velkakriisi ja talouden kehitys on jäämässä heikoksi. Suomen talouden näkymät vuodelle 2012 ovat vaisut. Euroopan keskuspankki tukee edelleen talouden kehitystä lisäämällä markkinoiden likviditeettiä. Euribor-korot ovat poikkeuksellisen matalalla. OP-Pohjola osk:n hallintoneuvosto linjasi syyskuussa 2011 strategisena liiketoimintalinjauksena, että OP-Pohjolaryhmän toiminta perustuu jatkossakin kilpailuetua luovaan vahvaan vakavaraisuuteen.
18 Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Konsernin jakokelpoinen ylijäämä 31.12.2011 oli 13 210 862,02 euroa. Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 13 824 791,52 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 584 870,71 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,55 prosenttia eli yhteensä 9 250,09 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 575 620,62 euroa siirretään käyttörahastoon.