Yrittäjäystävällinen kunta



Samankaltaiset tiedostot
Elinkeinopolitiikan mittaristo

Mustasaari. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Outokumpu. Kuntaraportti

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Huittinen. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Vöyri. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Suomussalmi. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Humppila. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Ulvila. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti

Kokemäki. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Kempele. Kuntaraportti

Muhos. Kuntaraportti

Utajärvi. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Kauniainen. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti

Kemijärvi. Kuntaraportti

Hallituksen yrittäjyyshanke

Iisalmi. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Pirkkala. Kuntaraportti

Vesilahti. Kuntaraportti

Kerava. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti

Janakkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Naantali. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti

Kustavi. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti

KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO

Järvenpää. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti

Kärkölä. Kuntaraportti

Pietarsaari. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Kaarina. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Soten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa. Susanna Kallama, elinkeinoasioiden Kuntamarkkinat 13.9.

Kitee. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti

Transkriptio:

Yrittäjäystävällinen kunta Kristillisdemokraattien linjauksia yrittäjyyden edistämiseksi kunnissa Kunnallisvaalit ja yrittäjyys Suomen Kristillisdemokraatit haluaa kunnallisvaalikampanjassaan nostaa kuntien palvelurakenneuudistuksen ja yrittäjien aseman julkiseen keskusteluun. Menestyvä yritystoiminta on jokaisen kunnan, seutukunnan ja maakunnan elinvoimaisuuden perusedellytys. PARAS-hankkeen myötä kunnilla on mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin yrityksiä ja kolmatta sektoria palveluiden tuotannossa ja synnyttää kuntaan uusia yrityksiä. Palvelut on tuotettava tarkoituksenmukaisimmalla tavalla niin, että kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja palvelun laatu voidaan turvata. Tämä edellyttää osaavaa hankinta- ja yhteistyöpolitiikkaa, joka mahdollistaa myös paikallisten pk-yritysten kasvun ja kehittymisen. Pk-yritykset työllistävät Suomessa on kaikkiaan noin 251 000 yritystä. Niistä alle 10 työntekijän yrityksiä on 233 000 eli yli 93 prosenttia. Pk-yritys on alle 250 henkilön yritys, 50-249 henkilön yritykset ovat keskisuuria ja alle 50 työntekijän yritykset pieniä sekä alle 10 työntekijän yritykset mikroyrityksiä. Suuryrityksiä ovat yli 250 henkilöä työllistävät. Pienyrityksiä on noin 14 100 (5,6 %), keskisuuria noin 2 400 (1 %) ja suuryrityksiä noin 600. Kansantalouden ja työllisyyden kannalta kaikenkokoiset yritykset ovat tärkeitä. Pienissä ja keskikokoisissa, ns. pk-yrityksissä maamme vajaasta 1,4 miljoonasta (kokoaikaisesta) työntekijästä työskentelee reilut 850 000 työntekijää, joka on 62 prosenttia koko yrityssektorin työntekijämäärästä. Yritysten noin 350 miljardin euron liikevaihdosta vajaa puolet syntyy pk-yrityksissä ja pk-sektorin osuus BKT:sta on yli 40 prosenttia. Erityisesti pk-yritykset ovat lisänneet henkilöstöään viime vuosikymmenen puolivälistä. Uusista yrityksiin syntyneistä työpaikoista noin 80 prosenttia on syntynyt pk-yrityksiin. Pienet yritykset ovat lisänneet henkilöstöään 56 prosentilla, keskisuuret 38 prosentilla ja mikroyrityksetkin 35 prosentilla, kun suurten yritysten henkilöstön lisäys on jäänyt vajaaseen 17 prosenttiin. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että yrityksiä siirtyy kasvun/jakautumisen/pienenemisen myötä kokoluokasta toiseen. K D J A Y R I T T Ä J Y Y S 1

Yrittämisellä vastuuta kotikunnan hyvinvoinnista ja työllisyydestä Yhteiskunnan tulee kannustaa jäseniään yrittämiseen, vastuunkantoon ja ahkeruuteen. Korkea tuottavuus ja työllisyys sekä kansalaisten hyvä ostovoima luovat pohjan taloudelliselle menestykselle. Monipuolinen elinkeinotoiminta on myös edellytys alueellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen estämiseksi ja koko Suomen säilyttämiseksi elinkelpoisena. Tavoite 72 %:n työllisyysasteesta vaatii merkittävää työttömyyden vähentämistä, nuorten vuotta aiempaa siirtymistä työelämään ja eläköitymisiän nousua. KD:n tavoitteena vaalikaudella on työttömyyden alentaminen alle viiteen prosenttiin. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Suomessa tarvitaan lisää palvelukykyisiä osaajia, joiden yrittäminen perustuu vahvaan ja jatkuvasti kehittyvään liikeideaan sekä oman alansa asiantuntemukseen. Suomen tulevaisuuden kannalta on olennaista, että saamme suomalaisia pk-yrityksiä syntymään, jatkamaan toimintaansa, kasvamaan ja kansainvälistymään. Tämä edellyttää riskirahoituksen, kaupallistamisen, liiketoimintaosaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälistymisen pullonkaulojen purkamista. Mielestämme: * Rahoitustukien tehokkuutta on parannettava erityisesti yrityksen käynnistys- ja alkuvaiheen tarpeisiin. * Yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen on suuri kynnys, jota tulee madaltaa poistamalla määräajaksi ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sivukulut. * Pienyrittäjien sosiaali-, lomitus- ja eläkejärjestelmiä tulee kehittää tasaarvoisesti muiden alojen kanssa. * Julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tulee muodostaa yritysten kannalta saumaton ja kattava kokonaisuus. Erityisesti palveluvientiä on kehitettävä. * Työeläkevaroja tulee sijoittaa riskikriteerien rajoissa entistä enemmän suomalaisiin kasvuyrityksiin. 2 K D J A Y R I T T Ä J Y Y S

Maaseudun elävänä säilyttäminen ja ihmisten tasa-arvoisuuden vahvistaminen edellyttävät tehokasta alue-, rakenne- ja maaseutupolitiikkaa. Euroopan unionin maatalouspolitiikkaa on sovellettava niin, että luonnonolosuhteet otetaan tarkoin huomioon koko Suomessa. Keskeisten elintarvikkeiden huoltovarmuus, kansallista kulutusta vastaava tuotanto ja jalostus sekä elintarvikehuolto ovat myös turvallisuuskysymyksiä. Maaseudun elinkeinorakennetta tulee monipuolistaa parantamalla maatalouden sivuelinkeinojen ja muun pienimuotoisen yritystoiminnan edellytyksiä. Maatalouden tuotantoedellytykset on turvattava koko maassa. Maatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) ja Kestävän metsätalouden kehittämisrahaston (KEMERA) rahoituskyky on pidettävä riittävänä jatkuvasti. Uusiutuvien luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen on tärkeää sekä ekologisuuden että työllistävän vaikutuksen takia. Energiatehokkuutta on lisättävä ja uusiutuvan kotimaisen energian käyttöönottoa edistettävä. Puu-, turve- ja muun bioenergian mahdollisuudet luoda työtä ja pienyrittäjyyttä alueellisesti tulee hyödyntää täysimääräisesti. Kuntien tulee ottaa tämän huomioon omassa energiantuotannossaan mm. hakevoimaloiden kohdalla. Siksi: * Etelä-Suomen maatalouden vakavien vaikeuksien tuki tulee vakinaistaa. Tavoitteena tulee olla koko maan saaminen pitkäaikaisen ja yhtenäisen tukijärjestelmän piiriin. Tavoite on, että tilojen kannattavuus ja maataloustulo tilaa kohden kasvaa. * Luomutuotannon osuutta on syytä kasvattaa ja luomutuotteita tulee jatkojalostaa vientituotteiksi. * Luopumistukijärjestelmä on kehitettävä joustavaksi ja kannustavaksi. * Maataloustukien hallinnointi-, tarkastus- ja valvontajärjestelmä tulee yksinkertaistaa. Tukien maksatukset on jaksotettava tarkoituksenmukaisesti * Maatalousväestön työterveyshuoltoa, sosiaali-, lomitus- ja eläketurvaa tulee kehittää tasa-arvoisesti muiden ammattiryhmien kanssa. * Peruselinkeinojen ammatillisen koulutuksen tasosta ja määrästä on huolehdittava. * Maataloudesta ja vesiviljelystä vesiin aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää. * Kuntien tulee panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. * Makeran ja Kemeran rahoitus on turvattava. K D J A Y R I T T Ä J Y Y S 3

Kunta- ja palvelurakennusuudistus Kunta- ja palvelurakennehanke (PARAS-hanke) on suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Kunnat toteuttavat uudistuksen yhteistyössä valtion kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoitteena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta sekä kuntayhteistyötä, edistää uusia palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Pyrkimyksenä on se, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen luodaan vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta tulevina vuosikymmeninä väestön ikääntyessä ja työvoiman määrän supistuessa. Suomen perustuslain ja muun lainsäädännön mukaan julkisen sektorin vastuulla on riittävän palvelutarjonnan turvaaminen. PARAS-hanke on toteutettava siten, että ei synny monopoliasemissa olevia, byrokraattisia, julkisia, ylikunnallisia tuotantolaitoksia esim. liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. Tällainen kehitys johtaa siihen, että kunnallisesta demokratiasta tulisi entistä enemmän näennäisdemokratia. Pitkällä aikavälillä myös palveluiden saatavuus ja laatu kärsisivät. Kunnille on turvattava niiden olosuhteita vastaava liikkumavara palvelujen tuottamistapoja valittaessa. Samalla yrityksille on taattava tasavertainen asema kilpailla keskenään ja kunnan oman tuotannon kanssa palvelujen tarjoamisessa. Mitä kunnissa tulee tehdä, jotta yritysten palvelutarjontaa voidaan hyödyntää ja markkinoita kehittää? * Kunnan tulee valmistella ja hyväksyä strategiset linjaukset julkisten palvelujen järjestämisestä laatimalla toimintaympäristöanalyysi sekä tarvearviointi siitä, mitä palveluja kunnan kannattaa itse tuottaa ja mitä hankitaan muilta toimijoilta. * Palveluiden henkilöstömitoituksessa ja muissa laatuvaatimuksissa tulee olla yhtenevät kriteerit julkisella ja yksityisellä sektorilla. * Tuki-, avustus-, vero-, tai lupapolitiikalla ei saa suosia ketään toimijaa toisten kustannuksella ja kunnan oman tuotannon hinnoittelun tulee olla avointa. * Tehokkaan kilpailuttamisen edellytys on osaava hankintapolitiikka, jolloin voidaan löytää kustannus- ja laatusuhteeltaan paras hyödyke kulloiseenkin tarpeeseen. * PARAS-hankkeen myötä kunnilla on mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin yrityksiä ja kolmatta sektoria palveluiden tuotannossa. 4 K D J A Y R I T T Ä J Y Y S

Hyvien käytäntöjen mittaristo kunnan elinkeinopolitiikassa 1. Yrittäjyyden edellytysten tukeminen kunnan menestystekijänä * Kunnan päätöksenteon tulee yrittäjien toiminnan kannalta olla riittävän nopeaa, ennustettavaa ja pitkäjänteistä. * Kunnan tulee antaa riittävästi tietoa päätöksistä ja suunnitelmista, jotka koskevat yrittäjiä. * Virka- ja luottamusmiesten koulutuksessa on huomioitava paikallinen yrittäjyys ja elinkeinoelämän tarpeet. * Kunnan tulee panostaa riittävän tuloksellisesti imagomarkkinointiin. 2. Yleinen elinkeinopolitiikka * Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tulee olla toimivaa, luottamuksellista ja säännöllistä. * Kunnan elinkeinopolitiikan tulee tukea yrittäjätoiminnan kehittämistä. * Kunnassa tulee olla ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jonka laadinnassa kuullaan myös yrittäjiä. * Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteiden tulee olla näkyvästi esillä ja helposti saatavilla. * Kunnan elinkeinotoimen resurssit pitää olla riittävät ja ne tulee kohdentaa oikeisiin asioihin. Kunnan tukipalveluiden tulee olla helposti saatavissa ja selkeitä. Kunnan tulee hankkia elinkeinopolitiikan erityisosaamista tarvittaessa kuntayhteistyönä. 3. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka * Kunnan tulee huomioida yrittäjien mahdollisuudet tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluja. * Kunnan hankintaosaamisen tulee olla riittävällä tasolla. Tätä voidaan parantaa mm. kuntien yhteisellä hankintarenkaalla. * Kunnan hankintapolitiikan tulee mahdollistaa myös paikallisten pk-yritysten kasvu ja kehittyminen huomioimalla tämä tarjouspyyntöjen hinta-, määräja laatukriteerejä määritettäessä. 4. Kunnan yhteistyö seutu- ja maakunnassa * Yrityksillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. * Seudullisessa koulutusyhteistyössä on huomioitava alueen yritysten toimialat ja työvoimatarpeet. K D J A Y R I T T Ä J Y Y S 5

* Alueellista elinkeinoneuvontaa kansainvälisissä ja EU-kysymyksissä on lisättävä. 5. Yrittäjyyskasvatus kouluihin * Yrittäjyys- ja ympäristökasvatusta sekä työelämäyhteyksiä on tarjottava kaikilla kouluasteilla. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus hyödyntää AMK:n ja yliopistojen tutkimus- ja koulutusyhteistyötä. Mm. lukioon on lisättävä TET- viikko ja kaikilla kouluasteilla on tehtävä yritysvierailuja. Koulujen ja yrittäjäjärjestöjen välistä yhteistyötä tulee ylläpitää. * Kunnan tulee elinkeinopolitiikkansa kautta aktiivisesti toimia mm. nuorten työpajojen ja yrityshautomoiden resurssien mahdollistajana. 6. Infrastruktuurilla tulee luoda yrittämisen edellytyksiä * Kunnan tulee aktiivisesti huolehtia yrittäjien tarvitsemista logistiikka- ja tietoliikenneyhteyksistä sekä ympäristöhuollon tarpeista. * Kaavoituksessa tulee pitkäjänteisesti ottaa huomioon yrittäjien tarpeet, mm. teollisuustontteja tulee olla tarjolla riittävästi ja niiden vaatimasta kunnallistekniikasta on huolehdittava. Kaavoituksella ja toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä tulee huolehtia myös keskustojen elinvoimaisuudesta. * Kunnan konkreettiset panostukset yritysten toimintaedellytyksiin tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Suomen Kristillisdemokraattien päämääränä on menestyvä yrittäjyys: vakiintuneiden yritysten vahvistaminen, jatkuvuuden turvaaminen ja yritysten kasvaminen. Tämä vaatii yritysten liiketaloudellisten valmiuksien kohentamista sekä sukupolvenvaihdosten helpottamista. Työpaikkojen lisäämisessä kasvuyrityksillä on ratkaiseva rooli. Yrittäjyyden toimintaympäristö on saatava kannustavaksi. Lait on laadittava ja verot säädettävä siten, etteivät ne toimi rehellisen yrittämisen jarruina. Innovaatioita - uusia toimintatapoja ja tuotekehittelyä - on suosittava. Ohjelma on hyväksytty 15.3.2008 KD:n puoluehallituksessa. Lähdeaineisto: KD:n tavoiteohjelma, Valtiovarainministeriö, Suomen Yrittäjät, EK, Tilastokeskus 6 K D J A Y R I T T Ä J Y Y S